1. ISDN SIIRTOYHTEYSKERROS



Samankaltaiset tiedostot
Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

1. ISDN FYYSINEN KERROS

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

S Teletekniikan perusteet

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97. Frame relay-verkon liikenteenhallinta

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

1. ISDN RAJAPINNAT JA TOIMINNOT

Protokollien yleiset toiminnot

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

Tomi Stolpe Versio ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen.

OSI ja Protokollapino

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Chapter 5 Link Layer and LANs

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat

Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys Jukka Hiltunen

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

tutustua erääseen digitaalisen puhelinverkon merkinantoon nähdä käytännössä sanomapohjaisen merkinannon merkitys

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Opus SMS tekstiviestipalvelu

6. Erilaisia verkkoja

Internet Protocol version 6. IPv6

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla

Erilaisia verkkoja SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP

Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

Nokeval No Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF

811120P Diskreetit rakenteet

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Lähiverkkostandardi IEEE 802: Ethernet-lähiverkko. LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN

Erilaisia verkkoja SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP

Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Lähiverkkostandardi IEEE 802: Ethernet-lähiverkko. LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. PUHELUN JÄLJITYS

Eetteriverkon rakenne

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

5.5 Ethernet-lähiverkko

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1

Eetteriverkon rakenne

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. KOPUTUS

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

Vuonohjaus: ikkunamekanismi

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) Virheiden hallinta. Vuonvalvonta. Kuittausviive Suunnitteluperiaatteita

PANKKILINJAN FTP - KUVAUS

3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

3. Siirtoyhteyskerros

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Virheet. Missä virhe hoidetaan?

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Virheet. Missä virhe hoidetaan?

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

1. Johdanto. Spesioinnin ja verioinnin perusteet. Päivi Kuuppelomäki

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. UUDELLEENKUTSU VARATTUUN LIITTY- MÄÄN

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Transkriptio:

Miikka Majamaa 1. ISDN SIIRTOYHTEYSKERROS Siirtoyhteyskerroksen tehtävänä on OSI-viitemallin mukaan mahdollistaa luotettava tiedonsiirto fyysisen yhteyden kautta. ISDN-verkon siirtoyhteyskerroksen yhteyskäytäntönä on Link Access Procedures on the D-channel (LAPD), jota käytetään käyttäjän ja verkon väliseen tiedonsiirtoon. LAPD tarjoaa yhden tai useita siirtoyhteyksiä D-kanavalla. LAPD kehys on vaihtuvamittainen ja sen tärkeimmät kentät ovat osoite, informaatio ja ohjaus. Informaatiokenttä välittää ylempien kerroksien dataa. Osoitekenttä määrittelee palvelupisteen ja käyttäjän laitteen määritellen samalla yksikäsitteisesti käytettävän loogisen linkkiyhteyden. Ohjauskentällä määritellään käytettävän kehyksen alityyppi. Piirikytkentäisellä B-kanavalla voidaan käyttää LAPD:n tyylistä yhteyskäytäntöä I.465/V.120 käyttäjien väliseen tiedonsiirtoon. 1.1 Siirtoyhteyskerroksen tehtävät OSI-mallin mukaan OSI-viitemalli, joka on määritelty standardissa ISO 7498, määrittelee siirtoyhteyskerroksen tehtäväksi luotettavan tiedonsiirron mahdollistamisen fyysisen yhteyden kautta. Järjestelmä A Järjestelmä B...... KULJETUS Protokollat TIETOLIIKENNEVERKKO KULJETUS VERKKO VERKKO VERKKO VERKKO SIIRTOYHTEYS SIIRTOYHTEYS SIIRTOYHTEYS SIIRTOYHTEYS FYYSINEN FYYSINEN FYYSINEN FYYSINEN Kuva 1. Siirtoyhteyskerroksen sijoittuminen OSI-viitemallissa Kuvassa 1 on esitetty siirtoyhteyskerroksen sijoittautuminen OSIviitemallissa. Luotettavan tiedonsiiron mahdollistamiseksi siirtoyhteyskerroksen tulee sisältää linkkiyhteyden hallinnan, kehystyksen, osoitteistuksen, kehyksien numeroinnin hallinnan, kehysten kuittauksen, vastauksien aikavalvonnan, bittivirheiden havaitsemisen ja vuokontrollin. 1

Siirtoyhteyskerros 1.2 LAPD ISDN:än D-kanavan siirtoyhteyskerroksen yhteyskäytäntö on nimeltään Link Access Procedures on the D-channel, yhteyksille pääsyn yhteyskäytäntö kanavalla D, lyhennettynä LAPD. LAPD on samankaltainen X.25 pakettiverkon bittipohjaisen LAPB-protokollan kanssa, suurimpien erojen ollessa osoitteistuksen kohdalla. Molemmat protokollat perustuvat ISO:n HDLC-protokollaan (High-level Data Link Control). LAPD määrittelee loogisen yhteyden D-kanavalla käyttäjän laitteen (TE tai TA) ja verkon (NT2 tai LE) välille rajapinnan S tai T ylitse tai käyttäjän laitteen (NT2) ja verkon (LE) välille rajapinnan T yli. Protokolla tukee synkroonista sarjamuotoista full-duplex viestinvälitystä niin pisteestäpisteeseen kuin pisteestä-moneenpisteeseen fyysisillä yhteyksillä. LAPD:n yleiset periaatteet on määritelty ITU-T:n suosituksessa Q.920 (I.440) ja toiminnalliset ominaisuudet on määritelty suosituksessa Q.921 (I.441). BITIT PITUUS (tavua) 8 7 6 5 4 3 2 1 Flag = Lippu 1 Address 2 = Osoite Control 1 tai = Ohjaus 2 Information 0.. N = Tieto Frame Check Sequence 2 = Virheentarkistus Flag = Lippu 1 Kuva 2. LAPD kehys. LAPD-käyttää tiedonsiirrossaan kuvan 2 tyyppisiä kehyksiä. Tärkeimpien kenttien sisällöt on selostettu seuraavissa kappaleissa. Virheentarkistuskenttä on 16-bittinen CRC laskettuna osoite-, ohjaus- ja tietokentistä, sillä pystytään havaitsemaan bittivirheet mutta se ei sisällä virheenkorjaus mahdollisuutta. Kehyksen maksimipituus on 268 tavua, eli kehykset ovat suhteellisen lyhyitä, koska LAPD on ensijaisesti tarkoitettu puhelunohjaukseen, jolloin siirrettävät sanomat ovat lyhyitä ja lähetysviiveen on oltava lyhyt. 1.2.1 Kehyksen alun havaitseminen Kehyksen alku- ja loppumerkkinä on lippu, eli bittikenttä 01111110, heksana 7E. Koska kehyksessä ei ole kehyksen pituuden osoittavaa kenttää vaan kehyksen loppuminen havaitaan lipulla ei muissa kentissä saa esiintyä lipun bittikuviota. Tämän estämismenetelmä on nimeltää nolla-bitin lisäys ja poisto. Nolla-bitin lisäys tapahtuu hyvin yksinkertaisella menetelmällä, jokaisen viiden peräkkäisen 1-bitin jälkeen lisätään lähetykseen yksi 0-bitti jonka 2

Miikka Majamaa vastaanottopää poistaa, eli esimerkiksi jos halutaan lähettää seuraava bittijono: 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 1 0 lähetäänkin (lisäykset alleviivattu): 0 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 0 0 1 0 Nolla-bitin lisäys ominaisuuden ansiosta peräkkäisten 1-bittien lukumäärää voidaan käyttää erilaisten tapahtumien signalointiin. Tasan kuusi peräkkäistä 1-bittiä merkitsee lippua, tasan seitsemän 1-bittiä merkitsee kehyksen lähetyksen keskeytystä, jolloin kehys hylätään vastaanottopäässä. Vähintään kahdeksan peräkkäistä 1-bittiä ilmaisee vapaan kanavan. 1.2.2 Ohjauskenttä Riippuen kehystyypistä, ohjauskenttä koostuu yhdestä tai kahdesta tavusta. Ohjauskenttä osoittaa kehystyypin ja sisältää tarvittaessa sanomanumeroinnin. LAPD:ssä on kolme kehystyyppiluokkaa. Kentän rakenne on kuvassa 3. Bitit Tavu 8 7 6 5 4 3 2 1 Informaatio I N(S) 0 2 N(R) P 3 Valvonta S x x x x S S 0 1 2 N(R) P/F 3 Numeroimaton U M M M P/F M M 1 1 2 Kuva 3. LAPD:n ohjauskentän muoto. I-kehykset ovat numeroidun informaation siirtoon. Kehyksiä käytetään ylempien tasojen datan siirtoon. Lähetyksen järjestysnumero, N(S), liitetään jokaiseen lähettyyn I-kehykseen ja kasvatetaan aina yhdellä kun I-kehys on lähetetty. Vastaanoton järjestysnumero, N(R), liitetään jokaiseen I-kehykseen ja valvontakehykseen. N(R) kertoo kehyksen lähettäjän seuraavaksi odottaman I-kehyksen järjestysnumeron vastapuolelle. Jos vastaanotetussa I- kehyksessä havaitaan bittivirhe niin se hylätään vastaanottajan toimesta, tällöin seuraavat I-kehykset eivät ole järjestyksessä ja uudelleenlähetys pyydetään järjestysnumeroihin perustuen. Järjestysnumerot voivat saada arvoja 0-127 siten että arvoa 127 seuraa arvo 0. S-kehykset ovat tarkoitettu valvontatoimintoihin, etenkin I-kehyksien siirron valvontaan. S-kehyksiä käytetään kuittauksien lähetykseen, vuokontrollin hallintaan ja toipumiseen järjestysnumeroinnin epätahdistumisesta. Kehyksen tyypin määrittelee tarkemmin S-bitit. Kentässä olevat x-bitit on varattu myöhempään käyttöön ja asetetaan nollaksi. U-kehykset ovat numeroimattoman informaation siirtoon ja ohjaustoimintoihin. U-kehyksiä käytetään loogisen linkkiyhteyden muodostamiseen ja lopettamiseen, yhteyden parametrien neuvotteluun, numeroimattoman informaation lähetykseen ja toipumiseen virhetilanteista 3

Siirtoyhteyskerros joissa uudelleenlähetys ei ole mahdollista. Kehyksen alityypin määrittelee M-bitit. Poll/Final-bittejä (P/F) käytetään virhetilanteista toipumiseen. Taulukossa 1 on esitelty kehyksien alityypit. Kehyksen Komento/ tyyppi Lyhenne Kehyksen nimi Vaste I I Informaatio K S RR Valmis vastaanottamaan K/V S RNR Ei valmis vastaanottamaan K/V S REJ Hylkäys K/V U SABME Käynnistä laajennettu asynk- K roninen balansoitu moodi U DISC Purku K U UI Numeroimaton info K U UA Numeroimaton kuittaus V U DM Purettu tila V U FRMR Kehyksen hylkäys V U XID Vaihda identifiointia K/V Taulukko 1. Kehyksien alityypit. 1.2.3 Tietokenttä Tietokenttä on mukana vain I-kehyksissä ja tietyissä U-kehyksissä. Kentän pituus vaihtelee, mutta sen maksipituudeksi on määritelty 260 tavua. Tietokenttä kuljettaa ylempien tasojen dataa tai hallintatietoja. 1.2.4 Osoitteistus Yksi LAPD:n pääominaisuuksista on osoitekentän esitystapa ja sen ansiosta tuleva kyky multipleksoida useita loogisia linkkejä samalle fyysiselle kanavalle. LAPD:n osoitekenttä DLCI (Data Link Connection Identifier) muodostuu kahdesta tavusta kuvan 4 mukaisesti. Bitit Tavu 8 7 6 5 4 3 2 1 SAPI C/R EA0 2 TEI EA1 3 Kuva 4. Osoitekentän muoto. Ensimmäinen tavu sisältää palvelupisteen SAPI (Service Access Point Identifier) tunnisteen ja osoitekentän toinen tavu kertoo halutun päätelaitteen liitäntäpisteen TEI (Terminal Endpoint Identifier). Lisäksi osoitekenttä sisältää C/R-bitin (Command/Response), joka kertoo onko kyseessä komento vai vastaus, ja EA (Adress field extension) bitit joiden toiminta on yhdenmukainen HDLC protokollan osoitekentän kanssa. LAPD ensimmäisen tavun EA-bitti on nolla ja toisen tavun EA-bitti on yksi osoitekentän loppumisen merkiksi. Palvelelupisteen tunniste (SAPI) identifioi tason kolme LAPD:n käyttäjän, erilaisia SAPI:in arvoa on määritelty seuraavasti: 4

Miikka Majamaa 0, puhelun ohjaukseen 1, pakettidatan siirto, joka käyttää Q.931(I.451) yhteyskäytäntöä, voidaan käyttää käyttäjältä-käyttäjälle liikennöintiin 16, pakettidatan siirto, joka käyttää X.25 tason 3 yhteyskäytäntöä 32-61, frame relay siirto 63, 2. kerroksen hallintaproseduurit Kaikki muut, varattu tulevaan standardointiin Päätelaitteen liitäntäpisteen (TEI) arvot on määritelty seuraavasti: 0-63, kiinteät TEI-arvot, jotka asetetaan päätelaitteeseen käyttäjän tai valmistajan toimesta manuaalisesti, arvojen jako on käyttäjän vastuulla. 64-126, automaattiset TEI-arvot, keskus antaa päätelaitteelle arvot automaattisen TEI-hallintaproseduurin avulla. 127, arvo varattu yleislähetyksen toimintaan. Tällä TEI-arvolla lähetetty kehys vastaanotetaan kakissa kyseisen palvelupisteen sisältävissä yksiköissä. Yhdessä SAPI ja TEI muodostavat yksikäsitteisen tavan ilmaista looginen linkkiyhteys D-kanavalla. Kuvassa 5 on verkonpuoli LE koostuen kolmesta tason kolme SAPI:sta ja kaksi käyttäjän laitetta joiden TEI arvot 93 ja 85. Molemmat käyttäjän laitteen sisältävät samat kolme palvelupistettä. Käyttäjän laitteet kommunikoivat saman D-kanavan kautta verkon kanssa. Näin D-kanavalle muodostuu kuusi loogista yhteyttä. TEI 93 TEI 85 LE SAPI 0 SAPI 16 SAPI 63 SAPI 0 SAPI 16 SAPI 63 SAPI 0 SAPI 16 SAPI 63 Puhelun X.25 Hallinta Puhelun X.25 Hallinta Puhelun X.25 Hallinta ohjaus ohjaus ohjaus L2 L2 L2 L2 L2 L2 L2 L2 L2 63:93 63:85 16:93 16:85 0:93 0:85 Fyysinen D-kanava Kuva 5. Useat palvelut ja monta TE laitetta edellyttävät että LAPD:n loogiset linkit määritellään sekä TEI:n että SAPI:n avulla. 5

Siirtoyhteyskerros 1.2.5 TEI-hallintaproseduuri Tietty TEI voidaan asettaa vain yhdelle ISDN-laitteelle, mutta yhdelle ISDN-laitetteelle voidaan asettaa monta TEI:tä. Yhdelle laitteella useampien TEI arvojen asetus on välttämätöntä kun kaksi sovellusta käyttää saman tyyppistä palvelua. Esimerkiksi jos TE tukee kahta sovellusta jotka molemmat käyttävät X.25 pakettipalvelua, eli molemmat käyttävät SAPI:a numero 16, tällöin täytyy varata yhdelle TE:lle kaksi TEI:tä. Automaattinen TEI-arvon asetus tapahtuu kun laite liitetään liitäntärajapintaan. Automaatisen asetuksen etuna on laitteiden liittäminen verkkoon ilman manuaalista verkon ylläpitotyötä. Kuvassa 6 on esitetty automaattisen asetuksen sanomanvaihto. Käyttäjän puoli Verkon puoli UI(63:127) [TEI Request] UI(63:127) [TEI Assigned = 100] SABME(0:100) UA(0:100) SABME(16:100) UA(16:100) Kuva 6. LAPD-kehysten vaihtoa kun asetetaan automaatisesti TEI-arvokäyttäjän laitteelle ja muodostetaan kaksi loogista linkkiyhteyttä. Verkkoon liitettävä laite lähettää UI numeroimaton informaatio kehyksen SAPI 63:lle käyttäen TEI-arvona 127 eli yleislähetys. Kehyksen informaatiokentässä on tieto siitä että kyseessä TEI pyyntö ja arvottu 16- bittinen referenssinumero. Verkko lähettää tähän vastauksena UI-kehyksen jonka informaatiokentässä on tieto asetettavasta TEI-arvosta ja referenssinumero, näin varmistetaan ettei kahden samanaikaisesti kyselevän laitteen TEI-arvot mene sekaisin. Tämän jälkeen mahdolliset palvelut voivat SABME-kehyksillä avata loogisen linkkiyhteyden. Loogisen linkkiyhteyden voi avata sekä käyttäjä että verkko, vastapää kuittaa yhteyden avaamisen UA numeroimaton kuittaus sanomalla. Yhteyden purku tapahtuu DISC purku sanomalla mikä myös kuitataan UA sanomalla. 1.2.6 Monipisteyhteydet Usean laitteen jakaessa saman yhteyden tulee ongelmaksi ratkaista laitteiden lähetysvuorot. LAPD:ssä ongelma on vielä tavallista 6

Miikka Majamaa monimutkaisempi koska laitteilla voi olla useita loogisia linkkiyhteyksiä, jotka kaikki jakavat saman D-kanavan. Ratkaisu perustuu fyysisen yhteyden ominaisuuteen, että jos jokin laite lähettää 0-bitin niin silloin verkko vastaanottaa 0-bitin vaikka muut laitteet lähettäisivät 1-bittiä. Jokainen laite kuuntelee verkon kaiuttamaa D- kanavaa, kanavan ollessa lepotilassa kaiutuksesta vastaanotetaan 1-bittiä. Kun laite haluaa lähettää se varmistaa kuuntelemalla kaiutusta että D- kanava on lepotilassa ja aloittaa lähetyksen. Jos lähetetty 1-bitti vastaanotetaan kaiutuksesta 0-bittinä niin silloin lähettävä laite havaitsee törmäyksen ja lopettaa lähetyksen jääden odottamaan kanavan vapautumista. Sen sijaan laite joka lähetti samanaikaisesti 0-bittin voi jatkaa kehyksen lähetystä. Menetelmän ansiosta kanavan koko kapasiteetti on hyötykäytössä eikä verkko joudu hylkäämään törmäyksien takia kehyksiä. Lisäksi lähetykset on etusijoitettu siten että kehykset joiden SAPI on 0 voivat aloittaa lähetyksen yhdeksän vastaanotetun kanavan lepotilaa merkitsevän 1-bitin jälkeen. Jos lähetys joudutaan keskeyttämään niin seuraava lähetysyritys on sallittu kahdeksan peräkkäisen vastaanotetun lepotilaa merkitsevän 1-bitin jälkeen. Jos lähetettävän kehyksen SAPI on muu kuin nolla niin vaaditaan pidemmät lepotilaa merkitsevät 1-bittijonot ennen lähetyksen aloittamista. Tämän menetelmän ansiosta puhelun hallintaan liittyvät kehykset saavat etuoikeuden ja mikään laite ei pysty varaamaan kanavaa kokonaan itselleen. 1.2.7 Parametrit ja aikavalvonnat LAPD:ssä on useita aseteltavia parametrejä ja aikavalvontoja joilla valvotaan yhteyskäytännön toimintaa. XID-sanomilla voidaan yhteyden yli neuvotella näistä parametreistä. Tärkeimmät ovat: Parametri Oletusarvo Selite N200 3 Uudellenlähetysyritysten maksimimäärä N201 260 tavua Informaatiokentän maksimipituus k 1 / 3 /7 Ikkunakoko, eli kuittaamattomien I-kehyksien max määrä T200 1 s Uudelleenlähetyksen aikavalvonta T201 1 s Vähimmäisaika TEI-arvon tarkistuskehysten välissä T202 2s Vähimmäisaika TEI-arvon pyyntökehysten välissä T203 10 s Enimmäisaika ilman kehysten vaihtoa Ikkunakoon arvoa seitsemän käytetään kun D-kanavan nopeus 64 kbps. BRI liitännässä D-kanavan nopeus on 16 kbps jolloin käytetään ikkunakokoa yksi kun SAPI on 0 eli puhelun hallintaan ja nämä kehykset tulee kuitata välittömästi. Muilla SAPI:n arvoilla käytetään ikkunakokoa kolme. 1.3 B-kanavan yhteyskäytännöt B-kanavan ollessa piirikytkentäinen, käyttäjän laitteilla on päästä-päähän kytkentäinen yhteys, joten käyttäjän laitteet voivat käyttää vapaaalintaista siirtoyhteyskerroksen yhteyskäytäntöä. Kuitenkin on olemassa kaksi ISDN- 7

Siirtoyhteyskerros tyylistä siirtoyhteyskerroksen yhteyskäytäntöä B-kanavalle. I.465/V.120 on suositeltu yhteyskäytäntö, se on samankaltainen kuin LAPD ja tarjoaa useiden loogisten yhteyksien multipleksoinnin samalle B-kanavalle. B- kanavalla voidaan käyttää myös esimerkiksi LAPB yhteyskäytäntöä, joka soveltuu hyvin X.25 pakettiverkon kanssa käytettäväksi. Ainoat erot LAPD:n ja I.465/V.120:n kehysrakenteen välillä ovat osoite- ja informaatiokentissä. Osoitekenttä sisältää 13-bittisen LLI:n (Logical Link Identifier), jota käytetään loogisen yhteyden tunnistamiseen. LLI:n arvot väliltä 257-2047 on varattu yksittäisille loogisille linkeille, eli on mahdollista muodostaa 1791 loogista linkkiyhteyttä yhdelle B-kanavalle. Informaatiokenttä voi sisältää yhden tai kahden tavun mittaisen otsikon. Ensimmäiseksi kun halutaan käyttää I.465/V.120 protokollaa on muodostettava B-kanavalla piirikytekentäinen yhteys käyttäjien välille. Tämä tehdään käyttäen Q.931 puhelun-ohjaus yhteyskäytäntöä D-kanavalla. I.465/V.120 tarjoaa erinopeuksisia alle 64 kbps synkronisia ja asynkronisia yhteyksiä ylemmille tasoille, näin esimerkiksi pienemmillä nopeuksilla operoivat vanhat terminaalit voidaan helposti liittää B-kanavaan ja multipleksoinnin ansiosta yksi B-kanava voidaan jakaa usean laitteen kesken. 1.4 Lähdeluettelo ETS 300 125; Integrated Services Digital Network (ISDN); User-network interface data link layer spesification Application of CCIT Recommendations Q.920/I.440 and Q.921/I.441; European Telecommunications Standards Institute; September 1991. Hämeen-Anttila, Risto; Hölttä, Pertti; Niinioja, Seppo: Tietoliikennejärjestelmät. Edita, Helsinki 1993. Kessler, Gary C.,Southwick, Peter V.: ISDN Concepts, Facilities, and Services. McGraw-Hill, New York 1998. Stallings, William: ISDN and Broadband ISDN with Frame Rekay and ATM. Prentice-Hall International 1995. INSKO Julkaisu 135-89: ISDN-MERKINANTO. Helsinki 1989. www.thk.fi: Suomen Telehallintokeskus. www.etsi.fr: European Telecommunications Standards Institute. 8