LUPAPÄÄTÖS Nro 73/06/2 Dnro Psy-2006-y-11 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sivulan pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen, Vihanti Vihannin Vesi Oy PL 13 86401 VIHANTI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta ja sen tarkoitus... 3 Nykyinen vedenhankinta... 3 Pohjavesialue... 4 Lampinsaaren kaivoksen käytössä ollut Sivulan vedenottamo... 4 Koepumppaus... 5 Vedenottamo ja vedensiirto... 6 Kustannusarvio ja toteutus... 6 VEDENOTTAMOALUEEN OMISTUS... 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 Hydrogeologiset piirteet... 6 Ympäristön vaikutus vedenlaatuun... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutus pintavesiin...7 Vaikutus pohjavesioloihin... 7 Vaikutus muihin luonnonoloihin... 7 Arvio hankkeen aiheuttamista vahingoista yleiselle ja yksityiselle edulle... 7 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennys... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Muistutus... 9 Hakijan selitys... 11 P ja S Lumiaho Oy:n vastaselitys... 11 MERKINTÄ... 12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 13 PÄÄASIARATKAISU... 13 LUPAMÄÄRÄYKSET... 13 Vedenottamoalue ja -rakenteet... 13 Rakentamisaika ja valmistumisilmoitus... 13 Pohjavedenottomääräykset... 14 Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset... 14 Kunnossapitomääräys... 14 Määräys veden saannin estymisen varalta... 14 OHJAUS... 15 Luvan voimassaolo... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Luvan myöntämisen edellytykset... 15 Lupamääräysten perustelut... 16 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 16 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 16 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 16 KÄSITTELYMAKSU... U 17 Ratkaisu... 17 Perustelut... 17 Oikeusohje... 17 MUUTOKSENHAKU... 18
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vihannin Vesi Oy on 16.1.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa vuosikeskiarvona 2 500 m³/d suuruisen vesimäärän ottamiseen Alpuanharjun pohjavesialueelle tutkimuspisteeseen 7146950-2560560 rakennettavasta Sivulan pohjavedenottamosta Vihannin kunnassa hakemuksen liitteenä olevasta suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luku 7 1 momentti HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta ja sen tarkoitus Hakijan tarkoituksena on rakentaa vedenottamo Alpuanharjun pohjavesialueella sijaitsevalle tilasta Pikkukangas RN:o 2:123 vuokratulle noin 0,65 hehtaarin suuruiselle määräalalle ja ottaa vedenottamosta pohjavettä noin 2 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Hankkeen tarkoituksena on turvata Raahen seutukunnan vedenhankintaa, parantaa toimintavarmuutta käyttöhäiriötilanteissa ja kulutusvaihteluiden tasaamisessa teollisuuden vedenkäytön ollessa 30 35 % kokonaiskulutuksesta. Nykyinen vedenhankinta Vihannin Vesi Oy:n vedenhankinta tapahtuu Vihanninkankaan ja Alpua Lumijärvi pohjavesialueilta. Alpua Lumijärvi pohjavesialueen vedenottamot palvelivat Outokumpu Oy:n Lampinsaaren kaivosta vuoteen 1992 saakka, minkä jälkeen ne ovat kuuluneet Vihannin Vesi Oy:n omistukseen. Vihannin Vesi Oy käyttää raakavetenä ainoastaan pohjavettä. Vedenottamoilta vuonna 2005 pumpatut vesimäärät sekä ottamoita koskevat lupapäätökset ovat seuraavat: Vedenottamo Tuotto Lupa Luvan pvm. m 3 /d m 3 /d Uutela 939 1 200 27.1.1989 Haara 1 305 Ei rajaa 13.4.1967 Alanko 2 025 Ei rajaa 13.4.1967 Käppäläinen 1 285 1 700 21.8.1998 Vihanninkangas 2 050 1 750 20.6.1985 Ohimaa 104 Ei rajaa 23.2.1965 Ojasti 101 700 2.12.1986 Mäntylampi 201 1 800 21.4.1977 Möykkylä 2 303 1 000 10.12.1975 Möykkylä 3 58 500 16.2.1977 Möykkylä 4 300 400 21.3.1991
Vedenottamoiden vesi on hyvää talousvesivaatimukset täyttävää pohjavettä ja se ainoastaan alkaloidaan. Vihannin lisäksi vettä johdetaan Oulaisiin, Merijärvelle, Pyhäjoelle ja Raaheen. Talousvesikäytön lisäksi merkittäviä käyttäjiä ovat Raisio Yhtymän perunajalostusteollisuus Vihannissa sekä Rautaruukki Oyj:n terästehdas Raahessa. 4 Pohjavesialue Geologinen tutkimuskeskus on suorittanut tutkimuksia Vihanninharjun alueella vuosina 2002 2004 pohjavesiesiintymän rakenteen selvittämiseksi. Tutkitun ja suunnitellun pohjavedenottopaikan arvioitu muodostumisalueen pinta-ala on noin 2,4 km 2 ja mitoitusvesimäärä keskimäärin 2 500 m 3 /d. Sivulan alue sijaitsee Alpuankankaan ja Lumijärvenkankaan välisellä alueella välittömästi Alpuan kylän itäpuolella. Alueella on tehty maaperäkairauksia, asennettu havaintoputkia, tehty painovoimamittauslinjoja ja maatutkaluotauksia, joiden perusteella on selvitetty alueen geologista ja hydrogeologista rakennetta. Tutkittu vedenottopaikka sijaitsee noin 300 metriä käytöstä pois olleen Sivulan pohjavedenottamon kaakkoispuolella. Viimeksi kaivo on ollut käytössä Lampinsaaren kaivoksen toiminnan aikoihin, jolloin sieltä pumpattiin kaivokselle pohjavettä jopa noin 3 000 m 3 /d. Sadanta Vihannin alueella on Ruukin havaintoasemalta saatujen tietojen mukaan noin 1 600 m 3 /d/km 2, josta Vihanninharjulla imeytyy pohjavedeksi noin 60 70 %. Käytännössä mitoitusvesimäärän 2 500 m 3 /d pumppaamiseksi tarvitaan muodostumisalueen pinta-alaa noin 2,2 2,6 km 2. Muodostumisalueen määrittämisessä on lisäksi tarkasteltu alueen geologisia olosuhteita aiempien tutkimusten pohjalta. Pohjavesi virtaa Vihanninharjussa melko kapeassa ydinharjuosan suunnassa. Alueen laajat hiekkaiset lievealueet toimivat ydinharjun ns. yhteysalueina, joilta pohjavesiä virtaa ydinharjun kautta. Pohjavedet virtaavat Alpuankankaan alueella kaakosta Haaran suunnasta luoteeseen ja purkautuvat Alpuan läpi kulkevaan Järviojaan. Pääosa Sivulan vedenottopaikan pohjavesistä muodostuu ottamon kaakkoispuolisilla alueilla ja osittain myös Ruisahonnevan alaisilla hiekka-alueilla. Lampinsaaren kaivoksen käytössä ollut Sivulan vedenottamo Sivulan vedenottamo on ollut kaivoksen käytössä vuosina 1973 1992, jolloin siitä on pumpattu pohjavettä kaivokselle enimmillään yli 4 200 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamokaivo on halkaisijaltaan 3,0 metrin betonirengaskaivo, jonka syvyys on 13,5 m. Kuilukaivo on nykyisin Vihannin Vesi Oy:n omistuksessa käytöstä poistettuna mm. asutuksen välittömästä läheisyydestä johtuen. Sivulan vedenottamosta kaivoksen tarpeisiin otetut vesimäärät ovat vuosina 1973 1991 olleet seuraavat:
5 Vuosi 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 Vuosi ka. m 3 /d 2 091 1 811 1 859 2 070 1 415 2 010 2 282 Maks.kk ka. m 3 /d 2 444 2 116 2 344 2 202 2 411 2 672 2 700 Vuosi 1980 1981 1983 1984 1985 1986 1988 1991 Vuosi ka. m 3 /d 1 445 1 604 1 860 2 505 1 913 2 696 2 330 2 879 Maks.kk ka. m 3 /d 2 698 2 824 2 870 4 224 4 277 3 582 2 495 3 771 Pohjavedenkorkeuden tarkkailutulosten mukaan vedenkorkeus Sivulan vedenottamolla on ollut alimmillaan 6.11.1991 tasolla +77,13 m eli 10,1 metrin syvyydellä kaivon kannesta mitattuna. Pohjavedenoton vaikutus vuosina 1984 1991 on ollut havaittavissa noin 1,5 km:n etäisyydellä kaakkoon kaivosta sijaitsevassa havaintopisteessä P58 noin 1,0 metrin pohjavedenpinnan alenemana ja alapuolisessa havaintopisteessä P1 (Alangon vedenottamon ja kaivo KIII:n välillä sijaitseva havaintopiste) noin 1,5 2,0 metrin alenemana. Noin 2 100 2 700 m 3 /d suuruinen vedenotto ei ole havaittu huomattavasti vaikuttavan pohjavedenkorkeuteen mainituissa havaintopisteissä. Koepumppaus Vihannin Vesi Oy on tehnyt koepumppauksen 20.4 6.7.2004 välisenä aikana käytöstä poistetusta Sivulan kuilukaivosta ja sen kaakkoispuolelle määritellyn uuden vedenottamon paikalle Geologisen tutkimuslaitoksen asentamista kahdesta tutkimussiiviläputkikaivosta (d = 160 mm). Pohjavettä pumpattiin yhteensä 85 618 m 3 keskimääräisellä 1 359 m 3 /d vuorokausiteholla. Siiviläputkikaivojen etäisyydet Sivulan vedenottamon kuilukaivosta ovat: kaivot 1 ja 2 noin 0,3 km (koordinaatit 7146950, 2560560) ja kaivo 3 noin 0,6 km. Siiviläputkikaivojen syvyydet ovat: 16,9 m kaivo 1, 14 m kaivo 2 ja 11,3 m kaivo 3. Kaivojen siiviläputkien raot ovat # 1,5 ja 2,0 mm sekä siiviläputket 5 7,5 m. Koepumppauksen alussa vuonna 2004 kuilukaivon pohjavedenpinta oli tasolla +82,98 m eli 4,25 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavedenpinta siiviläputkikaivoissa on 2,7 4,7 metrin syvyydellä maanpinnasta. Koepumppauksen aikana vedenkorkeuden mittaukset tehtiin kuilu- ja siiviläputkikaivoista sekä siiviläputkikaivon 3 kaakkoispuolella sijaitsevasta havaintoputkesta P58 sekä otettiin vesinäytteet. I-vaiheen koepumppaus (20.4. 3.6.2004) tehtiin Sivulan kuilukaivosta keskimääräisellä pumppausteholla 1 436 m 3 /d, jolloin vedenpinta kuilukaivossa laski enimmillään 5 cm ja siiviläputkikaivossa 2 enimmillään 3 cm. II-vaiheen koepumppaus (3. 10.6.2004) tehtiin siiviläputkikaivosta 2 keskimääräisellä pumppausteholla 1 121 m 3 /d, jolloin vedenpinta siiviläputkikaivossa 2 laski 5 cm, kuilukaivossa 5 cm ja siiviläputkikaivossa 3 6 cm. Havaintoputkessa P58 vedenkorkeus ei muuttunut. III-vaiheen koepumppaus (24.6. 6.7.2004) tehtiin siiviläputkikaivosta 1 keskimääräisellä pumppausteholla 1 214 m 3 /d, jolloin vedenpinta kuilukaivossa laski 2 cm, siiviläputkikaivossa 3,5 cm ja havaintoputkessa P58 4 cm.
6 Vedenottamo ja vedensiirto Vedenottamokaivoina käytetään asennettuja siiviläputkikaivoja 1 ja 2, jotka varustetaan uppopumpuilla ja vedenottamolaitetilalla. Pumput mitoitetaan vähintään 2 500 m 3 /d suuruiselle keskimääräiselle vedenotolle. Vesi alkaloidaan kalkkikivialkaloinnilla ph:n säätämiseksi sekä alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Vedenottamo liitetään ottamoalueen kautta Haaran vedenottamolta Alpuan mittausaseman kautta Alangon vedenottamolle rakennettuun 250 A vesijohtoon. Vedenottamoalue aidataan teräsverkkoaidalla. Kustannusarvio ja toteutus Hankkeen kustannusarvio on 250 000 euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 2006 aikana. VEDENOTTAMOALUEEN OMISTUS Vedenottamo sijaitsee tilalla Pikkukangas RN:o 2:123, josta hakija on vuokrannut noin 0,65 hehtaarin suuruisen määräalan. Vuokrasopimus on tehty 29.9.2000. Vedenottamoalueella ei ole voimassa yksityiskohtaista kaavaa. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Hydrogeologiset piirteet Vihanninharjun syntyyn on vaikuttanut merkittävästi kahden mannerjäätikön kielekevirran välisen sauman liikkeet ja mannerjäätikön oskillointi, jolloin on syntynyt mm. moreenikerrostumia harjualueelle. Harjun sijaintiin on vaikuttanut kallioperärakenne, sillä harjualueella on todettu selkeitä kallioperän pitkittäisiä heikkousvyöhykkeitä, jotka ovat ohjanneet mannerjäätikön sulamisvesien suuntaa. Mannerjäätikön vetäydyttyä Vihannissa oli vettä noin 150 metriä, ja maan kohoamisen myötä Vihanninharjun kohottua kuivalle maalle harjun primäärinen muoto hävisi lähes kokonaan. Pintaosistaan harju on vahvasti rantavoimien muovaama. Ympäristön vaikutus vedenlaatuun Lähin asutus sijaitsee noin 350 metriä vedenottamosta luoteeseen. Kiinteistöt ovat vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä, eikä alueella ole talousvesikaivoja. Vedenottamon läheisyydessä ei ole maatalouskiinteistöjä. Pohjaveden muodostumisalueella vedenottamon läheisyydessä on tilalla Hiekkamaa RN:o 4:135 käytössä oleva Lumiahon Murskaus Oy:n maaainesten ottopaikka.
Vedenottamon huolto- ym. liikenne järjestetään käyttäen hyväksi olemassa olevaa tiestöä, ja tarvittaessa rakennetaan puuttuva tieyhteys. Maa-ainesten ottoa lukuun ottamatta alueella ei ole muita ympäristöhaittatekijöitä. 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella ei ole järviä. Lähin on ollut kuivattu Alpuanjärvi, joka sijaitsee pohjavesialueen lounaispuolella noin 2 km:n etäisyydellä ottamoalueesta. Vedenotto ei vaikuta pintavesioloihin. Vaikutus pohjavesioloihin Vedenotosta johtuen pohjavedenpinta tulee alenemaan rakennettavan ottamon lähialueella noin 0,5 0,7 m nykyisestä tasosta ja vedenottamon siiviläputkikaivoissa noin 1,0 1,5 m pumpattaessa 2 500 m 3 /d suuruisella vuorokausiteholla. Koepumppauksen aikana pumpattaessa noin 1 100 1 200 m 3 /d suuruisella vuorokausiteholla vedenpinnan alenema tarkkailupisteissä oli noin 5 cm. Vedenottamon muodostumisalueella ei sijaitse muita vedenottamoita, talouskaivoja tai lähteitä, joihin vedenotolla voisi olla vaikutusta. Vihannin Vesi Oy:n Haaran vedenottamo sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä suunnitellusta ottamosta kaakkoon pohjaveden virtaussuuntaan nähden sen yläpuolella. Noin 3,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Vihannin Vesi Oy:n Alangon vedenottamo pohjaveden virtaussuuntaan nähden suunnitellun ottamon alapuolella. Uuden Sivulan vedenottamon pohjaveden muodostumisalue rajautuu Haaran vedenottamon ja Alangon pohjaveden muodostumisalueisiin. Vedenotolla ei koepumppausaikana eikä kaivoksen noin 2 500 2 700 m 3 /d suuruisella vedenotolla ole todettu olevan vaikutusta lähivedenottamoiden pohjavesioloihin. Vaikutus muihin luonnonoloihin Pohjavedenotolla ei ole todettu olevan Suomessa vaikutusta metsän kasvuun. Kasvit ottavat tarvitsemansa veden sadannasta ennen veden suotautumista pohjavesikerrostumaan. Pohjavedenotto ei aiheuta haittaa kasveille. Arvio hankkeen aiheuttamista vahingoista yleiselle ja yksityiselle edulle Suunnitellusta hankkeesta ei ole arvioitu aiheutuvan ennakoitavaa vahinkoa.
8 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vihannin harjualueen pohjaveden tarkkailuohjelman puitteissa seurataan Sivulan vedenottamolta otettavan veden määrää, vedenoton vaikutusta ympäristön pohjavesiolosuhteisiin sekä pohjaveden laatua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty 10.2.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vihannin kunnassa 2.3. 3.4.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi Vihannin kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto hakemuksen johdosta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että olemassa olevalla Sivulan vedenottamolla on jo vesilain mukainen lupa (Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 18/67/I, 13.4.1967) siihen kuuluvine määräyksineen. Luvassa ei ole asetettu rajoituksia mm. pumpattavan pohjaveden määrälle. Ottamon kuilukaivosta on suurimpien kuormitusten aikoina pumpattu pohjavettä yli 2 500 m 3 /d ja lyhytaikaisesti jopa yli 3 000 m 3 /d. Yleensä kuitenkin kuukausittaiset ottomäärät ovat jääneet lähelle 2 000 m 3 /d tai sen alle. Vedenottamon kuilukaivo on ilmeisesti edelleen käyttökelpoinen, vaikkakaan sitä ei ole käytetty vedenhankintaan yli kymmenen viime vuoden aikana kaivoksen toiminnan loputtua 1990-luvun alussa. Häiriöttömän vedensaannin turvaamiseksi Sivulan vedenottamosta rakennettujen lisäkaivojen käyttöönotolle voidaan katsoa olevan perusteet vedenoton hajauttamiseksi nykyistä laajemmalle alueelle ja kauemmaksi asutuksesta. Ympäristökeskus on kuitenkin pitänyt tarpeellisena rajoittaa ottamosta otettavan veden kokonaismäärää. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavat vaatimukset: Vedenotto Sivulan vedenottamosta tulee jakaa mahdollisimman tasaisesti eri kaivoille ja yhteismäärältään se ei saa ylittää 2 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Hakijan on tarkkailtava pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta vedenottamolla ja sen arvioidulla vaikutusalueella ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua varten hakijan tulee esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vedenottoa koskeva tarkkailuohjelma. Ohjelman mukainen tarkkailu tulee aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailutulokset tulee toimittaa ympäristökeskukselle siinä muodossa ja sellaisina ajankohtina kuin ympäristökeskus edellyttää. Vedenottamoalue tulee aidata ja merkitä selvästi näkyvällä taululla, josta käy ilmi vedenottamon omistajan nimi sekä tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamoalueella ei tule harjoittaa muuta kuin suoranaisesti vedenottoon liittyvää toimintaa, ja alue on pidettävä mahdollisimman siistinä. Kaikki vedenottoon tarvittavat aineet ja tarvikkeet on varastoitava ja käytettävä siten, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjaveden puhtaudelle. Rakennustyöt on suoritettava ja ottamoa käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää vahinkoa tai haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi ilman kohtuuttomia kustannuksia on välttämätöntä. Ottamoalueella maan pintakerros on säilytettävä mahdollisimman ehjänä ja rakennuspaikat on töiden valmistuttua siistittävä ja saatettava ympäristöönsä sopeutuviksi. Vedenottamo on rakennettava kahden (2) vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Rakennushankkeen valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kunnan ympäristöviranomaiselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. 2. Vihannin kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on ilmoittanut, että suunnitellun vedenottamon valuma-alueella on voimassa seuraavat maa-ainesten ottoluvat: P ja S Lumiaholle 1.9.1999 myönnetty 10 vuoden ottolupa kokonaismäärälle 80 000 m 3 koskien tilaa Soramaa RN:o 4:123, Vihanti, Alpua. Kauko, Timo ja Raimo Rankiselle 9.6.1999 myönnetty 10 vuoden ottolupa kokonaismäärälle 60 000 m 3 koskien tilaa Männistö RN:o 4:120, Vihanti, Alpua. Alpuan Sora ja Murskeelle 10.9.2003 myönnetty 6 vuoden jatkoaikalupa jälkihoitotöille ja 13 500 m 3 :n suuruisen varastokasoissa olevan maaaineksen ottamiseen koskien tiloja Välipelto RN:o 3:51 ja Ylimämmi RN:o 3:56. Ympäristölautakunta on lisäksi ilmoittanut, ettei sillä ole muuta huomautettavaa hakemuksesta. 9 Muistutus 3. P ja S Lumiaho Oy Yhtiö on vaatinut, että hakemus hylätään perusteettomana ja tarpeettomana. Perusteluina yhtiö on ilmoittanut, että suunniteltu vedenottamo sijaitsee alueella, joka aikaisemmin tehdyn alueellisen maankäyttösuunnitelman mukaan on tarkoitettu käytettäväksi ja jota on myös käytetty maa-aineksen, lähinnä soranottoalueena. Muun muassa yhtiö on omistanut vedenottamon lähellä sijaitsevia kiinteistöjä, joihin on myönnetty soranottolupia. Yhtiöllä on tälläkin hetkellä voimassa olevia maa-aineksen ottolupia suunnitellun vedenottamon lähistöllä.
Vedenottamo sijaitsee lähellä Alpuan kylää ja lisäksi lähellä eräitä entisiä karjatalouteen erikoistuneita maatiloja. Vedenottamon läheisyydessä on aikaisemmin toiminut Outokumpu Oyj:n kaivostoimintaan käytetty pohjavedenottamo, jonka toiminta on lopetettu kuten kaivostoimintakin vuonna 1992. Pumppaamon toiminnan lopettaminen on tarkoittanut samalla pohjaveden ottamisen lakkaamista alueella. Vedenottamon rakentaminen hakemuksen mukaiseen paikkaan on siten perusteetonta. Yhtiö on lisäksi katsonut, että vedenottamon rakentaminen hakemuksen mukaiseen paikkaan on tarpeetonta. Vedenottamoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi välittömästi mihinkään tiettyyn tarpeeseen, vaan jo olemassa olevien vedenottamoiden vara-alueeksi Vihannin kirkonkylälle ja sen lähialueelle. Vedenottamo ei siten ole välttämätön eikä tarpeellinen kenellekään. Yhtiön mielestä suunnitellun vedenottamon itäpuolisilla harjualueilla olevat vesivarat, joista vain pieni osa on ollut tähän saakka käytössä, tyydyttävät moninkertaisesti vedenottamon tarpeen vara-alueena. Kyseiset vaihtoehtoiset alueet eivät ole elinkeinotoiminnan käytössä eivätkä sijaitse lähellä kyläyhteisöä tai muitakaan toimintoja, joista voisi syntyä riskejä uuden vedenottamon veden puhtaudelle siinä tapauksessa, että vedenottamoa tarvitaan vara-alueena. Yhtiö on korostanut, että hakemuksessa ei vedenottamon sijainnin osalta ole kysymys sellaisesta yleisestä edusta eikä sellaisista painavista syistä, että ne voisivat syrjäyttää muun yleisen edun tai yhtiön elinkeinotoimintaan sisältyvän yksityisen edun. Sen vuoksi hakemus tulee hylätä. Yhtiö on ilmoittanut omistavansa kiinteistöjä, joilta maa-aineksen ottaminen on ollut mahdollista ja luvallista suunnitellun vedenottamon läheisyydessä. Ottoalueiden pinta-ala entisen Outokumpu Oyj:n vedenottamon ja suunnitellun vedenottamon läheisyydessä on noin 70 80 hehtaaria. Voimassa olevat maa-ainesten ottoluvat ovat voimassa vuoteen 2012 saakka. Outokumpu Oyj:n vedenottamon ja suunnitellun vedenottamon välimatka on noin 200 250 metriä. Yhtiön omistukseen kuuluvat suunnitellun vedenottamon naapuritiloista tilat Rajapelto RN:o 2:115, Hiekkapalsta RN:o 872:9 ja Soramaa RN:o 4:123. Alueelta on otettu soraa noin 60 vuoden ajan. Tämä maa-ainesten ottoalue on Vihannin kunnan ja maakunnan hiekan ja betonisoran tärkein ja muutaman tulevan vuoden aikana ainoa ottopaikka. Alueen sopeuttaminen vedenottamon alueeksi ei ole perusteltua eikä tarpeellista eikä elinkeinotoiminnan harjoittajan kannalta sopivaa tai asiallista. Maa-aineksen ottaminen, toimittaminen ja myyminen rakennuskohteisiin on ollut osa yhtiön toimintaa koko sen olemassaoloajan. Yhtiö ja sen rinnakkaisyhtiö Lumiahon Murskaus Oy työllistävät merkittävästi Vihannin asukkaita ja myös yrittäjiä laajassa liike- ja elinkeinotoiminnassaan. Yhtiöiden toiminta on yleisesti erittäin tärkeää ja yleisesti hyväksyttyä Vihannin alueella, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa suunnitellun vedenottamon sijainnin ja toisaalta mainittujen yhtiöiden toiminnan yleistä ja yksityistä merkitystä Vihannin kunnan ja Alpuan kylän alueella. Koska vedenottamon rakentaminen suunnitellulle paikalle ei ole perusteltua eikä tarpeellista yleisen edun eikä hakijankaan yksityisen edun kannalta, hakemuksen hyväksyminen myöskään intressivertailun perusteella ei ole perusteltua eikä sopivaa. 10
Yhtiö on varannut tilaisuuden tutustua omasta muistutuksestaan annettavaan vastineeseen sekä viranomaisten lausuntoihin ja niistä annettaviin vastineisiin sekä samalla pyytänyt mahdollisuutta antaa vastine ja toimittaa todistelua muistutuksen tueksi ennen asian lopullista ratkaisemista. 11 Hakijan selitys Hakija on ympäristölupavirastoon 26.4.2006 toimittamassaan selityksessä ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta. P ja S Lumiaho Oy:n muistutuksesta hakija on todennut, että vedenotto Alpuanharjusta on aloitettu 1950-luvun alussa eli huomattavasti aikaisemmin kuin alueella luvanvaraisesti harjoitettu maa-ainesten otto. Vedenottamoista on otettu vettä kaivostoiminnan aikana ja sen päättymisen jälkeen. Vettä otetaan Vihannin lisäksi laajalti ympäröivän maakunnan tarpeisiin, ja koko harjujakso on luokiteltu jo kymmeniä vuosia sitten yhdyskuntien tärkeäksi vedenhankinta-alueeksi. Alpuanharjun vedenottamot (Alanko, Alpua, Sivula ja Haara) ovat siirtyneet vedenotto-oikeuksineen Outokumpu Oyj:ltä Vihannin Vesi Oy:lle vuonna 1987 tehdyllä kaupalla. Vihannin Vesi Oy:llä ei ole missään vaiheessa ollut aikomusta luopua Sivulan vedenottamon käytöstä. Hakemus on jätetty siitä syystä, että vedenotto halutaan siirtää uuteen paikkaan, noin 300 metriä asutuksesta poispäin. Vedenottamon valuma-alue on edelleen käytännössä sama myös suhteessa alueen maa-ainesten ottopaikkoihin. Sivulan vedenottamosta ei ole otettu vettä vuoden 1992 jälkeen, koska vedenotto on pystytty hoitamaan muista ottamoista. Veden tarve on kuitenkin kasvanut viime vuosina huomattavasti mm. Raahen kaupungin siirryttyä käyttämään kokonaan Vihanninharjun vettä. Merkittäviä käyttämättömiä reservejä Sivulan vedenottamon itäpuolisilla alueilla ei ole. Veden käytöstä suurin osa on talousvettä. Jakelualueella on myös suuria teollisuuslaitoksia (Rautaruukki Oyj, Raisio Yhtymä), joiden toiminnalle Vihannin- ja Alpuaharjusta saatava vesi on elinehto. Varsinkin teollisuuden osalta kulutusvaihtelut ovat suuria. Sivulan vedenottamon käyttöönotto on erittäin tarpeellinen myös talousveden kulutusvaihtelut huomioon ottaen. Talousveden kulutushuiput syntyvät pitkillä hellejaksoilla tai vähälumisina pakkastalvina, kun vettä voidaan joutua juoksuttamaan putkien sulana pitämiseksi. P ja S Lumiaho Oy:n vastaselitys Yhtiö on ilmoittanut noudattaneensa elinkeinotoiminnassaan viranomaisten antamia määräyksiä ja päätöksiä. Yhtiö on katsonut voivansa vedota niihin viranomaisten ratkaisuihin, joihin elinkeinotoiminnan harjoittaminen on voinut perustua. Yhtiö on pitänyt tärkeänä saada ja voida jatkaa elinkeinotoimintaansa ja maa-ainesten ottamista. Päätöksessä on otettava huomioon muistuttajan elinkeinotoimintaan liittyvät lupapäätökset, joiden mukaan muistuttaja on harjoittanut maa-ainesten ottoa hakemuksen tarkoittamalla alueella. Maa-ainesten ottamista on voitava jatkaa lupapäätösten mukaisesti ilman, että toimintaa rajoitetaan mitenkään aikaisemmista lupapäätöksistä poikkeavasti hakemuksesta annettavan päätöksen seurauksena.
Yhtiö on todennut, että maa-ainesten käyttöön ottamista koskevana yleisesti hyväksyttävänä käytäntönä on pyritty käyttämään hyväksytyt ottoalueet ensin oikealla tavalla loppuun ennen kuin kokonaan uusista ottoalueista päätetään tai sovitaan. Tämän mukaisesti vakiintunut maaainesten otto nykyisellä alueella Alpuan kylässä tulisi edelleen hyväksyä ja kokonaisarvioinnissa sallia toteutuvaksi siten, että maa-ainesten ottamisen tarpeettomat keskeytykset vältetään ja sen jatkamisen edellytykset turvataan asiallisesti ja tasavertaisesti muita mahdollisia ratkaisuja arvioitaessa esille tulevissa uusissa olosuhteissa. Tässä tapauksessa maa-ainesten ottamisen jatkaminen on luonnollinen ja jo kauan aikaisemmin hyväksytty ratkaisu puheena olevalla alueella, kun taas mahdollisesti lisääntyvän pohjavedenoton tulevat toteutukset tulee ohjata muulle alueelle uusissa pohjaveden käyttöön suunniteltavissa olosuhteissa. Yhtiö on 17.11.1980 ostanut Sivusora -nimiseksi tilaksi RN:o 2:110 muodostetun määräalan tilasta Rajapelto Sivulan entisen ja uuden pohjavedenottamon läheisyydestä. Myöhemmin 27.4.2001 yhtiö on ostanut tilan Rajapelto RN:o 2:115 omistukseensa, minkä jälkeen mainitut kaksi tilaa ja tila Hiekkapalsta RN:o 4:137 ovat muodostaneet sellaisen maa-ainesten ottoalueen, jota tulisi käsitellä yhtiön kannalta hyväksyttynä ottoalueena pitkävaikutteisesti. Maa-aineksia on otettu tilalta Hiekkapalsta RN:o 4:137 maa-ainesten ottoluvan perusteella. Vastaava maa-ainesten ottolupa tulisi myöntää myös tiloja Sivusora RN:o 2:110 ja Rajapelto RN:o 2:115 koskevana vakiintuneen toiminnan turvaamiseksi ja maisemallisesti asiallisen kokonaisratkaisun toteuttamiseksi alueella. Edellä mainituilla perusteilla hakemus tulisi hylätä ja esitetyt uudet tarpeet määrätä toteutettavaksi muulla kuin hakemuksen tarkoittamalla alueella. Lisäksi yhtiö on viitannut vastaselityksen liitteenä olevaan Geopudas Oy:n antamaan lausuntoon, jossa Lumijärvenkankaan alue on todettu mahdolliseksi vedenottoalueeksi. Yhtiön mielestä uuden vedenottamon sijoittaminen Lumijärvenkankaalle on perusteltua. Joka tapauksessa hakijan tulisi rakentaa vedenottamo ja toteuttaa vedenotto muualta kuin hakemuksessa tarkoitetulta alueelta. Geopudas Oy:n tarkoittaman alueen hyväksyminen uudeksi vedenottamoalueeksi tarkoittaisi yleisen edun ottamista huomioon niin, että mahdollisesti laajeneva pohjaveden tarve tulisi oikealla tavalla toteutetuksi. Yhtiö on lisäksi huomauttanut, että vedenottamoiden rakentaminen ja pohjaveden käyttäminen jopa suojelualueeksi määrätyiltä alueilta saattaa olla mahdollista, kun taas maa-ainesten ottolupia ei ole saatavissa samoille alueille. Maa-ainesten otto ja käyttäminen elinkeinotoiminnassa tulee turvata ja sallia toimintaan soveltuvissa olosuhteissa sekä pohjavesialueiden käytön tulee olla hyväksyttyä muissa tarpeellisissa olosuhteissa ja toisilla alueilla maa-ainesten ottotoimintaa tarpeettomasti häiritsemättä. 12 MERKINTÄ Hakija on 8.9.2006 puhelimitse ilmoittanut ympäristölupavirastolle, että hakemus sisältää olemassa olevan kuilukaivon, eli lupaa haetaan uusien sii-
viläkaivojen 1 ja 2 rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen rakennettavista siiviläkaivoista 1 ja 2 sekä olemassa olevasta kuilukaivosta siten, että kaivoista otettavan veden yhteismäärä on 2 500 m 3 /d. Pohjois-Suomen vesioikeus on 13.4.1967 myöntänyt Outokumpu Oy:n Vihannin kaivokselle luvan nro 18/67/I pohjaveden ottamiseen mm. Sivulanimisestä vedenottamosta. Otettavan veden määrää ei ole rajoitettu luvassa. Sivulan vedenottamo on siirtynyt Vihannin Vesi Oy:n omistukseen. Ympäristölupavirastolla on ollut tätä asiaa ratkaistessaan esillä edellä mainittu vesioikeuden päätös ja sen asiakirjat. 13 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vihannin Vesi Oy:lle luvan Sivulan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen rakennettavasta vedenottamosta Vihannin kunnassa. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vedenottamoalue ja -rakenteet 1. Pohjavedenottamo käsittää nykyisen kuilukaivon sekä uudet siiviläkaivot 1 ja 2. Uudet kaivot on rakennettava hakemussuunnitelman liitteenä 18 olevan kartan "Vihannin Vesi Oy. Sivulan vedenottamo. Maanomistus" MK 1:10 000 osoittamaan paikkaan ja liitteinä 9 ja 10 olevien piirustusten "Sivula, siiviläkaivo 1" ja "Sivula, siiviläkaivo 2" osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. 2. Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvällä taululla, josta käy ilmi ottamon omistaja sekä tarpeelliset yhteystiedot. 3. Ottamoalueella on maan pintakerros säilytettävä mahdollisimman ehjänä. Rakennustöiden valmistuttua ottamoalue on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuvaksi. Rakentamisaika ja valmistumisilmoitus 4. Pohjavedenottamon rakennustyöt on tehtävä kahden (2) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 5. Pohjavedenottamon valmistumisesta ja käyttöön ottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-
keskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. 14 Pohjavedenottomääräykset 6. Luvan saaja saa ottaa vedenottamon kaivoista pohjavettä yhteensä kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 2 500 m 3 /d. Vedenotto on pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen pyrittävä jakamaan eri kaivoille mahdollisimman tasaisesti. Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Veden tuhlausta on vältettävä. 7. Ottamoalueella on sallittu ainoastaan veden ottoon liittyvä toiminta. 8. Pohjavedenottamoa on käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi on ilman kohtuuttomia kustannuksia välttämätöntä. Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset 9. Ennen verkostoon johtamista on vesi tarvittaessa esikäsiteltävä niin, että se täyttää yleisten vesilaitosten vedelle asetetut laatuvaatimukset. 10. Luvan saajan on tarkkailtava otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta, veden ottamisen ympäristövaikutuksia sekä vedenottamon valuma-alueen maankäyttöä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava hyvissä ajoin ja vähintään kolme (3) kuukautta ennen pohjavedenottamon käyttöönottoa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäristökeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina ja siinä muodossa kuin mainitut viranomaiset edellyttävät. Kunnossapitomääräys 11. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet joka suhteessa mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjaveden puhtaudelle. Määräys veden saannin estymisen varalta 12. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena jollakin alueella veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian ympäristölupaviraston ratkaistavaksi jäljempänä olevassa ohjauksessa mainitulla tavalla.
15 OHJAUS Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. Luvan voimassaolo Mikäli tämän luvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Sivulan pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä on tarpeen Vihannin, Merijärven ja Pyhäjoen kuntien sekä Oulaisten ja Raahen kaupunkien vedenhankinnan varmistamiseksi. Hankkeella turvataan hyvälaatuisen talousveden saanti ja toimitusvarmuus alueella. Hankealue sijaitsee Alpua Lumijärvi -nimisellä yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Alpuanharjussa Sivulan alueella on vuosina 1973 1992 ollut toiminnassa Vihannin kaivoksen tarpeita palvellut vedenottamo, joka on sijainnut noin 300 metriä hakemuksen mukaisen ottamon paikasta luoteeseen. Kaivoksen vedenottamosta pohjavettä on pumpattu enimmillään yli 3 000 m 3 /d. Hakemuksessa tarkoitetut uudet vedenottokaivot on vanhaa ottamoa lähellä olevan asutuksen vuoksi ja koepumppausten perusteella sijoitettu hakemussuunnitelman mukaiseen paikkaan. Hakijalla on vuokrasopimuksen perusteella tarvittava käyttöoikeus uusien vedenottokaivojen rakentamista ja niiden käyttöä varten tarvittavaan alueeseen. Ottamosta on koepumppausten ja vanhasta Sivulan ottamosta otetun vesimäärän perusteella mahdollista saada ennalta arvioiden pohjavettä haetun suuruinen määrä 2 500 m 3 /d ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vedenottamon rakentamisesta ja veden ottamisesta ei aiheudu asutus- ja elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muutakaan yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta alueen ympäristön oloissa. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.
16 Lupamääräysten perustelut Rakentamista ja rakenteita koskevat määräykset varmistavat sen, että rakentaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla ja ulkopuolisten pääsy ottamoalueelle estyy. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan veden oton ja sen vaikutusten riittävä seuranta. Olemassa olevan kuilukaivon osalta ei ole tarpeen antaa rakentamismääräystä. Muut tämän päätöksen lupamääräykset korvaavat aikaisemman luvan määräykset Sivulan vanhaa vedenottamoa koskevilta osin. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Pohjavedenottamon valmistumisesta ja käyttöön ottamisesta on ilmoitettava yleisen lupakäytännön mukaisesti ympäristölupavirastolle ja ympäristökeskukselle. 3. P ja S Lumiaho Oy:n vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Ympäristölupavirasto katsoo, että lupa voidaan myöntää vedenottamon rakentamiseen hakemuksen mukaiseen paikkaan ja 2 500 m 3 /d suuruisen vesimäärän ottamiseen luvan myöntämisen edellytyksistä lausutuin perustein. Tällä päätöksellä ei ole muistuttajan voimassa olevan luvan mukaista maaainesten ottoa rajoitettu. Siltä osin kuin muistutuksessa on tuotu esiin maaainesten ottaminen tiloilta Sivusora RN:o 2:110 ja Rajapelto RN:o 2:115 ympäristölupavirasto toteaa, että kyseistä vesilain mukaista lupa-asiaa on käsitelty 27.2.2003 annetulla ympäristölupaviraston päätöksellä nro 14/03/2 eikä mahdollisesti tulevaa maa-ainesten ottoa koskevaa lupaasiaa voida muutoinkaan käsitellä tämän asian yhteydessä siihen kuulumattomana. KORVATTAVA PÄÄTÖS Vesioikeuden päätös nro 18/67/I Sivula-nimistä pohjavedenottamoa koskevilta osin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 9 luku 6, 8, 10 ja 15 Vesiasetus 85 1 momentti
17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 980 euroa. Perustelut Pohjaveden ottamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu on 980 euroa, kun otettavan veden määrä on yli 500 m 3 /d. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Anna-Maria Karppinen Paavo Liimatta Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Anna-Maria Karppinen sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 122. PL/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 23.10.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 490 122, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.