PÄÄTÖS Nro 5/2013/1 Dnro ISAVI/52/04.08/2012 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2013 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Lapinlahti. Lappalainen Pirkko ja Lappalainen Yrjö Urimolahdentie 527 73200 VARPAISJÄRVI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on nyt 49 lypsylehmää, 18 hiehoa ja 35 nuorkarjaa <6 kk, yhteensä 390 eläinyksikköä. Laajennuksen jälkeen tilalla on 88 lypsylehmää, 42 hiehoa ja 41 nuorkarjaa <6 kk, yhteensä 707 eläinyksikköä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinmäärän lisääminen 390 eläinyksiköstä 707 eläinyksikköön katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti, kohta 11 a ) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 12.6.2012 ja hakemusta on muutettu 11.9.2012. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla on Varpaisjärven kunnan ympäristölautakunnan 4.7.2001 Yrjö Lappalaiselle myöntämä ympäristölupa. Maan vuokraamisesta on tehty 5 sopimusta, yhteensä 59 ha peltoa ja yksi vuokrasopimus lietesäiliöstä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Sijaintipaikka ja sen ympäristö 2 (14) Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee Lapinlahden kunnan Sutelan kylässä, Kangastalo -tilalla (kiinteistötunnus 402-430-83-11), osoitteessa Urimolahdentie 527, 73200 Varpaisjärvi. Lähimmät asunnot ovat 250 300 m:n etäisyydellä eläinsuojasta. Alueella on Syvärin osayleiskaava. Hakemus koskee toimivaa lypsykarjatilaa. Nykyinen parsinavetta laajennetaan rakentamalla lehmille kestokuivikepohjainen eläinhalli, johon tulee lypsyrobotti. Laajennuksen jälkeen tilalla on 88 lypsylehmää, 42 hiehoa ja 41 vasikkaa. Tilalla on lietelantajärjestelmä 36 eläimellä ja kuivikepohja 135 eläimellä. Lietelannan varastointia varten on säiliötilavuutta käytettävissä 1803 m 3, kun tilalle rakennetaan uusi 1200 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliöistä yksi (250 m 3 ) on katettu samoin lietekuilut. Kuivitettuja alueita on 650 m 2. Kuivikkeena käytetään olkea, turvetta, purua ja helpiä. Kuivikkeen paksuus on 60 cm ja tyhjennys kaksi kertaa vuodessa. Katetun kuivalantalan pinta-ala on 432 m 2 ja tilavuus 1 300 m 3. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna torniin 850 t/a, laakasiiloon noin 600 t/a ja pyöröpaalataan 100 t/a. Lypsylehmiä laidunnetaan lähilaitumella 4 5 kk/a. Lehmät pidetään laidunkaudella yöt sisällä. Laidunalaa on n. 25 ha. Laitumet on aidattu vesistöstä erilleen. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 500 m 3 ) sekä puristeneste (250 m 3 ) ja eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Lanta levitetään lannoitteeksi peltoon. Levitys tapahtuu kasvukaudella siten, että keväällä levitetään 60 %, kesällä 20 % ja syksyllä 20 %. Liete mullataan nurmeen. Kuivalanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 99,9 ha, josta omaa on 40,9 ha ja vuokrapeltoa 59 ha. Tilalla on Syvärin vesiosuuskunnan vesi. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, yhteensä 5 300 litran. Suunnitelmissa on kaksoisvaippasäiliön hankinta. Konehallissa säilytetään muita öljytuotteita enintään 600 l. Pesuaineet (400 l) säilytetään maitohuoneessa. Kasvinsuojeluaineet käytetään ostovuonna. Biologiset säilöntäaineet säilytetään navetan jääkaapissa. Liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto 12 kertaa vuodessa ja teurasauto noin 10 kertaa vuodessa. Rehunteko kestää noin kaksi viikkoa ja lietteen ja lannan ajo noin kahdeksan viikkoa vuodessa.
Jätteet ja niiden käsittely 3 (14) Jätenimike Määrä Käsittely ja Toimituspaikka vuodessa hyödyntäminen kuolleet eläimet 5 20 kpl raatokeräily Honkajoki pilaantuneet rehut 5 10 t kuivalantalaan peltoon Loisteputket 10 kg ongelmajätepiste Metalliromu 2 3 t romunkeräys Jäteöljyt ja akut 250 kg ongelmajätekeräys Muovit 2 000 kg Paperisäkit poltetaan uunissa Arvio ympäristövaikutuksista Tulevaisuudessa lannan kuljetus lisääntyy ja rehuntekoaika pitenee. Iso osa lannasta on kuivalantaa, jolloin hajuhaitat pienenevät. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toiminta häiriötilanteissa Tulipalon varalle tilalla on pelastussuunnitelma, palohälytinjärjestelmä ja sähkökatkon varalle on aggregaatti käytettävissä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ASIAN KÄSITTELY Lietteen multaus nurmeen, katettu kuivalantala, seinissä kennoverholevyt ja hormiilmanvaihto ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Lapinlahden kunnassa 25.10. 26.11.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 25.10.2012 ilmestyneessä Matti ja Liisa nimisessä paikallislehdessä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lapinlahden kunnanhallitukselta, Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että eläinsuojan vaikutusalueella ei ole vesienhoitolain mukaisesti luokiteltuja järviä tai jokia. Eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistön tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön.
4 (14) Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.631 kuormitusta, kun toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Lannanlevitykseen on hankittava peltoa vähintään 31 ha lisää, jotta se riittää hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Tilakeskusten lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Pohjavesialueella oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa eikä niitä saa käsitellä torjunta-aineilla. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön. Asutuksen läheisyyden huomioon ottaen eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainesäiliölle on rakennettava tiivis esim. betoninen alusta ja tankkauspaikka. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Lapinlahden kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Lapinlahden ympäristölautakunta toteavat lausunnossaan, että eläinsuoja sijaitsee Syvärin rantaosayleiskaavan alueella. Tilan rakennukset sijaitsevat AM-alueella (maatilojen talouskeskusten alue) ja viljelyspeltojen alueella on MA-merkintä eli maisemallisesti arvokas viljelyalue. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tulee olla tiiviitä niin, että maaperään ei pääse niistä valumia. Toiminnassa käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lantaa leviä ympäristöön siirtojen ja kuljetusten aikana. Tarvittaessa likaantuneet siirtotiet tms. alueet on puhdistettava. Lapinlahden ympäristönsuojelumääräysten mukaan polttoainesäiliöt on sijoitettava tiiviille, polttoainetta läpäisemättömälle alustalle siten, että kemikaali ei pääse valumaan maaperään, vesistöön tai viemäriin. Mahdolliset vuodot on pystyttävä keräämään talteen.
5 (14) Polttoaineen tankkauspaikan on oltava päällystetty tiiviillä, polttonestettä läpäisemättömällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mahdolliset vuodot on pystyttävä keräämään talteen. Polttoainesäiliöt tulee varustaa lapon- sekä ylitäytönestolla. Kemikaalin käsittely- ja varastointipaikalla on oltava nopeasti käyttöönotettavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Mikäli tilan viljelyspeltojen läheisyydessä on käytössä olevia talousvesikaivoja tai lähteitä, tulee niiden ympärille jättää nitraattiasetuksen suositusten mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Lapinlahden terveydensuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan, että ympäristölupahakemuksessa kuvatusta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, mikäli toiminnanharjoittaja huomioi toiminnan synnyttämät ajoittaiset haju- ja meluhaitat, lannankuljetuksen määräykset, haittaeläinten torjunnan toiminnassaan, kuolleiden eläinten hävittämisen vaatimukset, rakenteiden kunnossapidon, laiduntamisen sekä peltojen lannoituksen ja niille tapahtuvan lietteen levityksen mahdolliset vaikutukset ympäristöön. Lannan levitysajan rajallisuuden ja levitystavan vuoksi toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaitaksi luettavaa hajuhaittaa, sillä kynnys todeta hajun aiheuttavan terveyshaittaa on yleensä huomattavasti korkeampi kuin viihtyvyyshaitan. Hajuhaittojen vähentämiseksi pellot tullee kuitenkin muokata/mullata mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen. Lannan kuljetuksessa peltolohkoille on huolehdittava, ettei kuljetuskalusto likaa yleisiä tieosuuksia. Tilan toiminta ei saa vaarantaa talousvetenä käytettävien kaivovesien laatua alueella. Mikäli lannanlevityspeltojen läheisyydessä on käytössä olevia talousvesikaivoja, tulee kaivojen ympärille jättää nitraattiasetuksen mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa. Peltojen lannoitus ja lannan levitys eivät saa aiheuttaa myöskään vesistöön sellaisia valumia, jotka osaltaan voisivat olla huonontamassa veden käyttökelpoisuutta ja laatua uima- ja käyttövetenä. Lietesäiliöt on aidattava niin, että eläinten ja ihmisten joutuminen niihin voidaan estää. Eläinten reitit laitumille tulee olla mahdollisimman kovapohjaiset. Säilörehun kuljetuksesta ja lietteen levityksestä aiheutuva meluhaitta on ajoittaista eikä sen katsota aiheuttavan terveyshaittaa. Yöaikaan työskentelyä tulee kuitenkin välttää. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, ettei toiminta lisää haittaeläinkantaa alueella. Haittaeläintorjunnasta on huolehdittava ja haittaeläinten pääsy ravinnonlähteisiin ja pesiminen rakenteissa tulee estää. Lintujen ja muiden haittaeläinten pääsy myös navettaan tulee minimoida mm. salmonellariskin vuoksi. Eläinsuojan, lantavarastojen ja polttoainevarstojen rakenteet on pidettävä kunnossa säännöllisten tarkastusten, huoltojen ja korjausten avulla. Nämä seikat huomioiden ympäristöterveysviranomainen ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle.
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 6 (14) Lisäksi terveydensuojeluviranomainen tässä yhteydessä huomauttaa, että alkutuotantoasetuksen (MMMa 134/2006) 15 :n mukaan alkutuotantopaikalla, kuten maidontuotantotilalla, käytettävän veden on oltava puhdasta. Oman kaivon vesi on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein, mikäli sitä käytetään maidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen. Vedestä on tutkittava vähintään E. coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä aistinvaraisesti arvioitu väri ja haju, fluoridia ei tarvitse enää maidontuotantotilan talousvesivaatimusten mukaan tutkia. Edellä mainittujen bakteerien pitoisuuksien täytyy olla 0 pmy/100 ml, eikä vedessä saa olla selvää vierasta väriä tai hajua. Jos vesi ei täytä näitä laatuvaatimuksia ja - suosituksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Pirkko Lappalaiselle ja Yrjö Lappalaiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kangastalo -tilalla (402-430-83-11) Lapinlahden kunnan Sutelan kylässä. Lypsylehmätilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on 707. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan varastointiin on oltava varastotilavuutta yhteensä 2 906 m 3. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava haju-haittojen vähentämiseksi. 3. Lietelantasäiliöt ja lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja si-
7 (14) säilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 5. Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. 6. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 84 ha. Peltoon levitettävä liete ja lanta tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Eläinsuojan WC-vedet voi levittää peltoon, mikäli ne on kalkkistabiloitu sammutetulla kalkilla nostamalla lietteen ph yli 12:sta kahden tunnin ajaksi. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohja-vesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Vaaralliset jätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa luvallisen vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. 9. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 11. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta.
Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: 8 (14) - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala sekä tiedot toiminnan tarkkailusta on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 13. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.
Luvan myöntämisen yleiset perustelut 9 (14) Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Eläinsuoja sijoittuu maatalousalueelle. Rantaosayleiskaavassa tilakeskuksen alue on merkitty maatilojen talouskeskusalueeksi ja viljelyspeltojen alue maisemallisesti arvokas viljelyalue. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijoilla on hakemuksen mukaan käytettävissä noin 1 803 m 3 lietesäiliötilavuutta ja 1 300 m 3 kuivalannan varastotilavuutta. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain yhteensä noin 2 906 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosfori-sisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitus-tarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa ja vuokrattua peltoa noin 99,9 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 83,4 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijan eläinsuojasta kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa.
10 (14) Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 83,4 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. Kalkkistabiloinnilla tuhotaan WC-vesissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja.
11 (14) Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ympäristökeskuksen lausunnon vaatimus lannanlevitykseen tarvittavasta peltoalasta perustuu hakijan alkuperäiseen hakemukseen, jossa eläinmäärät olivat suuremmat. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 12 (14) Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.1.2026 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannan varastointitilan muutoksista, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Varpaisjärven kunnan ympäristölautakunnan 4.7.2001 Yrjö Lappalaiselle antaman ympäristöluvan. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa-olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009, 1792/2009) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 72, 118, 119, 122, 148 Jäteasetus (179/2012) 4 liite 4
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 13 (14) Käsittelymaksu on 2 285 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lappalainen Pirkko ja Lappalainen Yrjö Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lapinlahden kunnanhallitus Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut/ Lapinlahden terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) - ympäristö- ja luonnonvarat - Leena Hiltunen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Lapinlahden kunnan virallisella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU 14 (14) Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteet Valitusosoitus Päivi Määttä Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.2.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.