Kai Pahlman (10) ja kuuluisa banaanipotku. Helsingin avajaisissa 12.6.1938 oli ohjelmassa voimistelunäytösten ja yleisurheilukilpailujen lisäksi jalkapallo-ottelu. Se käytiin Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton Helsingin piirien välillä. Ottelua pelattiin 2 x 10 minuuttia ja se päättyi tulokseen 0-0. Jalkapallosta tulikin yleisurheilun ohella stadionin merkittävin urheilumuoto. Yhä edelleen tärkeimmät Suomen jalkapallon maajoukkuepelit pelataan Olympiastadionilla. Siellä suomalainen jalkapalloyleisö on vuosikymmenien kuluessa saanut kokea näyttävän kaartin kansainvälisiä jalkapallotähtiä, kymmeniä eri maiden maajoukkueita ja ulkomaisia sarjajoukkueita. Vierailijoiden joukossa on nähty Saksan Bayern München, Italian AC Milan ja Englannin Manchester United. Korkein jalkapallon katsojaluku Olympiastadionilla saavutettiin 1952 olympiakisojen jalkapallon finaaliottelussa 2.8.1952, kun vastakkain olivat Unkari ja Jugoslavia. Peliä seurasi paikan päällä reilut 58 000 katselijaa. Finaalin lisäksi 1952 olympiakisojen jalkapallo-otteluista pelattiin Olympiastadionilla Suomi-Itävalta ja välierät.
Suomi antoi kovan vastuksen maailmanmestari Italialle 1939. Suomi-Italia jalkapalloottelussa käytetty pallo. Sen lahjoitti Urheilumuseolle Suomen Palloliitto 1943. Olympiastadion on edelleen Suoman jalkapallomaajoukkueen virallinen kotikenttä ja siellä pelataan kaikki tärkeimmät jalkapallon maaottelut. Jo vuonna 1938 Suomi pelasi vastavalmistuneella stadionilla Ruotsia, Tanskaa ja Liettuaa vastaan. Seuraavana vuonna 1939 Suomi kohtasi 1940 olympiakisoihin valmistautuvalla stadionilla Italian. Niukka 2-3 häviö suurelle jalkapallomaalle lupasi Suomelle hienoa olympiaturnausta. Odotettua urheilujuhlaa ei kuitenkaan tullut, sillä sota tallasi haaveet jalkoihinsa. Osa Italiaa vastaan pelanneista suomalaisista ei koskaan palannut rintamalta. Suomalainen jalkapalloyleisö on saanut nauttia kansainvälisistä kohtaamisista useasti, mutta maaotteluvoittoja on suotu harvakseltaan. Vuonna 1950 suomalaiset yllättivät hienolla tavalla voittamalla maailman parhaimpiin jalkapallomaihin lukeutuvan Jugoslavian 3-2. Makea voitto ruotsalaista saatiin 1964, kun Suomi voitti Ruotsin 1-0 ensimmäisen kerran 30 vuoteen. Samana vuonna Suomi vei Pohjoismaiden mestaruuden voittamalla Helsingissä vielä Tanskan 2-1. Vuonna 1987 suomalaiset saivat vastaansa jalkapallon kuninkuusluokan vastustajan, Brasilian. Palloliiton 80-vuotisen taipaleen kunniaksi pelattu juhlaottelu veti katsomot täyteen. Peli päättyi Brasilian voittoon 3-2. Komeiden voittojen sijaan suomalaiset jalkapallon ystävät ovat saaneet todistaa tasapelejä ja tiukkoja yhden maalin häviöitä useita eturivin jalkapallomaajoukkueita vastaan. Tärkeä tasapeliin päättynyt ottelu pelattiin täydellä Olympiastadionilla 11.10.2000, kun Suomi kohtasi kentällä Englannin MM-karsintaottelussa. Lopputulos oli 0-0. Seuraavana kesänä tasapeli Saksaa vastaan oli kuitenkin jo hienoinen pettymys hyvässä vedossa olleelle Suomen A-maajoukkueelle. Monet jalkapallon huippumaat ovat saaneet suomalaisen jalkapalloyleisön liikkeelle sankoin joukoin. Stadionin katsomot ovat 2000 luvulla täyttyneet useasti isäntämaan kohdatessa sellaisia jalkapallomaita kuin Alankomaat ja Englanti.
Lahden Reipas in loppuottelu pelattiin vuodesta 1955 aina vuoteen 1999 saakka Helsingin Olympiastadionilla. 1977 finaali oteltiin Tampereella ja 1993 Porissa. Pelipaikkana Olympiastadion oli kirjattu Cupin sääntöihin - samoin pelipäivä, joka oli sunnuntai. Viimeinen in loppuottelu pelattiin Olympiastadionilla 30.10.1999. Vastakkain finaalissa olivat FC Jokerit ja FF Jaro. Ottelutulos oli 2-1. Tämän jälkeen Cupin loppuottelut on pelattu vuodesta 2000 samana vuonna valmistuneella Finnair stadionilla (nykyisin Sonera stadion). Menestynein -joukkue on ollut Valkeakosken Haka, jolla on 12 voittoa. Toiseksi eniten mestaruuksia on kahminut HJK. Kolmantena tilastoissa tulee Lahden Reipas, joka 1960 70 -luvulla pelasi itsensä mestariksi seitsemän kertaa peräkkäin.
25.11.1989 HJK pelasi PSV :tä vastaan. Yleisöä saapui paikalle ennätysmäärä. HJK hävisi ottelun 1-3. Vuosi 1989 oli suomalaisessa jalkapallossa jännittävää aikaa, kun HJK karsi itsensä Mestarien liigaan. Helsingin Olympiastadionilla nähtiin kansainvälisen tason seurajoukkueita ja hienoa jalkapalloa. HJK:n vieraina kotikentällä pelasivat Kaiserslautern, Benfica ja PSV Eindhoven. Pelit olivat yleisömenestyksiä. Vaikka viimeinen HJK:n Mestarien liigan kotiottelu pelattiin jo lumen kylmettämällä stadionilla, saapui paikalle yli 30000 jalkapallosta kiinnostunutta ympäri maata. Kotiottelut Mestarien liigassa jäivät vähämaalisiksi. PSV Eindhoven oli ainoa vierailija, joka pääsi yllättämään HJK:n kolme kertaa. Loppulukemat olivat tuolloin 1-3. Kaikki PSV:n maalit teki sittemmin Manchester Unitedissa ja Real Madridissa maailman maineeseen yltänyt Ruud van Nistelrooij. Jalkapallon maaotteluita Ainoa HJK:n voittoon päättynyt Mestarien liigan peli käytiin Helsingin Olympiastadionilla 21.10.1998. Tällöin vastassa oli portugalilainen Benfica. Loppulukemat olivat 2-0. Maalintekijöinä olivat Mika Lehkosuo ja Mika Kottila.
Vaihtoviiri, jossa Naisten EMlopputurnaukseen 2009 osallistuneiden Suomen joukkueen pelaajien nimikirjoitukset. Naisjalkapallon juhlaa Helsingin Olympiastadionilla vietettiin 2009, kun Suomi sai järjestää Naisten jalkapallon EM-lopputurnauksen 23.8.- 10.9.2009. Päänäyttämönä oli Olympiastadion. Lisäksi pelejä pelattiin Helsingissä Finnair stadionilla (nyk. Sonera stadion), Lahdessa, Turussa ja Tampereella. EM-lopputurnauksen saaminen Suomeen oli merkittävää, sillä jalkapallon osalta edellinen täällä järjestetty aikuisten arvokisaturnaus oli Helsingin olympiakisat 1952. Järjestävänä maana Suomi sai osallistua EM lopputurnaukseen ilman karsintaa. Suomen lisäksi mukana oli 11 muuta maata: Englanti, Hollanti, Italia, Islanti, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Ukraina ja Venäjä. Suomessa järjestetty turnaus oli ensimmäinen, johon pääsi 12 maajoukkuetta. Jalkapallon maaotteluita EM-lopputurnauksen finaali pelattiin Olympiastadionilla 10.9.2009. Vastakkain olivat Englanti ja Saksa. Voiton otti odotetusti Saksa, nyt jo viidennen kerran peräkkäin. Ottelutulos oli Saksalle 6-2. Loppuottelua seurasi paikan päällä lähes 16 000 katsojaa. Eniten yleisöä saapui Olympiastadionille 23.8.2009, kun kentällä pelattiin avajaisottelu Suomi-Tanska. Tällöin katsomoissa peliä seurasi reilut 16000 jalkapallon ystävää. Suomen naiset palkitsivat paikalle tulleet voittamalla Tanskan 1-0. Voitto Hollannista vei Suomen puolivälieriin saakka, jonne tie katkesi.
Aulis Rytkönen Jari Litmanen Kai Pahlman HJK:ssa pelannut Kurt Weckström pelasi Stadionilla HJK:n pelien lisäksi kaiken kaikkiaan yhdeksän maaottelua vuosina 1938 1943. Hän myös laukoi Suomen toisen maalin 2-3 päättyneessä Suomi-Italia maaottelussa 1939. Suomen maalista löytyi tuossa ottelussa toinen pelin suomalaissankari, maalivahti Thure Sarnola. Kuopiolainen Aulis Rytkönen pelasi stadionilla 15 maaottelua vuosina 1948-1952. Taitavana pidetty Rytkönen osallistui maineikkaaseen Suomi-Jugoslavia peliin 1950, jonka Suomi yllätyksellisesti voitti 3-2. Thure Sarnola oli jälleen maalissa. Rytkönen oli mukana myös olympiajoukkueessa Helsingin olympiakisoissa 1952. Jalkapallon maaotteluita Kai Pahlmanista nousi 1950 luvun puolivälin jälkeen yksi puhutuimmista A-maajoukkueen pelaajista. Stadionilla pelattuja maaotteluja HJK:ssa ja myöhemmin Lahden Reippaassa pelanneelle Pahlmanille kertyi 30. 1980- ja 1990-luvulla A-maajoukkueen kärkinimien joukkoon nousi Tamperelainen Ari Hjelm. Hän oli taitava maalintekijä ja joukkueen monivuotinen kapteeni. Lahtelaisesta Jari Litmasesta kehkeytyi 1990-luvulla kaikkien aikojen maaottelupelaaja ja joukkueen kapteeni. Litmasella on jo takanaan yhteensä yli sata maaottelua kotona ja vieraissa.
Lähdeaineisto: Kirjallisuus: Hannula, Riitta (toim.): Urheilu museossa. Suomen urheilumuseosäätiön julkaisuja n:o 37, Keuruu 2008. Kanerva (et.al.): Jalkapallon pikkujättiläinen, Porvoo, 2003. Lautela, Yrjö, Wallen, Göran (et.al.): Rakas jalkapallo. Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, Hämeenlinna 2007. Nygrén, Helge: Olympiastadion, Helsinki 1982. Nygrén,Helge: Suuri Areena, Helsinki 1988. XV Olympiakisat Helsingissä 1952. Järjestelytoimikunnan virallinen kertomus, (toim. Sulo Kolkka), Porvoo 1955. Muut: Suomen Palloliiton vuosikertomus 2009 Suomen Palloliiton sivulla: http://www.palloliitto.fi/palloliitto/vuosikertomus_2009/ :n sivu: http://www.suomencup.fi/suomen_cup-mestarit_1955-2009.24.html Suomen Urheilumuseon esine- ja valokuvakokoelma 30.8.2010. Valokuvat: Suomen Urheilumuseo, Juha Tamminen.