Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sininauhaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Aarne Kiviniemi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Aarne Kiviniemi johtaja 050 5223285 aarne.kiviniemi@sininauha.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 25.09.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - Sininauhaliiton hallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen antaa liian väljät puitteet viedä palvelut kauas käyttäjistä. Sininauhaliiton mielestä ainoa peruste keskittämiselle voi olla saatavuuden varmistaminen. Tämä on oltava kirjattuna yksiselitteisemmin laissa. 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: - Mahdollisuuksien mukaan tulee poistaa, jotta yhdenvertaisuus palveluissa varmennetaan.
10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. vastauksia. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Yhdenvertainen saatavuus ja laatu eivät ole riittäviä kriteereitä sille, millä tasolla saatavuus ja laatu toteutuvat. Pikemminkin voi ajatella, että vastuu vain yhdenvertaisesta laadusta ja saatavuudesta sallii palvelun saatavuuden ja laadun jäämisen alhaiselle tasolle eikä kannusta kehittämään riittävästi niitä. Tässä pykälässä tulisi olla selkeät viittaukset laadun ja saatavuuden tasoon.
13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Sininauhaliitto pitää erittäin hyvänä lähtökohtana, että palvelujen toteuttamisen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja etu. On välttämätöntä, että yksittäisen asiakkaan palveluiden on muodostettava yksi yhtenäinen kokonaisuus. Asiakkaan tarpeiden, edun sekä yhtenäisen kokonaisuuden toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan esitettyä muotoilua vahvempi vastuutus. Järjestämispäätöksessä on vastuutettava se, mitkä tahot vastaavat ja miten asiakkaan tarpeiden ja edun sekä yhtenäisen kokonaisuuden toteutumisesta huolehditaan. Erityisesti vastuutaho yksittäisen asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen on varmistettava. 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. vastauksia. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: - Lainsäädännön tulee ottaa kantaa myös siihen, miten palveluja hankitaan. Hankintalain mukaiseen kilpailutukseen ja sen toteuttamiseen tulee ottaa kantaa. Sininauhaliitto pitää välttämättömänä, että palveluiden tuottamisessa tiettyjen erityisryhmien suojaamiseksi (esim. pitkäaikaisasunnottomat, päihde- ja mielenterveysongelmaiset) näille ryhmille kohdennetuissa palveluissa voidaan käyttää monen tyyppisiä palveluiden tuottamistapoja. Kumppanuusmallit on kilpailutuksen ohessa tärkeä toimintamalli näiden asiakasryhmien kanssa. Tietyissä palveluissa kohderyhmän suojaamiseksi sosiaali- ja terveysalueen tulee voida määritellä kyseinen palvelu yleistä etua koskevaksi palveluksi, eli niin sanotuksi SGEI-palveluksi, ja sen perusteella antaa määräajaksi julkisen palvelun velvoitteen tietylle tai tietyille toimijoille. Perusteena tälle palvelulle tulee olla erityisesti tietyn ihmisryhmän suojaaminen, koska kilpailutettu markkinaehtoinen palvelu ei ole kaikille ryhmille (jotka eivät pysty omia oikeuksiaan puolustamaan) toimiva ratkaisu. 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?
Avoimet vastaukset: 22. Muita huomioita luvusta 3. vastauksia. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset: 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta 4. vastauksia. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset:
28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset: - Sininauhaliitto pitää välttämättömänä, että asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet turvataan nykyistä luonnosta vahvemmin. Lainsäädännön tulee ohjeistaa ja vastuuttaa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien käytännön toteutus niin, että kaikkien ryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen mahdollistetaan erilaisia teknisiä kuulemismenettelyjä ja kuulemistilaisuuksia hyödyntäen. Lain tulee tässä ohjata luonnosta vahvemmin, jotta osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet tulevat kaikille ryhmille todellisiksi. 29. Muita huomioita luvusta 5. vastauksia. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Avoimet vastaukset: - Painottaminen iällä ja sairastavuudella johtaa edelleen siihen tilanteeseen, että eri kunnissa asuvat henkilöt ovat eriarvoisessa asemassa. Kunnille, joissa on enemmän asukkaiden sairastavuutta, tulee enemmän taloudellista rasitetta, jonka seurauksena osa sairastuvuudesta on alttiina muuttua näkymättömäksi. Näin ollen esim. päihdeongelman hoito saattaa olla mahdollista vasta pitkälle kehittyneessä riippuvuusongelmassa, vaikka hyöty asukkaalle ja yhteiskunnalle olisi huomattavasti suurempi, jos hoito toteutettaisiin varhaisemmassa
vaiheessa. Kuntien ei tule voida sopia sote-alueen perustamissopimuksessa muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:
33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset:
35. Muita huomioita luvusta 6. vastauksia. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia. 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset:
41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Avoimet vastaukset: 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä?
Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? vastauksia. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1.Esitys turvaa julkisen palvelutuotannon erityisaseman. Kuntien ja kuntayhtymien palvelut pysyvät edelleen erityisasemassa, eikä niiden vaikuttavuutta eikä kustannustehokkuutta edelleenkään arvioida, kuten esim. järjestöjen tuottamia palveluja. Tämä on suuri menetys, joka uudistuksessa olisi pitänyt hyödyntää. Soteuudistuksen myötä suurenevissa kokonaisuuksissa pienet, paikallisesti toimivat järjestöt, joilla on vahva paikallinen osaaminen tietyissä erityispalveluissa (esim. päihde- ja mielenterveyspalvelut, pitkäaikaisasunnottomien erityispalvelut) uhkaavat jäädä suurten kokonaisuuksien kilpailutuksissa tuottamisen ulkopuolella. Niillä on kuitenkin useimmiten pitkä kokemus ja osaaminen alueellisesta tarpeesta, ja kustannustehokkuus kohdallaan, koska tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. Palvelutuotannon ohessa niillä on sosiaalista pääomaa tuottavaa ja palvelutarvetta ehkäisevää kansalaistoimintaa, mitä ei huomioida palveluiden kilpailutuksissa lainkaan, kuten pitäisi. Kuntalaisten edun mukaista on myös luoda toimintakenttä ja menettelytavat, joilla voidaan ehkäistä monikansallisten kaupallisten yritysten tulo tuottamaan kuntayhtymille houkuttelevia palveluja sosiaali- ja terveystoimeen alkuun hintoja polkemalla, ja markkinoita hallitessaan hintoja nostamalla. Sote-uudistuksen myötä kilpailutuslainsäädäntö tulisi muuttaa esim. Saksan mallin mukaiseksi, jossa erityistä suojaa tarvitsevien ryhmien (päihde- ja mielenterveysongelmaiset, pitkäaikaisasunnottomat) palveluiden tuottamiseen voivat osallistua vain ja ainoastaan yleishyödylliset toimijat. Näiden ryhmien suojaamiseksi on muissakin EU-maissa todettu, ettei voiton tuottaminen niihin kohdistuvissa palveluissa ole tarkoituksenmukaista.
2.Järjestöissä palvelut yhdistetään usein sellaiseen matalan kynnyksen toimintaan, jolla lisätään sosiaalista pääomaa ja ehkäistään palveluiden tarvetta sekä valvotaan heikossa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien toteutumista. Tämä tulisi huomioida palveluiden järjestämisessä. Palveluita ei tulisi käsitellä vain omana lakisääteisenä kokonaisuutenaan, vaan sote-järjestämislain keskeisen idean eli ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuuden näkökulmasta. Järjestöjen arjen tuki, jolla ehkäistään palveluiden tarvetta ja tuetaan palveluiden ohessa arjen hyvinvointia, uhkaa jäädä huomioimatta. Palvelukokonaisuuksissa ja kilpailutuksissa tulee huomioida nämä arjen hyvinvointia lisäävät elementit sekä ottaa kantaa niiden säilymiseen osana kokonaisjärjestelmää. Yleishyödyllisen toiminnan arvo tässä kokonaisuudessa tulee ymmärtää ja antaa sille lainsäädännöllinen tuki sekä puitteet. Järjestötoimijat toimivat monesti arkea ylläpitävinä ja työllistävät vaikeasti työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä esimerkiksi päiväkeskuksissa. 3.Vastuu yksittäisen kuntalaisen palvelukokonaisuudesta tulee muuttaa vastuuksi yksittäisen kuntalaisen hyvinvointikokonaisuudesta. Tässä kokonaisuudessa tulee määrittää riittävän laajasti hyvinvoinnin eri osatekijät sekä vastuut. Mikä on ihmisen itsensä vastuulla? Mikä palveluissa on minkäkin toimijan vastuulla? Millä toimijalla on mikäkin vastuu kokonaisuudessa? Nämä tulee määrittää ja ottaa keskeisiksi tekijöiksi ihmislähtöisessä sote-palveluiden kehittämisessä. Palvelut tulee nähdä yhtenä osana ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Mutta muut tekijät tulee myös nimetä tähän hyvinvointikokonaisuuteen sekä määrittää ne toimet, joilla kokonaishyvinvointia vahvistamia tekijöitä tuetaan. Mitä paremmin tuotettavat palvelut vastaavat asiakkaan tarpeita ja tukevat hyvinvoinnin kokonaisuutta, sitä tuloksellisempia ne ovat. Asiakkaan ja palvelun käyttäjän näkemykset omasta hyvinvoinnistaan, sekä sitä tukevista palvelujen tarpeesta, saatavuudesta ja laadusta, on tärkeä tulla kuulluksi ja huomioiduksi palvelujen tuottamisessa.