PÄÄTÖS. Nro 46/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/265/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 46/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/265/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Stena Recycling Oy Äyritie 8 C 01510 Vantaa Yhteyshenkilö: Marko Walavaara TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Stena Recycling Oy:n (myöh. Stena) Jyväskylän talousalueella sijaitsevissa asiakaskohteissa syntyvän rakennus- ja huonekalujätteen hyötykäytön lisäämistä logistisen hyödynnysketjun optimoinnin avulla. Ilmoituksen kohteena oleva koeluonteinen toiminta sijoittuu Stenan Jyväskylän palveluyksikköön. Palveluyksikkö sijaitsee Jyväskylässä Seppälänkankaan teollisuusalueella (kaupunginosa nro 19) korttelissa 3 tontilla 58 ja sen osoite on Sepelitie 23. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on jätetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 19.4.2010. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 13 g perusteella. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. ALUETTA KOSKEVAT LUVAT Keski-Suomen ympäristökeskus on 12.3.2004 myöntänyt Stenan (entinen Stena Metalliyhtymä Oy) Jyväskylän terminaalille ympäristöluvan (Dnro KSU-2003-Y-284/111). Päätöstä on muutettu 28.1.2009 (KSU-2008-Y-208/111) lupamääräysten 1 ja 26 osalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ALUETTA KOSKEVAT KAAVAT Stenan kiinteistöllä on ollut metallien kierrätykseen liittyvää toimintaa 1980-luvulta lähtien. Noin 15 000 m 2 :n suuruinen toiminta-alue on aidattu enimmiltä osin betonielementtiaidalla ja sen pohjoispuolella on louhittu kallioseinämä. Alueen maaperä on enimmäkseen hiekkaa ja silttiä kalliopinnan ollessa kiinteistöllä 0,6 2,2 metrin syvyydessä. Suuri osa aluetta on pinnoitettu tiiviiksi (asfaltti/jyräbetoni). Alueen maaperää on kunnostettu vuosina 2005 ja 2007 toiminnoista ajan myötä aiheutuneen maaperän pilaantumisen vuoksi. Tontin sadevedet johdetaan alueen ulkopuolella kulkeviin sadevesiojiin. Alueella ei ole kunnan sadevesiviemäriä. Alue kuuluu Seppälänkankaan pohjavesialueeseen (0917951, I-luokka) ja Jyväskylän kaupungin Tyyppälän vedenottamo sijaitsee noin 400 metrin päässä kiinteistöstä länteen. Vedenottamo ei ole toistaiseksi käytössä. Stenan toiminta-alueella on kaksi pohjaveden havaintoputkea, toinen rakennuksen vieressä alueen itäreunalla ja toinen alueen eteläreunalla. Alueella on asemakaava, jossa Stenan kiinteistö on merkitty teollisuus-, varasto-, toimistoja liikerakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä TL-2). Alueen ympäristössä on muita teollisuusyrityksiä sekä maa-ainestenottoalue ja metsää. Kaakkoispuolella on naapurina jätteenkäsittelylaitos. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. KOELUONTEINEN TOIMINTA Yleistä Jyväskylän palveluyksikössä harjoitetaan metalliromun käsittelyä ja varastointia sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoa. Alueelle otetaan vastaan ja käsitellään lähinnä romumetallieriä teollisuudesta, kuntien keräyskampanjoista, yksityisiltä romunkerääjiltä ja yksityisiltä yhdistyksiltä ja henkilöiltä. Lisäksi vastaanotetaan välivarastoitavaksi ja paalattavaksi romuajoneuvoja. Laitoksen toiminta käsittää romumetallin vastaanoton, lajittelun, varastoinnin, polttoleikkauksen ja edelleen toimittamisen metalliteollisuuden raakaaineeksi. Metallin kerääminen onnistuu teollisuudesta sekä rakennus- ja purkutyömailta perinteisesti hyvin, mutta muun lajittelemattoman jätteen seassa on materiaalikohtaisesta syntypaikkalajittelusta huolimatta paljon hyödyntämiskelpoista materiaalia. Mikäli materiaalikohtaista lajittelua ei ole, on lajittelemattomien sekakuormien hyödynnysaste yli 60 %. Mikäli syntypaikkalajittelu on aloitettu, on hyödynnysaste silti 20 60 % materiaalin määrästä. Jat-

3 kamalla syntypaikkalajittelua teolliseen hyödynnysketjuun kuuluvalla toiminnalla saadaan tästä nykyisin kaatopaikalle menevästä materiaalivirrasta suuri osa hyötykäyttöön. Teollinen hyödynnysketju perustuu asiakaskohtaisesti määriteltävän lähilogistiikan tehokkaaseen käyttöön, jonka tarkoituksena on käsitellä ja hyödyntää kaikki jätemateriaalit mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. Toiminnan tarkoitus Koeluonteisen toiminnan tarkoituksena on lisätä jätteiden hyödyntämistä jätelain hierarkian mukaisesti syntypaikkalajittelun avulla Stenan asiakaskohteissa Jyväskylän talousalueella. Asiakkaiden kanssa sovitaan kohdekohtaiset ohjeistukset, jotka sovitetaan tapauskohtaisesti Jyväskylän alueen hyödynnysketjuun. Hyödynnysketju rakennetaan ja sen toimintaa kokeillaan koetoimintana. Hyödynnysketjuajattelussa Stena ohjeistaa asiakkaiden syntypaikkalajittelun ja pyrkii hyödyntämään materiaalit omissa prosesseissaan. Kaatopaikalle ohjattavan materiaalin osuus riippuu lajittelusta, jossa siirtokuormauksen ja välikäsittelyn merkitys on erittäin suuri. Stenan ratkaisut kierrätyspolttoaineelle sekä loppusijoitettavalle materiaalille perustuvat toimituksiin laitoksille, jotka hyödyntävät kerätyn syntypaikkalajitellun materiaalin mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella tai loppusijoittavat materiaalin mahdollisimman lähellä syntypaikkaa (läheisyysperiaate). Rakennustyömailla lajiteltava materiaali on osittain huonekalupohjaista kierrätysmateriaalia, jolle ei Suomessa ole vielä toimivaa kierrätysjärjestelmää. Huonekalujätteen hyödyntämisestä on tarkoitus tehdä pilotti alueen toimijoiden kanssa koetoiminnan yhteydessä. Hyödynnysketjun rakentamisella saavutettu tehokkuus vähentää ympäristökuormitusta kokonaisuuden hallittavuuden kautta. Lisäksi materiaali päätyy hyödynnettäväksi ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kuormien meno-paluu ajattelu on hoidettavissa tehokkaasti, kun käytetään omaa materiaalikohtaista logistiikkaa. Toiminta käytännössä Asiakaskohteista vastaanotetaan materiaalia niille varatuille alueille Stenan Jyväskylän palveluyksikössä. Materiaalit lajitellaan joko koneellisesti tai manuaalisesti jätteen koostumuksesta riippuen. Materiaalista erotellaan hyödyntämiskelvottomat materiaalit ja kiviaines, jotka toimitetaan paikalliselle jätehuoltoyhtiölle loppusijoitusta varten. Eroteltu hyödyntämiskelpoinen materiaali, kuten metallit, puu, muovit ja huonekalut, lajitellaan omiksi lajeikseen ja /tai käsitellään siten, että ne kelpaavat joko jatkojalostukseen tai suoraan hyötykäyttöön. Vastaanotto, lajittelu ja edelleen toimitus voidaan tehdä samoilla laitteistoilla (materiaalinkäsittelykoneet, siirtolavat) kuin palveluyksikössä on jo nykyisin käytössään. Puun ja muun kevyen energiajätteen murskausta voidaan tehdä kaivinkoneella tai alueelle tuotavalla siirrettävällä puunmurskaimella. Toiminta sijoittuu alueen pohjoisosaan (takaosaan) kalliosta louhitulle alueelle. Käsittelykelpoinen, pääosin kierrätyspolttoainetta sisältävä materiaali toimitetaan jatkojalostukseen Stenan käsittelylaitoksille, joissa materiaali jatkojalostetaan REF I ja REF II - tason polttoaineeksi ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle polttolaitokselle, joka hyödyntää materiaalin sähkönä ja lämpönä. Polttoaineena hyödyntämiskelvoton materiaali toimitetaan erottelun kautta joko metallien hyödyntämiseen tai asianmukaiseen loppusijoitukseen luvan omaavalle kaatopaikalle. Raaka-aineet Koeluonteisen toiminnan puitteissa siirtokuormattava ja lajiteltava materiaali on teollisuudesta, rakentamisesta ja purkuliiketoiminnasta syntyvää jätettä, kuten metalleja, kaapelei-

4 ta, puuta, muovia, kuituja, huonekaluja sekä muuta palavaa materiaalia ja mineraalista jätettä. Materiaaleissa ei ole ongelmajätteitä, nestemäisiä jätteitä eikä biojätteitä. Taulukko 1. Toiminnassa käsiteltävät materiaalit ja niiden määrät, käsittely ja varastointi. Materiaali Jäteluokka Määrä (tn) Käsittely; varastointi; suurin kertavarasto Alkulajiteltu rakennusjäte ja energiajäte 17 09 04 19 12 10 4 000 tn Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla; lajittelu; 500 tn Puu 15 01 03 17 02 01 19 12 07 20 01 38 Muovi, kumi 15 01 02 16 01 19 17 02 03 19 12 04 20 01 39 Kuitu (pahvi, kartonki, paperi) 15 01 01 17 02 03 19 12 01 20 01 01 2 000 tn Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla; lajittelu, mahdollinen murskaus; 500 tn 2 000 tn Välivarastointi varastokentällä, lavoilla tai hallissa; mahdollinen murskaus; 200 tn 1 000 tn Välivarastointi varastokentällä, lavoilla, puristimissa tai hallissa; lajittelu; 200 tn Huonekalut 20 03 07 1 000 tn Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla; lajittelu, mahdollinen murskaus; 100 tn Mineraalinen jäte (lasi, lasivilla, kiviaines) 16 01 20 17 01 01-03 17 02 02 17 08 02 19 12 05 19 12 07 20 01 02 5 000 tn Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla; 500 tn Taulukossa esitetyt jätejakeet kuuluvat koetoiminnan piiriin. Metallien ja kaapelien vastaanotto Stenan Jyväskylän palveluyksikköön on mahdollista sen ympäristöluvan puitteissa. Koetoiminnan piiriin kuuluvien jätejakeiden tuonti alueelle ei nosta jätemateriaalien kokonaismäärää yli ympäristöluvassa sallitun (43 500 tn/v). Toiminta-ajat Koetoiminnan on tarkoitus alkaa 17.5.2010 ja se kestää 31.3.2011 saakka, mikäli toiminnalla ei ennen sitä ole vielä lainvoimaista ympäristölupaa. Päivittäiset toiminta-ajat noudattavat alueen ympäristöluvassa määriteltyjä toiminta-aikoja. Alueella toimitaan klo 6 22 välisenä aikana toiminnan päättyessä usein kuitenkin jo klo 16. Kokeiltavan toiminnan osoittautuessa toimivaksi tullaan konseptille hakemaan ympäristölupaa kesän jälkeen. Tavoitteena on, että ympäristölupa saataisiin voimaan ennen koetoiminnan päättymistä, jolloin hyödynnysketju säilyisi yhteistyökumppaneille katkeamattomana. Raportointi Koeluontoisesta toiminnasta raportoidaan toimivaltaiselle viranomaiselle kahden kuukauden sisällä koeluonteisen toiminnan päättymisestä.

5 Arvio vaikutuksista ympäristöön ja suunnitellut ympäristönsuojelutoimet Päästöt maaperään ja pohjaveteen Koetoiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Toiminta tapahtuu asfaltoidulla alueella ja alueen valumavedet johdetaan hallitusti hiekanja öljynerotusjärjestelmän kautta ulos alueelta. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Lisäksi materiaalien käsittely, kuten murskaus ja varastokasojen siirtely sekä liikenne voivat aiheuttaa paikallisia pölypäästöjä. Pölypäästöt minimoidaan huolehtimalla pölyävän materiaalin pölyn sidonnasta käsittelyn yhteydessä ja tarvittaessa työvaiheiden ajoittamisella. Pölyäminen on paikallista ja sen vaikutus ympäristön kannalta alueen ulkopuolelle on vähäistä. Melu ja tärinä Työkoneiden ja laitteiden käyntiäänet sekä alueen liikenne aiheuttavat jonkin verran melua. Melun ja tärinän vaikutukset ovat paikallisia. Murskaustoimintaa alueella voi tapahtua yhteensä noin 20 päivänä 1 2 päivää kerrallaan. Puuhaketuksen melutaso on sadan metrin etäisyydellä laitteesta ilman vaimentavia elementtejä noin 61 63 db riippuen murskauslaitteen koosta ja mallista. Toiminnot on sijoitettu alueelle siten, että melua alueen ulkopuolelle muodostuu mahdollisimman vähän. Alue sijaitsee kallioleikkauksessa, joka osaltaan estää melun kantautumista etenkin pohjoissuuntaan. Melutasot ovat alle ohjetasoarvojen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 19.4.2010. Paikalle ei ole tehty tarkastusta eikä asiasta ole järjestetty neuvottelua. Alue on lupaviranomaiselle ennestään tuttu. Asian käsittelyssä ei ole järjestetty kuulemista tai pyydetty lausuntoja, koska ilmoitetulla toiminnalla ei ole katsottu olevan olennaisia vaikutuksia yleisiin tai yksityisiin etuihin. Ilmoitusta on täydennetty 10.5.2010 koetoiminnan keston, jatkotoiminnan ja raportoinnin osalta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut ja hyväksyy koeluonteisen toiminnan toteuttamisesta esitetyn ilmoituksen tämän päätöksen mukaisesti sekä antaa seuraavat määräykset: 1. Koetoimintaa varten voidaan alueelle vastaanottaa vain tämän päätöksen taulukossa 1 mainittuja jätejakeita. Mikäli koetoiminnassa on tarpeen poiketa ilmoituksessa

6 esitetystä, on asiasta sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Koetoimintaan liittyviä jätejakeita voidaan varastoida alueella yhtä aikaa yhteensä 2 000 tonnia. 2. Toiminnanharjoittajan tulee tiedottaa naapurikiinteistöille kirjeellä Stena Recycling Oy:n toiminnassa tapahtuvasta muutoksesta. 3. Jätteiden varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua päällystetyllä alueella. Eri jätejakeita ei saa sekoittaa keskenään. Jokaiselle jätejakeelle on osoitettava oma varastointipaikka ja jätejakeiden paikat on merkittävä alueelle selvästi. Kuitujätteiden varastointi tulee järjestää siten suojattuna, ettei tuuli ja sade pilaa tai levitä materiaalia. Jätteet tulee käsitellä, lajitella ja toimittaa eteenpäin neljän kuukauden kuluessa niiden saapumisesta alueelle. 4. Koetoiminta-alueelta tulevien hulevesien laatua tulee seurata siten, ettei veden mukana kulkeutuva jäte tuki viemäreitä. Tarvittaessa kiintoaine on eroteltava sadevesistä. 5. Toiminnasta ei saa aiheutua toiminta-alueen tai ympäristön epäsiisteyttä tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla toiminnan aikana ja niistä on pidettävä kirjaa. Mikäli haitallisia ympäristövaikutuksia havaitaan, tulee korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyä välittömästi. Mikäli toiminnasta aiheutuu poikkeuksellisen paljon haittaa naapurustolle (esim. melu tai pöly) tai muuta ennalta arvaamatonta haittaa ympäristölle, voi valvontaviranomainen tarvittaessa keskeyttää toiminnan. 6. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä koetoiminnasta alueella vastaava henkilö, jolla on tehtävään riittävä tietämys. Vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristötoimeen. 7. Koeluonteisen toiminnan tuloksista tulee raportoida valvontaviranomaiselle viimeistään 2 kuukautta toiminnan päättymisen jälkeen. Raportointi toiminnan tuloksista tulee kuitenkin liittää samasta asiasta vireille laitettavaan ympäristölupahakemukseen, mikäli se tapahtuu ennen koetoiminnan päättymistä. Muilta osin koetoiminnan aikana tulee noudattaa ympäristölupapäätöstä KSU-2003-Y- 284/111 (annettu 12.3.2004, muutettu 28.1.2009). Perustelut Ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kokeilla valmistusmenetelmää taikka hyödyntää jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Asiassa ei ole tehty kuulemista, koska toiminta on luonteeltaan ja vaikutuksiltaan verrattavissa alueella harjoitettavaan luvanvaraiseen toimintaan eikä hanke vaikuta olennaisesti yleisiin tai yksityisiin etuihin. Aluehallintovirasto on antanut tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä ja tiedottamisesta. Alueen jätteenkäsittelytoiminnoista pohja- ja pintavesiin aiheutuvia haittoja tarkkaillaan ympäristöluvan puitteissa. Ympäristöluvassa on annettu myös alueen toimintoja koskevat melurajat. Koeluonteisen toiminnan ei katsota edellyttävän ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista vakuutta.

7 Määräys 1. Käsiteltävät jätejakeet on määritelty ilmoituksen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista (YSL 81 ) ja valvontaviranomaisella on mahdollisuus antaa päätöksestä poikkeavia yksittäisiä määräyksiä (YSL 85 ). Varaston enimmäiskokoa on rajoitettu ilmoituksen mukaisesti. Määräys 2. Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesti antaa tarpeellisia määräyksiä tiedottamisesta. Tiedottaminen naapurustolle on tärkeää, koska esimerkiksi uutena toimintana alueella toteutettu panssarivaunujen polttoleikkaus aiheutti odottamatonta haittaa naapurustolle. Naapurikiinteistöille toimitettavassa kirjeessä tulee kertoa toiminnan tarkoituksesta, tästä päätöksestä, toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista haitoista tai järjestelyistä sekä vastaavan henkilön yhteystiedot. Määräys 3. Jätteiden käsittely tiiviillä alustalla (asfaltti tai betoni) suojaa maaperää (YSL 7 ). Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Jätteiden sekoittuminen tai pilaantuminen esimerkiksi veden vaikutuksesta vaikeuttaa niiden hyötykäyttöä. Eri jätejakeille on oltava omat aumat, siirtolavat tai muut vastaavat varastointipaikat. Varastointipaikat merkitään esimerkiksi informaatiotauluin, kartalla tai vastaavasti. Jätteiden tuonti alueelle ei saa olla vain siirtokuormausasematoimintaa, vaan jätteet tulee käsitellä ja toimittaa eteenpäin riittävällä aikataululla, jotta niitä ei kerry alueelle. Alue on I-luokan pohjavesialuetta, jolla ei ole tarkoituksenmukaista varastoida jätettä kauempaa kuin sen käsittelemiseksi on tarpeen. Määräys 4. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä syntyy roskaa ja pölyä, joka huuhtoutuu hulevesien mukana maastoon. Kiintoaineen erotteluun voidaan käyttää esimerkiksi pintapatoa, välppäkaivoa, hiekanerotinta, saostusallasta tai vastaavaa, jolloin vettä raskaamman ja kevyemmän aineksen joutumista viemäriin pystytään rajoittamaan. Määräys 5. Koetoiminta tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu pölyämistä, meluhaittaa, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminnalle ominaista haittaa. Etenkin pölyn muodostumista ja roskaantumista tulee tarkkailla silmämääräisesti ja tarvittaessa valvontaviranomainen voi edellyttää myös pölyn mittauksia. Toimintaalueen välittömässä läheisyydessä on muita yrityksiä. Koetoiminnasta saattaa aiheutua myös ennalta arvaamatonta haittaa. Ympäristönsuojelulain 86 :n perusteella valvontaviranomainen voi keskeyttää toiminnan, jollei haittaa voida poistaa tai riittävästi vähentää. Määräys 6. Koetoiminnasta vastaavan henkilön nimeämisellä varmistetaan asianmukainen toiminnan ja sen jätehuollon järjestäminen alueella. Henkilön on tunnettava koetoiminnan tavoitteet ja jätteiden logistiikka alueella, käytettävät laitteet sekä laitosta koskeva ympäristölainsäädäntö ja määräykset. Määräys 7. Raportoinnilla koeluonteisesta toiminnasta osoitetaan toiminnan koeluonteinen tarkoitus. Toiminnanharjoittaja osoittaa raportoinnilla jätelain 51 :n mukaisesti olevansa selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja hyödyntää raportoitua tietoa toiminnan kehittämisessä. Lupa- ja valvontaviranomaiset voivat hyödyntää saatua tietoa mahdollisen ympäristöluvan valmistelussa. Valvontaviranomaisella on myös jätelain 52 :ään kirjattu tiedonsaantioikeus. Raportista tulee ilmetä ainakin toiminnasta aiheutuvat havaitut ympäristöhaitat, alueelle tuodut jätemäärät jätelajeittain ja lajittelun onnistuminen, jätteiden hyötykäyttö- tai jatkojalostuskohteet sekä loppusijoitettavien jätteiden määrä.

8 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 43, 61, 64, 81, 85 ja 86 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5 ja 27 Jätelaki (1072/1993) 51 ja 52 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Jyväskylän kaupungin (Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä) ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (Wolffintie 35, Vaasa) ilmoitustauluilla. Päätöksestä ei tiedoteta sanomalehdessä, koska asian merkitys on vähäinen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä perittävä käsittelymaksu on 1 200. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ilmoituksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukko liitteen mukaan koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 1 200 euroa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Petteri Ahonen JAKELU Päätös Ilmoituksen tekijä Päätös tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jyväskylän kaupunki / rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITE Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen ja valitusaika Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmän liitteet Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antopäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusaika päättyy 23.6.2010. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta, - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa, - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisesti toimitettua valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa. Valituskirjelmään on liitettävä - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköisessä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Valituskirjelmän toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse tai sähköisesti. Käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite PL 204, 65101 Vaasa Puhelin 0100 863 60 tai 010 36 42611 Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 89 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.