AMMATTIKOULUTUKSEN YDINHAASTEET AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Ylijohtaja Petri Pohjonen DI, FT Opetushallitus
16-18 vuotiaiden ikäluokkien kehitys (Lähde:Tilastokeskus) KÄÄNNEKOHTA! TAITTUU UUDELLEEN
ETELÄ-POHJANMAA -6,98 Isojoki -45,36 Karijoki -35,59 Kauhajoki -18,25 Kurikka -24,20 Teuva -8,81 Evijärvi -37,82 Kauhava -18,75 Lappajärvi -37,30 Alajärvi -12,99 Soini -31,18 Vimpeli -16,94 Alavus -13,83 Kuortane -5,22 Ähtäri -12,99 Ilmajoki 12,72 Isokyrö 6,11 Jalasjärvi -26,05 Lapua 4,45 Seinäjoki 11,38 KESKI-POHJANMAA -5,50 Halsua -38,00 Kannus -35,74 Kaustinen -15,47 Kokkola 3,00 Kruunupyy -13,90 Lestijärvi -42,11 Perho 6,34 Toholampi -5,63 Veteli -24,44 16-18 -vuotiaiden ikäluokkien kehitys lähialueella 2011->2025 (%) POHJANMAA -1,06 Kaskinen -31,25 Kristiinankaupunki -46,38 Närpiö -21,98 Luoto -7,02 Pedersören kunta 3,14 Pietarsaari -11,65 Uusikaarlepyy 4,21 Korsnäs -1,20 Laihia 26,86 Maalahti 6,67 Mustasaari 12,76 Vaasa 2,78 Vöyri 5,69 POHJOIS- POHJANMAATA Alavieska -26,53 Haapajärvi -19,39 Haapavesi -9,09 Kalajoki 2,34 Kärsämäki -32,35 Merijärvi -23,21 Nivala 2,62 Oulainen -8,02 Pyhäjärvi -23,65 Reisjärvi -22,05 Sievi -7,55 Ylivieska 15,26 KESKI-SUOMEA Kannonkoski -6,38 Karstula -24,66 Kinnula -29,85 Kivijärvi -51,47 Kyyjärvi -35,59 Tilastokeskuksen väestöennuste, OPH / Honkasalo 2014 Pihtipudas -20,22 Saarijärvi -14,66 Viitasaari -23,27
16-18 vuotiaiden määrän kehityksen jyrkkä polarisoituminen 2011-25 Kivijärvi (-51,5%) Hyrynsalmi (-50,0%) Pello (-49,2%) Puolanka (-48,6%) Kristiinankaupunki (-46,4%) < -40% 17 kunnassa < -30 % 51 kunnassa < -20 %108 kunnassa / 304 Uurainen (+72,4%) Liminka (+72,2%) Vesilahti (+63,3 %) Hailuoto (+56,6%) Oripää (+43,9%) Tyrnävä (+43,7%) > +30 % 10 kunnassa (myös Toivakka, Lempäälä, Muhos ja Masku) > +20 % 18 kunnassa > +10 % 36 kunnassa / 304 Lähde: OPH / Honkasalo 2013
Kenelle työskentelemme? Opetushallinnon alainen tutkintotavoitteinen oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus OPS NT AT EAT Yhteensä 131 901 25 603 23 715 6 240 187 459 Opetushallinnon alainen tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus OPS NT AT EAT Yhteensä 468 22 487 16 383 16 299 55 637 Muiden hallinnonalojen alainen tutkintotavoitteinen oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus OPS NT AT EAT Yhteensä 1 893 13 273 7 682 103 22 951 Muiden hallinnonalojen alainen tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus NT AT EAT Yhteensä 36 62 44 142 Tutkinnon osaa tai osia suorittavat opiskelijat (Opetushallinto + muut hallinnonalat) NT AT EAT Yhteensä 4 914 6 650 416 11 980 KAIKKI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPISKELEVAT OPS NT AT EAT Yhteensä 134 274 66 724 54 841 23 427 279 266 Lähde: Tilastokeskus
AmKesu osoittanut tarpeellisuutensa AmKesu lanseerattiin 2013 auttamaan koulutuksen järjestäjiä sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa. Lähtökohtana ei ollut toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistus, joka ei tuolloin ollut vielä tiedossa Rakennepoliittisten uudistusten myötä AmKesun yhteiskunnallinen tilaus ja tarve ovat entisestään voimistuneet AmKesun kautta koulutuksen järjestäjät voivat vaikuttaa oman toimintansa kautta niin välittömästi kuin välillisestikin kansalliseen koulutuspolitiikkaan Toistaiseksi käynnistetty 15 AmKesua, joista viisi lisätty OPH:n palveluun viimeisen kahden kuukauden aikana (esitellään tarkemmin myöhemmin tänään)
AmKesun taustat mistä lähdettiin?
AmKesun taustat Havainnot alueiden ja alueellisten koulutustarpeiden eroista Alueilla aikaisemmin tehdyn yhteistyön ja sen aikaansaannosten arvostus Opetushallituksen tietoisuus maakuntien ja koulutuksen järjestäjien pitkälle viedystä strategiatyöstä Koulutuksen järjestäjien ja alueellisten näkemysten merkitys ja lisäarvo koulutuspoliittisessa keskustelussa AmKesu-toiminnan omaehtoisuus ja alueiden itsenäisyys. Toiminta ei perustu määräyksille. Laki ammatillisesta koulutuksesta ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta eivät sisällä aluekehittämistehtävää
AmKesun peruslähtökohdat Alueiden kehittäminen niiden omista lähtökohdista linjassa valtakunnan tason strategioihin ja päätöksiin Koulutuksen kysymykset lähemmäksi alue- ja kuntapolitiikan keskiötä Koulutustarpeiden ennakoinnin ja koulutuspolitiikan valmistelun tuki Ammatillisen koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman haasteet Koulutuksen järjestäjien yhteistyön ja keskinäisen työnjaon lisääminen aluetasolla, verkostoituminen, koulutuksen rooli ja palvelukyky Yhteistyön tiivistäminen aluehallinnon ja elinkeinoelämän ja kanssa Alueellisten konkreettisten kehittämiskokonaisuuksien paikantaminen Eri rahoituslähteiden käytön tehostaminen: valtionavustuksia AmKesujen tukemiseksi? (seuraava kierros 02/15), opetustoimen henkilöstökoulutus?, ESR- ja muut hanketuet
Mitä AmKesu EI ole Ei uusia järjestäjä-, alue tai valtakunnan tason normeja, normiohjausta tai uutta hallintoa Ei päällekkäistä toimintaa OKM:n johtamien laatuun kohdistuvien kehittämistoimien kanssa Ei puuttumista järjestämislupiin luvat ja järjestäjäverkoston tiivistäminen ovat OKM:n toimialaa -> AmKesu on nähtävissä työkaluna vastata haasteeseen.
Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva koskevat lait ja asetukset on annettu, voimaan 1.8.2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä pohtivan työryhmän työ Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkon uudistaminen. Tammikuussa 2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta, järjestämislupahakemukset elokuuhun 2015 mennessä, päätökset tammi-maaliskuussa 2016 Uudet luvat voimaan 1.1.2017
Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta Suuntaviivat uudistukselle laadittu ja järjestämislupia koskeva HE-luonnos valmisteltu, lausuntokierroksella ->17.11.2014 Kansliapäällikkö Lehikoisen johtama ohjausryhmä ohjaa uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa
Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen yleiset periaatteet Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta Taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) Ammatilliset edellytykset Ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa hakeutumisoikeus Kokonaisharkinta Luvat ammatilliseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen säilyvät erillisinä.
s.19 menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota uudistuksella on tarkoitus tehostaa merkittävästi erityisesti päällekkäisiä toimintoja poistamalla sekä koulutuksen järjestäjien toiminnallista ja hallinollista yhteistyötä kehittämällä
Ammatillisen koulutuksen rahoitus Lausuntokierros luonnoksesta hallituksen esitykseksi päättyy 14.11.2014 Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat julkistettu OKM:n sivulla 21.10.2014 Luovutaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella ja muutetaan rahoitus valtion talousarvioon perustuvaksi. Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi indeksillä. Perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajan / opiskelija Rahoituksen painopiste suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa, ei opiskeluajassa. Rahoituksen elementit: Perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus Huomioidaan alakohtaiset tekijät ja erityisopetus sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Suoritusrahoitus kalenterivuoden aikana suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella Vaikuttavuusrahoitusosuudessa nykymuotoinen tulosrahoituksen tulosindeksi, sekä opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute.
PP Ammattikoulutuksen haasteita Työelämälähtöisyys pysyvä suurtavoite tasa-arvoisten koulutuspalvelujen turvaamisen rinnalla. Satojen tuhansien suomalaisten työmarkkina-asema, toimiala, ammatti ja/tai työpaikka muuttuu ja vaihtuu joka vuosi. Kysymyksessä on koulutuksen ja työelämän vuoropuheluun ja vastavuoroisuuteen perustuva yhteinen prosessi uudistuva työpaikkakoulutus ja muut uudet yhteistyömuodot korostuvat. Normien ja suositusten kustannusvaikutuksia on tunnistettava ja turhasta säätelystä on luovuttava. Koulutuksen järjestäjien, yritysten ja työyhteisöjen sekä tutkimuslaitosten verkostoituminen nousee ydinkysymykseksi. Koulutuksen järjestäjien on jatkettava ammattiin opettamisen ja kurssittamisen rinnalla monipuolisten työelämän ja yritysten palvelukonseptien kehittämistä.
PP Ammattikoulutuksen muita haasteita Koulutusmyönteisyyden ylläpitäminen, läpäisyn tehostaminen ja keskeyttämisten vähentäminen vaativat toimia uusien toimintatapojen ja oppimisympäristöjen innovoimiseksi huolena erityisesti aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäminen ja alhainen tutkintojen suorittamisaste. Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvä rahoitusuudistus tulee korostamaan tutkintojen suorittamista ja toiminnan vaikuttavuutta rahoitusperusteena opiskeluajan sijasta. Koulutuksen sisällöllisen ja toiminnallisen onnistumisen ykkösehtoja tulee olemaan pyrkiminen digitalisoitumisen eturintamaan ja kyvykkyys hyödyntää sitä nykyisissä ja monissa tulossa olevissa ja arvaamattomissakin muodoissa. Koulutuksen ja työelämän kehittämispolitiikassa on löydettävä enemmän yhteisiä, hallinnonala- ja sektorirajat ylittäviä, moniammatillisia kehittämisteemoja eroon liian pienistä, rajautuneista ja pirstaleisista hankkeista.
18
Kiitos!