Lapin Taideseura Seitapiiri ry - sodanjälkeisen kulttuurin elvyttäjä Tuija Hautala-Hirvioja
J.k.Kyyhkynen: Pororaito, 1902, öljy Pohjoispohjalaiset ja lappilaiset taiteilijat järjestivät taidenäyttelyn maaliskuussa 1946 Ostrobotnian juhlakerroksessa Helsingissä. Näyttely esitteli pohjoisen kuvausta edesmenneiden taiteilijoiden kuten Eetu Iston ja J. K. Kyyhkysen maalauksissa ja oli pohjoisessa toimivien taiteilijoiden myyntinäyttely, jolla kerättiin varoja tuhoutuneille kirjastoille.
A.E. Järvinen: Kittilän kairasta, 1936, öljy Laulujuhlat ja Lapin taiteilijoiden ensimmäinen yhteisnäyttely evakkojen kotiinpaluun kunniaksi kesällä 1946 Torniossa Kirjailija A. E. Järvinen muisteli: Se oli jotenkin järkyttävää, mutta samalla yhdistävää ja kohottavaa. Siinä ilmeni kalevalaista, vanhan suomalaisen hengen rikkautta. Laulettiinhan sananmukaisesti kotien raunioilla.
Vuoden 1946 lopussa Einari Junttilan näyttely oli Pohjolan Auto Oy:n hallissa, A.E. Järvinen piti näyttelyn kotonaan, Aarne Hamaran ja Niilo Vuopalan yhteisnäyttely oli Rovalan parakissa sekä Torsten Nilssonin Kunnallisklubilla. Erkki Hynynen (Kaltio 1/1947) Näin noustaan Rovaniemellä tuhkasta myös taiteen alalla. Harry Porko: Vuosi 1944, 1965, akvarelli
Kesällä 1947 Lapin maakuntaliitto järjesti Rovaniemellä kulttuurijuhlat, joiden yhteydessä oli lappilaisten kuvataiteilijoiden yhteisnäyttely. Tapahtuma koettiin tärkeäksi, henkisesti eheyttäväksi ja elämää normalisoivaksi. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja kulttuurin tukemiseksi haluttiin perustaa oma yhdistys. Helmer Selin: Maisema, 1940/1950 öljy
Viitisentoista taiteen ja kulttuurin ystävää kokoontui 29.11.1947 Pohjanhoviin (ex-hovinpohjaan) Mukana olivat mm. silloinen Lapin Kansan päätoimittaja ja kirjailija Reino Rinne, Muonion kunnan piirieläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokko, metsänhoitaja, kirjailija ja taidemaalari A.E. Järvinen ja taidemaalari Aarne Hamara. A.E. Järvinen: Joki jäätyy, 1930/1940 akvarelli
Niilo Vuopala: Maisema, 1949, akvarelli Lapin Taideseura Seitapiiri ry:n tarkoitus oli tukea ja kehittää jäseniänsä taiteellisissa pyrkimyksissä sekä vaalia sivistysrientoja Lapin läänin väestön keskuudessa.
Uuno Särkelä: Juuvaara ja Kemijoki, 1948, öljy Aarne Hamara: Tunturimaisema, 1959, akvarelli Lapissa vuonna 1947 maalannut jyväskyläläinen taiteilija Helmer Selin keksi nimen Lapin Taideseura Seitapiiri: Oli tarkoituksena kerätä yhtenäinen, yhteisten asioitten elähdyttämä piiri palvelemaan työllään ja olemassaolollaan asioita, jotka nousevat jokapäiväisten toimintojemme ja katoavaisuutemme yli, joissa toisin sanoen on hiven jumalallista suuruutta. Eikö ole uskaltamismahdollisuuksien rajoissa tehdä nimestä elävä muistomerkki niille tunnuksille, joitten ympärillä Lapin kansan sydämet ovat heidän jumalilleen avautuneet.
Ensimmäinen kirjallinen matinea järjestettiin 30.11.1947 Rovaniemellä, mukana olivat Yrjö Kokko, Viljo Kojo ja Arvi Kivimaa. Samaan aikaan avattiin taidenäyttely, jossa mukana olivat Alvar Outakka, A.E. Järvinen, Aarne Hamara, Uuno Särkelä, Einari Junttila, Aale Hakava, Helmer Selin, Aarno Ahtaja ja Niilo Vuopala.
Toiminnan ollessa laajimmillaan seuralla oli eri jaostoja ja toimikuntia: yleistoimikunta, kuvataide- ja kirjallisuusjaosto, musiikki- ym. esittävän taiteen jaosto, juhla- ja taloustoimikunta. Rovaniemen teatterin, Kotiseutuyhdistys Toton ja Rovaniemen orkesterin juuret olivat Seitapiirin jaostoissa. Niiden itsenäistyttyä taideseura keskittyi kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen. A.E. Järvinen: Maisema, 1951, pastelli Aukusti Koivisto: Tunturimaisema, 1952, öljy
Seuran vuosikokouksiin ja toimintaan osallistuivat mm. kirjailijat K.M. Wallenius, Annikki Setälä ja Annikki Kariniemi-Willamo, oululainen taiteilija Aukusti Koivisto, kultaseppämestari Ilmari Lilja, luumestari Johannes Lauri, kirjailija Viola Kuoksa-Wave, opettajataiteilija Ilta Sorro, opettajapariskunta Kalle ja Karin Alakuijala, taiteilijat Einari Junttila, Uuno Särkelä, Matti Jaukkuri, Olavi Jäntti, Elsa Montell, Matti Saanio ja Reidar Särestöniemi. Seitapiirin näyttelyihin osallistuivat miltei kaikki 1950- ja 1960-luvulla Lapissa vaikuttaneet taiteilijat kuten Nike Vanas, Liisa Rautiainen ja Ensio Seppänen.
Seitapiirissä oli jo 30 jäsentä, jotka kokoontuvat joka kuukauden toinen tiistai pohtimaan maakunnallisia kulttuurikysymyksiä. Tammikuun kokous 1948: Onko Lapin maalaustaide liian yksipuolista? Maisemakuvaus on ylivoimaista, ihminen ja hänen taistelunsa jylhän luonnon keskellä on jäänyt liian vähälle osalle. Outakka: Lapin tyttö, 1947, akvarelli
Leirit 1953 ja 1954 olivat Pallasjärvellä, opettajana Aarno Ahto, leirejä pidettiin vuoteen 1965 eri puolilla Lappia: Karigasniemellä, Kittilässä, Kolarissa, Muoniossa, Pyhätunturilla.
Aarre Heinonen (1906-2003) Eva Cederström (1909-1995) Sven Grönvall (1908-1975) Unto Koistinen (1917-1994) olivat Lapissa taideleireillä opettajina.
Näkyvintä toimintaa olivat Lapin Kulttuuriviikot (1949-1967)
Jyryttäjiä olivat Lennert Segerståle, Jouko Tolvanen, Sakari Saarikivi, E.J. Vehmas ja Raimo Metsänheimo
Viola Kuoksa-Wave
Karin Alakuijala: Kalliot, 1959, akvarelli
Matti Saanio: Suru ilman mustia vaatteita, Taimi ja Jouni Aikio, 1961
Elsa Montell: Angervaara, 1952, akvarelli ja Kaamos 1957, Milanon triennaale
Aarne Hamara: Elinkeinorakenteen kehitys Lapissa, 1949, Sodankylän kunnantalo
Einari Junttila: Tuhoutunut Kittilä 1952, öljy, 113 x 190, Kittilän kunta
Ensio Seppänen: Savukosken sankaripatsas ja evakkomatkalla kuolleiden savukoskelaisten muistomerkki, 1962, graniitti
Seitapiirin kuvataidejaosto itsenäistyi vuonna 1961, puheen johtajina toimivat Matti Jaukkuri ja Olavi Jäntti Matti Jaukkuri: Hihhulit, 1960, akvarelli
Matti Jaukkuri: Seidat, 1961, öljy
Olavi Jäntti: Porotokka, 1951, öljy
Nina Vanas: Välitunnilla, 1954, öljy
Liisa Rautiainen: Mikä on sinun ympyräsi, öljy, 1966
Ensio Seppäsen omakuva 1950- luvulta Ensio Seppänen: Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki, 1965, Rovaniemi
Reidar Särestöniemi: Poroja tunturissa, 1959, öljy ja seuraava Kukkiva ulapan ranta, 1965, öljy
Vasili Baranov, Reidar Särestöniemi ja Elsa Montell Murmanskissa vuonna 1968. Vähitellen kuvataidejaostosta tuli Seitapiirin itsenäinen osa, jolla oli omat säännöt ja talous. Se lakkautti toimintansa vuosikokouksessa 12.2.1966 ja taiteilijat perustivat Lapin kuvataideseura Palas ry:n. Seitapiiri muuttui kulttuurista kiinnostuneiden, lähinnä rovaniemeläisten yhdistykseksi, joka organisoi pääosin muualta tuotujen näyttelyiden esittelystä.
Lapin kirjailijat olivat perustaneet 1962 Pohjoiset Kirjailijat ry:n, teatteri ammattilaistui, paikallisia taiteilijaseuroja perustettiin, Lapin läänin taidetoimikunta, Lapin maakuntamuseo ja Rovaniemen kulttuuritoimi alkoivat vastata näyttelyistä. Lapin taideseura Seitapiiri ry:llä ei enää ollut toiminallista roolia ja sen toiminta päättyi huhtikuussa 1975. Uuno Särkelä: Tunturikoivu, 1962, akvarelli
Lapin taideseura Seitapiirillä oli sodan jälkeisessä Lapissa merkittävä rooli, minkä seuran ensimmäinen puheenjohtaja Reino Rinne (1967) kiteyttää: Pyrkimyksenä oli tulien virittäminen Lapin henkisen elämän raunioille. Niin kuin miltei kaikki aineellinen, niin myös henkinen happi, jos sitä koskaan erikoisimmin oli ollutkaan, oli haihtunut sodan tulipaloissa. Silloisissa oloissa syntyneellä oli nimenomaan luovan kirjallisen ja kuvaamataiteellisen toiminnan aktivisteille henkisesti kannustava merkitys.
Uuteen aamuun jälleenrakennettu maisema lappilaisessa taiteessa -seminaari 19.10. 2017 klo 11.00-15.30, -luennot klo 18.00-19.00 (ti 24.10, ti 31.10, ti 7.11, ti 14.11, ke 22.11, ti 28.11 ja ti 5.12) -näyttely 7.1. 2018 asti Rovaniemen taidemuseossa Ilta Sorro: Krookuksia,1965, öljy Kuvat: Arto Liiti