Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tehy ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kirsi Markkanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kirsi Markkanen kehittämispäällikkö kirsi.markkanen@tehy.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Hallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: - 5 :ssä säädetään, että palveluiden keskittäminen on mahdollista, jos niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen sitä edellyttävät. Pykälää on avattu yksityiskohtaisissa perusteluissa, mutta ohjaako talous ja kustannustehokkuusajattelu tarpeettomasti palveluiden keskittämistä taajamiin. Asiakkaan ja potilaan kannalta saumattomien palveluketjujen toiminta on keskeistä riippumatta palvelutasoista. Esimerkiksi kuntoutuspalveluissa on tärkeä nimetä vastuutaho, joka koordinoi toimintaa :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset:

4 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Tehy pitää tärkeänä, että lain tarkoituspykälässä (1 ) mainittu varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon toteutuu. Palvelujen sisällöstä määrätään terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolasissa sekä muissa substanssilaeissa. Tarvitaan vahvaa valtakunnallista ja alueellista ohjausta siihen, että substanssilakien ja järjestämislain yhteensovittamisessa toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:

5 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa Avoimet vastaukset:

6 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset:

7 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Tehy ry edellyttää, että järjestämisvastuussa olevilla Sote-aluella organisaatioiden kaikilla tasoilla on koulutetun hoitohenkilöstön työn sisällön, osaamisen ja koulutuksen tuntevat hoitotyön johtajat, joilla on johtamiskokoilutus ja kokemus. Hoitotyön johtajia tarvitaan uusilla järjestämisvastuussa olevilla Sote-alueilla viemään eteenpäin sellaisia käytäntöjä, joilla varmistetaan hoidon yhdenvertainen saatavuus ja asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet. Tätä osaamista tarvitaan myös muutosten suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä tuloksellisessa kehittämisessä. Toiminnan tuottavuutta ja tuloksellisuutta ei voida saavuttaa ilman hoitohenkilöstön ja heidän koulutustaan ja osaamistaan tuntevia johtajia. Ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset kouluttavat suuren osan sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstöstä. Tehy pitää tärkeänä, että SOTE järjestämisvastuussa olevien alueiden (5) toiminnan organisoimisessa, kehittämisessä ja henkilöstön osaamisen turvaamisessa on luotavat riittävät ja systemaattiset yhteydet koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?

8 kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 22. Muita huomioita luvusta 3. - Tehy ry pitää tärkeänä, että valtakunnallisen valvonnan lisäksi palvelujen järjestämisvastuuseen kuuluvia toimintoja ja palveluita valvotaan omavalvontaohjelman avulla. Se on tärkeä johtamisen tuki. Omavalvonnassa palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi korostua valtakunnallisesti yhteisesti sovittujen mittareiden kehittäminen ja käyttäminen. Omavalvonta ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan Tehy ry haluaa korostaa myös viranomaisten (STM, Avit) valvonta mahdollisuuksien turvaamista (tosiasialliset resurssit) niin tulevilla järjestämisvastuun kuin tuottamisvastuun osalta. Tehy ry esittää, että palvelutuotannon kehittämisen tueksi kehitetään valtakunnallisia asiakastarpeiden arviointityökaluja sekä hyödynnetään kunta-alalla jo tehtyä tuloksellisuustyötä ja sitä varten kehitettyjä analyysityökaluja, jotta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan varmistaa järjestämispäätösten yhtenäisyys :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset:

9 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 25. Muita huomioita luvusta 4. - Tiedolla ohjaaminen keskitetysti tulee varmistaa riittävillä resursseilla. Valtion säästöohjelmasta huolimatta ministeriön ohjausyksikön toiminta tulee taata samoin kuin THL:n rooli kansallisena asiantuntijaviranomaisena. Tehy ry pitää tärkeänä, että hallinnon järjestämisen ohella järjestämislaissa kuvataan uusien sote-alueiden ja tuotattamisvastuussa olevien organisaatioiden johtamiselle asetetut vaatimukset. Tehy pitää välttämättömänä, että näiden olevien organisaatioiden kaikilla tasoilla hoitotyön johdon tulee olla johtamassa hoitotyötä ja hoitohenkilöstöä. Hoitotyön johtaminen luo edellytykset laadukkaille palveluille ja tulokselliselle moniammatilliselle yhteistyölle. Tämä edellyttää hoitotyön sisällön tuntevia hoitotyön johtajia kaikissa uusissa sosiaali- ja terveyspalveluista tuottamisvastuussa olevissa yksiköissä. Lisäksi hoitotyön johtajia tarvitaan uusilla järjestämisvastuussa olevilla sote-alueilla viemään eteenpäin sellaisia käytäntöjä, joilla varmistetaan hoidon yhdenvertainen saatavuus ja asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Lisäksi Tehy ry pitää tärkeänä, että Sote-alueen kuntayhtymän toimielimiin nimetään myös henkilöstön edustus. Näin varmistetaan henkilöstön osallisuus, kokemukset ja osaaminen palvelutuotannon kehittämisestä. Järjestämispäätöstä valmisteltaessa on myös arvioitava sen henkilöstövaikutukset. Näitä henkilöstövaikutuksia on käsiteltävä myös henkilöstön edustajien kanssa (yt-neuvottelu). Järjestämispäätöksen valmisteluun on sotealueen ja tuottamisvastuullisten kuntien/kuntayhtymien lisäksi osallistuttava myös ko. tuottajavastuullisten henkilöstöedustus :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena?

10 kantaa Avoimet vastaukset: kantaa :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset:

11 29. Muita huomioita luvusta 5. - Valtion ja sote-alueiden välisessä neuvottelumenettelyssä sekä sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan/kuntayhtymän välisessä tulosohjauksessa tulee huomioida koko kunta-alaa koskevat tuottavuus- ja tuloksellisuustavoitteet. Valtion neuvottelu- ja ohjausosapuolen tulee olla monialainen- ja hallinnollinen mm. sosiaali- ja terveyspolitiikan, kehittämisen ja kuntatalouden hallinnan näkökulmasta. Tehy pitää tärkeänä, että neuvottelukuntaan nimetään myös suurimpien henkilöstöjärjestöjen edustajat :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa

12 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa

13 Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Tehyn näkemyksen mukaan lakiesityksessä kuntien velvollisuudet ovat ristiriidassa kuntien taloudellisten kannustimien kanssa. Lakiesityksen 8 :n mukaan kunnilla on velvollisuus valvoa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, sekä laatia tavoitteita sille. Kuntien päätöksenteossa on velvollisuus ottaa huomioon vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen, sekä valita henkilöt, jotka vastaavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat kuitenkin riippumattomia siitä, miten paljon kunnat panostavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lain 33 perusteella kuntien maksuihin sote-alueelle ei vaikuta se, kuinka paljon kuntalaiset käyttävät alueensa sote-palveluita. Tämä johtaa siihen, että kunnilla ei ole mitään taloudellisia kannustimia edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Voisi olla perusteltua, että kuntien maksut sotealueille osittain riippuisivat siitä, kuinka hyvin erilaisilla terveyden edistämisen keinoin on voitu vähentää sotealueen palvelujen käyttöä. Järkevämpi maksujärjestelmä voisi alentaa yhteiskunnan kokonaiskustannuksia sosiaali- ja terveyshuollosta. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Tehy ry pitää tärkeänä, että valtakunnallisen valvonnan lisäksi palvelujen järjestämisvastuuseen kuuluvia toimintoja ja palveluita valvotaan omavalvontaohjelman avulla. Se on tärkeä johtamisen tuki. Omavalvonnassa palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi korostua valtakunnallisesti yhteisesti sovittujen mittareiden kehittäminen ja käyttäminen. Omavalvonta ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan Tehy ry haluaa korostaa myös viranomaisten (STM, Avit) valvonta mahdollisuuksien turvaamista (tosiasialliset resurssit) niin tulevilla järjestämisvastuun kuin tuottamisvastuun osalta. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.

14 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: - Tehy esittää, että henkilöstön asemasta ja yhteistoimintavelvollisuudesta sote-uudistuksen yhteydessä säädetään vastaavasti kuin kuntajakojen osalta kuntarakennelaissa (478/2013) alkaen ensimmäisen järjestämispäätöksen voimaantulosta. Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa

15 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa

16 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Palvelussuhdeturva Muutoksen onnistumisen edellytyksenä on henkilöstön sitoutuminen muutoksen läpivientiin, siksi on tärkeää, että henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Hallinnolliset toimet palvelurakenteiden uudistamistyössä johtavat kymmenien tuhansien palkansaajien työnantajan vaihtumiseen. Mikäli henkilöstön asemaa ei turvata, joutuvat kunta-alan palkansaajat keskenään täysin erilaiseen asemaan riippuen siitä, ovatko he kuntajaon kautta syntyneen uuden kunnan palveluksessa vai siirtyvätkö he soteuudistuksen perusteella uusien työnantajien palvelukseen. Tehy esittää, että henkilöstön asemasta ja yhteistoimintavelvollisuudesta sote-uudistuksen yhteydessä säädetään vastaavasti kuin kuntajakojen osalta kuntarakennelaissa (478/2013) alkaen ensimmäisen järjestämispäätöksen voimaantulosta. Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä. Tehyn näkemyksen mukaan kunnille ja kuntayhtymille on osoitettava muutostukea myös henkilöstön ja esimiesten tukemiseen ja sitouttamiseen esim. muutokseen liittyvällä lisä- ja täydennyskoulutuksella. Liikkeenluovutusperiaatteen toteutuminen varmistettava kaikissa tilanteissa Liikkeenluovutuksen periaatteiden on toteuduttava kaikissa tilanteissa, jotka edellyttävät järjestämispäätöksenmukaisia tuottamisvastuun siirto-ja/tai palveluverkon tapahtuvia muutoksia, jolloin palvelupisteitä/toimintayksiköitä saatetaan alueella lakkauttaa tai yhdistää. Yhteistoiminta ja henkilöstön osallisuus varmistettava Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä. Vain henkilöstön osallisuuden ja asiantuntemuksen hyödyntäminen johtaa toimiviin ja tehokkaisiin ratkaisuihin. Muutoksissa on välttämätöntä huolehtia yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaa on oltava valmistelun jokaisessa vaiheessa ja jokaisella tasolla ja kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Yhteistoiminnan osalta korostamme, että henkilöstön tulee olla niin paikallisesti kuin ylikunnallisesti mukaan uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistoimintavelvoite on ulotettava myös sote-alueiden kuntayhtymiin silloin kun ne valmistelevat järjestämispäätöstä. Siinä sovitaan monesta henkilöstöön vaikuttavasta tekijästä (mm. palvelurakenne, kilpailuttaminen jne.), jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Yhteistoimintavelvoite on ulotettava myös sote-alueiden kuntayhtymiin ennen kuin ne päättävät tuotantovastuiden antamisesta tuotantovastuussa oleville kunnille tai kuntayhtymille. Työsuojelunäkökulma esille uudistusta valmisteltaessa Työsuojeluvaltuutetun asiantuntemus, kokemus ja erilaiset vaikutus-mahdollisuudet (yhteys myös työterveyshuoltoon) on saatava tehokkaaseen käyttöön henkilöstön jaksamisen tukemiseksi muutoksen eri vaiheissa. Organisaation, työjärjestelyjen ja henkilöstömäärän muutoksista aiheutuu fyysistä ja /tai psyykkistä kuormitusta, jolla voi olla monenlaisia vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työkykyyn. Määräaikaiset palvelussuhteet Järjestämispäätös, joka hyväksytään joka 4.vuosi, ei saa muodostua määräaikaisten palvelussuhteiden

17 perusteeksi. Harmonisointi ja työehdot Uudistuksen myötä monen työntekijän työnantajan vaihtuu. Vaihdostilanteissa palkka- ja työehdot on harmonisoitava. Tehy esittää, toimeenpanolainsäädäntöön otetaan määräys, jonka mukaan harmonisointi on toteutettava enintään kahdessa vuodessa. Tähän tarkoitukseen on varattava riittävästi varoja esim. tähän tarkoitukseen korvamerkittyjen valtionosuuksien muodossa. Uudistuksen myötä työntekijättä saattaa olla useita varsinaisia työpaikkoja. Tämä tulee ottaa huomioon verovapaidenmatkustamis- ja majoittumiskustannusten korvauskäytännöissä. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Tehy pitää järjestämislain toteutusaikataulua hyvin kireänä. Pidämme tärkeänä, että uudistuksesta päätettäisiin mahdollisimman nopeasti. Mikäli uudistuksen toimeenpanovaihe viivästyy, johtaa se eri tahoilla osaoptimointiin ja kilpavarustelun kiihtymiseen entisestään sekä heikentää uudistuksen onnistumisen mahdollisuuksia.

18 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1)Sote-alueiden hallinto tulee järjestää siten, että niitä johtavat vahvan johtamisosaamisen ammattilaiset. Lisäksi Sote-alueiden johdossa ja asiantuntijoissa tulee olla tasapainoisesti sosiaali- ja terveydenhoidon asiantuntemusta. Tehy edellyttää, että organisaatioiden kaikilla tasoilla tulee olla hoitohenkilöstön johtamiseen koulutettuja hoitotyön johtajia. Mikäli johtamiseen liittyviä asioita ei saada kirjatuksi lakiesitykseen, tulee muutosten läpivienti epäonnistumaan ja johtamiskiistat jatkumaan. 2)Uudistuksen tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää terveyden edistämisen, siihen suunnattaviin voimavaroihin ja kannustimiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee voida osallistua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden asettamiseen ja keinojen valintaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden arviointiin. 3)Henkilöstön asema ja vaikutusmahdollisuudet muutoksessa on turvattava. Ilman sitoutunutta henkilöstöä ja heidän johtajiaan muutos ei voi onnistua. Lakiluonnoksessa ei ollut lainkaan henkilöstövaikutusten arviointia. Uudistuksessa tapahtuvat muutokset ovat suuria ja ne koskevat koko henkilöstöä. Henkilöstö tulee ottaa mukaan muutosprosesseihin. Oleellista on myös se kuinka muutosta johdetaan, Muutokseen sisältyy henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä. Lain toimeenpanoon tulee liittää henkilöstövaikutusten ennakointi ja arviointi sekä yhteistoimintalain ja työsuojelulain mukaiset toimenpiteet. Kunnille ja kuntayhtymille on osoitettava riittävästi rahaa muutoksen läpivientiin. 4)Tehy pitää tärkeänä, että laki ei saa ohjata epätarkoituksenmukaiseen integraatioon siten, että tarvittavan hoidon saavutettavuus ja turvallisuus kärsii. Palvelujen saatavuus ja mahdollisuus lähipalveluihin tulee turvata. 5)Tehy pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa tarkennettu erilaisia yhteistyörakenteita siten, että niiden avulla varmennetaan alueellista kehittämistä ja tutkimusta, työjaon kehittämistä ja tukemista, henkilöstön osaamisen sekä henkilöstön voimavarojen eli henkilöstömitoituksen kehittämistä. Näihin kaikkiin löytyy näyttöön perustuvaa tietoa, jota tulee hyödyntää. Kaiken uudistamisen keskellä ei tule hukata henkilöstön kehittämiseen liittyviä näkökulmia.