Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Österbottens förbund 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riia Metsälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Varpu Rajaniemi Aluekehitysjohtaja varpu.rajaniemi@obotnia.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?

4 Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. vastauksia :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen?

5 Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:

6 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:

7 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. vastauksia :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Avoimet vastaukset:

8 22. Muita huomioita luvusta 3. vastauksia :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset:

9 25. Muita huomioita luvusta 4. vastauksia :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon?

10 Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. vastauksia :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena?

11 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset:

12 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. vastauksia. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.

13 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

14 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset:

15 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? vastauksia. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja haluaa tuoda esille seuraavaa: Lausunnolla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskeva lakiesitys perustuu siihen, että Manner-Suomessa toimii viisi sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää, jotka vastaavat julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Tämä poikkeaa täysin edellisestä esityksestä, joka perustui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraporttiin. Uudistuksen lähtökohtana on se, että jokainen kunta kuuluu yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen, joka on kuntayhtymä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan Manner-Suomessa muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten kahdenkymmenen erityisvastuualueen pohjalta. Siten nykyisen Vaasan sairaanhoitopiirin 13 jäsenkuntaa kuuluisivat Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) sosiaali- ja terveysalueeseen Varsinais-Suomen (29 kuntaa) ja Satakunnan sairaanhoitopiirien ohella (20 kuntaa). Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Isokyrö olisi osa Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) sote-aluetta ja Kruunupyy puolestaan Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) sote-aluetta. Pohjanmaan liiton mielestä on perusteltua, että nykyiset Vaasan sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat Turun yliopistollisen keskussairaalan erva-alueen pohjalta maantieteellisesti rakentuvaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Uudistuksessa on merkille pantavaa myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Uudistuksen myötä nykyisin Pohjanmaalla toimivat neljä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta ja Vaasan sairaanhoitopiiri lakkaisivat. Uusi lakiesitys merkitsisi siten suuria muutoksia Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Huolimatta siitä, että lakiesityksen tavoitteena on turvata riittävät ja välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa, nostaa uudistus Pohjanmaalla huolen erityisesti lähipalveluiden, päivystyspalveluiden ja ruotsinkielisten palveluiden hyvästä saavutettavuudesta, demokratian turvaamisesta sekä perinteisestä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien toimijoiden yhteistyöstä. Pohjanmaan liitto kannattaa esitystä, jonka mukaan uudella erityisvastuualueella ei ole palveluiden järjestämisvastuuta, vaan sen tärkein tehtävä on siihen kuuluvien sote-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisen toiminnan ohjaus ja koordinointi sekä mm. alueellisen yhteistyön ja kehittämisrakenteiden varmistaminen. Pohjanmaan liiton mielestä on myönteistä, että lakiuudistuksen tavoitteena on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erityispalveluiden laaja integraatio ja eri toimijoiden yhteistyön edistäminen. Sosiaalija terveydenhuollon palveluiden (nk. horisontaalinen integraatio) sekä perus-ja erityispalveluiden (nk. vertikaalinen integraatio) järjestämisvastuun antaminen sosiaali- ja terveysalueelle on esityksen mukaan edellytys mm. sille, että vahvistetaan peruspalveluja ja varmistetaan eri toimijoiden vastuu kokonaisuudesta.

16 Koska maassamme on kuitenkin pitkään vahvistettu erikoissairaanhoitoa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannuksella, on käsittääksemme epävarmaa, saavutetaanko uudistuksella em. integraatiotavoitteet. Pelkona on, että erikoissairaanhoito myös jatkossa asetetaan etusijalle resursoinnissa. Uudistuksen vahvana tavoitteena tulee siten olla perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon perustason toiminnan vahvistaminen ja tukeminen, jotta ehkäistään sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat. Uudistuksen tulokset saadaan selville vasta usean vuoden päästä, koska asetetut tavoitteet, kuten esimerkiksi asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja kustannusvaikuttavuus toteutuvat täysimääräisesti vain käytännön työn ja uusien toimintatapojen myötä. Moniammatillisen yhteistyön ja alueellisten palvelukokonaisuuksien puute, järjestelmäkeskeisyys sekä perus- ja erityistason palveluaukot ovat haasteita, joihin uudistuksen myös tulee onnistuakseen pureutua. Kuten aikaisemmin, Pohjanmaan liitto haluaa korostaa myös demokratian tärkeyttä uudistuksessa, jonka tulee ottaa huomioon kuntalaisten tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Siten uudistuksen tulee olla yhteen sovitettu myös kunnallisen itsehallinnon ja perustuslain näkökulmasta. Merkille pantavaa on se, että sote-alueiden järjestämispäätökset vievät kunnilta niiden keskeisiä tehtäviä, jotka annetaan kuntayhtymille. Pohjanmaan liitto pitää välttämättömänä, että lakiin kirjataan ne kriteerit, joiden perusteella näin voidaan menetellä. On itsestään selvää, että lakiesitykseen kirjatut kansalaisraadit ja muut asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet eivät korvaa puuttuvaa demokratiaa. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalue tekee päätöksen tuottamisvastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä järjestämispäätöksessään. Järjestämispäätöksen lisäksi sosiaali- ja terveysalue ohjaa palveluntuottajia päättämällä rahoituksesta. Luonnoksessa ehdotetaan, että kunnat rahoittavat sosiaali- ja terveysalueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus ja mahdollisesti myös muita valtionosuustekijöitä. Sosiaali- ja terveysalue määrittää kuntien maksuosuuden suuruuden. Toisaalta sosiaali- ja terveysalue päättää järjestämispäätöksellään käytännössä myös tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien rahoituksesta ja muista voimavaroista, kun se jakaa niiden toimintaan rahoituksen. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisista perusteluista tai itse säädösteksteistä eivät mielestämme käy kyllin selvästi ilmi ne periaatteet, joiden perusteella sosiaali- ja terveysalueen käytössä oleva kunnilta kerätty rahoitus kohdennetaan tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille sekä sosiaali- ja terveysalueelle. Pohjanmaan liiton mielestä on tärkeää, että lakiin kirjataan selkeästi ne periaatteet, joilla palvelutuotannon rahoitus määräytyy järjestämispäätöksessä. Nyt perusteluissa vain todetaan, että voimavarojen kohdentamisessa on otettava huomioon tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien tehtävät 12 :n 7 9 kohtien perusteella. Tämä ei mielestämme riitä. Pohjanmaan liitto pitää erittäin tärkeänä lakiesityksen tavoitetta palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, laadusta ja saavutettavuudesta. Esityksen mukaan uudistuksen tavoitteena on mm. järjestää palvelut asukkaille yhdenvertaisesti, mikä tarkoittaa palvelujen alueellisen saatavuuden ja asianmukaisen saavutettavuuden turvaamista. Lisäksi halutaan turvata kuntalaisten oikeus lähipalveluihin. Keskeisenä uudistuksen periaatteena on lisäksi kuntien kielellisten olosuhteiden huomioon ottaminen ja ruotsin- tai suomenkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen. Palveluiden saavutettavuudelle lisähaasteita asettavat mm. Pohjanmaan saaristo- ja maaseutualueet. Siten on tärkeää, että väestövaatimuksesta voidaan poiketa mm. saaristoisuuden ja pitkien etäisyyksien vuoksi, kuten esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan. Koska käytännössä sosiaali- ja terveysalue on pinta-alaltaan suuri ja heterogeeninen, eivät mielestämme nyt esitykseen kirjatut

17 pakolliset maksuperusteet (kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskennassa käytettävien ikäluokkien perushinnoilla ja sairastuvuuskertoimella painotettu kunnan asukasmäärä) ole riittävät. Vieraskielisyyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden tulisi siten myös olla lakiin kirjattuja pakollisia tekijöitä määritettäessä kunkin kunnan osuutta sosiaali- ja terveysalueen rahoituksesta. Koska Pohjanmaan väestöstä ruotsia äidinkielenään puhuu 50,0 % ja suomea 44,8 %, on myös jatkossa turvattava palvelut sekä ruotsiksi että suomeksi. Vaasan sairaanhoitopiiri on ainoa sairaanhoitopiiri, jossa väestön enemmistön kieli on ruotsi. Lisäksi haasteita lisää monikulttuurinen toimintaympäristö: Ulkomaan kansalaisten osuus maakunnassa on peräti 5,2 % (koko maa 3,8 %). Lakiesitys ottaa kantaa erikielisten ja kaksikielisten kuntien asemaan mm. pykälässä 21 ja 24. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielinten kokoonpanoa ja valintaa koskevan 21 :n lähtökohtana on se, että erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävän sosiaali- ja terveysalueen hallituksessa vähintään yhden jäsenen ja yhden varajäsenen on edustettava ruotsinkielistä väestöryhmää. Perustelujen mukaan tällä tarkoitetaan joko äidinkielenään ruotsinkielistä henkilöä tai henkilöä, joka muulla tavalla kuuluu ja on kiinnittynyt ruotsinkieliseen paikallisyhteiskuntaan. Säännös ei kuitenkaan määrittele sitä poliittista ryhmää, josta ruotsinkielistä väestöä edustavan jäsenen on oltava. Tarkasteltaessa nykyisten erityisvastuualueiden väestön kielijakaumaa voidaan todeta, että Helsingin yliopistollisen sairaalan (HYKS) ervaalueen asukkaista 7,2 % on ruotsinkielisiä. Turun yliopistollisen sairaalan erva-alueella heidän osuutensa on 13,0 %. Pohjanmaan liiton mielestä lakiin kirjattu edellä mainittu vaatimus ruotsinkielisen väestöryhmän edustajien lukumäärän suuruudesta ei ole riittävä. Esitämme, että lukumäärä suhteutetaan kunkin sote-alueen ruotsinkielisen väestön määrään. Lakiesityksen pykälään 24 on kirjattu säädökset, jotka koskevat vähemmistökielen lautakuntaa, jonka tehtävänä on selvittää, arvioida ja määritellä kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta ja seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua sekä tehdä ehdotuksia palvelujen kehittämiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan myös tuottamisvastuussa olevassa kaksikielisessä kunnassa sekä kaksikielisiä tai erikielisiä kuntia käsittävässä tuottamisvastuussa olevassa kuntayhtymässä on oltava vähemmistökielen lautakunta. Pohjanmaan liitto haluaa korostaa maakuntamme erityisyyttä verrattuna muihin Suomen maakuntiin, ja muistuttaa vielä kertaalleen siitä, että maakuntamme vähemmistön kieli on suomi. Oletamme, että vähemmistökielen lautakuntaa koskevan ehdotuksen tavoitteena on varmistaa ruotsinkieliset palvelut, mikä tulee ottaa huomioon lakia säädettäessä. Pohjanmaan liitto haluaa toistaa aikaisemmin esittämänsä vaatimuksensa, jonka mukaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tulee mahdollistaa myös tulevaisuudessa nykyisen kaksikielisen Vaasan keskussairaalan toiminnan täydellä päivystysvalmiudella ja sairaalan kilpailukyvyn kehittämisen. Toisaalta huomioon ottaen Pohjanmaan maakunnan muusta maasta poikkeavan rakenteen kaksikielisenä maakuntana sote-uudistuksen tulee myös mahdollistaa maakuntapohjainen malli. Pohjanmaalla maakuntapohjainen malli tarkoittaa sitä, että päätäntävalta Vaasan keskussairaalaan perustuvasta omasta erikoissairaanhoidosta on maakunnassa vahvasti omissa käsissä, mikä vähentää riippuvuutta muista sairaaloista. Maakuntapohjainen malli myös vahvistaa resurssipohjaa ja mahdollistaa eri tarpeisiin sovitettuja ja paikallislähtöisiä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi, mikä osaltaan lisää riippumattomuutta. Olemme lisäksi yhä huolissamme ruotsinkielisten kehitysvammahuollon palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa. Edellisessä lakiesityksessä ratkaisuna pidettiin sitä, että Kårkullan kuntayhtymä voisi jatkaa toimintaansa palveluiden tuottajana ja myydä niitä sosiaali- ja terveysalueille ja perustason alueille. Myös uuden lakiesityksen seurauksena Kårkullan erityishuoltopiiri lakisääteisenä kuntayhtymä jouduttaisiin purkamaan. Se voisi kuitenkin jatkaa toimintaansa palvelujen tuottajana. Uudistuksen myötä Kårkullan jäsenkuntien osallistuminen toimintaan olisi siten vapaaehtoista. Kuten edellisessä lausunnossamme olemme todenneet, esityksen perusteluista saa sen käsityksen, että muutoksen vakavuutta ei välttämättä ymmärretä. Tämän takia on välttämätöntä, että suoritetaan arviointi siitä, miten esitys vaikuttaa ruotsinkielisten

18 kehitysvammapalveluiden tuottamiseen. Katsomme myös, että suomenkielisten kehitysvammahuollon palveluiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Pohjanmaan liitto vastustaa esitystä, jonka mukaan Kårkullan erityishuoltopiiri purettaisiin. Lakiesityksen 23 :ään sisältyvät säännökset, jotka koskevat päätöksentekoa kuntayhtymän toimielimissä. Luonnoksen mukaan kunnan edustajien äänimäärä sekä sosiaali- ja terveysalueen että tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päätöksentekoelimessä määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Kunnan äänimäärän tarkemmasta määräytymisestä päätetään kuntayhtymän perussopimuksessa. Nykyisten sairaanhoitopiirien väestömäärillä tarkastellen ehdotetulla uudella TYKS:n sosiaali- ja terveysalueella oli yhteensä asukasta Uuden alueen muodostavista sairaanhoitopiireistä Vaasan sairaanhoitopiiri on asukasmäärältään pienin ( ), kun taas Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri suurin ( as.). Satakunnan sairaanhoitopiirissä asukkaita on Näin ollen Pohjanmaan kuntien kannalta on erittäin tärkeää, että lakiin kirjataan esitetty äänileikkuri, jolla varmistetaan, että yksittäinen kunta ei voi saada lakisääteisessä yhteistyössä määräävää enemmistöä. Lakiluonnoksen mukaan sote-alue vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta, joka kattaisi kehittämisen, kehittämisrakenteen ja kehittämisosaamisen vahvistamisen sekä vastuun alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Pidämme myönteisenä sitä, että lakiesityksen myötä järjestämissuunnitelma ohjaa ja johtaa nykyistä keskitetymmin myös kehittämistoimintaa. Nykyisin alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset ja sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt toimivat alueellisen kehittämistoiminnan tukena. Vastaavan käytännön on mielestämme perusteltua jatkua, sillä kehittämisrakenteita tarvitaan jatkossakin. Tavoitteena tulee olla tasapainoinen ja toiminnallinen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteiden kesken. Toisaalta Pohjanmaan kehittämisrakenteen tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää se, että uudistus edelleen mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kanssa eikä se edellytä yhteistyötä vain esimerkiksi sote-alueen toimijoiden kanssa. Haluamme korostaa myös järjestöjen tärkeää merkitystä palveluiden tuottamisessa ja kehittämisyhteistyössä. Tämän takia on tärkeää, että omaa palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavilla palveluilla järjestämispäätöksessä määritellyn mukaisesti, mikä on myös lakiesityksen tavoitteena. On myös tärkeää edistää erityisvastuualueen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä koulutuksen ennakointia. Pidämme hyvänä esitystä, joka koskee terveydenhuollon tutkimustoimintaa. Esitämme kuitenkin, että ryhdytään kiireellisesti selvittämään yliopistotasoista sosiaalihuollon tutkimusrahoitusta, koska tätä mahdollisuutta ei vielä ole olemassa. Toisaalta kannatamme myös esitystä, joka koskee sote-alueittaista yhteistyörakennetta, jonka muodostavat alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut mahdolliset tahot. Olemme samaa mieltä lakiesityksen kanssa siitä, että maakuntien liittojen lakisääteistä alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamistehtävää ei ole syytä siirtää sote-alueille. Lopuksi Pohjanmaan liitto haluaa esittää huolensa jäsenkuntiensa puolesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka todellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Pelkäämme, että uudistuksen kireä aikataulu saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin, jotka pahimmillaan jarruttavat uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Kunnilla tulee olla kylliksi aikaa valmistautua uudistuksen tuomiin muutoksiin. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO Miapetra Kumpula-Natri Ulla-Maj Wideroos Olav Jern maakuntavaltuuston pj. maakuntahallituksen pj. maakuntajohtaja