2005_8lmu.fm Page 1 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM 8/2005. Sisältö

Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 2005_8lmu.fm Page 1 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM 8/2005 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 8 MIETINNÖT YM. 8 ASETETUT TOIMIELIMET 9 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 11 Korkein hallinto-oikeus 12 KKO:N VALITUSLUVAT 16

2005_8lmu.fm Page 2 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM Momentti 8/2005 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki riitauttamattomia vaatimuksia koskevasta eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta (825/ 2005) HE 137/2005 vp LaVM 11/2005 Laki tuli voimaan 21.10.2005. Lailla riidattomia vaatimuksia koskevasta eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annetaan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 805/2004 täydentävät kansalliset säännökset. Laissa säädetään muun muassa eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen vahvistavan todistuksen oikaisusta ja peruuttamisesta sekä toimivallasta ristiriitaisia tuomioita ja täytäntöönpanon lykkäämistä tai rajoittamista koskevissa asioissa. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja laki tuloverolain muuttamisesta (856-858/2005) HE 104/2005 vp VaVM 20/2005 Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta tuli voimaan 15.11.2005. Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja laki tuloverolain muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2006. Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotetaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kansaneläke ja perheeläkelain mukainen eläke on myös ulkomaille maksettaessa veronalaista tuloa. Rajoitetusti verovelvollisen 35 prosentin suuruisen lähdeveron alaisesta tulosta myönnetään 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva voi lähdeverotuksen sijasta eräissä tilanteissa valita, että häntä verotetaan ansiotulostaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Niistä tuloista, joista suoritetaan veroa progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, on lisäksi suoritettava veroa kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Tuloverolaista poistetaan eräiden vähennysten soveltamisen edellytyksenä olevat viittaukset Suomessa asumiseen ja yleiseen verovelvollisuuteen. Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan rajoitetusti verovelvollisen verotusmenettelyn toimittamista koskevien säännösten osalta. Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta (859/ 2005) HE 80/2005 vp LiVM 18/2005 Laki tuli voimaan 1.12.2005. Ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia muutetaan siten, että rekisteriin talletettavien tietojen sisältöä laajennetaan ja teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja saavien tahojen määrää lisätään. Lisäksi laissa olevaa siirtymäsäännöstä myöhennetään. Laki lääkelain muuttamisesta (853/2005) HE 108/2005 vp StVM 17/2005 Laki tuli voimaan 7.11.2005. Lain 17 :n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan 1.6.2006. Lain säännökset koskevat kaikkia lupa-, rekisteröinti-, muutos- ja uudistushakemuksia, jotka on tehty 30.10.2005 tai sen jälkeen. Lääkelakia muutetaan Euroopan unionin uusien lääkesäännösten toimeenpanemiseksi. Lisäksi lääkelain lääkevaihtoa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan eräät patenttisuojan piirissä olevat lääkevalmisteet. Lääkevalmisteen käyttäminen edellyttää lupaa tai, jos kysymyksessä on perinteinen kasvirohdosvalmiste taikka homeopaattinen lääke, rekisteröintiä. Myyntilupa- ja rekisteröintimenettelyä koskevat lääkelain säännökset uudistetaan. Muutokset koskevat erityisesti rinnakkaisvalmisteiden myyntilupia sekä perinteisten kasvirohdosvalmisteiden ja homeopaattisten lääkkeiden rekisteröintiä. Lupa ja rekisteröinti ovat voimassa aluksi 5 vuotta ja määräajan jälkeen pääsääntöisesti toistaiseksi, kun ne nykyisin ovat aina määräaikaisia. Määräaikaisuuden poistumiseen liittyen tehostetaan lääketurvatoimintaa muun muassa haittavaikutusseurantaa tehostamalla sekä lisäämällä valvontaviranomaisena toimivan Lääkelaitoksen oikeutta ja mahdollisuuksia saada tietoja lääkealan yrityksiltä. Lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan sellaiset lääkevalmisteet, joiden vaikuttavan aineen valmistusmenetelmää suojaa ennen vuotta 1995 tehdyn hakemuksen perusteella myönnetty patentti, jonka myöntäminen on perustunut valmistettavan aineen uutuuteen, tai tällaiseen patenttiin perustuva lisäsuojatodistus. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (885/2005) HE 97/2005 vp StVM 18/2005 Laki tulee voimaan 1.1.2006. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lääkekorvausjärjestelmää ja valmisteen korvattavuuden hyväksymistä koskevia menettelysäännöksiä uudistetaan. Lääkekorvausluokkia on edelleen kolme ja uutena ryhmänä luokitellaan lääkkeet, jotka eivät kuulu korvausjärjestelmään. Ostokertakohtaisesta omavastuusta luovutaan ja korvaus lasketaan prosenttiosuutena lääkkeen kustannuksesta. Peruskorvaus on 42 prosenttia, alempi erityiskorvaus 72 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Vakuutettu maksaa ylemmän erityiskorvausluokan valmisteiden kustannuksista 3 euroa jokaisesta yhdellä kertaa ostetusta valmisteesta ja vuotuisen omavastuuosuuden ylittymisen jälkeen 1,50 euroa lääkekohtaisena omavastuuosuutena. Vuotuinen omavastuuosuus on 610 euroa. Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmässä kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet luokitellaan lääkkeiksi, joten vastaavat muutokset tehdään kliinisten ravintovalmis- 2

Momentti 2005_8lmu.fm Page 3 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM teiden ja perusvoiteiden korvattavuuteen. Lääkkeen kuuluminen korvausjärjestelmään edellyttää jatkossa sekä lääkkeen korvattavuuden että kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista lääkkeiden hintalautakunnassa. Lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä peruskorvattavuuden myös rajoitettuna. Lääkevalmisteen kohtuullinen tukkuhinta käsitellään uudelleen erityiskorvaushakemuksen yhteydessä. Lääkevalmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan yhdistetyssä käsittelyssä käsittelyaika on 180 päivää. Tukkuhinnan vahvistamisen lisäksi myös kliinisen ravintovalmisteen korvattavuutta koskeva asia käsitellään lääkkeiden hintalautakunnassa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään edelleen niistä vaikeista sairauksista, joiden hoidossa käytettäviä kliinisiä ravintovalmisteita voidaan korvata. Myös kohtuullisen tukkuhinnan lakkauttamista koskevia säännöksiä täsmennetään ja lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi lääkevalmisteille vahvistettuja kohtuullisia tukkuhintoja alennetaan viisi prosenttia vuoden 2006 alusta lukien. Kolmivuotinen kokeilu lääkkeiden annosjakelun korvaamisesta toteutetaan. Laki arvonlisäverolain 45 :n muuttamisesta (903/2005) HE 85/2004 vp VaVM 21/2005 Laki tulee voimaan 1.1.2006. Arvonlisäverolakiin tehdään tekijänoikeuslain muutoksista johtuvat muutokset. Sopimuslisenssin käyttöalan laajentuessa sopimuslisensseihin perustuvien korvausten verottomuutta laajennetaan. Laki tuottoon liittyvän rahanpesun soveltamisalasta tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyssä yleissopimuksessa ja kuljetusvälineen rekisterinumeron sisällyttämisestä yleissopimuksessa lueteltuihin tietoihin tehdyn pöytäkirjan ja sen suomenkielisen oikaisupöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki tullilain 23 b :n muuttamisesta (904-905/2005) HE 70/2005 vp HaVM 15/2005 Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Pöytäkirjalla muutetaan Brysselissä 26.7.1995 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyä tietotekniikan käytöstä tullialalla tehtyä yleissopimusta. Pöytäkirjalla laajennetaan tullitietojärjestelmän soveltamisalaa rahanpesurikosten osalta ja määritellään kulkuneuvon rekisterinumero sellaiseksi henkilötiedoksi, joka saadaan tallettaa tullitietojärjestelmään. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 :n muuttamisesta (902/2005) HE 127/2005 vp StVM 16/2005 Laki tulee voimaan 1.1.2006. Kuntoutusrahaan oikeuttavan päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen edellytyksenä oleva vaatimus kuntoutukseen hakeutumisesta työpaikan hoitoonohjausjärjestelmän tai työterveyshuollon kautta poistetaan. Tarkoituksena on kannustaa erityisesti päihdeongelmaisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutumista työelämään sekä parantaa heidän toimeentuloaan maksamalla heille päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Laki sotilasvammalain 6 :n muuttamisesta (906/2005) HE 132/2005 vp StVM 13/2005 Laki tulee voimaan 1.1.2006. Sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on 25 prosenttia, voidaan korvata laitoshuoltoa enintään kymmenen viikkoa vuodessa, vaikka hoidon tarve ei johtuisikaan korvattavasta vammasta tai sairaudesta. Laitoshuolto on tarkoitus jakaa hoitojaksoiksi pitkin vuotta, ja se on tarkoitettu tukemaan niiden sotainvalidien kotona asumista, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta jotka eivät ole pitkäaikaisen laitoshuollon tarpeessa. Laki Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki patenttilakisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki patenttilain muuttamisesta (894-896/ 2005) HE 92/2005 vp TaVM 14/2005 Lakien voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki patenttilain muuttamisesta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. Tasavallan presidentti päätti Suomen liittymisestä Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaan ja patenttilakisopimukseen sekä vahvisti lain Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain patenttilakisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain patenttilain muuttamisesta. Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan tavoitteena on huomioida kansainvälisen kehityksen aikaansaamat muutokset patenttioikeutta koskeviin määräyksiin sekä lisätä Euroopan patenttijärjestön toiminnan joustavuutta ja tehokkuutta. Patenttilakisopimuksen tarkoituksena on harmonisoida patenttihakemuksia sekä patentteja koskevia muodollisia säännöksiä. Patenttilakiin tehdään Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan ja patenttilakisopimuksen edellyttämät muutokset. Lisäksi patenttilakiin tehdään eräitä yksittäisiä, kansainvälisistä sopimuksista riippumattomia muutoksia ja lakiteknisiä täsmennyksiä. Laki vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta ja laki mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta HE 140/2005 vp TaVM 15/2005 Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Laki vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta sisältää keskeiset säännökset kansallisesta akkreditointijärjestelmästä. Lain tarkoituksena on varmistaa testausten, kalibrointien, sertifiointien ja tarkastusten sekä vastaavien vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen luotettavuus ja kansainvälinen hyväksyttävyys. Samalla säädetään laki mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta. Lakiin lisätään säännös akkreditointiasiain valtuuskunnasta. Lisäksi laissa säädetään nykyistä tarkemmin mittatekniikan keskuksen johto-organisaatiosta ja hallinnon järjestämisestä sekä täsmennetään asetuksenantovaltuuksia. Laki kansanterveyslain muuttamisesta HE 96/2005 vp StVM 15/2005 Laki tulee voimaan 1.1.2006. 3 Momentti 8/2005

2005_8lmu.fm Page 4 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM Kansanterveystyön määritelmää täsmennetään. Käsite terveydenhoito korvataan ilmaisulla terveyden edistäminen sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien. Kunnan tehtävät terveyden edistämisessä määritellään laajaalaisesti laissa. Ympäristöterveydenhuollon paikallisvalvonnan alueellisesta yhteistoiminnasta ja ympäristöterveydenhuollon toiminnasta vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksista otetaan säännökset lakiin. Lisäksi terveyskeskusten työterveyshuoltoa kehitetään alueellisena kunnallisena yhteistyönä. Laki Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 73/2005 vp YmVM 11/2005 Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tasavallan presidentti hyväksyi Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen ja vahvisti lain Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Eurooppalainen maisemayleissopimus on allekirjoitettu Firenzessä vuonna 2000. Yleissopimuksen tavoitteena on maiseman suojelun, hoidon ja suunnittelun edistäminen sekä eurooppalaisen yhteistyön järjestäminen maisemaa koskevissa asioissa. Yleissopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 1.3.2004. Suomen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun on kulunut kolme kuukautta Suomen hyväksymiskirjan tallettamisesta. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 167/2005 vp) laiksi joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain, rikoslain 17 luvun 6 :n ja järjestyksenvalvojista annetun lain 1 :n muuttamisesta Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain soveltamisala laajennetaan koko maata kattavaksi. Liputta matkustamisen vähentämiseksi tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneiden julkisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa tehostetaan, säädetään mahdollisuus käyttää järjestyksenvalvojia apuna lippujen tarkastuksessa ja liputta matkustavien poistamisessa ja korotetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun suurinta sallittua määrää. Lisäksi tarkastusmaksun perimisoikeuden myöntämistä ja peruuttamista, matkalipun tarkastajaa ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä täsmennetään. Rikoslakiin ja järjestyksenvalvojista annettuun lakiin tehdään vähäisiä muutoksia. Esitys (HE 168/2005 vp) laiksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Pysäköintivirhemaksusta annettua lakia muutetaan siten, että liikenteellisistä syistä tapahtuvalle pysäköintivirhemaksun korottamiselle säädetty enimmäismäärä voidaan ylittää enintään kymmenellä eurolla kaupunkien keskustan kalleimmalla pysäköintimaksuvyöhykkeellä. Esitys (HE 169/2005 vp) laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Syyteoikeuden vanhentumista koskevia rikoslain säännöksiä muutetaan niin, että tiettyjen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää 28 vuotta. Vanhentumissäännöksiin tehtävien muutosten mukaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan eivät vanhene. Rikoslakiin lisätään toiselle kuuluvan henkilötodistuksen väärinkäyttöä ja lapsikaappausta koskevat rangaistussäännökset. Lisäksi rikoslakiin tehdään teknisluonteisia muun lainsäädännön muuttumiseen liittyviä muutoksia. Pakkokeinolakia muutetaan niin, että toiselle kuuluvan henkilötodistuksen väärinkäytön vuoksi voidaan turvautua jokamiehen kiinniotto-oikeuteen ja suorittaa henkilöntarkastus. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevia erityisiä vanhentumissäännöksiä sovellettaisiin kuitenkin 1.1.1999 tai sen jälkeen tehtyihin rikoksiin. Esitys (HE 170/2005 vp) laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 annetun lain muuttamisesta Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 annetun lain voimassaoloa jatketaan vuoteen 2009. Lisäksi lain soveltamisalaa laajennetaan siten, että maksuvapautuksen piiriin tulevat kunnat ja näissä kunnissa sijaitsevat kuntayhtymät sekä evankelis-luterilainen kirkko, sen seurakunta ja seurakuntayhtymä sekä ortodoksinen kirkkokunta ja sen seurakunta. Sosiaaliturvamaksuvapautusta sovelletaan nykyisen lain mukaisesti Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Laki olisi voimassa määräaikaisena vuoden 2009 loppuun siten, että viimeisen kerran vapautuksen sosiaaliturvamaksusta saisi tammikuussa 2010 joulukuussa 2009 maksettavien palkkojen perusteella. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2006 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvään helmikuussa 2006 suoritettavaan sosiaaliturvamaksuun. Esitys (HE 172/2005 vp) laeiksi tuloverolain 136 :n sekä perintöja lahjaverolain 24 :n muuttamisesta Tuloverolakia muutetaan siten, että ulkomailta saatujen muiden ansiotulojen kuin eläkkeiden progressiovaikutusta lievennetään rajoittamalla Suomessa ja ulkomailla maksettavien verojen yhteismäärä siihen määrään, joka olisi ollut maksettava, jos koko tulo olisi saatu Suomesta. Perintö- ja lahjaverolain muutoksella kansainvälisten perintö- ja lahjaveroasioiden käsittely keskitetään Uudenmaan verovirastoon. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Tuloverolain 136 :n 3 momentin muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Perintö- ja lahjaverolain 24 :n muutosta sovellettaisiin niihin tapauksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut 1.1.2006 tai sen jälkeen. Esitys (HE 173/2005 vp) laeiksi kirkkolain 22 luvun 8 :n, verontilityslain 13 :n ja kirkon keskusrahastosta annetun lain 9 :n muuttamisesta Verontilityslain mukaista seurakuntien yhteisövero-osuuden jakoperustetta muutetaan siten, että puolet yhteisöverosta jaetaan nykyisten jako-osuusperusteiden mukaisesti ja puolet jaetaan seurakuntaa tai seurakuntayhtymää vastaavan kunnan tai kuntien asukaslu- 4

Momentti 2005_8lmu.fm Page 5 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM kujen suhteessa. Kirkkolakia muutetaan siten, että seurakuntien ja seurakuntayhtymien kirkon keskusrahastolle maksamaa perusmaksua on mahdollista periä seurakunnilta pelkästään laskennallisen kirkollisveron perusteella. Kirkon keskusrahastosta annetun lain mukaista verotulojen täydennystä koskevaa säännöstä muutetaan siten, että täydennyksen myöntämisessä huomioidaan asukastiheyden lisäksi seurakunnan jäsenmäärä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 174/2005 vp) laiksi luopumiseläkelain 13 :n muuttamisesta Luopumiseläkelaissa tarkoitetun viljelemättömyys- ja myyntirajoitussitoumuksen antaneet luopumiseläkettä saavat luopujat voivat luopumiseläkettä menettämättä luovuttaa sitoumuksen alaista peltoa, jos he pidättävät pellon hallintaoikeuden itsellään tai hallinnan pidätyksen alainen pelto vuokrataan ainoastaan yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi. Samoin he voivat suostua sitoumuksenalaisen pellon jakamiseen perinnönjaossa, jos sitoumuksen antamisesta on kulunut yli 15 vuotta. Esitys (HE 176/2005 vp) laiksi kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämistä koskevaan lakiin tehdään muutoksia tutkintojen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Palveluntuottajien kanssa tehtävän sopimuskauden pituutta koskevilla muutoksilla ja hankintalainsäädännön mukaisen suoran neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuudella sopimusta jatkettaessa parannetaan toiminnan ja sen valvonnan yleisiä edellytyksiä. Vastaanottoverkoston erikoistumisella parannetaan tutkintojen laatua kuitenkin vähimmäispalvelutaso turvaten. Lailla varaudutaan alkuvuodesta 2006 julkaistavaan tarjouskilpailuun uusien palveluntuottajien kilpailuttamiseksi. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007 uuden sopimuskauden alkaessa. Esitys (HE 178/2005 vp) liikennevakuutuslainsäädännön, potilasvakuutuslainsäädännön ja ympäristövahinkovakuutuslainsäädännön indeksijärjestelmän muuttamisesta Liikennevakuutuslainsäädännön, potilasvakuutuslainsäädännön ja ympäristövahinkovakuutuslainsäädännön indeksijärjestelmissä siirrytään kokonaisuudessaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kanssa yhdenmukaisen, vuoden 2005 alussa voimaan tulleen työeläkeuudistuksen mukaisten indeksien käyttöön. Muutokset tehdään lakiin eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon, liikennevakuutuslakiin, lakiin eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon, potilasvahinkolakiin ja ympäristövahinkovakuutuksesta annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 179/2005 vp) laeiksi terveydensuojelulain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja kemikaalilain muuttamisesta Lakeihin lisätään säännös, jonka mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus laatii kunnallista ympäristöterveydenhuollon valvontaa ohjaavan ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman ja kunta laatii omaa toimintaansa ohjaavan ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista valvontaa koskevan valvontasuunnitelman. Terveydensuojelulakiin lisätään säännös talousvettä toimittavan laitoksen, uimahallin, kylpylän tai vastaavan veden laatuun vaikuttavien henkilöiden pätevyysvaatimuksista. Kunta perii toiminnanharjoittajilta maksun hyväksymänsä valvontasuunnitelman mukaisista, valvontaviranomaisen suorittamista säännöllisistä tarkastuksista. Esitys (HE 183/2005 vp) merimiespalvelulaiksi Merimiespalvelulaissa säädetään merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta. Laissa säädetään kattavasti merimiespalvelusta ja sitä toteuttavasta merimiespalvelutoimistosta. Laissa säädetään merimiespalvelutoimiston tehtävistä sekä rahoituksen ja hallinnon järjestämisestä. Merimiespalvelutoimiston hallinto muutetaan vastaamaan merenkulun työmarkkinajärjestöjen muuttunutta rakennetta. Merimiespalvelutoimistolle annetaan oikeus tehdä merimiesten palvelutoimintaa koskevia sopimuksia myös ulkomaisella aluksella työnantajana olevan kanssa, jos työnantaja on suomalainen tai alus liikennöi Suomeen ja jos aluksella työskentelee suomalaisia merimiehiä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 184/2005 vp) laeiksi kemikaalilain, ympäristönsuojelulain ja rikoslain 48 luvun 1 :n muuttamisesta Kemikaalilakiin lisätään säännökset pesuaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Lisäksi lain rangaistussäännöstä muutetaan. Kemikaalilakiin ja ympäristönsuojelulakiin lisätään myös säännökset pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista. Lisäksi lakien rangaistussäännöksiä muutetaan. Myös rikoslain ympäristörikoksia koskevia säännöksiä muutetaan. Lait on tarkoitettu voimaan 1.2.2006. Esitys (HE 186/2005 vp) laeiksi kaupparekisterilain 31 a :n muuttamisesta sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 7 :n kumoamisesta Kaupparekisterilakia muutetaan siten, että Verohallitus voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Patentti- ja rekisterihallitukselle veroilmoituksen liitteenä verotusta varten annettu tuloslaskelma- ja tasetiedot sekä eräät muut tilinpäätöstiedot samoin kuin tiedon siitä, onko yksilöidyllä osakeyhtiöllä, osuuskunnalla tai muulla elinkeinonharjoittajalla ollut toimintaa verohallinnon rekisteritietojen perusteella. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutetaan siten, että tilinpäätöstietojen julkisuutta verohallinnossa koskeva säännös kumotaan. Tilinpäätöstietojen julkinen tietopalvelu keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kaupparekisterilain säännöstä tilinpäätöstietojen luovuttamisesta verohallinnosta rekisteriviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle sovellettaisiin ensimmäisen kerran siten, että tietojen siirto koskisi verovuoden 2008 tietoja. Tietojärjestelmän testausta ja koekäyttöä varten verohallinto voisi toimittaa verovuosia 2006 ja 2007 koskevia tietoja. Muilta osin lainmuutoksia sovellettaisiin vuoden 2006 alusta. Esitys (HE 187/2005 vp) laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n ja maatilatalouden tuloverolain 7 :n muuttamisesta Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain vä- 5 Momentti 8/2005

2005_8lmu.fm Page 6 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM hennyskelvottomia rangaistusluonteisia maksuja koskevan säännöksen sanamuotoa tarkennetaan siten, että säännös koske sakkojen ohella kaikkia oikeudenvastaisten tekojen johdosta määrättyjä ja oikeussäännösten noudattamista tehostavia sanktionluonteisia maksuseuraamuksia. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin sisällytetään lisäksi säännös siitä, että lahjukset ja muut vastaavat, epäasiallisessa tarkoituksessa annetut edut eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Esitys (HE 188/2005 vp) alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan IV liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n merellisen ympäristön suojelukomitea MEPC hyväksyi vuonna 2004 alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (ns. Marpol 73/78 -yleissopimukseen) IV liitteen muutokset, joilla liite uudistettiin kokonaisuudessaan. Liite sisältää määräyksiä aluksista tulevan käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Uudistettu liite tuli kansainvälisesti voimaan 1.8.2005. Suomi on ilmoittanut IMO:lle, että muutokset tulevat Suomen osalta voimaan vasta nimenomaisen suostumuksen antamisen jälkeen. Uudistettu IV liite ja voimaansaattamislaki on tarkoitettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 189/2005 vp) laiksi työttömyysturvalain 15 luvun 1 :n muuttamisesta Sovitellun työttömyysetuuden maksamista koskevaa voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta soviteltua työttömyysetuutta voidaan myöntää 31.12.2007 saakka. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 190/2005 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain 30 :n muuttamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain voimassaoloa jatketaan yhdellä vuodella siten, että kokeilulain voimassaolo päättyy 31.12.2006. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 191/2005 vp) laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 ja 18 :n muuttamisesta Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että laissa määritellään vuoden 2006 maksut työttömyysvakuutusmaksujen uusiksi lähtötasoiksi laissa nyt olevien vuoden 1999 maksujen sijasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2006 on 0,58 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Palkansaajan maksu nousee vuodesta 2005 0,08 prosenttiyksikköä ja työnantajan keskimääräinen maksu 0,12 prosenttiyksikköä, josta 0,04 prosenttiyksikköä aiheutuu muutosturvaan liittyvien työllistymisohjelmalisien rahoittamisesta. Lisäksi täsmennetään työttömyysvakuutusrahaston lainanottomahdollisuutta. Valtiontakaus koskee vain tilanteita, joissa suhdannepuskuri on alijäämäinen. Maksuvalmiuden turvaamiseksi työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa lainaa Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella. Esitys (HE 192/2005 vp) rikosvahinkolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Uuden rikosvahinkolain tavoitteena on parantaa erityisesti väkivaltarikosten uhrien mahdollisuuksia saada valtion varoista korvausta rikoksella aiheutetusta vahingosta sekä selkeyttää korvausjärjestelmää ja tehostaa sen toimintaa. Laki sisältää säännökset uhreille maksettavista korvauksista annetun direktiivin 2004/ 80/EY panemiseksi täytäntöön. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan siten, että hänellä on yleensä lähtökohtaisesti oikeus samaan korvaukseen valtion varoista kuin vahingon aiheuttajalta vahingonkorvauslain henkilövahinkoja koskevien vuoden 2006 alusta voimaan tulevien uudistusten nojalla. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että erityisesti törkeämpien väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreille suoritetaan valtion varoista nykyistä suurempia korvauksia. Merkittävin järjestelmän laajennus on, että törkeän väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus korvaukseen myös kärsimyksestä. Lain selkeyttämisellä pyritään varmistamaan, että valtion varoista maksettavat korvaukset vastaavat käytännössä nykyistä paremmin saman asian tuomioistuinkäsittelyssä tuomittuja korvauksia. Korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä parannetaan säätämällä laissa selkeästi perusteista, joiden nojalla tuomioistuimen ratkaisusta voidaan poiketa. Myös korvausaihekohtaisilla enimmäismäärillä pyritään lisäämään korvauspäätösten ennakoitavuutta. Korvausjärjestelmästä valtiolle aiheutuvien kustannusten hallitsemiseksi otetaan korvausaihekohtaisten enimmäismäärien ohella käyttöön rikosvahinkokorvauksista tehtävä perusvähennys, joka koskee kaikkia korvauksen saajia. Rikosvahinkolautakunnan lakkauttamisella ja perusvähennyksen käyttöönotolla tähdätään korvausjärjestelmän tehostamiseen. Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät säännökset koskevat lähinnä Euroopan unionin jäsenvaltioiden korvausviranomaisten välistä yhteistyötä rajat ylittävissä rikosvahinkoasioissa. Lisäksi tehdään teknisluonteisia seurannaismuutoksia henkilövahinkoasiain neuvottelukunnasta ja sakon täytäntöönpanosta annettuihin lakeihin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Säännös törkeän väkivaltarikoksen uhrin oikeudesta korvaukseen kärsimyksestä tulisi kuitenkin voimaan 1.1.2008. Esitys (HE 193/2005 vp) laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Tuloverolakiin lisätään säännös eurooppayhtiön rinnastamisesta osakeyhtiöön ja eurooppaosuuskunnan rinnastamisesta osuuskuntaan. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lisätään eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan kotipaikan siirtoa koskevat säännökset. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 194/2005 vp) laiksi autoverolain muuttamisesta Autoverolakia muutetaan siten, että lakiin lisätään pysyvä säännös omaan käyttöön hankitun ajoneuvon väliaikaisesta verottomasta käytöstä ennen kuin ajoneuvon verotuspäätös vahvistetaan. Ajoneuvoa voi käyttää liikenteeseen tullin ajoluvalla enintään kolmen kuukauden ajan. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. 6

Momentti 2005_8lmu.fm Page 7 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM Esitys (HE 195/2005 vp) laiksi tullilain 9 a :n kumoamisesta Tullilaista kumotaan säännös, jolla rajoitetaan oluen tullitonta tuontia kolmansista maista Suomeen. Vuoden 2005 lopussa päättyvä rajoitusoikeus on perustunut Euroopan yhteisön tullittomuusasetukseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 197/2005 vp) korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi rikoslain 30 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi New Yorkissa 31.10.2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan. Yleissopimus saatetaan voimaan blankettimuotoisella lailla. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 198/2005 vp) laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Ulkomaalaislakiin tehdään niin sanotun perheenyhdistämisdirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät muutokset. Direktiivillä pyritään lähentämään kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniin sovellettavaa maahantuloa ja maassaoleskelua koskevaa jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Ulkomaalaislain säännökset vastaavat pääosin direktiivin säännöksiä ja ovat osittain direktiiviä suotuisampiakin. Perhesiteen perusteella tehdyn oleskelulupahakemuksen käsittelyn enimmäisaika muutetaan yhdeksään kuukauteen. Muutoksia tehdään myös perheenjäsenelle myönnettävän oleskeluluvan yleisiin edellytyksiin, perheenjäsenen määritelmään sekä perheenjäsenen oikeuteen tehdä ansiotyötä. Esitys (HE 200/2005 vp) laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettuun lakiin tehdään puolustusvoimien lääkintähuollon uudesta toimintamallista aiheutuvat muutokset. Puolustusvoimat ei enää järjestä erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissa vaan ne hankitaan puolustusvoimien ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Puolustusvoimat järjestää itse varusmiesten perusterveydenhuollon ja työterveyshuoltoon kuuluvan palveluskelpoisuuden arvioinnin. Perustason terveydenhuollon järjestelyistä vastaavat Sotilaslääketieteen keskus ja varuskuntien terveysasemat. Kansanterveyslakia muutetaan siten, että puolustusvoimien on suoritettava terveyskeskukselle sotilasviranomaisen pyynnöstä kutsunnanalaisille terveyskeskuksissa järjestetyistä ennakkoterveystarkastuksista palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin otetaan erilliset säännökset siitä, että kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien henkilöiden hoitamisesta. Ellei korvauksesta ole erikseen sovittu, se määräytyy palvelun tuottamisesta aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Kansanterveyslain muuttamisesta annetun lain 25 :n 1 momentti on tarkoitettu kuitenkin tulemaan voimaan 1.1.2008. Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista suoritettaisiin korvaus vasta 1.1.2008 tai sen jälkeen. Esitys (HE 202/2005 vp) laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja 19 :n väliaikaisesta muuttamisesta Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä, joissa viitataan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuun kaupankäyntivarastoon, muutetaan. Viittaussäännöksiä muutetaan, koska luottolaitostoiminnasta annettua lakia on muutettu. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan lisäksi väliaikaisesti siten, että luottolaitosten niin sanottujen järjestämättömien saamisten korkoja ei lueta veronalaisiksi tuloiksi verovuosilta 2005 ja 2006 toimitettavissa verotuksissa. Esitys (HE 203/2005 vp) Elintarviketurvallisuusviraston perustamisen edellyttämistä muutoksista eräisiin lakeihin Eläintautilakiin, helposti leviävistä eläintaudeista annettuun lakiin, eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin, lääkelakiin, eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin, eläinsuojelulakiin ja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettuun lakiin tehdään uuden Elintarviketurvallisuusviraston perustamisesta aiheutuvat välttämättömät muutokset. Muutokset koskevat maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvien toimeenpanotehtävien siirtoa Elintarviketurvallisuusvirastolle. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä perustuslaista johtuvia muutoksia sekä eräitä muita, lähinnä teknisiä ja sisällöltään vähäisiä muutoksia. Lait on tarkoitettu voimaan 1.5.2006 samanaikaisesti Elintarviketurvallisuusvirastosta annettavan lain kanssa. Esitys (HE 204/2005 vp) laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Työtapaturmavakuutusmaksujen perusteena käytettävän työtulo yhdenmukaistetaan vastamaan työeläkejärjestelmän uudistettuja työtulosäännöksiä. Tapaturmavakuutuskannan luovuttamista koskevat edellytykset ulotetaan myös työtapaturmavakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön sulautumiseen, jakautumiseen ja kotipaikan siirtoon. Vakuutusvalvontavirasto ei saa antaa lupaa toimenpiteelle, jos se olennaisesti heikentää työntekijöiden lakisääteistä tapaturmaturvaa taikka vaarantaa tapaturmavakuutusjärjestelmän toimintaedellytykset tai kyvyn suoriutua velvoitteistaan. Työtapaturmavakuutusta koskevien asiakirjojen säilyttämisajoista säädetään lailla. Vakuuttamattomista työtapaturmista johtuvien maksujen viivästyskorkoa ja täytäntöönpanokelpoisuutta koskevia säännöksiä tarkennetaan. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Esitys (HE 207/2005 vp) laiksi tieliikennelain muuttamisesta Tieliikennelain turvavyön ja lasten turvalaitteen käyttöä koskevia säännöksiä muutetaan. Turvavyön käyttövelvollisuus laajennetaan koskemaan kaikkia ajoneuvoja. Uusina autoluokkina käyttövelvollisuuden piiriin tulevat isot linja-autot ja kaikki kuorma-autot. Muutos koskee ainoastaan ajoneuvoihin asennettujen turvalaitteiden käyttöä eikä se laajenna turvalaitteiden asentamisvelvollisuutta. Lasten kuljettamista koskevia määräyksiä muutetaan siten, että lapsia kuljetettaessa vaaditaan lähtökohtaisesti lapsen painon perusteella määräytyvä turvalaite. Jollei asianmukaista turvalaitetta ole käytettävissä, lapsen on henkilö-, paketti- ja kuormaautossa matkustettava muulla kuin etu- 7 Momentti 8/2005

2005_8lmu.fm Page 8 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM istuimella. Alle 3-vuotiaita lapsia ei takseja koskevaa poikkeusta lukuun ottamatta saa lainkaan kuljettaa henkilö-, paketti- tai kuorma-autossa, johon ei voida kiinnittää lasten turvalaitetta. Linja-autossa lapsen on iästä riippumatta käytettävä istuinpaikalleen asennettua turvavyötä tai lasten turvalaitetta. Tieliikennelain muutoksilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi turvavöiden ja lasten turvalaitteiden pakollisesta käytöstä ajoneuvoissa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.5.2006. Esitys (HE 208/2005 vp) sosiaaliturvasta Suomen ja Viron välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Sopimuksella määrätään niiden Suomen ja Viron välillä liikkuvien henkilöiden oikeudesta kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen, perhe-eläkelain mukaiseen lapsen- ja leskeneläkkeeseen sekä kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, joihin ei sovelleta EY-säännöksiä. Uuden sopimuksen tullessa voimaan nykyinen sopimus lakkaa olemasta voimassa. Esitys (HE 209/2005 vp) kansaneläkelaiksi ja laiksi vammaisetuuksista sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Lainsäädännön rakennetta uudistetaan sekä selkeytetään ja täsmennetään yksittäisten säännösten sanamuotoja. Laeissa on otettu huomioon perustuslain asettamat vaatimukset säädöstasosta ja valtuutussäännöksistä. Kansaneläkelain voimaanpanosta säädetään erillisellä lailla. Siinä on suoja- ja siirtymäsäännösten lisäksi myös säännökset työttömyyseläkkeestä ja yksilöllisestä varhaiseläkkeestä. Uudesta kansaneläkelaista aiheutuvat tarkistukset tehdään myös Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin, rintamasotilaseläkelakiin ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Esitys (HE 210/2005 vp) laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin eli YVA-lakiin tehtävillä muutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun neuvoston direktiiviin 85/337/ETY ns. osallistumisoikeusdirektiivillä 2003/ 35/EY tehdyt muutokset. YVA-lakiin tehtävillä muutoksilla täydennetään lain osallistumista koskevia säännöksiä järjestöjen osallistumisoikeuden osalta. Arviointimenettelyn soveltamisalaa hankkeiden muutoksiin täsmennetään. Päätösvalta arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa siirretään pääsääntöisesti alueellisille ympäristökeskuksille. Päätöstä koskeva muutoksenhaku järjestetään siten, että muut tahot kuin hankkeesta vastaava eivät saa hakea päätökseen muutosta erikseen, vaan samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hankkeen lupa- tai sitä vastaavasta päätöksestä valitetaan. Lisäksi lakiin kirjataan nykyisen oikeuskäytännön mukaisesti mahdollisuus hakea hankkeen lupa- tai sitä vastaavaan päätökseen muutosta paitsi arviointimenettelyn puuttumisen myös sen olennaisen puutteellisuuden perusteella. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus turvaasiakirjoista asuntokaupoissa (835/2005) Asetus tulee voimaan 1.1.2006. Täsmennetään niitä turva-asiakirjoja ja rakentamisvaiheen vakuutta koskevia velvoitteita, joista säädetään muutetussa asuntokauppalaissa. Muutokset eivät ole merkitykseltään suuria, mutta niiden runsaslukuisuuden vuoksi asuntokauppa-asetus (854/1995) korvataan kokonaan uudella valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetus oikeushallinnon palvelukeskuksesta (861/ 2005) Asetus tulee voimaan 1.1.2006. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2006 on ehdotettu perustettavaksi 1.1.2006 lukien oikeusministeriön alainen oikeushallinnon palvelukeskus. Palvelukeskukseen keskitetään valtaosa ministeriössä, hallinnonalan maksukeskuksissa ja virastoissa nykyisin hoidettavista talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Palvelukeskuksen päätoimipaikka on Hämeenlinnassa ja pysyvät sivutoimipaikat Turussa ja Kuopiossa. Palvelukeskuksen ohjaus perustuu tulosohjaukseen ja palvelusopimuksiin. MIETINNÖT YM. Valitusten käsittelyn nopeuttamista selvittäneen työryhmän väliraportti Työryhmä selvittää valitusten käsittelyn nopeuttamista asioissa, jotka ovat yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä. Tällaisia ovat erityisesti liikenne-, kaavoitus- ja rakennusasiat. Valitusten hidas käsittely voi viivästyttää esimerkiksi tonttien muodostamista, rakentamista ja tiehankkeiden toteuttamista. Väliraporttiin on koottu yhteenveto toimista, joihin eri viranomaiset ovat ryhtyneet. Työryhmän tulee antaa loppuraporttinsa 30.9.2006. Väliraportti on osoitteessa www.om.fi/ 33202.htm. Esitevastuuta pohtineen työryhmän raportti Työryhmän ehdotuksen mukaan yleisölle tarjottavien arvopapereiden liikkeeseenlaskijan sekä muiden tarjousesitteen laatimiseen osallistuvien vastuuta esitteistä tulisi täsmentää. Lisäksi työryhmä ehdottaa yritysjohdon vastuun täsmentämistä. Esitevastuun tulisi olla yleistä vastuuta arvopaperimarkkinoille annettavasta informaatiosta ja kattaa kaikki virheellisestä tiedosta aiheutunut vahinko. Esitevastuuhanke on yhtenä pilottiprojektina säädösehdotusten yritysvaikutuksia selvittävässä valtioneuvoston yhteisessä hankkeessa ja sen yritysvaikutusanalyysi tehdään vuonna 2006. Muilta osin valmistelu jatkuu vuonna 2007. Esitevastuutyöryhmän mietintö on osoitteessa www.vm.fi/julkaisusarjat. Oikeustieteellistä koulutusta pohtineen työryhmän mietintö Työryhmän mukaan lakimieskoulutuksen tarve voidaan tyydyttää nykyisissä oikeustieteellisissä tiedekunnissa annettavalla opetuksella, joten tarvetta tutkinnonanto-oikeuksien lisäämiseen ei ole. Työryhmä esittää kuitenkin muutoksia tutkintorakenteeseen ja suurempaa panostusta kansainvälistymiseen. Työryhmä ehdottaa, että Joensuun yliopiston voimavaroja vertailevan oikeustieteen tutkimukseen ja opetukseen 8

Momentti 2005_8lmu.fm Page 9 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM vahvistettaisiin, ja sinne perustettaisiin oikeusvertailun osaamiskeskus, joka toimisi kiinteässä yhteistyössä nykyisten oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa. Muistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/ 2005/tr29/tr29.pdf. Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamista selvittäneen työryhmän ehdotus Työryhmä esittää useita muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Työryhmä ehdottaa myös riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevien säännöksien muuttamista siten, että korvauksesta vähennettävästä 250 euron omavastuusta luovuttaisiin. Lisäksi hirvieläinja suurpetokolareita ei enää korvattaisi valtion varoista. Työryhmän esitys laitetaan laajalle lausuntokierrokselle ja tarkoituksena on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle alkuvuonna 2006. Työryhmämuistio on osoitteessa www.mmm.fi/tiedoteliitteet/ trm2005_13.pdf. Taksinkuljettajien ammattitaitovaatimuksia pohtineen työryhmän mietintö Työryhmä esittää taksinkuljettajille pakollista koulutusta. Kurssi ja kokeen suorittaminen olisivat henkilöauton ammattiajoluvan saamisen edellytyksiä. Nykyinen lainsäädäntö ei tätä edellytä, vaan koulutus on vapaaehtoista. Taksinkuljettajien koulutusta valvoisi ja yhtenäisen kokeen järjestäisi Ajoneuvohallintokeskus. Se hyväksyisi myös koulutuksenantajat. Ammattitaidon ylläpitämiseksi kuljettajien olisi osallistuttava jatkokoulutukseen viiden vuoden välein. Taksinkuljettajana toimimisen ikärajoihin ja luvan voimassaoloaikaan työryhmä ei esitä muutoksia. Ministeriö lähettää mietinnön lausuntokierrokselle yhdessä taksilakiluonnoksen kanssa. Mietintö on liikenne- ja viestintäministeriön internetsivuilla osoitteessa www.mintc.fi. Sähkölämmitysveron toteuttamiskelpoisuutta selvittäneen työryhmän mietintö Työryhmän mukaan sähkölämmitykseen kohdistuvaa verotusta ei ole syytä kiristää, koska sähkön hinta on noussut viime aikoina. Tilannetta on kuitenkin syytä seurata ja ryhtyä tarvittaessa toimiin vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kilpailukyvyn parantamiseksi. Mietintö on osoitteessa www.ymparisto.fi/ download.asp?contentid=42617&lan=fi. Sähköistä äänestämistä koskeva työryhmän ehdotus Ehdotuksen mukaan sähköinen äänestäminen voitaisiin toteuttaa äänestyspaikoissa ja ennakkoäänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksessä. Sähköisen äänestämisen tarkoituksena olisi nopeuttaa äänestysmenettelyä äänestäjän kannalta, vähentää viranomaistyötä ja säästää kustannuksia. Uudistus ei vaarantaisi vaalitoimituksen luotettavuutta. Sähköinen äänestäminen otettaisiin käyttöön vähitellen. Sen käyttöönotto edellyttäisi erillistä oikeusministeriön päätöstä. Ensi vaiheessa sähköinen äänestäminen olisi käytössä muutamissa kunnissa. Myöhemmissä vaaleissa kuntien määrää lisättäisiin. Sähköinen äänestäminen tapahtuisi äänestyspaikassa. Se olisi mahdollista sekä ennakkoäänestyspaikassa että vaalipäivän äänestyspaikassa. Äänestäjä voisi halutessaan edelleen äänestää perinteiseen tapaan äänestyslipulla myös sähköistetyissä äänestyspaikoissa. Sähköinen äänestys, ehdotus hallituksen esitykseksi vaalilain muuttamisesta -julkaisu on oikeusministeriön verkkosivuilla www.om.fi/33348.htm. Perhevapaasäännösten toimivuutta arvioivan työryhmän raportti Etävanhemman, adoptiovanhemman sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman perhevapaaoikeuksiin suunnitellaan parannuksia. Työryhmä ehdottaa lisäksi muutoksia niin sanotun isäkuukauden käyttöedellytyksiin ja vapaista ilmoittamiseen. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa voimassaoleviin perhevapaasäännöksiin liittyviä ongelmia ja arvioida säännösten toimivuutta käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena oli perhevapaaoikeuksien käytön edistäminen ja niiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Selvityksen mukaan Suomessa on varsin kattava ja monipuolinen perhevapaajärjestelmä. Perhevapaajärjestelmän yksityiskohtiin liittyy kuitenkin edelleen kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita on arvioitava paitsi perhevapaita käyttävien kannalta myös niiden tahojen kannalta, joihin perhevapaiden käytöllä on vaikutusta. Työryhmäraportissa tarkastellaan yksin- ja yhteishuoltajien, etävanhempien, adoptiovanhempien, sijaisvanhempien, rekisteröidyssä parisuhteessa elävien sekä yrittäjävanhempien asemaa perhevapaiden käyttäjinä. Raportti on työhallinnon internetsivuilla osoitteessa www.mol.fi. Yhteispohjoismaisen asiantuntijaryhmän ehdotus saamelaissopimukseksi Sopimusluonnos on laadittu saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien vuonna 2002 antaman toimeksiannon pohjalta. Norjan, Ruotsin ja Suomen välisen sopimuksen tavoitteena olisi parantaa saamelaisten asemaa alkuperäiskansana. Sopimus sisältäisi säännöksiä mm. saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista, oikeudesta maahan ja veteen, elinkeinojen harjoittamisesta sekä saamelaiskäräjien ja julkisen vallan välisestä yhteistyöstä. Ehdotuksen mukaan pohjoismainen saamelaissopimus olisi perusluonteeltaan kansainvälisoikeudellinen valtioiden välinen sopimus. Saamelaiset eivät siis olisi sen osapuolia. Saamelaisten omat näkökohdat kävisivät kuitenkin ilmi sopimuksen johdanto-osasta. Lisäksi ehtona sopimuksen ratifioinnille ja voimaantulolle olisi, että saamelaiskäräjät hyväksyvät sopimuksen sisällön. Asiantuntijaryhmän raportti on norjankielinen, mutta sopimusluonnos on siinä myös ruotsiksi, suomeksi ja pohjoissaameksi. Raportti on Norjan kunta- ja alueministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://odin.dep.no/krd/ norsk/tema/same/nordisk/bn.html. ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä laatii ehdotuksen ihmisoikeusrikosten täsmentämiseksi Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotuksen hallituksen esitykseksi sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevien säännösten muuttamiseksi. Tavoitteena on saada Suomen rikoslaki vastaamaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön määritelmiä. Rooman perussääntö tehtiin vuonna 1998 ja Suomi hyväksyi sen joulukuussa 2000. Perussäännöllä perustettiin ensimmäinen pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin Alankomaiden Haa- 9 Momentti 8/2005

2005_8lmu.fm Page 10 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM giin. Perussäännössä määritellään kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat rikokset. Niitä ovat sotarikokset, joukkotuhonta ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Perussääntö edellyttää tiettyä tasapainoa sen ja kansallisen lainsäädännön välille. Suomi teki perussäännön mukaiset vähimmäismuutokset rikoslakiin 2002, mutta sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten osalta rikoslain katsottiin riittävästi vastaavan perussääntöä. Perussäännön tarkoittamat teot ovat nykyisinkin Suomessa rangaistavia, mutta eivät välttämättä ihmisoikeusrikoksina. Eduskunnan lakivaliokunta ja ulkoasianvaliokunta katsoivat kuitenkin, että säännökset rikoksista ihmisyyttä vastaan tulisi tarkistaa siten, että ne vastaavat Rooman perussääntöön sisällytettyjä rikosten määrittelyjä. Työryhmän tehtävänä on nyt pyrkiä tarkentamaan rikoslain säännöksiä tämän suuntaisesti. Ehdotuksen pitäisi valmistua 31.1.2006 mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula oikeusministeriöstä. Vankien oikeus hakea muutosta tulkinnanvaraisissa tapauksissa selvitetään Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan luettelon niistä vankilassa tehtävistä päätöksistä, joihin vanki ei saa hakea muutosta. Lokakuussa 2006 voimaan tuleva uusi vankeuslaki laajentaa vangin muutoksenhakuoikeutta. Samalla muutoksenhakumenettelyä kevennetään ottamalla käyttöön hallinnon sisäinen oikaisumenettely muutoksenhaun ensiasteena. Nykyisin vanki saa hakea muutosta vain ehdonalaisen vapauden lykkäämistä ja kurinpitorangaistusta koskeviin päätöksiin. Uudessa vankeuslaissa on erikseen lueteltu ne päätökset, joista vanki voi hakea muutosta joko vaatimalla oikaisua aluevankilan johtajalta tai, jos päätöksen on tehnyt aluevankilan johtaja tai Rikosseuraamusvirasto, valittamalla hallinto-oikeuteen. Jatkossa vanki voi hakea muutosta muun muassa täytäntöönpanon lykkäämistä, avolaitoksesta suljettuun vankilaan siirtämistä, tapaamiskieltoa ja tiettyjä poistumislupia koskevista päätöksistä. Vankeuslaissa erikseen nimettyjen asioiden lisäksi vangilla on mahdollisuus hakea muutosta joistakin hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevista päätöksistä suoraan perustuslain nojalla. On tulkinnanvaraista, mitkä ratkaisut koskevat sillä tavoin yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, että ratkaisua on pidettävä valituskelpoisena hallintopäätöksenä. Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä on nyt laatia luettelo sellaisista vankilassa tehtävistä ratkaisuista, joista vanki ei saa hakea muutosta. Työryhmän on laadittava ehdotus tarvittavista lainmuutoksista hallituksen esityksen muotoon 30.4.2006 mennessä. Työryhmän puheenjohtaja on hallinto-oikeustuomari Veijo Tarukannel Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Tulliselvitysrikosta koskevan rangaistussääntelyn tarvetta selvitetään Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan, onko tarpeen säätää rangaistavaksi tulliviranomaisen erehdyttäminen, jossa sille annetaan vääriä tai puutteellisia tietoja tai asiakirjoja tavaroiden maastaviennin tai maahantuonnin yhteydessä. Jos tällaiselle tulliselvitysrikokseksi nimettävälle sääntelylle on tarvetta, työryhmän on laadittava ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Nykyisillä rangaistussäännöksillä ei mahdollisesti pystytä riittävästi puuttumaan rikoksiin, joissa erehdytetään tulliviranomaisia. Ongelmia voi olla sellaisissa tapauksissa, joissa tulliviranomaisen erehdyttämiseen ei liity esimerkiksi salakuljetusta tai laittoman tavaran kuljetusta, vaan pelkkä väärän tai puutteellisen tiedon tai asiakirjan esittäminen. Veropetossäännökset taas voivat tulla sovellettaviksi ainoastaan, jos voidaan osoittaa veron välttämistarkoitus. Nykyisin tullirikkomukseksi katsottavasta väärän tai puutteellisen tiedon tai asiakirjan antamisesta voidaan määrätä pelkästään sakkoa. Joissakin tapauksissa kyseessä voi kuitenkin olla vähäistä sakkorikosta moitittavampi teko. Rangaistusuhka on mahdollisesti myös riittämätön rikostutkinnassa käytettävien keinojen, etenkin pakkokeinojen ja kansainvälisessä yhteistyössä käytettävien keinojen käytölle. Tulliselvitysrikoksen säätämisellä rangaistavaksi voidaan ehkä estää ja paljastaa mm. järjestäytynyttä rikollisuutta ja talousrikollisuutta sekä edistää markkinoiden häiriötöntä toimintaa. Tulli-ilmoitusten merkittävyys on korostunut Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden tavaranvaihdossa. Uudella sääntelyllä voidaan mahdollisesti paremmin turvata, että tullille toimitetaan oikeaa tietoa, ja tehostaa vientiin ja tuontiin liittyvien kiintiöiden, rajoitusten ja tukien valvontaa. Lisäksi olisi mahdollista valvoa tehokkaammin vaarallisten aineiden Suomeen tuontia. Rajaturvallisuuden ja tullivarmuuden ylläpitäminen on myös hallituksen hyväksymän sisäisen turvallisuuden ohjelman yksi painopistealue. Työryhmän selvitys valmistuu 28.2.2006 mennessä. Puheenjohtajana on lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä. Valmismatkalain muuttaminen vireille Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään matkatoimistoja koskevan valmismatkalainsäädännön muuttamista. Tavoitteena on tarkistaa lainsäädäntöä niin, että käytännössä ilmenneet ongelmat voidaan poistaa. Työryhmän tehtävänä on selkeyttää muun muassa valmismatkan käsitettä. Valmismatkalla tarkoitetaan laissa matkakokonaisuutta, johon sisältyy kuljetus ja sen lisäksi jokin muu palvelu, esimerkiksi majoitus. Koska lainsäädäntö koskee nykyisin vain tällaisia matkapaketteja, ei vakuusturvaa ole, jos matkustaja on ostanut erikseen esimerkiksi kuljetuksen ja majoituksen. Työryhmä selvittää myös matkatoimistojen vakuusjärjestelmän mahdollista kehittämistarvetta. Jo nykyään matkanjärjestäjän on esimerkiksi konkurssitilanteiden varalta asetettava riittävä vakuus turvaamaan matkustajien paluukuljetukset ja ennakkomaksujen palautukset. Töölön Matkatoimisto Oy:n keväällä 2005 alkaneen konkurssimenettelyn yhteydessä on ilmennyt, ettei matkatoimiston antama vakuus riitä kattamaan matkustajien menetyksiä. Lisäksi on selvitettävä, onko tarvetta tehdä muutoksia matkanjärjestäjän tiedonantovelvoitteisiin mm. Aasian luonnonkatastrofin tutkintalautakunnan antamien suositusten mukaisesti. Tutkintalautakunta suositti, että matkailuala olisi velvoitettava kertomaan asiakkaille matkojen riskeistä, mukaan lukien luonnononnettomuusriskit. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12 2006, mutta määräaikaa voidaan tarvittaessa siirtää Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvien tehtävien takia. Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma oikeusministeriöstä. Käsittelyaikojen lyhentäminen tuomioistuimissa selvitettäväksi Oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämistä ja laajojen asioiden käsitte- 10

Momentti 2005_8lmu.fm Page 11 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM lyn kehittämistä ryhdytään selvittämään oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Selvitystyö liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamiin tuomioihin oikeudenkäyntien kohtuuttoman pitkästä kestosta. Ihmisoikeustuomioistuin on antanut vuosina 2004-2005 Suomelle useita langettavia tuomioita liian pitkistä käsittelyajoista. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri ovat kiinnittäneet huomiota pitkiin käsittelyihin. Työryhmän tehtävänä on selvittää, mistä asioiden liian pitkä kokonaiskäsittelyaika tuomioistuimissa johtuu. Sen tulee tehdä ehdotuksia, joilla käsittelyaikaa voitaisiin lyhentää ja erityisesti laajojen asioiden käsittelyä muutenkin kehittää. Työryhmän tulee myös selvittää tuomioistuinten ratkaisutoimintaa koskevat kiireellisyyssäännökset. Sen tulee tehdä ehdotukset kiireellisyyssääntelyn uudistamiseksi selkeämmäksi ja sellaiseksi, että se nykyistä paremmin vastaa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille Euroopan ihmisoikeussopimuksessa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi työryhmän tulee tehdä ehdotukset viranomaisten välisen yhteistyön kehittämiseksi ja parantaa oikeudenkäyntien kokonaiskeston seurantaa. Myös työmenetelmiä ja koko oikeudenkäyntimenettelyä tulee tarkastella sekä tehdä tarvittavat aloitteet, jotta asioita voitaisiin ruuhkautumisen välttämiseksi siirtää nykyistä helpommin toiseen tuomioistuimeen. Työryhmän on saatava tehtävänsä valmiiksi 30.9.2006. Työryhmän puheenjohtaja on Helsingin hovioikeuden presidentti Lauri Melander. KORKEIN OIKEUS KKO:2005:114 Kansainvälinen prosessioikeus - Brysselin yleissopimus Kansainvälinen yksityisoikeus - YK:n kauppalaki Yhtiö A, jonka liikepaikka oli Suomessa, oli myynyt saksalaiselle B:lle hirsitalopaketin. Samana päivänä A ja B olivat tehneet edustussopimuksen, jonka mukaan B markkinoi A:n valmistamia hirsitaloja Saksassa. Kaupan kohteena ollut talo oli tarkoitettu paitsi B:n ja hänen perheensä asunnoksi myös ns. mallitaloksi tuossa edustustoiminnassa. A velkoi kanteella B:ltä talopaketin maksamatonta kauppahintaa kotipaikkansa tuomioistuimessa Suomessa. Kysymys tuomioistuimen toimivallasta ja erityisesti siitä, liittyikö talokauppaa koskeva sopimus B:n elinkeinotoimintaan siten, ettei asiaa voitu pitää Brysselin yleissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuna kuluttajansuojaa koskevana riita-asiana, mitä tuomioistuinta oli pidettävä 5 artiklan 1 kohdan mukaisena kanteessa tarkoitetun velvoitteen täyttämispaikan tuomioistuimena ja minkä lain mukaan viimeksi mainittua kysymystä oli arvioitava. KKO:2005:115 Liikennevakuutus Vahingonkorvaus - Syy-yhteys Kysymys liikennevahingon syy-yhteydestä työkyvyttömyyteen. (Ään.) KKO:2005:116 Lunastuslaki - Lunastuskorvaus Luonnonsuojelutarkoituksiin lunastettiin 15 hehtaarin määräala, jolla kasvava puusto oli kokonaisuudessaan uudistuskypsää. Kysymys puuston määrän arviointimenetelmän valinnasta ja puuston hinnoitteluperusteista. LunastusL 30 1 mom LunastusL 30 2 mom KKO:2005:117 Turvaamistoimi A oli solminut kunnan kanssa osaomistusasuntoa koskevan sopimuskokonaisuuden. A, joka ei ollut ilmoittanut lunastusoikeuden käyttämisestä, vaati ennen järjestelyyn kuuluneen 10 vuoden vuokrakauden päättymistä kanteella lunastushinnan alentamista asunnossa havaittujen rakentamisvirheiden perusteella. Kysymys siitä, voitiinko asunnon katkeamaton hallinta turvata pidentämällä vuokrakautta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 :n mukaisena turvaamistoimena, kunnes pääasia oli lainvoimaisesti ratkaistu. (Ään.) Ks. KKO:1998:143 KKO:2000:94 OK 7 luku 3 KKO:2005:118 Tavaramerkki Yhtiön rekisteröityyn tavaramerkkiin sisältyi osana sana turvaura. Koska asiassa esitetty selvitys osoitti, että sanasta turvaura oli jo ennen tavaramerkin rekisteröinnin hakemista tullut yleiskielen ilmaisu kuvaamaan auton tuulilasiin tuulilasinpyyhkijöiden puhdistamiseksi tehtyä uraa, vahvistettiin, ettei sana turvaura kuulunut tavaramerkin tuoman suojan piiriin. TavaramerkkiL 15 1 mom KKO:2005:119 Velallisen rikos - Törkeä velallisen epärehellisyys Ehdollinen vankeus - Koeaika A oli nostanut omistamastaan osakeyhtiöstä itselleen rahavaroja. Nostot oli kirjattu yhtiön kirjanpitoon osin A:lle annetuksi osakaslainaksi ja osin nostoiksi kassaan. Kysymys siitä, oliko varojen luovuttamiselle yhtiöstä ollut rikoslain 39 luvun 1 :n 2 kohdassa (769/ 1990) tarkoitettu hyväksyttävä syy, ja teon törkeysarvostelusta. Ks. KKO:2005:68 Kysymys myös ehdollisen rangaistuksen koeajasta, kun käräjäoikeuden sen syyksilukemista rikoksista tuomitseman ehdollisen rangaistuksen koeaika oli jo päättynyt Korkeimman oikeuden tuomitessa yhteisen ehdollisen rangaistuksen mainituista rikoksista ja syyksilukemastaan uudesta rikoksesta. RL 39 luku 1 2 kohta (769/1990) RL 39 luku 1 a KKO:2005:120 Oikeudenkäyntimenettely - Rikosasia - Yksityisoikeudellinen vaatimus Vahingonkorvaus Hylätessään syytteen hovioikeus hylkäsi myös asiassa esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen sen vuoksi, että vahingonkorvausta oli vaadittu vain rikoksen perusteella. Kun korvausvaatimus ei ollut perustunut pelkästään siihen, että syytetyn menettely toteutti syytteessä tarkoitetun rikoksen tunnusmerkistön, hovioikeuden ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella hylätä korvausvaatimusta, vaan menetellä sen suhteen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 :ssä tarkoitetulla tavalla. ROL 3 luku 8 KKO:2005:121 Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma Velkajärjestelyhakemuksen liitteistä oli ilmennyt, että velalliseen oli vireillä olevassa oikeudenkäynnissä kohdistettu korvausvaatimuksia. Näihin perustuvaa velkaa ei kuitenkaan ollut sisällytetty maksuohjelmaehdotukseen eikä vahvistettuun maksuohjelmaan. Korvausvelan tultua sittemmin tuomioistuimessa lainvoimaisesti vahvistetuksi maksuohjelmaa muutettiin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 44 :n 1 momentin 4 kohdassa mainitulla perusteella. Velkojien jako-osuudet määräytyivät niin kuin tämän suuruinen velka olisi ollut maksuohjelmassa alunperin mukana. 11 Momentti 8/2005

2005_8lmu.fm Page 12 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM VJL 44 1 mom 4 kohta KKO:2005:122 Osakeyhtiö - Yhtiökokouksen päätöksen moite Osakeyhtiön yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä ja korottaa yhtiön osakepääomaa rahastoannilla. Yhtiön osakkeet muutettiin kantaosakkeiksi (osakelaji A) ja rahastoantipäätöksen mukaan kaikki vanhat osakkeenomistajat saivat uusia hallinnointiosakkeita (osakelaji B) aikaisemman osakeomistuksensa suhteessa. Uuden yhtiöjärjestyksen mukaan hallinnointiosakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaadittiin yhtiön hallituksen suostumus. Lisäksi yhtiöjärjestykseen otettiin osakkeiden lunastamisvelvollisuutta koskeva määräys, jonka mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus kaikista osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä saavutti tai ylitti 10 prosenttia, 33 1/3 prosenttia, 50 prosenttia tai 66 2/3 prosenttia, oli velvollinen muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta lunastamaan näiden omistamat osakkeet. Yhtiöjärjestykseen otettiin äänioikeusrajoituksen lisäksi määräys osakkeiden yhtiökokouksessa tuottaman äänimäärän laskemisesta. Sen mukaan tiettyjen keskenään läheisten osakkeenomistajien äänet laskettaisiin yhteen äänimäärää määrättäessä. Kysymys yhtiökokouksen tekemien päätösten pätevyydestä. (Ään.) OYL 3 luku 1 OYL 3 luku 2 OYL 3 luku 4 OYL 9 luku 3 OYL 9 luku 15 1 mom KKO:2005:123 Oikeudenkäyntimenettely - Riita-asia Käräjäoikeus oli katsonut, että ostajalla oli oikeus kiinteistössä olevan olennaisen virheen johdosta hinnanalennukseen. Ostajan haettua muutosta myyjä ei vastustaessaan kaupan purkamista kiistänyt virheen olennaisuutta. Kysymys siitä, oliko hovioikeus voinut purkaa kaupan sillä perusteella, että oli riidatonta, että kiinteistössä oli olennainen virhe. KKO:2005:124 Perintökaari - Perintö - Lakiosa - Testamentti Puolisoiden A ja B keskinäisen testamentin mukaan ensiksi kuolleen puolison jäämistö, sitten kun lakiosat oli erotettu ja luovutettu tai niiden tultua lesken niin halutessa suoritetuiksi rahana, meni täydellä omistusoikeudella eloonjääneelle puolisolle ja molempien kuoltua rintaperilliselle C:lle. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan viimeksi kuolleen jäämistö oli mainittua testamentattua omaisuutta lukuunottamatta jaettava siten, että rintaperilliset D ja E saivat vain lakiosansa ja C kaiken muun. A:n kuoleman jälkeen tehdyssä perinnönjaossa B suoritti lakiosat rahavaroista, jotka hän oli saanut myytyään hänen ja A:n perillisten välisessä osituksessa tasinkona saamaansa omaisuutta. Kun testamentista ei katsottu muuta johtuvan, C:lle testamentin toissijaismääräyksen perusteella tuleva omaisuus oli B:n jälkeisessä perinnönjaossa määrättävä perintökaaren 3 luvun mukaisesti eikä asiaan vaikuttanut se, millä vallitsemillaan varoilla B oli aikanaan lakiosat suorittanut. (Ään.) Ks. KKO:1998:113. KKO:2005:125 Ulosottolaki - Ulosmittaus - Saatavan ulosmittaus - Valitusoikeus Ulosottomies ulosmittasi A:n velkojen maksamiseksi hänen saataviaan X Oy:ltä. A ja X Oy olivat väittäneet, että saatavat olivat lakanneet. Kysymys saamisen velallisen X Oy:n oikeudesta valittaa ulosmittauksesta. (Ään.) UL 10 luku 1 1 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Verotusasiat KHO:2005:66 Elinkeinotulon verotus - Elinkeinotoiminnan tulolähde - Yksityisliike - Kommandiittiyhtiö - Vastuunalainen yhtiömies - Tulo-osuus - Tappion vähentäminen A harjoitti kioskiliiketoimintaa toiminimellä. Lisäksi hän oli vastuunalaisena yhtiömiehenä isännöintiä ja kiinteistönhoitoa harjoittavassa kommandiittiyhtiössä. Kioskiliikkeen elinkeinotoiminnan tulos oli tappiollista verovuosina 1998-2000. A:lle kommandiittiyhtiön osakkaana jaettu tulo-osuus katsottiin A:n harjoittaman kioskiliiketoiminnan kanssa saman elinkeinotulolähteen tuloksi niin, että kioskiliiketoiminnan tappiot voitiin vähentää A:lle vuosittain jaetusta kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan tulo-osuudesta. Verovuodet 1998-2001. Tuloverolaki 16, 30 ja 119 Laki elinkeinotulon verottamisesta 2 KHO:2005:68 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoitto - Kommandiittiyhtiö - Vastuunalainen yhtiömies - Yhtiömiesosuuden osan luovutus - Yksityisotot - Oman pääoman negatiivisuus A oli B Ky:n ainoa vastuunalainen yhtiömies 1.9.1999 saakka, jolloin C Oy tuli toiseksi vastuunalaiseksi yhtiömieheksi. Uuden yhtiösopimuksen mukaan A:n vastuunalainen yhtiömiesosuus oli 10 prosenttia ja pääomapanos 10 000 markkaa sekä C Oy:n vastuunalainen yhtiömiesosuus 90 prosenttia ja pääomapanos 800 000 markkaa. Kun C Oy tuli B Ky:n vastuunalaiseksi yhtiömieheksi päätettiin, että 800 000 markan pääomapanoksella kuitataan C Oy:n saamisia B Ky:ltä. A:n vuotuisten voittoosuuksien ja yhtiöön tekemien sijoitusten yhteismäärän ylittävien yksityisottojen vuoksi B Ky:n oma pääoma oli tilikauden 1.7.1998-30.6.1999 päättyessä 994 513 markkaa negatiivinen. Verotuksen oikaisulautakunta katsoi veroasiamiehen vaatimuksesta A:n luovuttaneen 90 prosentin osuuden yhtiömiesosuudestaan ja saaneen osuuden luovutuksesta luovutusvoittoa 888 761 markkaa. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n luovutusvoiton poistamista koskevan valituksen lausuen muun muassa, että luovutusvoiton määräksi tuli vahvistaa A:n luovuttamaa osuutta vastaavasti hänen yksityisottonsa siltä osin kuin ne ovat yhteensä ylittäneet hänen vuotuisten voitto-osuuksiensa ja yhtiöön tekemiensä sijoitusten yhteismäärän. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen. Verovuosi 1999. Äänestys 3-2. Tuloverolaki 45 ja 46 4 mom. KHO:2005:71 Elinkeinotulon verotus - Eurooppayhtiö - Sulautuminen - Kiinteä toimipaikka A Oyj:n sulautuessa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa rekisteröityjen sisaryhtiöidensä kanssa eurooppayhtiöksi (SE) Euroopan unionin neuvoston asetuksen 2157/2001 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti voitiin A Oyj:n sulautumiseen SE:ksi soveltaa EVL 52 a - 52 b :istä ilmeneviä periaatteita. Sulautuminen tapahtui noudattaen jatkuvuusperiaatetta ja käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset siirtyivät vastaavasti Suomen verosäännösten mukaisesti. Ennakkoratkaisu vuosille 2005-2007. Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 2 mom., 52 a - 52 b :t ja 52 e 1 mom. Laki yhtiöveron hyvityksestä 1 4 mom. 12

Momentti 2005_8lmu.fm Page 13 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM ja 5 a 5 mom. Neuvoston direktiivi 23.7.1990 eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/434/ETY) 3 artikla a) kohta muutoksineen 17.2.2005 (2005/19/EY) Sopimus Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 27 artikla 2 kohta Sopimus Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 25 artikla 2 kohta KHO:2005:74 Elinkeinotulon verotus - Käyttöomaisuusosakkeiden luovutus - Pääomasijoitustoiminta - Välillinen omistaminen A Oy:n osakekannasta noin 80 prosenttia omisti kaksi pääomasijoitusrahastoa. A Oy, joka oli konsernin emoyhtiö, omisti suoraan tai välillisesti useita samalla toimialalla toimivia yhtiöitä. A Oy ja sanotut yhtiöt muodostivat A -konsernin. A Oy ei harjoittanut aktiivista liiketoimintaa, eikä sen palveluksessa ollut henkilökuntaa. A Oy:n osakkeenomistajien kesken oli solmittu osakassopimus, jonka mukaan A Oy:n sijoitusten muodostama kokonaisuus realisoidaan viiden vuoden kuluessa sijoitusten tekemisestä. A Oy:n katsottiin harjoittavan pääomasijoitustoimintaa elinkeinotoiminnan verottamisesta annetun lain 6 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kun A Oy luovuttaa tytäryhtiöidensä osakkeet, sen osakkeista saamat luovutushinnat olivat veronalaista elinkeinotuloa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2005 ja 2006. Laki elinkeinotulon verottamisesta 4, 5 1 kohta, 6 1 mom. 1 kohta ja 12 KHO:2005:75 Elinkeinotulon verotus - Yritysjärjestely - Osittainen jakautuminen - Osittainen purkautuminen - Apportti A Oy:n tytäryhtiö A GmbH jakautui osittain siten, että osa sen liiketoiminnasta siirrettiin kirjanpitoarvoista osittaisessa jakautumisessa syntyvälle uudelle yhtiölle. A GmbH:n katsottiin osittaisessa jakautumisessa osittain purkautuvan. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 d :n 2 momentin (717/2004) mukaan osittain purkautuvan A GmbH:n osakkeiden hankintameno ei ollut A Oy:lle vähennyskelpoinen meno eikä purkautuvasta yhtiöstä saatu jako-osa luovutushintana veronalaista tuloa, kun purkautuvan yhtiön osakkeet olisivat olleet edellä mainitun lain 6 b :n 1 momentissa (717/2004) tarkoitettuja verovapaasti luovutettavia osakkeita. Osittaisessa jakautumisessa osittain purkautuvan A GmbH:n varat sijoitettiin välittömästi apporttiomaisuutena A GmbH:öön ja osittaisessa jakautumisessa syntyneeseen uuteen yhtiöön. Apportti käsitti verotuksessa vaihtona pidettävän luovutuksen, jossa luovutettujen varojen hankintameno ja luovutuksesta saatu vastike olivat samansuuruiset. Tämän vuoksi osittaisen jakautumisen yhteydessä ei muodostunut A Oy:lle veronalaista luovutusvoittoa. Sillä seikalla, ettei purkautumisen yhteydessä saatava jako-osuus ollut veronalaista tuloa, ei ollut asiassa merkitystä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2005. Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 1 mom. 1 kohta (717/2004), 6 b (717/ 2004), 8 1 mom. 2 kohta (717/2004), 51d (717/2004) ja 52c Yleishallintoasiat KHO:2005:67 Viestintämarkkinalaki - Teleyritys - Markkina-analyysi - Huomattava markkinavoima - EY-oikeus Viestintäviraston päätös määrätä teleyritys huomattavan markkinavoiman omaavaksi yritykseksi kumottiin ja palautettiin virastolle uudelleen käsiteltäväksi, koska Viestintävirasto ei ollut markkina-analyysissään ottanut yrityksen markkinaosuuden lisäksi riittävän laajasti ja yksityiskohtaisesti huomioon muita, direktiivin 2002/21/EY nojalla annetuissa komission ohjeissa esimerkinomaisesti mainittuja tekijöitä, muun muassa teleyritysten keskinäistä neuvotteluvoimaa niiden välisissä verkkojen yhteenliittämisneuvotteluissa. Viestintämarkkinalaki 17 KHO:2005:72 Ulkomaalaisasia - Turvapaikanhakija - Käännyttäminen - Uuden ulkomaalaislain voimaantulo - Täytäntöönpanokelpoinen maasta poistamispäätös - Suomen kansalaisen kanssa solmittu avioliitto - Uusi oleskelulupahakemus - Oikeus maassa oleskeluun Uuden ulkomaalaislain (301/2004) 40 :n 3 momentin säännös ei antanut oikeutta maassa oleskelun jatkamiseen turvapaikanhakijalle, joka oli solminut avioliiton Suomen kansalaisen kanssa vasta hallinto-oikeuden täytäntöönpanokelpoisen maasta poistamispäätöksen jälkeen. Äänestys 4-3. Ulkomaalaislaki (378/1991) 1 4 mom., 20 1 mom. 3 kohta, 37 2 mom. ja 38 1 mom. sekä Uusi ulkomaalaislaki (301/2004) 40 3 mom., 50 1 mom. ja 196 Ks. myös KHO 8.11.2005 T 2911 ja KHO 15.11.2005 T 2963. KHO:2005:73 Ulkomaalaisasia - Turvapaikanhakija - Käännyttäminen - Täytäntöönpanokelpoinen maasta poistamispäätös - Suomen kansalaisen kanssa solmittu avioliitto - Uusi oleskelulupahakemus - Oikeus maassa oleskeluun Turvapaikanhakija oli solminut avioliiton Suomen kansalaisen kanssa ennen kuin hallinto-oikeus oli hylännyt hänen turvapaikka- ja oleskelulupavalituksensa sekä tähän liittyen tehnyt hänen maasta poistamisestaan täytäntöönpanokelpoisen päätöksen. Koska valittaja ei ollut ilmoittanut hallinto-oikeudelle solmimastaan avioliitosta, hallinto-oikeus ei ollut voinut ottaa tätä seikkaa huomioon päätöstä tehdessään. Kun otettiin huomioon uudesta ulkomaalaislaista ilmenevät periaatteet, joiden mukaan pääsäännöksi on tarkoitettu muodostuvan luvan hakeminen Suomessa sekä se, että valittajalla on oikeus, jota hän on myös sittemmin käyttänyt, hakea oleskelulupaa Suomen kansalaisen kanssa solmimansa avioliiton perusteella Suomessa ja oikeus oleskella maassa, kunnes hänen oleskelulupaasiansa on lainvoimaisesti ratkaistu tai on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös hänen maasta poistamisekseen, vuoden 1991 ulkomaalaislain nojalla tehty käännyttämispäätös kumottiin. Äänestys 4-3 perusteluista. Ulkomaalaislaki (378/1991) 1 4 mom., 20 1 mom. 3 kohta, 37 2 mom. ja 38 1 mom. sekä Uusi ulkomaalaislaki (301/2004) 40 3 mom., 50 1 mom. ja 196 Ks. myös KHO 15.11.2005 T 2963 ja KHO 8.11.2005 T 2911. KHO:2005:78 Julkinen hankinta - Tarjoajan kelpoisuus - Tarjoajan sulkeminen pois tarjousmenettelystä - Vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus Hankintayksikkö oli asettanut tarjousasiakirjoissa edellytykseksi tarjoajan hyväksymiselle mukaan tarjouskilpailuun tarjoajan liikevaihdon vähimmäismäärää koskevan vaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voidaan asettaa vain, jos siihen on erityinen syy, jonka on liityttävä hankinnan kohteeseen. Vaatimuksen asettamisella ei saa 13 Momentti 8/2005

2005_8lmu.fm Page 14 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM pyrkiä tietyn tai tiettyjen tarjoajien sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle, vaan vaatimuksen on kohdistuttava kaikkiin tarjoajiin tasapuolisin ja syrjimättömin perustein. Tarjoajan liikevaihdon jäätyä alle tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisliikevaihdon oli lisäksi arvioitava, osoittiko asiassa esitetty muu selvitys tarjoajalla olevan sellaiset edellytykset hankinnan toteuttamiseksi, joiden olemassaolon hankintayksikkö on pyrkinyt varmistamaan asettamalla vähimmäisliikevaihtoa koskevan vaatimuksen tarjoajien kelpoisuuden edellytykseksi. Laki julkisista hankinnoista 6 Asetus kynnysarvot ylittävistä tavaraja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista 38 KHO:2005:80 Uhkasakko - Päävelvoite - Osakeyhtiö - Tilinpäätöksen toimittaminen rekisteriviranomaiselle - Toimitusjohtaja Osakeyhtiön toimitusjohtajalle määrättyä uhkasakkoa ei voitu tuomita maksettavaksi, vaikka hän ei ollut toimittanut rekisteriviranomaiselle jäljennöstä yhtiön tilinpäätösasiakirjoista, koska niitä ei ollut osakeyhtiön toiminnan loppumisen ja varojen puutteen vuoksi laadittu, eikä toimitusjohtajalla ollut toimivaltaa tätä sinänsä osakeyhtiölain ja kirjanpitolain vastaista tilaa yksin korjata. Kirjanpitolaki 3 luku 1 1 mom., 3 luku 7 1 mom. ja 3 luku 9 1 mom. sekä 8 luku 1 2 mom. Osakeyhtiölaki 8 luku 6 2 mom., 9 luku 5 1 ja 2 mom., 9 luku 8 1 mom. 11 luku 14 ja 16 luku 7 1 mom. Uhkasakkolaki 7 1 mom. Ympäristöasiat KHO:2005:69 Maankäyttö ja rakentaminen - Rantaasemakaava - Natura-arviointi - Saimaannorppa - Seutukaava - Luonnonsuojelualuevaraus Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt rantaasemakaavan noin 45 hehtaarin suuruiselle alueelle, joka sijaitsi Saimaan vesistöön kuuluvassa saaressa. Ranta-asemakaavassa oli osoitettu yhteensä kaksitoista rakennuspaikkaa Saimaan rannalle. Kaava-alue sisältyi Natura 2000 - kohteeseen, joka oli kokonaisuudessaan saimaannorpan elinympäristöä. Kaavaalue sisältyi myös seutukaavan luonnonsuojelualuevaraukseen (SL). Kaavaalueella ei ollut voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Metsähallitus sekä A ja B valittivat kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle. Valittajien mukaan kaava ei perustunut saimaannorpan suojelutavoitteet huomioon ottaen riittäviin selvityksiin, minkä lisäksi se oli seutukaavan vastainen. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Metsähallitus sekä A ja B valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus katsoi saadun selvityksen perusteella kaavahankkeen todennäköisesti merkittävästi heikentävän kysymyksessä olevan Natura 2000 -kohteen suojeltavia luonnonarvoja. Kaavahanke oli näin ollen edellyttänyt luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitetun arvioinnin tekemistä. Kunnanvaltuuston päätös oli arvioinnin puuttumisen johdosta lainvastainen. Kun lisäksi otettiin huomioon kaavassa osoitettu maankäyttö ja alueen luonnonarvoista asiakirjoista saatu selvitys, seutukaava ei ollut ollut kaavaa laadittaessa riittävästi ohjeena. Kunnanvaltuuston päätös oli myös tältä osin lainvastainen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 197 1 mom., 210 1 mom. Rakennuslaki (370/1958) 26 1 mom. (626/1969) Luonnonsuojelulaki 65 1 ja 2 mom., 66 1 mom. Kuntalaki 90 KHO:2005:70 Ympäristölupa - Edellytykset - Turvetuotanto - Taajaman läheisyys - Sijoituspaikka - Tuotantovaiheen kesto - Ympäristön pilaantuminen - Melu - Pölyvaikutukset - Luonto ja sen monimuotoisuus Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotantoalue sijaitsi kunnan keskustaajaman välittömässä läheisyydessä. Toiminnasta aiheutui näissä olosuhteissa mahdollisesti tiukennettavienkin lupamääräysten mukaisesti toimittaessa ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, mikä ilmeni etenkin hiukkas- ja pienhiukkaspölyn lisääntymisenä, mutta osaksi myös meluhaittana sekä vesistön kuormittumisena. Hiukkasten ja melun osalta kysymys oli ympäristön viihtyisyyden vähenemisestä, eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetusta kohtuuttomasta rasituksesta asuinkiinteistöillä sekä, etenkin hiukkasten osalta, ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta terveyshaitasta. Aiheutuvaa ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä merkittävänä. Lisäksi asetuksella säädetyt ilman hiukkaspitoisuuden raja-arvot toiminnan aiheuttaman olennaisen lisäyksen seurauksena osin ylittyivät osassa taajamaa. Merkittävä osa hiukkasista oli pienhiukkasia. Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotantotoiminta ei ollut sijoitettavissa suolle siten, että aiheutuva pilaantuminen ja pilaantumisvaara olisi voitu riittävästi ehkäistä. Näin ollen toiminta ei ympäristönsuojelulain 6 :n 1 momentti ja 2 momentin 1 ja 2 kohta, 41 :n 1 ja 2 momentti, 42 :n 1 momentin 1, 2 ja 5 kohta ja 2 momentti huomioon ottaen täyttänyt ympäristöluvan myöntämiselle laissa asetettuja edellytyksiä. Lupahakemus oli siten hylättävä. Laki eräistä naapuruussuhteista 17 1mom. Ympäristönsuojelulaki 3 1 mom. 1 ja 3 kohta, 6, 11, 41, 42, 102 ja 117 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) 1 ja 2 sekä 4 1mom. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista (481/ 1996) 1 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) 1, 2, 3 ja 12 KHO:2005:76 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaava - Urheilu- ja virkistyspalvelualue - Golfkenttä - Yleiskaavan ohjausvaikutus - Liikenteen järjestäminen - Turvallisuus - Kaavamääräys - Toimenpidelupa - Maisematyölupa Asemakaavan muutos koski pinta-alaltaan noin 46 hehtaarin suuruista aluetta, joka rajautui lännessä, idässä sekä osin myös etelässä katualueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella ja eteläpuolella oli asuntoalueita. Kaava-aluetta kiersi länsi-, etelä- ja itäpuolella kevyen liikenteen reitistö. Lisäksi kaava-alueen kautta kulki pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen väylä. Kaava-alueesta noin 23 hehtaaria oli golfkenttätoiminnan käytössä. Kaavaalueen länsiosassa sijaitsi kaupungin maanläjitysalue sekä puistoyksikön niin sanottu puupankki. Kaava-alueen lounaisosassa oli allikkoinen kosteikkoalue ja eteläosassa lehtoalue. Kaavaalueen reuna-alueet olivat pääosin pajukkovaltaista pensaikkoa ja niittyä. Asemakaavan muutoksella pääosa kaava-alueesta eli noin 31 hehtaaria oli osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolle sai rakentaa golfkentän (VU-7). Kaavamääräyksen (yva-2) mukaan golfkentän toteuttaminen edellytti maisematyölupaa. Lähivirkistysalueeksi (VL) ja puistoksi (VP, VP-4) oli osoitettu yhteensä noin 12 hehtaaria. Muun ohella VU-7 -alueen keskelle oli osoitettu noin 20 metrin levyinen pohjois-eteläsuuntainen VL-alue, jonka kautta oli 14

Momentti 2005_8lmu.fm Page 15 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM merkitty kulkemaan ohjeellinen kevyen liikenteen väylä. Edellä mainitusta VU-7 -alueeksi osoitetusta alueesta noin 18 hehtaaria sijaitsi yleiskaavassa osoitetulla maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatulla lähivirkistysalueella, kuten ranta, vesistön suoja-alue, harju, rinne, maisemapelto tai -niitty (VLM). Kun otettiin huomioon kysymyksessä olevan laajaalaisen yleiskaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana, alueen luonnonolosuhteista saatu selvitys, yleiskaavan VLM-aluevarauksen alkuperäinen tarkoitus sekä asemakaavan muutoksen aluevaraukset kokonaisuudessaan, yleiskaava oli VLM-aluevarauksen osalta ollut riittävästi ohjeena asemakaavan muutosta laadittaessa. Kun otettiin huomioon kaava-alueen sijainti pohjois- ja eteläpuolella olevien asuntoalueiden välissä ja keskellä itälänsisuuntaista viheraluereittiä, asemakaavaratkaisun lainmukaisuus edellytti turvallisten kevyen liikenteen reittien järjestämistä kaava-alueen kautta. Asemakaavassa osoitetun golfkentän toteuttaminen ei edellyttänyt toimenpidelupaa eikä maisematyölupaa. Velvollisuus hakea maisematyölupaa ei voinut myöskään perustua kaavamääräykseen. Edellä olevan perusteella ja kun myös otettiin huomioon kevyen liikenteen reittien suojaksi tarkoitettujen viheralueiden kapeus, kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen ei ollut kaavan aluevarauksissa ja kaavamääräyksissä kiinnitetty riittävästi huomiota. Kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksytty kaavaratkaisu ei siten täyttänyt elinympäristön turvallisuuden ja liikenteen järjestämisen vaatimuksia. Äänestys 4-1. Maankäyttö- ja rakennuslaki 4 1 mom., 35 1 mom. ja 2 mom., 42 1 mom., 54 1 mom. ja 2 mom., 57 1 mom., 126 2 mom. ja 4 mom., 128 1 mom. ja 2 mom. sekä 204 Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 1 mom. 2 kohta ja 2 mom. Kuntalaki 90 KHO:2005:77 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Golfkenttä - Yleiskaava - Ehdollinen rakentamisrajoitus - Huomattava haitta - Toimenpidelupa - Suunnittelutarvealue Poikkeusta oli haettu 18-väyläisen golfkentän rakentamiseen. Kysymyksessä oleva noin 92,8 hehtaarin suuruinen alue sijaitsi oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa osoitetuilla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M-4, M-7), joilla oli sallittu maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Kysymyksessä olevien yleiskaavojen aluevarauksia koskevat kaavamääräykset, joihin ei sisältynyt nimenomaisia kieltoja tai rajoituksia, olivat voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 1 momentissa tarkoitettuina ehdollisina rakentamisrajoituksina. Hakemuksessa tarkoitetun golfkentän rakentaminen vaikeutti yleiskaavojen toteuttamista, minkä johdosta hankkeelle oli tarpeen saada maankäyttö- ja rakennuslain 171 :ssä säädetty poikkeus ennen toimenpideluvan myöntämistä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että suunniteltu golfkentän rakentaminen aiheuttaisi ilman kaavallista tarkastelua toteutettavana hankkeena maankäyttöja rakennuslain 172 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Suunnitellussa hankkeessa oli kysymys golfkentän rakentamisesta alueelle, jota oli pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettuna suunnittelutarvealueena. Tässä tilanteessa ja hankkeen laatu huomioon ottaen yleiskaavasta johtuva toimenpideluvan epääminen ei aiheuttanut luvan hakijoille maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 1 momentissa tarkoitettua huomattavaa haittaa. Poikkeamista koskeva kysymys oli ratkaistavissa erikseen, ennen sellaista toimenpidelupaa, jonka myöntämisen edellytyksenä poikkeaminen oli. Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 :n 1 mom., 43 :n 1 mom. ja 2 mom., 172 :n 1 mom. KHO:2005:79 Maankäyttö- ja rakentaminen - Aita - Toimenpidelupa - Rakennelma - Rakennus - Ympäristökeskus - Valitusoikeus Rakennuslautakunta oli katsonut, ettei Iisalmen kaupungissa sijaitsevan Iimäen rinteeseen maavallin päälle rakennettua noin 50 metriä pitkää ja noin kolme metriä korkeaa lauta-aitaa ollut pidettävä rakennuksena ja ettei niiden rakentaminen edellyttänyt rakennus- eikä toimenpidelupaa. Hallinto-oikeus katsoi, että maavallille rakennettua aitaa oli ottaen huomioon sen rakenne, koko ja sijainti keskeisellä kohtaa arvokasta kulttuurimaisemaa pidettävä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna toimenpidelupaa edellyttävänä rakennelmana. Korkein hallinto-oikeus ei rakennuslautakunnan valituksesta muuttanut lopputulokseltaan hallinto-oikeuden päätöstä, jolla rakennuslautakunnan päätös oli kumottu ja asia palautettu rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Kysymys oli myös alueellisen ympäristökeskuksen valitusoikeudesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 18 :n 2 momentti, 113 :n 1 momentti ja 126 :n 1.2 ja 4 momentti, 190 :n 3 momentti, 192 :n 1 momentti ja 193, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 9 kohta ja 63 :n 1 momentti, Iisalmen rakennusjärjestyksen 2.4 kohtaan sisältyvän taulukon 9 kohta, hallintolainkäyttölain 6 :n 2 momentti sekä ympäristöhallinnosta annetun lain 4 :n 1 momentti ja 2 momentin 7 kohta sekä hallintolainkäyttölain 6 :n 2 momentti. KHO:2005:81 Vesitalousasia - Pohjaveden ottaminen - Veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi - Veden imeyttäminen - Tekopohjavesi - Luvan tarve - Vedenottamo - Suoja-alue - Tarpeellisuus Kuopion kaupunki oli hakenut ympäristölupavirastolta lupaa ottaa Jänneniemen pohjavesialueelta pohjavettä 20000 kuutiometriä vuorokaudessa. Pohjavedestä 92 prosenttia oli rantaimeytyvää tekopohjavettä ja noin kahdeksan prosenttia luonnollista pohjavettä. Valmistuttuaan tekopohjavesilaitos tulisi toimimaan kaupungin pääottamona ja sillä turvattaisiin kaupungin normaali- ja poikkeusolojen vedenhankinta. Pohjavettä oli tarkoitus ottaa viidestä siiviläputkikaivosta. Otettaessa pohjavettä yli luonnollisen määrän harjuun imeytyisi järvivettä, joka vedenottokaivolle tullessaan olisi hyvälaatuista ja ominaisuuksiltaan tyypillistä pohjavettä. Ympäristölupavirasto oli myöntänyt kaupungille luvan pohjaveden ottamiseen. Hallinto-oikeus oli pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hanketta varten oli pohjaveden ottamista koskevan luvan lisäksi tarpeen saada myös lupa veden johtamiseen vesistöstä nesteenä käytettäväksi ja veden imeyttämiseen. Palauttamatta asiaa ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että edellytykset veden johtamiseen vesistöstä ja veden imeyttämiseen harjuun olivat olemassa. Kysymys myös vedenottamon suoja-alueen määräämistä koskevasta vaatimuksesta. Vesilaki 1 luku 15 ja 18, 9 luku 1, 2, 6, 8, 16 ja 20 15 Momentti 8/2005

2005_8lmu.fm Page 16 Tuesday, November 29, 2005 4:40 PM KKO:N VALITUSLUVAT VL:2005-121 Väärennys Syytteen mukaan A oli laatinut osakeyhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjan ja merkinnyt pöytäkirjaan itsensä hallituksen varsinaiseksi jäseneksi sekä sen puheenjohtajaksi, vaikka yhtiöllä ei ollut hallitusta. Sittemmin A ja B olivat toimittaneet hallituksen kokouksen pöytäkirjan hallinto-oikeudelle yhtiön asian käsittelyyn liittyen. Kysymys väärennyksen tunnusmerkistön täyttymisestä. VL:2005-122 Kätkemisrikos - Jatkuva rikos A oli syksyllä 2002 ottanut B:ltä vastaan suuren määrän rahavaroja, jotka A oli tiennyt rikoksella hankituiksi ja joista A oli ajalla 23.9.2002-20.8.2003 tilittänyt osan takaisin B:lle ja pitänyt osan edelleen hallussaan, kunnes loppuosa oli hänen hallustaan takavarikoitu marraskuussa 2003. Kysymys siitä, tuliko A:n menettelyyn soveltaa syksyllä 2002 voimassa ollutta rikoslain 32 luvun 1 :n 2 momentin 1 kohdan (1304/1993) ja 32 luvun 2 :n (769/1990) mukaisen törkeän kätkemisrikoksen vai 1.4.2003 voimaan tulleen rikoslain 32 luvun 7 :n (61/2003) mukaisen törkeän rahanpesun tunnusmerkistöä. VL:2005-123 Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Syyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta B:hen kohdistuneesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. B:n esitutkinnassa antamat kertomukset oli tallennettu videotallenteelle, mutta A:lle ei ollut esitutkinnan aikana eikä ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä varattu mahdollisuutta esittää B:lle kysymyksiä eikä B:tä kuultu henkilökohtaisesti pääkäsittelyssä. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat käyttäneet videotallennetta todisteena. Kysymys siitä, oliko videotallennetta saatu käyttää todisteena. VL:2005-124 Tekijänoikeus Vilpittömässä mielessä olleet A ja B olivat ostaneet ja kaupitelleet myöhemmin väärennöksiksi osoittautuneita maalauksia. Kysymys siitä, olivatko A ja B velvollisia suorittamaan mainituista maalauksista taiteilijan oikeudenomistajille tekijänoikeuslain 57 :n 1 momentin mukaista hyvitystä. VL:2005-125 Perintökaari Pesänselvitys Kysymys kuolinpesän osakkaan oikeudesta ajaa kannetta pesän hyväksi, kun pesänselvittäjä oli kieltäytynyt kanteen nostamisesta. VL:2005-126 Vakuutussopimus Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus Kysymys siitä, sitooko vapaaehtoinen autovakuutussopimus vakuutusyhtiötä, kun vakuutuksenottaja oli vakuutusta hakiessaan antanut auton haltijasta väärän tiedon. VL:2005-127 Merimies Työsopimus - Sairausajan palkka Kysymys merimiehen oikeudesta sairausajan palkkaan ja korvaukseen sairaanhoidon kustannuksista. VL:2005-128 Yksityishenkilön velkajärjestely - Velkajärjestelyn edellytykset Aviopuolisoiden velkajärjestelyn aloittamiselle oli katsottu olevan este, kun heille oli määrätty velallisen rikoksen perusteella maksuvelvollisuus ja merkittävänä pidettävää velkaa oli syntynyt elinkeinotoiminnassa, jossa oli menetelty törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan. Kysymys edellytyksistä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. VL:2005-129 Yksityishenkilön velkajärjestely Maksuohjelma Kysymys siitä, ovatko velallisen työmatkakustannukset velallisen perheen sellaisia välttämättömiä elinkustannuksia, jotka tulee jakaa puolisoiden tulojen mukaisessa suhteessa laskettaessa velallisen maksuvaraa yksityishenkilön velkajärjestelyssä. VL:2005-130 Maksuton oikeudenkäynti Maksuttoman oikeudenkäynnin määrääminen lakkaamaan, kun kysymys oli siirretystä oikeudesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://kirjakauppa.talentum.com www.suomenlaki.com