26.8.2010 Valvontatutkimusohjelma Utön Vesiosuuskunnan vesilaitokselle 1.8.2010 alkaen
Lukijalle... 4 Säädökset... 5 1. Laitoksen yhteystiedot... 6 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö... 6 3. Hygieniaosaaminen... 6 4. Valvontatutkimusohjelma... 7 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen... 7 4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo... 7 4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat... 8 5. Veden laadun tavoite... 8 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet... 8 7. Veden osto ja myynti... 8 8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ala- ja ylävesisäiliöt)... 9 9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit... 9 10. Veden käsittely laitoksella... 10 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt... 10 12. Turvallisuussuunnitelma... 11 12.1. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi... 11 12.2. Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta... 15 12.3. Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille... 15 12.4. Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan... 15 13. Laitoksen käyttötarkkailu (ja elintarvikealan toimijan omavalvonta) sekä muu valvonta... 16 13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat... 17 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot... 17 13.3. Laitoksen toimintaympäristön tarkkailu... 17 13.4. Pintavesilaitoksen raakaveden tarkkailu valtioneuvoston päätöksen 366/1994 mukaan... 18 14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta... 18 14.1. Näytteenottopaikat... 18 14.2. Näytteenottosuunnitelma... 19 14.3. Viranomaisnäytteiden näytteenottaja... 21 14.4. Tiheyden lisäämisen ja vähentämisen perusteet... 22 14.5. Käytettävät laboratoriot... 22 14.6. Erityisliittyjät... 23 14.7. Muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta... 23 15. Poikkeukset... 23 15.1. Edellytykset poikkeukselle... 23 15.2. Laitoksen poikkeukset... 23 16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut... 24 17. Erityistilanteet... 24 17.1. Toiminta laatusuositusten ylityksissä... 24 17.2. Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä... 25 17.3. Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa... 25 18. Tiedottaminen ja raportointi... 26 18.1. Valvontatutkimustulosten lähettäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle... 26 2
18.2. Säännöllinen tiedottaminen talousveden laadusta vedenkäyttäjille... 26 18.3. Tiedottaminen laatusuositusten ylityksissä vedenkäyttäjille... 27 18.4. Tiedottaminen raakaveden laadun muutoksista... 27 18.5. Tiedottaminen laatuvaatimusten ylityksistä lääninhallitukselle... 27 18.6. Tiedottaminen erityistilanteissa vesilaitoksen ja viranomaisten kesken... 27 18.7. Tiedottaminen erityistilanteissa vedenkäyttäjille... 28 18.8. EU-raportointi: jos laitos toimittaa talousvettä vähintään 1000 m 3 päivässä taikka 5000 käyttäjälle.. 29 19. Päiväys, allekirjoitukset... 29 LIITTEET... 29 3
Lukijalle Tämän malliohjelman tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmien laatimisessa. Mallin avulla voidaan nopeasti laatia vesilaitokselle valvontatutkimusohjelma, joka täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 vaatimukset. Mallia voi käyttää pohjana valvontatutkimusohjelman laatimiselle täyttämällä puutuvia tietoja ja poistamalla tarpeetonta tekstiä. Täydennettävien tietojen kohdat on useimmiten merkitty [hakasulkeilla]. Malliin on sisällytetty säädöksistä sekä viranomaistulkinnoista ja -ohjeista tekstiä, jonka tarkoitus on ohjata ohjelman tekoa. Ohjaava teksti on kirjoitettu kursiivilla, useimmiten laatikon sisään. Kursiivilla kirjoitettua tekstiä voi sisällyttää ohjelmaan tai poistaa tarpeen mukaan. Valvontatutkimusohjelmaan ei tule sisällyttää sellaista laitoksen turvallisuuteen liittyvää tietoa, jonka ulkopuoliset voivat helposti saada tietoonsa ja käyttää laitoksen toiminnan vahingoittamiseen. Esimerkiksi yksityiskohtaiset kartat verkostosta tai tarkat tekniset toimintaohjeet voi sisällyttää liitteisiin, jotka eivät ole yleisesti nähtävillä, mutta toimitetaan terveydensuojeluviranomaiselle, alueelliselle ympäristökeskukselle ja lääninhallitukselle ohjelman liitteinä. Mallin perustana on käytetty Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja Suomen Kuntaliiton julkaisua Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000, joka on ollut useimpien vesilaitosten valvontatutkimusohjelman pohjana. Malli on tehty yhteistyössä Länsi-Suomen lääninhallituksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (VALVIRA) kanssa. Sen tekemiseen ovat osallistuneet lääninterveystarkastaja Erja Alanen Länsi-Suomen lääninhallituksesta, vesihuoltoinsinööri Jyrki Lammila Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta ja suunnitteluinsinööri Antti Ryynänen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. Julkaisun ovat kirjoittaneet Tiina Torkkeli-Pitkäranta Länsi-Suomen lääninhallituksesta ja ylitarkastaja Jarkko Rapala VALVIRA:stä. Seuraavat tahot ovat antaneet arvokkaita kommentteja julkaisusta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Länsi-Suomen lääninhallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Itä-Suomen lääninhallitus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä, Ramboll Analytics Oy, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Turun vesilaitos ja Vehniän vesiosuuskunta Helsingissä 2.5.2008 Tiina Torkkeli-Pitkäranta Länsi-Suomen lääninhallitus Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 4
Säädökset Talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään seuraavissa säädöksissä: terveydensuojelulaki 763/1994 terveydensuojeluasetus 1280/1994 sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1351/2006 talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta sosiaali- ja terveysministeriön asetus 251/2007 elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä valtioneuvoston asetus 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista vesihuoltolaki 119/2001 valtioneuvoston päätös 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Myöhemmin tässä ohjelmassa käytetään talousvettä toimittavasta laitoksesta termiä vesilaitos. Valvontatutkimusohjelma tulee laatia sellaisille vesilaitoksille, jotka toimittavat talousvettä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin, riippumatta siitä onko laitoksella omia ottamoita tai omaa verkostoa. Myös laitokset, joiden talousvettä käytetään elintarvikealan yrityksessä tuotteiden ja aineiden valmistuksessa, jalostuksessa, säilytyksessä tai markkinoille saattamisessa tai joiden talousvettä jaetaan käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, ovat velvollisia laatimaan ohjelman. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee rajatapauksissa päätöksen siitä, onko vesilaitos STMa 461/2000 mukainen laitos, jonka tulee laatia ohjelma. Jos vesilaitos katsotaan STMa 401/2001 mukaiseksi pieneksi yksiköksi, ohjelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. 5
1. Laitoksen yhteystiedot Vesilaitoksen nimi, osoite ja puhelinnumero: Utö vattenverk/ Utön vesilaitos, 21740 Utö, 040 8376373 (Ismo Willström) Laitoksen toiminnasta (talousveden laadusta) vastaavan henkilön / vastaavien henkilöiden yhteystiedot (virkanimike, nimi, puhelinnumero, sähköposti): vesilaitoksen hoitaja Ismo Willström 040 8376373, ismo.willstrom@gmail.com vesiosuuskunnan puheenjohtaja Erik Sjöberg, 050-576 5557, erik.sjoberg@uto.fi 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö Laitoksen omistaa: Utön Vesiosuuskunta Laitoksen vastaavana hoitajana toimii Ismo Willström. Laitoksen toimittaman talousveden laadusta vastaa ensisijaisesti Ismo Willström. Alla on esitelty laitoksella työskentelevät henkilöt (kaikki henkilöt tai vain avainhenkilöt, jos henkilökuntaa on paljon; avainhenkilöitä ovat ainakin talousveden laadusta ja tiedottamisesta vastaavat henkilöt sekä päivystäjät) ja heidän tehtävänsä sekä yhteystiedot: Virkanimike (nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite) vesiosuuskunnan puheenjohtaja Erik Sjöberg, 050-576 5557, erik.sjoberg@uto.fi Vesilaitoksen hoitaja hoitaja Ismo Willström 040 8376373, ismo.willstrom@gmail.com Aaro Kantonen 0400-591 447 Bokföringsbyrå Memera i Nagu Erik Sjöberg, Ismo Willström Vastuu ja tehtävänkuvaus Vesilaitoksen hallinnointi Vastaa talousveden laadusta, vedenottamoiden hoidosta, näytteenotosta, päivystys vesilaitoksen hoitajan sijainen tarvittaessa Laskutus, kirjanpito Tiedottaminen 3. Hygieniaosaaminen Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä talousvettä päivässä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antama todistus. Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta. Tämän jälkeen testi tulee suorittaa hyväksytysti uudelleen. Vesilaitos huolehtii kustannuksellaan siitä, että ne henkilöt, joilta edellytetään osaamistodistusta, osallistuvat osaamistestiin ja tarpeen mukaan soveltuvaan valmentavaan opetukseen. Vesilaitos pitää kirjaa laitoksessa työskentelevien talousvesihygieenisestä osaamisesta ja esittää nämä tiedot pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 6
Laitoksessa työskentelevien henkilöiden (Ismo Willström) talousvesihygieenisestä osaamisesta pidetään kirjaa ja tiedot esitetään pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Osaamistestitodistusten kopiot säilytetään vesilaitoksella tai sen läheisyydessä. Sijaisena toimii tarvittaessa Aaro Kantonen. Häneltä edellytetään osaamistodistusta, mikäli hän tekee yksin päätöksiä talousveden laatuun vaikuttavien toimenpiteiden tekemisestä, eikä Ismo Willström ole paikalla. Ulkopuolisia urakoitsijoita käytettäessä varmistetaan urakkasopimuksia laadittaessa, että veden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä (esim. vesijohtoverkostojen saneeraus) tekevillä on osaamistodistus suoritettuna tai että he tekevät kyseisiä toimenpiteitä vain sellaisen henkilön valvonnassa, jolla on osaamistesti suoritettuna. 4. Valvontatutkimusohjelma 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen Kunnan terveydensuojeluviranomainen ja vesilaitos laativat valvontatutkimusohjelman yhteistyössä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto asianomaiselta ympäristökeskukselta. Lausunnon voi pyytää myös lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi lääninhallitukselle sekä asianomaiselle ympäristökeskukselle. Vesilaitos laatii ohjelman yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen [terveystarkastaja] kanssa. Terveydensuojeluviranomainen (terveystarkastaja) pyytää ohjelmasta lausunnon Lounais-Suomen aluehallintoviranomaiselta (LSAVI) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (VSELY). Lausuntojen perusteella ohjelmaa muokataan, minkä jälkeen terveydensuojeluviranomainen toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset ja lähettää ohjelman tiedoksi LSAVI:in. 4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo Valvontatutkimusohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy ohjelman tai toteaa sen muuten soveltuvan tarkoitukseensa. Ohjelma ja päivitetty versio lähetetään tiedoksi lääninhallitukselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Jos muutokset aiempaan ohjelmaan verrattuna eivät ole kovin suuria, ei lausuntoja tarvitse automaattisesti pyytää lääninhallitukselta tai alueelliselta ympäristökeskukselta. Lausunnon pyytämistä harkitaan tällöin tapauskohtaisesti. Esimerkiksi muutokset näytteenottosuunnitelmissa (määrät, analyysit, näytteenottopaikat, käyttötarkkailu) ovat tärkeitä tietoja lääninhallitukselle ja ympäristökeskukselle. Jos muutokset ohjelmaan ovat pieniä, esim. yhteystietojen päivitystä, annetaan päivitetty ohjelma tiedoksi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle / vesilaitokselle, mutta kunnan terveydensuojeluviranomaisen ei tällöin tarvitse tarkastella ohjelmaa. 7
Valvontatutkimusohjelma otetaan käyttöön kunnan terveydensuojeluviranomaisen suostumuksella välittömästi laatimisen jälkeen 1.8.2010 alkaen ja se on voimassa viisi vuotta 31.7.2015 asti. Lausuntojen ym. perusteella muokattu lopullinen ohjelma otetaan käyttöön niin pian kuin terveydensuojeluviranomainen [terveystarkastaja] toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset. 4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat Laitokselle ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty valvontatutkimusohjelmaa, sillä laitos on ollut Puolustusvoimien hallussa. Laitoksella on kuitenkin noudatettu STMa 461/2000 mukaista näytteenottoohjelmaa. Näytteenotto-ohjelmia ei ole toimitettu tiedoksi Länsi-Suomen lääninhallitukselle. 5. Veden laadun tavoite Laitoksen tavoitteena on toimittaa kuluttajien käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaista talousveden laatukriteerit täyttävää vettä. Veden laadun käyttötarkkailussa, viranomaisvalvonnassa ja vedenkäsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota taudinaiheuttajien poistamiseen raakavedestä, talousveden ph:n ja alkaliteetin pitämiseen sopivalla tasolla sekä suolan poistamiseen raakavedestä. 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet Laitos toimittaa kuluttajien ja toimijoiden käyttöön talousvettä, jonka raakavetenä käytetään merivettä jonka laitos itse pumppaa rantakaivosta n. 75 m:n päästä itse vesilaitokselta, sen länsipuolelta. Rantakaivossa on ensin maasuodatus, jonka jälkeen vesi pumpataan hiekkasuodattimen läpi n. 50 kuution merivesisäiliöön. Merivesisäiliöstä vesi pumpataan paineenkorotuspumpun avulla painesäiliöön ja siitä edelleen merivesiputkistoon, josta se menee kahteen paikkaan, joko käänteisosmoosilaitokselle tai hotellin merivesiputkistoon. Ennen käänteisosmoosilaitetta merivesi suodatetaan toisen kerran hiekkasuodattimella sekä n. 10 mikron pussisuodattimella ja vasta sen jälkeen vesi menee RO- kalvoille. Hotellilla on oma merivesiputkisto ja vettä käytetään paloposteissa sekä vessojen huuhteluun. Merivettä ei käsitellä millään kemikaalilla. RO- kalvot eivät kestä desinfiointi aineita. (klooria) Kaivon rakenne on sellainen, että se ottaa veden meren pintakerroksesta. Tämän vuoksi sinilevät, kuolleet makrolevät, yms. detritus, sekä öljy ja maalta sadeveden mukana huuhtoutuvat aineet (mm savihiukkaset) ovat riskinä kaivon käytölle. Vanhassa kaivossa on raakaveden laatu (mm. haju) ollut aistinvaraisesti huono loppukesästä. Uuden kaivon käyttöönotolla toivotaan raakaveden laatua voitavan parantaa. Vanhaan kaivoon pääsi valumaan sade- ja sulamisvesiä. Laitos ei osta eikä myy vettä muille laitoksille. 7. Veden osto ja myynti 8
8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ala- ja ylävesisäiliöt) Talousvettä varastoidaan vesilaitoksen lattian alla olevassa 250 m 3 :n suuruisessa säiliössä. Hotellilla on oma merivesiputkisto ja vettä käytetään paloposteissa sekä vessojen huuhteluun. Erityistilanteita varten ei ole käytössä muuta vedenottamoa. 9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit Talousvedeksi ei lasketa hävikkejä (esim. putkivuodot) tai tietynlaiselle teollisuudelle (esim. metalliteollisuuden prosessivedet) tai kotieläintuotantoon / puutarhoille toimitettavaa vettä. Talousvedeksi lasketaan kuitenkin edellä mainituissa paikoissa työskentelevien tai asuvien henkilöiden talousvesitarpeisiin käyttämä vesi. Alkutuotannossa on myös huomioitava maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006, joka edellyttää tiettyihin tarkoituksiin käytettävän veden laadun soveltuvan tarkoitukseensa. Laitos toimittaa vettä seuraavasti (m 3 /vrk): Verkostoon (kokonaismäärä) Talousvedeksi Muuhun kuin talousvesikäyttöön (mukana hävikki) 15 m 3 /vrk 15 m 3 /vrk 0 m 3 /vrk Luvut perustuvat edellisen vuoden 2009 vuorokausikulutukseen ja ne päivitetään tarvittaessa. Aiempina vuosina talousvettä on toimitettu seuraavasti: vuonna 2009 n. 5600 m 3 => 15 m 3 /vrk vuonna 2008 n. 4400 m 3 => 12 m 3 /vrk vuonna 2007 n. 4100 m 3 => 11 m 3 /vrk Näyttäisi siltä, että kulutus olisi muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen taas kasvussa. Laitokselle on ominaista suuri kausivaihtelu. Heinäkuussa voi kulutus olla yli 30m 3 /kk kun se talvella on keskimäärin alle 10m 3 /kk. Heinäkuussa 2010 kulutettiin 801 m3, josta Utön Merihotellin osuus oli 47 %. Kulutuksen kasvu johtuu lähes yksinomaan Utön Merihotellin toiminnasta. Liittymien määrä kasvaa hiljalleen. Laitos jakaa talousvettä noin 50 liittymään, arviolta 70 henkilölle. Laitos toimittaa vettä muun muassa koululle, kauppaan, Utön Merihotelliin ja uima-altaalle. Putkisto kattaa koko Utön saaren ja lähes kaikki kiinteistöt ovat vedenjakelun piirissä. Putkiston kokonaispituus on alle 5 km. 9
10. Veden käsittely laitoksella Selosta tai esitä käsittelymenetelmät, kemikaali, niiden käyttötarkoitus ja määrät sekä vedenkäsittelylaitteet esimerkiksi prosessikaaviona (tarvittaessa liitteessä). Laitoksella käsitellään vettä seuraavasti: Raakavesi pumpataan rantakaivosta n. 75 m:n päästä vesilaitokselta. Rantakaivossa on ensin maasuodatus, jonka jälkeen vesi pumpataan hiekkasuodattimen läpi n. 50 kuution merivesisäiliöön. Merivesisäiliöstä vesi pumpataan paineenkorotuspumpun avulla painesäiliöön ja siitä edelleen merivesiputkistoon, josta se menee kahteen paikkaan, joko käänteisosmoosilaitokselle tai hotellin merivesiputkistoon. Ennen käänteisosmoosilaitetta merivesi suodatetaan toisen kerran hiekkasuodattimella sekä n. 10 µm pussisuodattimella ja vasta sen jälkeen vesi menee RO- kalvoille. Vesi käsitellään käänteisosmoosilaitteiston jälkeen rikkihapolla, jonka jälkeen vesi menee kalkkisuodattimen läpi. Tällä käsittelyllä saadaan veteen suolaa (sulfaattina) ja tarvittava mineraali lisäys. Kalkkisuodattimen jälkeen veteen lisätään vielä n. 0,2 mg/l klooria (natriumhypokloriittina) ennen varastosäiliöön menoa. Säiliöstä vesi pumpataan paineenkorotuspumpulla verkostoon, eikä siinä vaiheessa lisätä mitään kemikaalia veteen. Vesilaitoksella käytetään seuraavia kemikaaleja: rikkihappo n. 30 %, natriumhypokloriitti n. 10 % sekä suolahappoa n. 30 % ja natronlipeää kalvojen pesuun. Käyttöturvallisuustiedotteita ei ole kuin natriumhypokloriitista ja rikkihaposta seinällä laminoituna. Vesilaitoksella on silmänhuuteluhana. 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt Aikaisempina vuosina veden laatu on lähes aina täyttänyt laatuvaatimukset ja -suositukset. Talousveden laatu on pysynyt samanlaisena. Raakaveden (meriveden) laatu on muuttunut jonkun verran, johtuen rantakaivon huonosta kunnosta. Meriveden laatu vaihtelee vuodenajan mukaan ja sitä on seurattu, sekä tarvittaessa on otettu ylimääräisiä vesinäytteitä ja pahimpana sinileväkautena RO- konetta ei ole käytetty veden valmistukseen ollenkaan (talousvesi tuotu saarelle). 10
12. Turvallisuussuunnitelma Valvontatutkimusohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesilaitoksen vedenottamon ja jakeluverkon alueella oleviin saastumisen vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, ja ne on otettava huomioon näytteenottopisteitä ja tehtäviä määrityksiä valittaessa. Maailman terveysjärjestö WHO on esittänyt talousveden turvallisen laadun varmistamiseksi ns. Water Safety Plan mallia (WSP, veden turvallisuussuunnitelma). WSP:n tarkoituksena on tunnistaa järjestelmällisesti kaikki veden laatua uhkaavat vaaratekijät aina valuma-alueelta kuluttajan hanaan asti, tehdä niille riskinarviointi ja hallita riskejä suunnitelmallisesti. WSP:n lähtökohtana on vedentoimittajan laatima turvallisuussuunnitelma, joka koostuu kolmesta perusosasta: 1. Järjestelmän arviointi, jonka tavoitteena on selvittää, voiko vedenjakeluketju toimittaa kuluttajille riittävän hyvänlaatuista vettä. 2. Vaarojen tunnistaminen ja keinojen löytäminen vaarojen seuraamiseksi ja poistamiseksi. Jokaiselle tunnistetulle vaaratekijälle tulisi löytää sen seuraamiseksi valvontamenetelmä ja vaihtoehtoja vaaratekijän poistamiseksi tai siitä aiheutuvan vahingon lieventämiseksi. 3. Hallintasuunnitelma, jossa kuvataan kahden edellisen kohdan mukaiset menettelytavat. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkeus- ja häiriötilanteisiin sekä tiedottamiseen. Vaaratekijöiden kartoitus ja niiden merkityksen arviointi on ensiarvoisen tärkeää vesihuollon toimivuuden ja terveyshaittojen ennaltaehkäisemisen kannalta. Vesilaitoksen turvallisuussuunnitelman pitäisi olla aina ajan tasalla, joten sitä on syytä päivittää järjestelmällisesti. Jos tässä selvitetään turvallisuuden kannalta luottamuksellista tietoa, se suositellaan kirjattavaksi erilliseen liitteeseen. Liitteeseen tehdään selkeä merkintä luottamuksellisuudesta tai salassa pidettävyydestä. 12.1. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi Turvallisuussuunnitelmaa laativa asiantuntijaryhmä koostuu seuraavista henkilöistä: vesilaitoksen veden laadusta vastaava Ismo Willström ja terveystarkastaja Tiina Torkkeli-Pitkäranta. Ympäristönsuojeluviranomaiselta (Carl-Sture Österman ja Petri Huovila) pyydetään lausuntoa tai kommentteja valvontatutkimusohjelmasta. Turvallisuussuunnitelma kuvaa laitoksen nykyisen vedentuotantoketjun aina valuma-alueelta lähtien kuluttajan hanaan asti sekä arvioi sen toimivuutta ja haavoittuvuutta. 11
Vedentuotantoketjun kuvaaminen yksityiskohtaisena vuokaaviona on hyödyllistä. Vaaroja sekä olemassa olevia että mahdollisia tulisi tunnistaa järjestelmällisesti kaikilta vedentuotantoketjun osaalueilta. Osa-alue Vaaratekijät/ esiintymistaajuus/ seuraus/ korjaavat toimenpiteet/ valvontamenetelmät Valuma-alue ja vedenottamon ja sen välittömän ympäristön siisteys: uuden kaivon vedenottamo rakentaminen on kesken (kesä 2010) ja paikalla on rakennustarvikkeita ja koneita (joista voisi päästä esim. öljyä)/ harvinainen/ huomattava talousveden väkevöite johdetaan hulevesiviemäriin, joka johdetaan rantaan, jossa ottamo sijaitsee/ erittäin todennäköinen/ ei vaikuta laatuun, vedentuotanto loppuu/ hulevesiviemärin poistoputki vedetään kauemmaksi merelle/ päivittäinen valvonta siirtoviemäri (paineviemäri), jäteveden pumppaamo (ylivuotoputki 150 m päähän merelle)/ harvinainen/ vakava/ siirtoviemärin korjaus, pumppaamon korjaus/ pumppaamossa automaattinen valvonta, jätevesijärjestelmän päivittäinen tarkkailu savinen maa-alue: saarelta irtoaa rankkasateiden aikana savea, joka päätyy mereen ottamon läheisyyteen, raakavedessä paljon savea/ erittäin todennäköinen (kesä 2010)/ merkityksetön, mutta vaikuttaa vedentuotantoon/ rakenteiden korjaaminen/ päivittäinen valvonta vesilaitoksella sekä vedenottamon alueen havainnointi meren läheisyys (suola, pintavedet)/ aineiden pääsy talousveteen harvinainen/ esteettinen haitta/ toimenpiteet vedenkäsittelyssä/ automatiikka katkaisee vedentuotannon heti jos raja-arvo (650 mikrosiemensiä/cm) ylittyy odottamattomat sääilmiöt: rankkasateet aiheuttavat saven pääsyä raakaveteen, kuvattu edellä syanobakteerien (sinilevien) ja patogeenisten mikrobien esiintymisen todennäköisyys kesällä vaihtelee, kuitenkin joka kesä sinilevää, erittäin epätodennäköistä, että pääsisi vedenkäsittelyn läpi talousveteen ja aiheuttaisi terveyshaittaa/ toimenpiteet vedenkäsittelyn korjaamiseksi ja parantamiseksi/ päivittäinen valvonta ja havainnointi Vedenkäsittely Vedenkäsittelymenetelmät: menetelmien kyky poistaa vaaratekijöitä hyvä (mm. osmoosi), mutta vedentuotanto saattaa vaarantua, jos laitteet ns. menisivät tukkoon, esim. osmoosikalvojen kyky tuottaa vettä on rajallinen käsittelykemikaalien turvallisuus ja oikea syöttö, automaattiset hälytysjärjestelmät (esim. yli-, tai aliannostus), valvonta ja toimintaohjeet: kloorilla automaattinen pumppaus (0,2 mg/l), manuaalinen valvonta päivittäin/ harvinainen/ esteettinen haitta jos yliannostus ja merkityksetön jos aliannostus edellyttäen että osmoosi toimisi/ toimenpiteet automatiikan korjaamiseksi/ päivittäinen valvonta ja havainnointi laitteiden, järjestelmien ym. teknisten tekijöiden ikä, toimivuus ja kunto: ok, laitteita uusittu paljon inhimillinen erehdys varautuminen ilkivallan tai terrorismin varalta: esim. vedenottamon aitaaminen, rakennusten lukitseminen: lukittuja mutta ottamoalue aitaamaton/ harvinainen/ merkityksetön - erittäin vakava/ ottamoalueen aitaaminen/ ottamoalueen päivittäinen havainnointi käyttötarkkailun riittävyys: tehostettu käyttötarkkailu 2010 toiminnan varmistamiseksi, koska uusi ottamo rakenteilla 12
Vesisäiliöt ja jakeluverkosto materiaalien vaikutus veden laatuun ja veden laadun vaikutus materiaaleihin (mm. hyväksytyt materiaalit) sekä jakeluverkoston tiiviys: sinkkiä jonkin verran syöpyy (messinkiventtiilit), runkolinja ok, tonttijohdot ok/ venttiilien vaihto tarvittaessa, kun alkavat vuotaa vesisäiliöiden kunto, tiiviys, suojaaminen ym. rakenteelliset ratkaisut (esim. pääseekö eläimiä, eläinten ulosteita, kasveja tai muita epäpuhtauksia säiliöön): tiiviys hyvä, mutta merivesisäiliöön kertyy liejua ym./ säiliön puhdistus tarvittaessa/ silmämääräinen valvonta veden viipymä verkoston osissa: ei ongelma, vesi koko ajan liikkeessä ja verkosto on pieni 13
Vaaran tunnistamisen ja kuvaamisen jälkeen tulisi arvioida siihen liittyvä riski: kuinka usein vaaratekijä ilmenee, kuinka todennäköinen se on sekä millaisia seurauksia vahingosta voi aiheutua. Vaaratekijät kannattaa kirjata esimerkiksi alla olevan kaltaiseen riskitaulukkoon. Tummennettu alue kuvaa riskiä, joka ei ole hyväksyttävissä, ja joihin korjaavat toimenpiteet tulisi ensisijaisesti kohdistaa. Esiintymistaajuus Seuraus Merkityksetön Vähäinen (esteettinen haitta) Huomattava (vähäinen ja tilapäinen terveydellinen haitta) Vakava (epidemian mahdollisuus) Erittäin vakava (kuolemanvaara) Erittäin todennäköinen (kerran kuukaudessa tai useammin) Todennäköinen (kaksi kertaa vuodessa) Tavanomainen (kerran vuodessa) Satunnainen (kerran viidessä vuodessa) Harvinainen (kerran kymmenessä vuodessa) Kuvattu kohdan 12.1. taulukossa. 14
12.2. Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta Jos vedentuotantoketjun toimivuudessa havaitaan puutteita tai siitä löytyy haavoittuvia kohtia, asiantuntijaryhmä pohtii vaihtoehtoja korjaaviksi toimenpiteiksi. Korjaavien toimenpidevaihtoehtojen valinnassa arvioidaan, mikä on vedentuotantoketjun varhaisin piste sekä varmin siinä pisteessä käytäntöön sovellettavissa oleva keino, jolla vahingon todennäköisyyttä voitaisiin pienentää ja sen seurauksia lieventää. Jos vaaran torjuminen epäonnistuu vedentuotantoketjun varhaisimmassa pisteessä, arvioidaan, mikä on vedentuotantoketjun seuraava piste sekä varmin siinä pisteessä käytäntöön sovellettavissa oleva keino, jolla vahingon todennäköisyyttä voitaisiin pienentää ja sen seurauksia lieventää. Lisäksi arvioidaan, löytyisikö vielä muita vedentuotantoketjun pisteitä, joissa vaaran todennäköisyyttä voitaisiin pienentää tai ainakin lieventää vahingon seurauksia. Kuvattu kohdan 12.1. taulukossa. Laitoksella ei ole olemassa kirjallisia ohjeita ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä. Vaihtoehtoinen vedenjakelu toteutetaan seuraavasti: tuontivesi (pullovesi tai vastaava, tankkivesi). Merivettä voisi periaatteessa johtaa verkostoon, mutta silloin verkosto saastuisi. 12.3. Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille Jokaiselle tunnistetulle ja kuvatulle vaaratekijälle pitäisi löytää valvontamenetelmä, jolla sen esiintymistä voidaan seurata, siitä aiheutuva riski poistaa tai ainakin vähentää sen todennäköisyyttä mieluiten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vedentuotantoketjua, jotta kontrollin mahdollisesti pettäessä tässä pisteessä vaaratekijän esiintymiseen voidaan vaikuttaa myöhemmissä vaiheissa. Valitun valvontamenetelmän tulisi mieluiten olla jatkuvatoiminen. Menetelmällä mitattujen muuttujien tuloksille pitäisi asettaa hyväksyttävät käyttörajat sekä hälytysrajat, joiden ylittyessä on ryhdyttävä lisätoimiin. Kunkin vaaratekijän kohdalla sovellettavat lisätoimenpiteet on kuvattava turvallisuussuunnitelmassa. Korjaavat toimenpiteet ja valvontamenetelmillä saadut tulokset on dokumentoitava niiden tehokkuuden varmistamiseksi. Järjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että ulkopuolinen riippumaton taho tarkistaisi turvallisuussuunnitelman ajoittain. Kuvattu kohdan 12.1. taulukossa. 12.4. Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan Edellä olevissa kohdissa mainitut vaaratekijät ja ominaisuudet sekä laitoksella aiemmin todetut talousveden laadun ongelmat sekä käyttötarkkailun kattavuus vaikuttavat käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan seuraavasti: Vesilaitoksen käyttötarkkailussa tehdään laboratoriossa raakavedestä ja lähtevästä vedestä mikrobiologisia tutkimuksia ja muita käyttötarkkailututkimuksia kohdan 13.1. mukaisesti kaksi kertaa vuodessa, kuitenkin vuonna 2010-2011 useammin. Laitos tekee itse omia mittauksia ja havaintoja 2010 päivittäin, myöhemmin vähintään viikoittain. Viranomaisnäytteenotossa otetaan kaksi kertaa useammin jatkuvan valvonnan näytteitä kuin mitä STM:n asetuksen 461/2000 minimivaatimukset edellyttävät. 15
Kesäaikaan syanobakteerien (sinilevien) esiintymistä seurataan aistinvaraisesti viikottain raakavesilähteessä (raportoidaan ELY:lle) ja laitokselle tulevassa vedessä. Syanobakteereita ei tutkita erikseen laboratoriossa raakavedestä, lähtevästä vedestä tai talousvedestä ellei siihen ole painavia syitä. 13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta Talousveden laadun valvonnassa pääpaino tulisi olla laitoksen omassa käyttötarkkailussa. Käyttötarkkailu on laitoksen itse suorittamaa valvontaa. Käyttötarkkailua ei lueta viranomaisvalvontaan, vaikka viranomainen ottaisi käyttötarkkailunäytteitä. Käyttötarkkailu täydentää viranomaisvalvontaa. Käyttötarkkailulla varmistetaan talousvedeksi käytettävän veden laatu sekä veden käsittelyn asianmukaisuus. Käyttötarkkailua tehdään ainakin raakavedestä ja mikäli raakavettä käsitellään, myös lähtevästä vedestä. Lisäksi käyttötarkkailua voidaan tehdä verkostovedestä, vesitornista, vesiposteista ja muista kohteista otetuista näytteistä. Käyttötarkkailun näytteenotto ja mittaukset kohdistetaan samoihin tekijöihin kuin veden käsittely. Samat analyysit tehdään sekä raakavedestä että lähtevästä vedestä. Näytteet voi ottaa vesilaitoksen, terveydensuojeluviranomaisen tai ulkopuolisen tahon näytteenottaja. Käyttötarkkailunäytteiden määrä riippuu mm. paikallisista oloista, käytettävän raakaveden laadusta, toimitetun talousveden määrästä, toiminnan luonteesta ja laajuudesta, käytetyistä vedenkäsittelymenetelmistä, veden viipymäajasta verkostossa sekä siitä, onko talousvesi peräisin omasta laitoksesta vai ostetaanko se muualta. Siten käyttötarkkailuun valituista muuttujista ja niiden määritystiheyksistä ei voi antaa yleisiä ohjeita, vaan ne on harkittava jokaisen vesilaitoksen erityispiirteiden mukaan. Laitoksen käyttötarkkailu on muutakin kuin pelkkää näytteenottoa ja mittauksia. Siihen sisältyy mm. laitoksen toimintaympäristön siisteyden tarkastelua ja kirjaamista. Elintarvikelain 23/2006 mukaan elintarvikealan toimijan tulee tarvittaessa liittää omavalvontasuunnitelmaan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma. Omilla laitteilla mitataan ph, lämpötila ja johtokyky. Veden laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä havainnoidaan aistinvaraisesti (haju, maku, sinilevät, muu ulkonäkö). Osa käyttötarkkailunäytteistä (pesäkkeiden lukumäärä, koliformiset bakteerit, E. coli, ph, väri, sameus, alkaliteetti, hiilidioksidi, kovuus, rauta, sähkönjohtavuus, natriumkloridi) tutkitutetaan Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus ry:n laboratoriossa Turussa vähintään kaksi kertaa vuodessa. 16
13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat Vettä desinfioidaan natriumhypokloriitilla, suodatetaan, siitä poistetaan suolaa ja alkaloidaan kalkkikivellä. Näytteet pyritään ottamaan kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Näytteenottopaikka Määritykset ja niiden tiheys Näytteenottaja Raakavesi Lähtevä vesi vesisäiliö Pesäkkeiden lukumäärä, Koliformiset bakteerit, E. coli, ph, väri, sameus, alkaliteetti, hiilidioksidi, kovuus, rauta, sähkönjohtavuus, natriumkloridi Näytteenotto viranomaisnäytteenoton yhteydessä kaksi kertaa vuodessa, lisäksi lokakuussa 2010, joulukuussa 2010 ja maaliskuussa 2011 Pesäkkeiden lukumäärä, Koliformiset bakteerit, E. coli, alkaliteetti, ph, väri, sameus, alkaliteetti, hiilidioksidi, kovuus, rauta, sähkönjohtavuus, natriumkloridi Näytteenotto viranomaisnäytteenoton yhteydessä kaksi kertaa vuodessa, lisäksi lokakuussa 2010, joulukuussa 2010 ja maaliskuussa 2011 Koliformiset bakteerit ja E. coli tarvittaessa Vesilaitoksen hoitaja Ismo Willström Vesilaitoksen hoitaja Ismo Willström Vesilaitoksen hoitaja Ismo Willström 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot Jatkuvakäyttöiset mittarit ovat suositeltavia. Käyttötarkkailututkimusten osalta ei ole vaatimuksia laboratorioiden eikä käytettävien menetelmien suhteen. Tutkimuksia ja havaintoja voidaan tehdä vesilaitoksen omassa laboratoriossa esimerkiksi pikamenetelmillä, omilla mittareilla tai ulkopuolisessa laboratoriossa akkreditoiduilla/akkreditoimattomilla tai arvioiduilla/ arvioimattomilla menetelmillä. Desinfioinnin ja osmoosikäsittelyn riittävyyttä seurataan määrittämällä koliformiset bakteerit ja E. coli bakteerit Colilert- ja/tai ISO 9308-1 menetelmällä sekä heterotrofinen pesäkeluku ISO 6222 menetelmällä Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus ry:n laboratoriossa Turussa. Lisäksi laboratoriossa määritetään ph, väri, sameus, alkaliteetti, hiilidioksidi, kovuus ja rauta akkreditoiduilla menetelmillä. Omilla mittareilla seurataan laitoksella raaka- ja lähtevän veden ph:ta, lämpötilaa ja johtokykyä. Aistinvaraisesti seurataan laitoksella raakaveden ja lähtevän veden ulkonäköä sekä kesällä sinilevien esiintymistä. Raakavedestä havainnoidaan hajua ja sameutta, lähtevästä vedestä hajua, makua ja sameutta. Mittauksia ja havainnointia tehdään laitoksella vähintään kerran viikossa, kesällä useammin (2010 päivittäin). 13.3. Laitoksen toimintaympäristön tarkkailu Laitoksen vedenottamoiden siisteyttä tarkkaillaan aistinvaraisesti vähintään kerran viikossa, kesällä (15.6.-15.8. välisellä ajalla) useammin. Tulokset kirjataan tarvittaessa käyttötarkkailun kirjanpitoon, jota säilytetään laitoksella. 17
13.4. Pintavesilaitoksen raakaveden tarkkailu valtioneuvoston päätöksen 366/1994 mukaan Valtioneuvoksen päätöksen 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta mukaan juomaveden valmistamiseen käytetyn tai tarkoitetun pintaveden on täytettävä tietyt laatuvaatimukset. Vaatimukset eivät koske murtovettä tai tekopohjavettä tai kun pintavedessä joidenkin aineiden pitoisuus nousee luonnostaan maaperästä huuhtoutumisen vuoksi. Laitos luokitellaan vedenkäsittelyn perusteella luokkaan A1, A2 tai A3 ja analysoidaan säännöllisin väliajoin valtioneuvoston päätöksessä edellytetyt suureet. Laitoksen on tarkoituksenmukaista sopia alueellisen ympäristökeskuksen ja laboratorion kanssa niistä suureista, joita kannattaa tutkia, sillä valtioneuvoston päätös 366/1994 ei ole kaikilta osin ajanmukainen. Alueellinen ympäristökeskus päättää tutkimustiheyksistä. Ei koske laitosta, koska raakavesi on murtovettä. 14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta 14.1. Näytteenottopaikat Viranomaisvalvonnan näytteenottopaikat valitaan siten, että ne edustavat verkostoa. Näytteet otetaan pääsääntöisesti sellaisista paikoista, joissa veden laadulla on erityisen suuri merkitys. Näytteenottopisteet valitaan siten, että koko verkosto tulee mahdollisimman hyvin edustetuksi. Näytteenotto suunnitellaan siten, että osa paikoista toistuu usein tai pysyy aina samoina ja osa paikoista vaihtuu joka näytteenottokerralla. Toisin sanoen osa näytteenottopaikoista on pysyviä, osa vaihtuvia. Kaikki viranomaisvalvonnan näytteet otetaan käyttäjän hanasta (tai tankista tai siitä kohdasta, jossa vesi pullotetaan tai pannaan säiliöön), koska talousveden laatukriteerit tulee täyttyä siinä kohdassa, jossa vesi otetaan käyttöön. 18
Näytteenottopaikat (P1) Luotsiaseman keittiön hana (P2) Utön Merihotellin keittiön hana 14.2. Näytteenottosuunnitelma Säännölliseen valvontaan kuuluvien näytteiden vähimmäismäärä riippuu laitoksen toimittaman talousveden määrästä. Vähimmäismäärä on esitetty asetuksen 461/2000 liitteen II taulukossa 2. Näytteet otetaan tasaisesti eri vuodenaikoina. Näytteet tulee ottaa eri puolilta vesijohtoverkostoa, jotta saadaan luotettava kuva koko verkoston tilanteesta. Joitakin määrityksiä voidaan jättää tekemättä tai niiden määritystiheyttä voidaan harventaa yhteen kertaan viidessä vuodessa. Edellytykset näille on lueteltu asetuksessa 461/2000. Jos määrityksiä jätetään pois tai niitä harvennetaan, on valvontatutkimusohjelmaan kirjattava perustelu tälle. Tekopohjavettä käyttävä laitos luokitellaan pintavesilaitokseksi, mikä on otettava huomioon määritettäviä muuttujia valitessa. Esimerkiksi Clostridium perfringens on tällöin määritettävä jatkuvan valvonnan mukaisesti. Jos pohjavesi sekoittuu verkostossa pintavedestä peräisin olevan veden tai tekopohjaveden kanssa, laitos luokitellaan pintavesilaitokseksi, vaikka pintaveden / tekopohjaveden osuus olisi merkittävästi pienempi kuin pohjaveden osuus. Viranomaisnäytteet otetaan oheisen suunnitelman mukaisesti siten, että Jatkuvan valvonnan mukaiset näytteet (mukaan lukien ne näytteet, jotka otetaan jaksottaisen seurannan yhteydessä) otetaan kaksi kertaa vuodessa yhdestä näytteenottopaikasta kerrallaan. Jaksottaisen seurannan mukaiset näytteet otetaan joka toinen vuosi yhdestä näytteenottopaikasta kerrallaan. Nitriittipitoisuus tutkitaan laitokselta lähtevästä vedestä jaksottaisen seurannan yhteydessä 1. Laitos toimittaa vettä 15 m 3 vuorokaudessa, jolloin jatkuvan valvonnan näytteiden vähimmäismäärä on yksi ja jaksottaisen seurannan näytteiden määrä on joka toinen vuosi. Taulukossa on esitetty vuosien 2010-2015 näytteenottosuunnitelma ja näytteenottoviikot. Näyte pyritään ottamaan aina tiistaisin. Jos näytteitä ei voida ottaa kyseisenä päivänä, ne pyritään ottamaan samalla viikolla, mieluusti alkuviikosta, mutta kuitenkin viimeistään seuraavan tai aikaisintaan edellisen viikon aikana. 1 Nitriitti on tutkittava laitokselta lähtevästä vedestä jaksottaisen seurannan näytemäärän mukaisesti. Nitriitin enimmäispitoisuus laitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l, vaikka sen enimmäispitoisuus käyttäjien hanasta otettavassa vedessä on 0,5 mg/l. 19
Vko (näytepisteet) Näytteen tyyppi Viikko 3 luotsiasema Jatkuva Viikko 28 hotelli jatkuva tai jaksottainen Analyysi Mikrobiologiset määritykset Escherichia coli x x Koliformiset bakteerit x x Enterokokit 2010,12,14 Heterotrofinen 2010,12,14 pesäkeluku Clostridium perfringens x x Kemialliset laatuvaatimukset Antimoni 2012,17 Arseeni 2010,12,14 Bentseeni 2012,17 Bentso(a)pyreeni 2012,17 Boori 2012,17 Bromaatti 2012,17 Kadmium 2010,12,14 Kromi 2010,12,14 Kupari 2010,12,14 Syanidit 2012,17 1,2,-dikloorietaani 2012,17 Fluoridi 2010,12,14 Lyijy 2010,12,14 Elohopea 2010,12,14 Nikkeli 2010,12,14 Nitraatti 2010,12,14 Nitriitti 2010,12,14 epikloorihydriini 2010,12,14 Polysykliset 2012,17 aromaattiset hiilivedyt Seleeni 2012,17 Tetra- ja trikloorieteeni 2012,17 Trihalometaanit 2010,12,14 Kloorifenolit 2012,17 Kemialliset laatusuositukset Alumiini 2010,12,14 Ammonium x x Kloridi 2010,12,14 Mangaani x x Rauta x x Sulfaatti 2010,12,14 Natrium 2010,12,14 ph x x Sähkönjohtavuus x x Sameus x x 20
Haju ja maku x x Väri x x TOC 2010,12,14 Seuraavat aineet määritetään / on määritetty vuonna 2007. Koska pitoisuudet olivat alle 50% rajaarvopitoisuudesta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään myöhemmin 5 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2012: antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, bromaatti 2, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit. Seuraavat määritykset jätetään pois Jaksottaisesta seurannasta: akryyliamidi, koska veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja epikloorihydriini, koska veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja vinyylikloridi, koska vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia torjunta-aineet, koska on selvitetty kattavasti, että raakaveden muodostumisalueella ei käytetä eikä ole käytetty torjunta-aineita 3 radioaktiivisuus (tritium ja viitteellinen kokonaisannos), koska em. parametrien näytteenotosta tai määrityksestä ei ole ohjeita hapettuvuus (COD Mn -O 2 ), koska mitataan TOC Jatkuvasta valvonnasta: alumiini, koska veden käsittelyssä ei käytetä alumiiniyhdisteitä eikä raakavesi ole alumiinipitoista nitriitti, koska veden desinfiointiin ei käytetä klooriamiinia pesäkkeiden lukumäärä, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Pseudomonas aeruginosa, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Seuraavat viranomaisnäytteet voidaan ottaa laitokselta lähtevästä vedestä, koska niiden pitoisuudet eivät muutu verkostossa: antimoni, arseeni, bentseeni, boori, syanidit, 1,2-dikloorietaani, fluoridi, elohopea, nitraatti, torjunta-aineet, seleeni, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, kloorifenolit, alumiini, kloridi, sulfaatti, natrium, radioaktiivisuus ja Clostridium perfringens. 14.3. Viranomaisnäytteiden näytteenottaja Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo viranomaisnäytteiden ottoa. Jos terveydensuojeluviranomainen ei itse ota näytteitä, on terveydensuojeluviranomaisen varmistettava, että näytteenottaja on luotettava ja riittävän kokenut (näytteenottajalla on esimerkiksi erilliskoulutuksen kautta saatu ammattitaito). Näytteenoton luotettavuuden varmistamisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että valvontaviranomaisen edustaja ottaa jaksottaisen seurannan näytteet ja talousvettä toimittava laitos jatkuvan valvonnan näytteet. Näytteenottajat nimetään ohjelmaan ja lista päivitetään tarpeen mukaan. Vesilaitos ottaa jatkuvan valvonnan viranomaisnäytteet. Näytteenottajana toimii Ismo Willström. Terveystarkastaja ottaa näytteitä tarvittaessa. Willström on toiminut laitoksen näytteenottajana pitkään ja hänellä on mm. ympäristönäytteenottajan pätevyys. Mikrobiologiset vesinäytteet otetaan standardin SFS-EN ISO 19458:2006 mukaisesti. Muut vesinäytteet otetaan standardin ISO 5667-5:2006 mukaisesti. 2 HUOM. Pohjavesilaitoksilla, joilla on otsonointikäsittely, bromaatin määritystiheyttä ei voi harventaa, vaan se on määritettävä aina jaksottaisen seurannan mukaisesti. 3 HUOM. Torjunta-aineita on havaittu useilta sellaisiltakin pohjavesialueilta, joiden osalta on arvioitu, ettei niitä ole käytetty vedenmuodostumisalueella. Lisäksi samallakin pohjavesialueella torjunta-aineita on löytynyt osasta vedenottokaivoja, kun taas toisista kaivoista niitä ei ole löytynyt. Siksi torjunta-aineet tulisi määrittää vähintään kerran, kun vettä otetaan eri päävedenottamoilta, ennen kuin määrityksen voi jättää pois. Pintavettä raakavetenään käyttävien laitosten tulee tutkia torjunta-aineet pääsääntöisesti jaksottaisen seurannan mukaisesti, koska laitosten raakaveden valuma-alueella lähes poikkeuksetta on käytetty torjunta-aineita. 21
14.4. Tiheyden lisäämisen ja vähentämisen perusteet Näytteenottosuunnitelmassa tulee huomioida laitoksen erityispiirteet: paikalliset olosuhteet, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan piirteet. Sen vuoksi voidaan näytteenottoa tihentää ja myös STM:n asetukseen 461/2000 kuulumattomia muuttujia lisätä, jos kunnan terveydensuojeluviranomainen tai vesilaitos katsoo sen tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Muuttujia voidaan lisätä myös alueellisen ympäristökeskuksen lausunnon perusteella, jos raakavesi tai sen muodostumisalueella oleva vaaratekijä voi aiheuttaa terveyshaittaa. Valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteiden vähimmäismäärää voidaan vähentää enintään puoleen, jos kahden edellisen, peräkkäisen vuoden tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan, ne ovat olennaisesti parempia kuin STMa 461/2000 mukaiset laatuvaatimusten raja-arvot, ja jos ei ole tiedossa sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Valvontatutkimusohjelmaan tehdään tällöin vastaava muutos. Yksittäisten muuttujien määritystiheyksiä ei voi puolittaa, vaan puolitus on tehtävä koko valvontapakettiin (sekä jatkuva valvonta että jaksottainen seuranta). Tällöin veden laadun on täytynyt olla kaikilta osin vaatimukset täyttävä ja kaikki tarvittavat määritykset on oltava tehtyinä. Jos viranomaisvalvonnan näytemäärä vähennetään, vuosittainen näytemäärä voi jäädä varsin pieneksi. Sen vuoksi kannattaa harkita laitoksen käyttötarkkailua lisäämistä. Viranomaisnäytteenotto noudattaa pääpiirteissään STM:n asetuksen 461/2000 minimivaatimuksia, tosin jatkuvan valvonnan näytteenottoa on kaksi kertaa tiheämmin. Jatkuvia näytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa, koska laitos käyttää raakavetenään merivettä. 14.5. Käytettävät laboratoriot Valtioneuvoston asetuksen 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousvesitutkimukset on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymässä akkreditoidussa laboratoriossa. Määrityksiin käytettävien menetelmien on oltava akkreditoituja, lukuun ottamatta sellaisia muuttujia, joille ei ole säädetty enimmäis- tai vähimmäismäärää taikka muuta numeerista arvoa (haju, maku, väri, TOC, sameus). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että viranomaisille tarkoitetut talousvesitutkimukset tehdään hyväksytyssä laboratoriossa hyväksytyillä menetelmillä. Laboratorion ja menetelmien hyväksyttävyyden voi tarkistaa Eviran ylläpitämästä laboratoriorekisteristä (www.evira.fi/laboratorioille) tai FINAS:n ylläpitämästä laboratoriorekisteristä www.finas.fi (akkreditoidut toimielimet, testauslaboratoriot). Vesilaitoksen viranomaisvalvontaan tarkoitetut talousvesinäytteet tutkitaan seuraavissa laboratorioissa, joiden osalta on varmistettu, että ne on lueteltu Eviran laboratoriorekisterissä ja että niiden käyttämät menetelmät ovat talousvesille tarkoitetut: kaikki jatkuvan valvonnan näytteet sekä jaksottaisen seurannan näytteet tutkitaan Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus ry:n laboratoriossa, Telekatu 16, 20360 Turku, 02 274 0200 (vaihde), toimisto(a)lsvsy.fi Laboratorio teettää harvinaisemmat määritykset alihankintana seuraavissa laboratorioissa: Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C 15140 Lahti Puh. 020 755 7800 Näytteet 020 755 7904 analytics(at)ramboll.fi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 22
Lisäksi voidaan harvinaisten aineiden määrityksiä tehdä MetropoliLab:ssa, PL 550, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, p. 09-310 31601, 09-310 31602. Kaikkien laboratorioiden osalta on varmistettu, että ne on lueteltu Eviran laboratoriorekisterissä ja että niiden käyttämät menetelmät ovat talousvesille tarkoitetut. 14.6. Erityisliittyjät Laitoksella ei ole erityisliittyjiä. 14.7. Muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta Kunnan terveydensuojeluviranomainen on valvontasuunnitelmassaan vuosille 2009-2011 suunnitellut tekevänsä laitokselle tarkastuksia seuraavasti: Yksi tarkastus 2010 tarkastusten pääasiallinen sisältö lyhyesti: käyttötarkkailun dokumentit, kirjanpito, vesilaitoksen sisäja ulkotilat, ympäristö, vesihygieniapassin voimassaolo, valvontatutkimusohjelman noudattaminen käytännössä ja päivitystarve 15. Poikkeukset 15.1. Edellytykset poikkeukselle Vesilaitokselle ei voi myöntää poikkeusta mikrobiologisten laatuvaatimusten ylittymisestä. Jos uusintatutkimuksellakin varmistettu kemiallisen laatuvaatimuksen ylitys on lievä, korkeintaan 1,5-kertainen raja-arvoon verrattuna, eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomainen määrää vesilaitoksen hakemaan lääninhallitukselta poikkeusta kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei lääninhallitukselta tarvitse hakea poikkeusta. Vain erityisen perustellusta syystä lääninhallitus voi myöntää poikkeuksen pitoisuudelle, joka on yli 1,5-kertainen raja-arvoon verrattuna. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa vesilaitoksen tekemästä poikkeushakemuksesta lausunnon. Jos hakemuksessa esitetyt toimenpiteet veden laadun parantamiseksi edellyttävät muutoksia vedenhankinnassa, vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista hankitaan alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. Jos veden toimittajalle on myönnetty terveydensuojelulain 17 :ssä ja asetuksen 461/2000 6 :ssä tarkoitettu poikkeus, on tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä tiedotettava veden käyttäjille. 15.2. Laitoksen poikkeukset Laitoksella ei ole poikkeuksia kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. 23
16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut Vesilaitos maksaa valvontatutkimusohjelman laatimisesta, viranomaistutkimuksista ja käyttötarkkailututkimuksista koituvat kustannukset sekä mahdollisista tehostetun tarkkailun mukaisista lisätutkimuksista koituvat kustannukset. Muista kuin valvontatutkimusohjelmasta johtuvien kustannusten maksamisesta (esim. tutkimusprojekti, kartoitus tms.) sovitaan osapuolten kanssa erikseen. Mikäli viranomaistutkimusten lisääminen johtuu esim. raakaveden saastumisesta, maksaa vesilaitos tai kunnan terveydensuojeluviranomainen ensin tutkimuksista koituvat lisäkustannukset, jotka voidaan laskuttaa saastumisen aiheuttajalta. 17. Erityistilanteet 17.1. Toiminta laatusuositusten ylityksissä Jos talousvesi ei täytä vedelle asetettuja laatusuosituksia, on laitoksen ilmoitettava siitä välittömästi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, terveydensuojeluviranomainen voi asettaa rajoituksia veden käytölle, esimerkiksi määrätä laitoksen ryhtymään korjaustoimenpiteisiin, antaa keittokehotuksen tai määrätä veden käyttökieltoon. Mikrobiologisten laatusuositusten ylittyessä laitoksen on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin ylityksen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi. Riippumatta siitä, liittyykö ylitykseen terveyshaittaa vai ei, on veden käyttäjille tiedotettava veden laatusuositusten ylityksestä ja sen merkityksestä. Vedenkäyttäjille on tiedotettava varsinkin silloin, kun tilanne on ennakoitavissa (esimerkiksi värin, sameuden tai raudan todennäköiset ylitykset verkoston huuhtelun yhteydessä). Jos talousvedessä todetaan koliformisia bakteereita, mutta E. coli- tai enterokokkibakteereita ei löydy, otetaan heti uusintanäytteet, vesilaitos ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin esiintymisen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi (esimerkiksi kaivon kunnostus, pintavesien pääsyn estäminen vedenottamoon) sekä varautuu desinfioinnin käynnistämiseen, jos uusintanäytteistä löytyy veden saastumista osoittavia indikaattoribakteereita. Terveydensuojeluviranomainen alkaa valmistella veden keittokehotuksen antamista. Jos uusintanäytteistäkin löytyy koliformisia bakteereita ja jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, esimerkiksi koliformisten bakteerien määrä on korkea tai talousvettä käytetään paikoissa, joissa hygieniavaatimus on korkea (sairaalat, elintarviketuotanto), voidaan veden käytölle asettaa rajoituksia. Veden laatua tarkkaillaan tehostetusti, kunnes tilanne on normalisoitunut. Jos talousvedessä todetaan epätavallisen korkeita pesäkkeiden lukumääriä tai pesäkeluku on jatkuvasti korkea (>100 pmy/ml +22 C:ssa menetelmällä SFS-EN ISO 6222 määritettynä), selvitetään ja korjataan syy esimerkiksi verkostoa huuhtelemalla, ottamalla käyttöön desinfiointi tai lisäämällä desinfiointiaineen määrää. Jos terveydensuojeluviranomainen toteaa, että talousvedessä ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, voidaan veden jakelua jatkaa normaalisti verkoston huuhtelun / desinfiointitoimenpiteen jälkeen. Jos talousvesi ei täytä kemiallisia laatusuosituksia, eikä vedestä terveydensuojeluviranomaisen selvityksen perusteella aiheudu terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen silti edellyttää vesilaitokselta toimenpiteitä talousveden teknisesteettisen laadun parantamiseksi, jos veden käyttökelpoisuus huononee esimerkiksi siten, että vesi aiheuttaa tavallista nopeampaa korroosiota vesikalusteissa, värjää haitallisessa määrin tai aiheuttaa voimakasta hajua. 24