O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I v u o s i k e r t o m u s 2 0 0 6

O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I v u o s i k e r t o m u s 2 0 0 6

O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t t i v u o s i k e r t o m u s 2 0 0 5

S I S Ä L T Ö

I N S T I T U U T I N J O H T A J A N K A T S A U S K U L U N E E S E E N V U O T E E N 2 0 0 6 Kulunut toimintavuosi oli Oulun Eteläisen instituutin toiminnassa toisaalta vakiintuneen, mutta erittäin aktiivisen toiminnan aikaa. Toisaalta se tarkoitti myös erittäin aktiivista valmistautumista tulossa olevaan EU:n rakennerahastokauden vaihdokseen ja lähes kaiken toiminnan uudelleen arviointiin projektien päättymisen ja uusien hankkeiden alustavan suunnittelun yhteydessä. Toiminnassa oli parhaimmillaan mukana noin 45 instituutin kautta palkattua henkilöä ja yhteensä noin 55 henkilöä, kun myös muilla palkkaus- ja apurahajärjestelyillä mukana olijat huomioidaan. Yhdeksän henkilöistä oli tohtorin tutkinnon suorittaneita ja 25 lisäksi muun korkeakoulututkinnon suorittanutta, parhainta tehtäväänsä valittua asiantuntijaa. Kysymyksessä on erittäin merkittävän alueellisen toiminnan, aluekehitystehtävän ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitaminen, jota Oulun yliopisto, Oulun läänihallituksen sivistysosasto ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto ovat rahoituksellaan olleet ratkaisevasti tukemassa. Ilman EU:n rakennerahastoja toimintaa ei tässä laajuudessa olisi voitu toteuttaa. Instituutin hallinto Nivalassa on voinut vastata niihin kiristyviin haasteisiin, joita toiminnalle on asetettu rahoittajien ja hallinnoijien taholta. Suoritettu sisäinen tarkastus osoitti, että toiminta on ollut myös laadukasta, vaikkakin korjaamisen varaa on aina. Vuoden aikana tehostettiin erityisesti yhteistyötä alueen yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan kauppakamarin ja sen Kalajokilaakson osaston kanssa erityisesti yliopistollisen kaupallisen koulutuksen käynnistämiseksi ja yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitseman yliopistollisen täydennyskoulutuksen suunnittelemiseksi. hyvänä alkuna tälle toiminnalle voidaan pitää yhteistyössä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ja Lapin yliopiston kanssa toteutettua yrittäjyyden perusopintokokonaisuuden tarjoamista alueella. Yksi keskeisimmistä tehtävistä kuluneena vuonna oli Oulun Eteläisen avoimen koulutusväylän jatkosuunnittelu, jossa teimme aktiivista yhteistyötä Meri-Lappi Instituutin ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa. Väylään liittyen suunnittelimme alueellisen oppimiskeskuksen fyysistä mallia ja sen sisältämiä toimintoja Maakuntakorkeakoulu Oulun Eteläisessä- hankkeen puitteissa. Toinen keskeinen tehtävä on ollut Oulun Eteläisen korkeakouluverkoston osallistujien välisen yhteistyön kehittäminen. Instituutin johtaja johtoryhmän puheenjohtajana ja Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa - hankkeen projektipäällikkö ja suunnittelijat operatiivisina toimijoina ovat kantaneet asiassa suuren vastuun. Vaikka yhteistyön käytännön tekeminen kehittyikin merkittävästi eri alojen kehittämisympäristöjen toiminnan osalta, paljon on vielä tekemättä. Yhteistyön saumattomuus ja muiden toimijoiden huomioiminen ja informoiminen erityisesti hankevalmistelun yhteydessä vaatii jatkuvaa panostusta. ICT-alalla toiminta aktiivista ja merkittävimmät tulokset saatiinkin aikaan instituutin ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA Tutkimus- ja kehitysyksikön siirtäessä RF- ja digitaalisen median toimintansa Ylivieskassa yhteisiin tiloihin RFMedia -laboratorioon syyskuussa 2006. Sen yhteistyö RFM Poliksen kanssa on saumatonta ja hedelmällistä lukuisten yhteisten hankkeitten muodossa. Haapavedellä taas CREADIS- ja SW-Studio-toiminnat kehittyivät lupaavasti ja niiden yhteistyö yritysten kanssa käynnistyi lupaavasti. Nivalassa elektroniikan mekaniikan ja metallin kehittämistoiminta jatkui tehokkaasti ELME-studion puitteissa. Yhteistyö Nivalan Teollisuuskylä Oy:n, seutukunnallisen kehitysyhtiön, Nitek Oy:n ja ProMetal -osaamiskeskuksen kanssa tuotti useita lupaavia kehittämishankkeita. 5

Maanalaisfysiikan tutkimuskeskushankkeen osalta vuosi 2006 oli ensimmäisen oman tutkimus-hankkeen, EMMA:n (engl. nimi?) käynnistämisen aikaa. CERN:istä aikaisemmin lähes ilmaiseksi saatuja, erittäin arvokkaita mittalaitteita testattiin ja asennettiin Pyhäsalmen kaivokseen. Vuoden aikana saatiin myös tieto vanhan Neuvostoliiton aikaisen clearing-kauppa-alijäämän käyttömahdollisuudesta uusien laitteiden hankkimiseksi miljoonan dollarin arvosta Venäjältä. Tämä hankkeen kannalta erittäin tärkeä laitehankinta realisoitui vuoden 2007 alussa. Vuoden 2006 aikana siirrettiin hankkeen tieteellinen vetovastuu Jyväskylän yliopiston fysikaalisten tieteitten laitokselle. Kuluvan vuoden 2007 aikana käytävät jatkoneuvottelut Oulun ja Jyväskylän yliopistojen ja OPM:n kanssa ovat ratkaisevat hankkeen jatkon ja erityisesti sen rahoituksen kannalta. Instituutin teknologiakasvatustoiminta oli kuluneen vuoden 2006 ajan erinomaisen hyvin esillä alan valtakunnallisessa toiminnassa. Tärkeimpänä tapahtumana oli kansanedustajille eduskunnassa maaliskuun lopussa yhdessä Ylivieskan Teknokas-toiminnan kanssa järjestetty seminaari, jossa puhuivat useat alan kotimaiset aktiiviset toimijat. Pääpuhujana oli kauppa- ja teollisuusministeri mauri Pekkarinen. Yhteistyötä tehtiin mm. Helsingin ja Espoon koululaitoksen kanssa. Lisäksi yhteisiä koulutustapahtumia järjestettiin mm. Heurekan, Tekniikan Akateemisten ja Tekniikan museon kanssa ja yhteistyötä käynnistettiin myös Oulun Tietomaan ja Oulun kaupungin koulujen kanssa. Aktiivisia yhteistyökumppaneita ja hankkeen puolestapuhujia olivat mm. professori Yrjö Neuvo ja toimitusjohtaja?... Teknologiakasvatustoiminnan pysyvämpi rahoitus jäi kuitenkin odottamaan valtion vuoden 2008 budjettia ja OPM:n päätöksiä. 6

T A L O U S H A L L I N T O

H E N K I L Ö K U N T A H e n k i l ö s t ö 2 0 0 5 Oulun Eteläisen instituutin henkilöstömäärä on kasvanut nopeasti. Vuoden 2005 lopussa instituutin henkilöstöön kuului 39 henkilöä, joista 9 oli osa-aikaisessa virkasuhteessa. Lisäksi tutkimusryhmissä toimi 8 opiskelijaa ilman palkkaa sekä 3 henkilöä muulla rahoituksella. Naisia instituutin henkilöstöstä oli 31 % (12/39 henkeä). Vuonna 2005 määräaikaisessa virkasuhteessa oli 95 % instituutin henkilöstöstä (37/39 henkeä). Tavoitteena on, että Oulun Eteläisen instituutissa kaikilla johtamisesta vastaavilla henkilöillä on tohtorin tutkinto ja suunnittelusta vastaavilla henkilöillä akateeminen loppututkinto. Muulla henkilöstöllä on muu tehtävien hoitamisen edellyttämä koulutus. H e n k i l ö s t ö n k o u l u t u s t a u s t a hallintoon ja suunnitteluun osallistuvat henkilöt (n= 13) tohtoritutkinto 3 ylempi korkeakoulututkinto 6 muu tutkinto 4 tutkimukseen ja koulutukseen osallistuvat henkilöt (n= 26) tohtoritutkinto 6 ylempi korkeakoulututkinto 9 opiskelija/ylempi korkeakoulututkinto kesken 11 muu tutkinto I n s t i t u u t i n h e n k i l ö s t ö e r i t o i m i p i s t e i s s ä Paikkakunta Nivala Ylivieska Oulu Pyhäjärvi Haapavesi Yhteensä Toimipiste Teknologiakeskus Nitek KPAMK, Smarthouse, Origo Pyramidi, TOL Kaivos Teknologiakylä Henkilöstömäärä 13 8 12 4 2 39 Instituutin tutkimusryhmissä muiden yksiköiden palkkaamat henkilöt ja ei-palkalliset opiskelijat työskentelevät Oulussa (5 henkeä), Jyväskylässä (2) ja Pyhäjärvellä (1).

H e n k i l ö s t ö v u o d e n 2 0 0 5 l o p u s s a Hallinto Eelis Kokko, johtaja Eija-Riitta Niinikoski, kehityspäällikkö Maarit Uimaniemi, osastosihteeri, virkavapaalla, hoitaa projektisihteerin tehtäviä Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa Päivi Moilanen, suunnittelija Tellervo Kivistö, suunnittelija Maarit Uimaniemi, projektisihteeri Maanalaisfysiikan tutkimus (CUPP) Juha Peltoniemi, tutkimusjohtaja Timo Enqvist, vanhempi tutkija Changquan Shen, vanhempi tutkija Pasi Kuusiniemi, tutkija (Suomen Akatemia) Juho Sarkamo, tutkija (apuraha) Tomi Räihä, tutkija (apuraha) Arja Aula-Matila, projektisihteeri Mika Lehtola, tutkimusapulainen Janne Narkilahti, tutkimusapulainen Matti Vaittinen, tutkimusapulainen Hanna Remes, tutkimusapulainen Annika Mattila, tutkimusapulainen Heikki Laitala, tutkimusapulainen Jari Joutsenvaara, tutkimusapulainen Ville Föhr, tutkimusapulainen Lisäksi opiskelijat Kai Loo, Timo Kulju, Mikael Reponen, Ismo Talsta, Zhengui Zhang. Arto Karsikas, koulutussuunnittelija/ kouluttaja Jouni Hintikka, koulutussuunnittelija/ kouluttaja Maisteriohjelmat Taina Lehtimäki, koulutussuunnittelija Sirpa Räsänen, projektisihteeri (talous) Eija Rautiainen, projektisihteeri (opintoasiat) RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimus Jouni Tervonen, tutkimusjohtaja Virve Sorvoja, tutkija Elektroniikan mekaniikan tutkimus Kari Mäntyjärvi, projektipäällikkö Martti Pietikäinen, tutkija Juha Niemelä, tutkija Johanna Ojala, projektisihteeri Jarmo Mäkikangas, tutkimusapulainen Tietoteollisuusliiketoiminnan tutkimus (Creadis) Jouko Selkälä, tutkimusjohtaja Jukka Kontula, tutkimusapulainen Arto Veikkola, tutkimusapulainen Digitaalisen median tutkimus George Whale, tutkimusjohtaja Timo Partala, projektipäällikkö Kauppatieteellinen koulutus Mari Ahonen, suunnittelija Teknologiakasvatus Esa-Matti Järvinen, tutkimusjohtaja

M A I S T E R I O H J E L M A T Vuosikertomus 2006 Tietojenkäsittelytieteiden maisteriohjelmat Oulun Eteläisen alueella on käynnissä kaksi Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden maisteriohjelmaa: Ohjelmistotuotannon maisteriohjelma (OTM) Haapavedellä ja Ylivieskassa sekä Mobiilipalveluiden maisteriohjelma Nivalassa (MOBI). Maisteriohjelmien päärahoittaja Oulun lääninhallitus myönsi joulukuussa 2006 jatkoaikaa ja rahoitusta vuoden 2007 loppuun asti Oulun Eteläisen instituutin kolmelle käynnissä olevalle ESR-hankkeelle, jotka vastaavat ko. maisteriohjelmien toteuttamisesta Oulun Eteläisen alueella. Maisteriohjelmien koulutus on muodoltaan ns. muuntokoulutusta ja toteutetaan etäopetuksena (www-oppimisympäristö Optima, videoneuvottelut, digitaalinen opetusmateriaali jne.) Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselta. Läsnäoloa vaativa etäopetus toteutetaan iltaisin ja viikonloppuisin, jotta opiskelu onnistuu myös työn ohessa. Myös opintoihin liittyvät harjoitukset ja tentit toteutetaan paikallisesti. Vuoden 2006 aikana maisteriohjelmien opintojen painopiste siirtyi kurssimuotoisesta opiskelusta itsenäisempiin projekti- ja opinnäytetöihin. Kurssien osalta keskityttiin erityisesti ns. rästikursseihin, eli järjestettiin yhteistyössä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa uusintatoteutuksena mahdollisimman monta yhdeltä tai useammalta opiskelijalta suorittamatta jääneen kurssin uusintatoteutusta Oulun Eteläisen alueella. Marraskuussa 2006 järjestettiin ensimmäinen pelkästään Oulun Eteläisen alueen opiskelijaesityksiä sisältävä tutkielmaseminaari. Seminaari järjestettiin Nivalassa ja ohjelmassa oli 3 pro gradu suunnitelman esitystä. Seminaaria valvova professori ja yksi pro gradu työn ohjaaja osallistuivat seminaariin videoneuvotteluyhteydellä Oulusta. Maisteriopintoihin sisältyvän tutkielmaseminaari kurssin alussa opiskelija esittelee alustavan pro gradu suunnitelmansa ja kurssin lopussa valmiin pro gradu työnsä. Valtaosa Oulun Eteläisen alueen opiskelijoiden pro gradu esityksistä toteutetaan kuitenkin videoneuvotteluyhteydellä Oulussa tai Kajaanissa pidettävien tutkielmaseminaarien yhteydessä. tutkintorakenteen mukainen kandidaatintutkinto (LuK). Tämä mahdollisuus oli tervetullut etenkin niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät työ-, perhe-, terveys- ym. syistä ole voineet edetä maisteriopinnoissaan alkuperäisen opintosuunnitelman mukaisella vauhdilla, eivätkä näin ollen ehdi valmistua maisteriksi (FM) vanhan tutkintorakenteen takarajaan (31.7.2008) mennessä. Edellä mainittu mahdollisuus on erityisen tärkeä niille maisteriohjelmien opiskelijoille, joilla on pohjakoulutuksena muu kuin yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto, koska he voivat kandidaatintutkinnon suoritettuaan siirtyä uudessa tutkintojärjestelmässä ns. siltaopintojen kautta suoraan maisterivaiheeseen. Maisteriohjelmien opiskelijoille järjestettiin vuoden 2006 aikana yhteensä 3 paikallista infotilaisuutta, joista sisällöltään monipuolisin oli marraskuussa Ylivieskassa. Tuolloin ohjelmassa oli mm. tutustuminen RFMedia-laboratorioon sekä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen varajohtajan, professori Petri Pullin puheenvuoro pro gradu työstä sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen aluestrategiasta. Taukukossa X on perus- ja tilannetietoja maisteriohjelmista. Maisteriohjelmissa aloitti yhteensä 60 opiskelijaa, joista 21 on keskeyttänyt opintonsa vuoden 2006 loppuun mennessä. Yleisimmät keskeyttämissyyt ovat: muutto pois alueelta (5), työkiireet (5) ja siirtyminen muuhun koulutukseen (3). Ensimmäinen MOBI opiskelija valmistui toukokuussa 2006 ja ensimmäinen OTM opiskelija joulukuussa 2006. Taulukossa X on mm. vuoden 2006 lopun opintotilanteeseen perustuva tutkintoennuste, jonka mukaan vanhan tutkintorakenteen mukaan (31.7.2008 mennessä) maisteriksi valmistuu yhteensä 22 opiskelijaa ja kandidaatiksi yhteensä 7 opiskelijaa. Taulukko X. Perustietoja maisteriohjelmista Vuoden 2006 loppupuolella selvisi, että myös maisteriohjelmien opiskelijoilla on tarvittaessa mahdollisuus suorittaa vanhan 10

MAISTERIOHJELMIEN TILANNE- KATSAUS 31.12.2006 OTM Haapavesi OTM Ylivieska MOBI Nivala y h t e e n - sä/ keskimäärin Maisteriohjelma alkoi 05/2002 05/2002 11/2003 Opiskelijoita valittiin kpl 15 20 25 60 Valmistuneita 31.12.2006 mennessä 0 1 1 2 Aktiivisia 5 11 8 24 Lepovaihe / ehkä aktivoituu 2 2 9 13 Keskeyttäneet 31.12.2006 tilanne 8 6 7 21 Rekisteröidyt opintoviikot, tilanne 5.1.2007 827 2056 1884 4767 Tutkintoennuste: FM-tutkinto 31.7.2008 mennessä Tutkintoennuste: LuK-tutkinto 31.7.2008 mennessä Tutkintoennuste: FM-tutkinto 1.8.2008 jälkeen 4 11 7 22 2 2 3 7 2 2 5 9 Ennusteen mukainen valmistumisprosentti (FM) Alkuperäinen tavoite valmistuvien osuudesta (FM) 40,0 % 65,0 % 48,0 % 51,7 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % Paikallisen ESR-projektin toteutusaika 05/2002-12/2007 Paikallisen ESR-projektin kokonaiskustannusarvio Paikallisen ESR-projektin kustannustoteutuma 05/2002-12/2007 06/2003-12/2007 253 000 330 000 342 000 189 397 255 144 222 925 Paikallisen ESR-projektin rahoitus Oulun lääninhallitus 238 073 297 000 307 800 Seutukunta 14 927 33 000 34 200 Siikalatvan seutukunta Ylivieskan seutukunta N i v a l a - Haapajärven seutukunta 11

T E K N O L O G I A K A S V A T U S T e k n o l o g i a k a s v a t u s N Y T!

13

E l e k t r o n i i k a n m e k a n i i k k a j a m e t a l l i E L M E 14

K E H I T T Ä M I S T O I M I N T A M a a n a l a i n e n f y s i i k k a C U P P > -Budjetti (ei kauhean tarkasti) > n. 320 000 EUR vuodessa. > -Seminaarit > Sisäisiä seminaareja oli paljon, mutta ei kai niitä pidä listata? > -Vierailijat > Mm. Alex Rimski-Kosrakov maaliskuussa, ILIAS-delegaatio kesäkuussa ja venäläisiä ( Leonid Bezrukov, Valeri Petkov, Juri Agaganov, Vladimir Volehenko, Seda Vartanijan) syyskuussa. > -Kansainvälisyys > Mukana kuudennen puiteohjelman ILIAS (Integrated Large Infrastructures in Astroparticle Science) hankkeessa. > -Kuvia 15

R F M e d i a - l a b o r a t o r i o RFMedia-laboratorio Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen (OEK) ensimmäinen yhteislaboratorio on RFMedia-laboratorio Ylivieskassa, jossa toteutetaan Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian mukaisesti tila- ja henkilöresurssien yhteiskäyttöä tutkimustoiminnassa. Laboratorion painopistealueina ovat digitaalinen media ja langaton tiedonsiirto, joiden aihealueiden sisällä toimii viisi Oulun Eteläisen instituutin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu CENTRIAn tutkimustiimiä, joissa on yhteensä noin 30 työntekijää. Kummankin toimijan toisiaan tukevia sekä täydentäviä tutkimuspalveluja voidaan nyt käyttää parhaimmalla mahdollisella tavalla. Laboratorion avajaisissa 7.9.2006 juhlapuhujina olivat KPAMK:n vararehtori Keijo Nivala sekä PPO:n toimitusjohtaja Pauli Korpi-Tassi. Ulkomailta tulevaa osaamista edusti tutkija Thomas Naughtonin esitelmä digitaalisen holografian hyödyntämisestä. Nykyisten ja mahdollisesti tulevien yhteistyökumppaneiden kiinnostusta laboratoriota kohtaan lisäävät juuri sen kansainväliset suhteet. Avajaisten sadalle kutsuvieraalle esiteltiin laboratorion toimintaa teknologiademonstraatioilla. Laboratorion osaamisesta kertoivat myös avajaisten aikana laboratoriotilaa elävöittäneet reaaliaikainen netti-tv lähetys, videot ja julisteet. Langattoman tiedonsiirron: RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimus Tervonen, Sorvoja, Pitkäaho, Koskela; www.oulu.fi/osirf Langattoman tiedonsiirron, RF- ja mikroaaltotekniikan aihealueella jatkui vuonna 2006 kaksi aiemmin alkanutta hanketta ja käynnistyi 4 uutta hanketta. Vuoden 2006 toteutunut budjetti oli noin 150 000. Budjetista runsas 10 % oli Tekesin rahoittamaa ja muu osuus katettiin EU: n rakennerahastohankkeista eri kansallisten rahoittajien (Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus) kautta. Käynnistysja koordinointihankkeen RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimusprofessuuri; langaton tiedonsiirto osuus oli vuonna 2006 noin 65 %. Alueellisten paikkatietopalveluiden pilotointi ja käyttöönotto teollisuuden ja julkisen sektorin tarpeisiin (APP): PPL/EAKR Sorvoja, Tervonen Vuonna 2005 alkanut APP-hanke päättyi suunnitelmien mukaisesti kesällä 2006. Oulun Eteläisen instituutin RFtekniikan tutkimusryhmän vastuulla APP-hankkeessa oli IEEE 802.15.4/ZigBee-radioliikenteen tiedonsiirto- ja häiriötestaus osatehtävässä 5: kahden uuden teknologian (IEEE 802.15.4 standardin mukainen lyhyen kantaman langaton tiedonsiirto ja GPS-paikannus) yhdistämismahdollisuuden testaus. Testauskohteena toimi Vieskan Metalli Oy:n aito suorakylvökone. Keväällä keskityttiin tulosten raportointiin ja julkaisemiseen. Tutkimustuloksia julkaistiin Seinäjoella 7.-8.6.2006 ICMA 2006 konferenssissa otsikolla Control System Utilising Wireless Communication and GPS Position for a Direct Seeding Drill. FinRus Mobile Technology: OLH/PPL/Interreg III A Karjala/EAKR Tervonen FinRus Mobile Technology hanke käynnistyi 1.1.2006 Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun lääninhallituksen Interreg III A Karjala rahoituksella. Hankkeen hakijana ja hallinnoijana on Ylivieskan Teknologiakylä Oy/YTEK ja tutkimustahoina CENTRIA ja Oulun Eteläisen instituutti. Hankkeen yhtenä keskeisistä ajatuksista on tutkijanvaihdon avulla kehittää Oulun Eteläisen kansainvälistä tutkimusta ja tuoda alueelle kriittistä massaa merkittävän tutkimusyhteisön muodostumiseksi. Hankkeen tavoitteena on muodostaa tutkimusympäristö venäläisen teoreettisen huippuosaamisen tuomiseksi suomalaisten yritysten t&ktoiminnan käyttöön. Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä pääyhteistyökumppanin Pietarin valtion polyteknisen yliopiston kanssa. Korkeatasoista venäläistä teoriaosaamista mm. langaton tiedonsiirto, ohjelmoitavat integroidut piirit ja digitaalinen signaalinkäsittely (professori Aleksander Korotkovin ryhmä) ja antennisuunnittelua (professori Valeri Akimovin ryhmä) yhdistetään paikallisten tutkimusryhmien ja yritysten asiantuntijoiden yhdessä toteuttamiin tutkimuskohteisiin. Short Distance Wireless Applications for Machines and Systems (SWAM) : Tekes Koskela, Tervonen Short Distance Wireless Applications for Machines 16

K E H I T T Ä M I S T O I M I N T A and Systems (SWAM) on Tekesin VAMOS (Value Added Mobile Solutions) ohjelmasta rahoitettava hanke, jossa tutkimustahoina ovat CENTRIA ja Oulun Eteläisen instituutti. SWAM-projektin tavoitteena on parantaa osallistujayritysten tuottavuutta kehittämällä lyhyen kantaman langatonta teknologiaa (IEEE 802.15.4/ZigBee) hyödyntäviä sovelluksia koneiden, laitteiden ja järjestelmien hallintaan. Projektissa demonstroidaan uusia teknologioita yritysten kanssa määriteltyihin potentiaalisiin sovelluksiin. Mikäli demonstraatioissa havaitaan sovellukset toimiviksi ja luotettaviksi, yritykset voivat ottaa ratkaisut käyttöön tai käynnistää jatkohankkeen sovelluksen tuotteistamiseksi. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on luoda testausympäristö lyhyen kantaman teknologioille ja saada käytännön testaustuloksia ZigBee-sovellusten toimivuudesta erilaisissa teollisuusolosuhteissa. Yrityspilottien tehtävien tarkennuksia käynnistettiin jo kesäkuussa, mutta Oulun yliopiston osuus käynnistyi täydellä teholla elokuun puolivälissä Marjut Koskelan aloittaessa työnsä tässä hankkeessa. Ylivieskan seudun PK-yritysten polku menestykseen, SOPKE III: PPL/EAKR Pitkäaho, Tervonen, Sorvoja Muita kuin ZigBeellä toteutettavia langattomia ratkaisuja Ylivieskan yrityksille CENTRIA ja OEI tutkivat ja demonstroivat kone-rf osuudessa Ylivieskan seutukunnan hallinnoimassa hankkeessa Ylivieskan seudun PK-yritysten polku menestykseen, SOPKE III. Hankkeessa on Pohjois- Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitusta ajalle 1.5.2006-30.6.2007. Yrityspilottien tehtäviä ja työnjako OEI:n ja CENTRIAn välillä on täsmennetty. Oulun Eteläisen instituutista hankkeeseen on syyskuun alusta osallistunut Tomi Pitkäaho. Hän toimi syys- ja lokakuussa pelkästään ko. hankkeessa. RFID ja WiMAX järjestelmien tutkimus on edennyt kesällä ja syksyllä täsmentyneiden suunnitelmien mukaisesti: yleisselvitys RFID teknologian hyödynnettävyydestä, trukkipääteselvitys, mittaussovellusohjelma karttaliittymällä WiMAX-mittauksien havainnollistamiseksi, WiMAX-kuuluvuusaluemittauksia ja testausmittauksia sekä käyttöönotto-ohjekirja WiMAXpäätelaitteelle. Maatalouden ICT: Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus/EMOTR Pitkäaho, Tervonen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus teki Maatalouden ICT -hankkeesta virallisen rahoituspäätöksen 30.10.2006. Hankkeen koordinoijana on Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä/haapajärven ammattiopisto (HAI) ja tutkimustahoina ovat lisäksi Oulun Eteläisen instituutti ja CENTRIA. Hankeen tavoitteena on nostaa alueen maataloussektorin valmiuksia hyödyntää ICT -teknologiaa ja sitä kautta parantaa kilpailukykyä ja helpottaa viljelijän päivittäisiä rutiineja. Keinoina käytetään tutkimusta, tiedotusta sekä tilakohtaista ohjausta. Oulun Eteläisen instituutin on tarkoitus osallistua langattoman tiedonsiirtoratkaisun sekä sisä- ja ulkotilapaikannusmenetelmien tutkimiseen ja kehittämiseen, tilakohtaiseen kehittämistyöhön sekä testaukseen ja käytettävyyden huomiointiin ja arviointiin. Marraskuusta lähtien Tomi Pitkäaho on työskennellyt osa-aikaisesti myös Maatalouden ICT hankkeessa sisätilapaikannusmenetelmien tutkimus- ja kehitystehtävässä. RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimusprofessuuri; langaton tiedonsiirto: OLH/EAKR Sorvoja, Tervonen RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimusprofessuuri; langaton tiedonsiirto hankkeeseen kuuluu koko aihealueen hankkeiden koordinoinnin lisäksi verkostoituminen ja tiedottaminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen keskittyen erityisesti koti- ja ulkomaisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin osallistumiseen. Tiedotusja verkottumistilaisuuksia ovat olleet mm. alueellinen kaikille avoin tiedotus- ja keskusteluluonteinen digitaalisen median seminaarisarja Ylivieskassa, tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaarisarja Oulun yliopiston pääkampuksella, Ylivieskassa 7.-8.9.2006 pidetty seminaari RFM Seminar 2006: RF product and testing applications for Machines and systems (http://www.rfmpolis.fi/index.php?151) sekä IST 2006 Event konferenssi ja sen yhteydessä järjestetyt verkostoitumistilaisuudet. Toiminnan jatkon yleisenä linjauksena on keskittyä RFMedia-laboratorion kehittämiseen langattoman tiedonsiirron ja digitaalisen median yhdistävillä tutkimusja koulutusosioilla. Langattoman tiedonsiirron ja radioteknisen tutkimuksen kehittämissuunnaksi on uusien langattomien ratkaisujen demonstroinnin lisäksi ajateltu lisätä radiokanavan ominaisuuksien ja radiohäiriöiden tutkimusta ennakoimaan eri langattomien järjestelmien soveltuvuutta ja rajoituksia painopistealueen mukaisissa kone- ja teollisuusympäristöissä. 17

D i g i t a a l i n e n m e d i a Oulun Eteläisen instituutin digitaalisen median tutkimusryhmä aloitti toimintansa vuoden 2005 lopulla, kun digitaalisen median tutkimusjohtaja hankkeen varsinainen toiminta käynnistyi Ylivieskassa. EAKR-osarahoitteisen hankkeen budjetti on 397 000, ja se päättyy syyskuun lopussa 2007, minkä jälkeen digitaalisen median toimintaa jatketaan uusien hankkeiden puitteissa. Digitaalisen median tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää korkeatasoista digitaalisen median osaamista alueen yritysten, oppilaitosten ja tutkimuksen tarpeisiin. Ryhmän tutkimustoiminnassa painopistealueita olivat vuonna 2006 mobiili- ja paikkaperustaiset järjestelmät, käyttöliittymät ja käytettävyys ja sähköinen asiointi. Tavoitteena on luoda uutta digitaalisen median tutkimustietoa sekä uudenlaisia sovelluksia, tekniikoita ja menetelmiä. Hankkeen monitieteinen tutkimus soveltaa tieteellisiä tutkimusmenetelmiä käytännön kannalta tärkeisiin tutkimusongelmiin. Käytännön tutkimuksissa mobiili- ja paikkaperustaisiin järjestelmiin liittyen on kehitetty mm. uusia visualisointitekniikoita mobiilitiekarttoihin ja menetelmiä rinnakkaiseen oppimiseen mobiililaitteen avulla. Lisäksi on kehitetty malleja ja menetelmiä yritysten tietoverkon hyödyntämisen ja julkisen sähköisen asioinnin tutkimiseen. Näitä malleja ja menetelmiä on sovellettu käytännön tutkimuksissa alueen yrityksille ja julkisille palveluntarjoajille. Keväällä kehitettiin myös menetelmiä digitaalisten mediatuotteiden arviointiin. Kansainvälistä huomiota ryhmä sai elokuussa, kun mobiilitiekarttavisualisointeja käsitellyt tutkimus esitettiin kansainvälisessä MobileHCI 06- konferenssissa. Vuoden 2006 tärkein tapahtuma oli yhteisen RFMediatutkimuslaboratorion muodostaminen syyskuun alussa Ylivieskan Smart Houseen yhdessä Oulun Eteläisen instituutin RF- ja mikroaaltotekniikan tutkimusryhmän ja kolmen CENTRIA tutkimus ja kehityksen tutkimusryhmän kanssa. RFMedia-laboratorion puitteisiin varustettiin syksyn 2006 aikana digitaalisen median tutkimusryhmän oma tutkimustila. Tila mahdollistaa monipuolisen digitaaliseen mediaan ja käytettävyyteen liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan. Hankittu laitteisto sisältää monipuoliset työpöytä- ja mobiilitietokonelaitteistot ja ohjelmistot sekä uudenaikaisen tutkimusvälineistön. Tutkimusryhmä järjesti myös keväällä 2006 Ylivieskassa digitaalisen median tutkimusseminaarisarjan, joka koostui kuudesta seminaaritilaisuudesta. Seminaarisarjaan osallistui 21 henkilöä. Lisäksi tutkimusryhmä on osallistunut Oulun Eteläisen ICT- ja media-alan strategiatyöhön ja toimintasuunnitelmien laatimiseen. Digitaalisen median tutkimusjohtaja -hankkeessa työskentelivät vuoden 2006 aikana seuraavat henkilöt: Timo Partala, projektipäällikkö, vanhempi tutkija 31.7.2006 asti, tutkimusjohtaja 1.8.2006 alkaen. George Whale, tutkimusjohtaja 31.5.2006 asti. Taina Lehtimäki, tutkija 4.9.2006 alkaen. Outi Haapala, tutkija 4.9.2006 alkaen Sigalit Porat, tutkimusapulainen 5.6. 31.8.2006 Lisäksi tutkimusryhmässä aloitti 1.9. menestynyt Irlantilainen digitaalisen holografian tutkija Thomas Naughton, joka tuli viettämään sapattivapaata National University Of Ireland -yliopistosta. Hän jatkaa ryhmässä todennäköisesti sapattivapaan jälkeenkin Marie Curie -stipendirahoituksella. Lisätietoja: http://webcgi.oulu.fi/digimedia/ 18

Mielekästä oppimista paikkatietosovelluksen avulla Syksyn 2006 aikana Oulun Eteläisen instituutin Digitaalisen median tutkimusjohtaja projektin tutkimusjohtaja Timo Partala sekä tutkija Outi Haapala toteuttivat yhdessä Centria tutkimus- ja kehityksen kanssa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin luokassa ja kentällä yhtäaikaisesti tapahtuvan oppimisen tukemista paikkatietoisen sovelluksen avulla. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoa karttapohjaisen ja paikkatietoisen sovelluksen yleisestä käytettävyydestä ja miellyttävyydestä. Tutkimuksessa käytettiin Centrian ja Ylivieskan lukion yhteisyössä maantiedon, biologian ja ympäristöteknologian oppimisen apu- ja tiedonkeruuvälineeksi kehittämää maasto-opetussovellusta. Sovelluksen avulla erityyppistä oppimistehtävään liittyvää informaatiota, kuten kuvia, paikkatietoa, piirroksia ja tekstiä voidaan siirtää luokassa käytettävän karttapohjaisen PC-sovelluksen ja kentällä käytettävän mobiilisovelluksen välillä. Sovelluksen chat - toiminnon avulla mahdollistetaan lisäksi sekä oppilasryhmien kuin myös opettajan tai muun asiantuntijan ja oppilaiden välinen reaaliaikainen keskustelu oppimistehtävään liittyen. Sovellusta ja sen ominaisuuksia testattiin Ylivieskan lukion Paikkatiedon perusteet -kurssin opiskelijoilla, jotka osallistuivat oppimistilanteeseen sekä kentällä että luokassa työskennellen. Tulokset osoittavat, että sovelluksen tarjoamat tiedonsiirto- ja vuorovaikutusmenetelmät koetaan positiivisiksi ja oppimista edistäviksi sekä helppokäyttöisiksi. Kuvan ja kenttäryhmän sijaintitiedon merkitys oppimista tukevina elementtinä nousivat tutkimuksen tuloksissa kiistattomasti parhaimmiksi käytetyistä elementeistä. Thomas Naughton is a permenent lecturer at the Department of Computer Science, National University of Ireland, Maynooth. - Thomas Naughton on luennoija irlantilaisessa yliopistossa National University of Ireland, Maynooth. For the academic year 2006-2007 he is on sabbatical leave as a visiting researcher at Oulu Southern Institute. - Lukuvuoden 2006-2007 aikana hän on ollut vierailevana tutkijana Oulun Eteläisen instituutissa. At Maynooth he leads research groups in optical information processing, computer theory, and distributed computing. - Maynoothissa hän johtaa optisen tietojenkäsittelyn, teoreettinen tietojenkäsittelyn ja hajautetun laskennan tutkimusryhmiä. At Oulu Southern Institute he is researching image processing and displaying and viewing of digital holograms of three-dimensional objects. - Oulun Eteläisen instituutissa hän tutkii digitaalisten hologrammien kuvankäsittelyä sekä niiden näyttämistä ja havaitsemista. Tutkimusta olivat tekemässä Outi Haapala ja Timo Partala Oulun Eteläisen instituutista; Mika Luimula, Kirsti Sääskilahti ja Juha Yli-Hemminki Centriasta sekä Olli Peltonen Ylivieskan lukiolta. Yhteistyö RFMedia laboratoriossa sijaitsevien CENTRIAn ja OEI:n tutkimusryhmien oli tutkimustyön aikana kiinteää ja joustavaa. Tutkimuksesta kirjoitettu julkaisu Parallel Learning between the Classroom and the Field using Location-Based Communication Techniques on hyväksytty esitettäväksi ED- MEDIA 2007: World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia and Telecommunications -konferessissa Vancouverissa Kanadassa kesäkuussa 2007. 19

K E H I T T Ä M I S T Y Ö Alueellinen kehittämistyö Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus Oulun Eteläisen instituutti on aktiivinen toimija verkostomaisesti toimivassa Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksessa. Instituutin johtaja toimi vuonna 2006 korkeakoulukeskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. Lisäksi instituutti toteuttaa Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää korkeakoulukeskuksen ja kehittämisympäristöjen toimintamallia sekä verkoston toimijoiden yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa. Korkeakoulukeskus pyrkii kehittämään eri toimialoja alueen vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Toimialojen tutkimus- ja kehittämistoiminta on organisoitunut kehittämisympäristöiksi. Kehittämisen välineinä käytetään yhteistyöhankkeita ja yhteisiä tutkimuslaboratorioita ja muita kehittämisyksiköitä. Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hanke Oulun Eteläisen instituutti toteuttaa Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hanketta Humanistisen ammattikorkeakoulun Haapaveden yksikön ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön kanssa. Hankkeen hallinnoija on Kerttu Saalasti säätiö. Hankkeen päätavoitteina on kehittää yhteistoimintaa koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä, rakentaa kehittämisympäristöjen toimintamallia ja kehittää korkeakoulukeskusmallia. Vuoden 2006 aikana käynnistettiin uusia yhteistyöhankkeita tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja koulutuksen alueella. Esimerkiksi loppuvuodesta käynnistyi ISTO-hanke, jossa kehitetään itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukevia toimintaympäristöjä. Hanketta toteuttavat hyvinvoinnin, matkailun, puutuotealan ja ICT-alan kehittämisympäristöt ja toimijoista ovat aktiivisesti mukana Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja sen tutkimus- ja kehitysyksikkö CENTRIA, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun Eteläisen instituutti ja Oulun yliopiston arkkitehtiosasto. toimintaa. CREADIS on koulutus- ja kehittämishanke, jonka tehtävänä on kehittää Siikalatvan ja Nivalan alueen tietoteollisuusyritysten liiketoimintaosaamista ja tietoteollisuusyrittäjyyttä. Koulutusyhteistyön kehittämiseksi Yhteistoiminta korkeakoulukeskuksessa -hanke käynnisti ja jatkoi yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja ammatillisen toisen asteen välillä koulutusväylän suunnittelussa. Erityiskohteina olivat tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma, matkailun yliopistollinen koulutus, yleissivistävä tanssitaiteen koulutuslinja ja energia-alan koulutusväylä. Hanke kehitti myös avoimen korkeakouluopetuksen yhteistyötä. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjoajat Oulun Eteläisen alueelta järjestäytyivät työryhmäksi Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen alle. Työryhmän tavoitteena on kehittää yhteistyötä, sopia työnjaosta ja rooleista sekä toteuttaa omalta osaltaan koulutusväylän tavoitteita. Hankkeessa toteutettiin myös mm. seuraavat toimenpiteet vuoden 2006 aikana: - t o i m i n t a y m p ä r i s t ö k u v a u k s e t korkeakoulukeskuksesta ja kehittämisympäristöistä - korkeakoulukeskuksen kärkihankkeiden kuntarahoitusmallin kehittäminen - yhteisten laboratorioiden toimintamallin kehittäminen - kehittämisympäristöjen ja Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman kehittämisverkostojen yhdistäminen - kehittämisympäristöjen toimintamallin kehittäminen - humanistis-kulttuurisen kehittämisympäristön rakentaminen sisältäen mm. uusien opintokokonaisuuksien suunnittelun sekä yhteistyön kehittämisen oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden, alueviranomaisten ja julkisorganisaatioiden kanssa Ylivieskaan perustettiin syksyllä Oulun yliopiston alueyksikön, Oulun Eteläisen instituutin, ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA Tutkimus ja kehitys -yksikön yhteinen RFMedia-laboratorio. Laboratorio keskittyy langattoman tiedonsiirron ja digitaalisen median tutkimukseen ja kehittämiseen. Haapavedellä käynnistyi tietoteollisuusliiketoiminnan edistämiseen painottuva SW- Studio -hanke. Se on Haapaveden Teknologiakylä Oy:n ja Oulun yliopiston alueyksikön, Oulun Eteläisen instituutin, yhteinen ohjelmistotuotantoon ja ohjelmistotuotantoteollisuuteen keskittyvä hanke. SW-Studion toiminta tukee CREADIKSEN 20

O u l u n E t e l ä i s e n i n s t i t u u t i n k a n s a i n v ä l i n e n t o i m i n t a 21

J U L K A I S U T 22

23

24

25

26

P a j a t i e 5 F I N 8 5 5 0 0 N i v a l a h t t p : / / w w w. o u l u. f i / o e i n s t ( 0 8 ) 4 4 3 3 2 0 f a x ( 0 8 ) 4 5 0 6 4 5