Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2012. www.rautatieturvallisuus.fi
JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää: Taso: Peruskoulun vuosiluokat 3-6 Ympäristö- ja luonnontieto (biologia, terveystieto) Fysiikka ja kemia Ajallinen kesto: 45 minuuttia Integrointi: Kuvaamataito: Valmistetaan pieni turvallisuuskirjanen, joka koristellaan ja kuvitetaan. Äidinkieli ja kirjallisuus: Kirjoitetaan turvallisuussäännöt omaan turvallisuuskirjaseen Turvallisuusviesti: Pysy poissa radalta! Juna ei voi väistää estettä radalla, eikä ehdi pysähtyä ajoissa. Yleiskuvaus oppitunnista: Tutustutaan raideliikenteeseen ja sen erityispiirteisiin liikennemuotona. Havaintovälineiden avulla keskustellaan rautatiekaluston painavuudesta ja junien liikkumisnopeuksista. Oppitunnin tarkoituksena on oikaista virheellisiä käsityksiä, joiden mukaan veturinkuljettaja pysäyttää junan tarvittaessa. Tavoitteet: Oppilaat hahmottavat Junien suuren massan verrattuna henkilöautoon (suhde sama, kuin henkilöauton ja limsatölkin) tai ihmiseen, ja että junien nopeudet ovat hyvin suuria o Massa ja nopeus (+ vähäinen kitka) aiheuttaa, että juna ei pysähdy nopeasti o Juna on ylivoimainen mahdollisessa törmäystilanteessa Junan vaatiman pysähtymismatkan sekä, mitä se tarkoittaa käytännössä: Jopa yli kilometrin pysähtymismatka (= n. 10 jalkapallokenttää!) ei jätä junalle mitään mahdollisuuksia välttää törmäystä, jos radalla on jokin este. Vastuun omasta liikkumisestaan: o Ihminen/autoilija väistää aina junaa, ei toisinpäin 2
o o Rautatien ylittäminen on turvallista vain sallituista, merkein osoitetuista paikoista eli tasoristeyksistä. (Tasoristeysasioita käsitellään tuntisuunnitelmissa 3 ja 4.) Lain noudattamisen tärkeyden: Turvallisuuden vuoksi radan luvaton ylittäminen ja radalla liikkuminen on lailla kielletty. Opetusmateriaali ja -välineet: 1. Tyhjä juomatölkki 2. Kuvia rautatieympäristöstä (Rautatieturvallisuus sivuston kuvapankki) tai valmis PowerPoint esitys. 3. 3 erikokoista esinettä havainnollistamaan painoeroja tavarajunan, auton ja lapsen välillä: Luokassa voidaan kierrättää yhtä junaa ; lisäksi jokaiselle materiaalia oman auton ja ihmisen valmistukseen (ruutupaperia, viivottimia, saksia). Esim. o Juna (n. 3000 t): palasokeripaketti 750 g o Henkilöauto (n. 1200 kg): 12 x 20 ruutua -paperinpala o n. 10-vuotias lapsi (30 kg): 2 x 3 ruutua -paperinpala. Jos käytät muita havaintoesineitä, valitse esineet seuraavien suhteiden mukaan: 10-vuotias lapsi X 40 = henkilöauto, ja henkilöauto X 2500 = tavarajuna. Esim. Jos juna on 750 g:n sokeripaketti, auto painaa silloin 300 mg ja lapsi 7,5 mg. ja / tai: Kaksi palloa, painava ja kevyt (esim. pesäpallo ja sählypallo), sekä kalteva taso 4. Pitkä mitta (esim. 10 m), sekuntikello 5. Tavujuna-tehtävää varten tarvittavat ohjeet ja materiaalit Opettajan valmistautuminen: Kertaa faktat rautateiden erityispiirteistä sekä valmistaudu perustelemaan säännöt. Rautatieturvallisuus sivuilta löytyvästä Usein esitettyjä kysymyksiä - koosteesta, voi olla apua lasten kanssa keskustelussa. Varaa tarvittavat havaintovälineet sekä materiaali Tavujuna -tehtävään. Motivointi: Aseta tyhjä juomatölkki lattialle luokan eteen, ja kerro sen kuvaavan autoa. Nosta jalkasi kuvaamaan junaa tölkin yläpuolelle. Pyydä oppilaita miettimään, mitä autolle tapahtuu, kun se joutuu törmäykseen junan kanssa. Katsokaa yhdessä, miten autolle käy (astu tölkin päälle). Lopuksi voit todeta esimerkin 3
osoittavan, miksi on niin tärkeää opetella turvallista käyttäytymistä rautatieympäristössä. Toiminta: 1. Näytä lapsille kuvia ja kysele heidän kokemuksiaan rautateistä ja junista. Johdata lapset keskustelemaan päivän turvallisuusviestistä; juna ei voi väistää. Havainnollista aihetta ottamalla esimerkkejä lasten omista kokemuksista ja lapsille tutuista asioista. 2. Esitä avoimia kysymyksiä (miksi, miten ) jotka johtavat lapset oikeisiin johtopäätöksiin. Käytä apuna havainnollistavia kuvia (kuvapankki). Päätykää yhdessä siihen, että juna ei voi väistää, koska se kulkee kiskoilla ja sillä on kova vauhti. 3. Tutkikaa junan, auton ja ihmisen painoeroja. Vaihtoehto A. Eripainoiset pallot. Anna oppilaiden havaita pallojen painoero. Aseta sen jälkeen kevyt pallo kaltevan tason loppupäähän (auto). Vapauta painavampi pallo (juna) tason yläpäästä niin, että se osuu tason laskettuaan kevyenpään palloon. Havainnoikaa, mitä tapahtuu. Toista koe muutaman kerran. Vaihda sitten painavampi pallo alas ja vapauta kevyt pallo laskemaan tasoa alas. Toista taas muutamia kertoja ja tarkkailkaa, miten pallojen vaikutus toisiinsa muuttuu. Keskustelkaa havainnoista: Painavampi pallo pystyy siirtämään ja työntämään kevyempää palloa. Kevyt pallo puolestaan vaikutti painavaan palloon vain vähän, jos ollenkaan. Johdata lapset yhdistämään koehavainnot junan ja auton törmäykseen (Jos painavampi pallo on juna, mitä voimme olettaa tapahtuvan autolle?). Vaihtoehto B. Painojen vertailua Anna jokaiselle tehtäväksi leikata paperista auto (12 x 20 ruutua), ja 10-vuotias lapsi (2 x 3 ruutua). Oppilaat voivat myös kuvittaa palat. Pienemmille oppilaille voi olla helpompaa, jos piirrät ja kopioit valmiiksi ääriviivakuvat autosta ja lapsesta valkoiselle paperille. He voivat lisäksi puristaa paperinpalat pieniksi palloiksi, jolloin massojen ero on paremmin havaittavissa. Nimeä 750 g sokeripaketti tavarajunaksi. Selitä oppilaille, että tässä esimerkissä tavarajuna painaa n. 3000 000 kg, henkilöauto 4
n. 1200 kg ja 10-vuotias lapsi n. 30 kg. Havainnollista eroja tarvittaessa kuvilla tai esimerkiksi vertaamalla, kuinka monta autoa tai ihmistä vastaa junan massaa. Muista kertoa, että sokeripaketin ja erikokoisten paperinpalojen painot (massat) vastaavat tässä kokeessa junan, auton ja lapsen todellisia painosuhteita! Anna sokeripaketin kiertää luokassa niin, että jokainen pääsee vertailemaan sen painoa suhteessa autoon ja lapseen. Keskustelkaa havainnoista: Juna on todella painava suhteessa autoon tai ihmiseen, ja siksi mahdollisessa törmäyksessä ihminen häviää aina junalle. Siksi on aina oltava varovainen ja huolehdittava, ettei koskaan mene junan eteen. 4. Yhdistäkää opitut asiat junan ylivoimaisesta painosta sen nopeaan liikkumiseen kiskoilla. (Oppilaiden tason mukaan voidaan aihetta integroida käsittelemään myös kitkaa ja km/h m/s -muunnoksia.) Konkretisoikaa junan tarvitsema pysähtymismatka (keskimäärin n. 600-1200 m) miettimällä vertailukohtia, tai mittaamalla matka esimerkiksi koulun pihalla tai pallokentällä. Junan nopeutta voi havainnollistaa esimerkiksi ottamalla sekuntikellolla aika 40 metrin juoksusta, ja vertaamalla sitä yhteen sekuntiin, jonka 140 km/h etenevä juna käyttää samaan matkaan. 5. Syventävänä työskentelynä voitte leikkiä Tavujuna-leikkiä. Leikki voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Turvallisuusviestejä tavuvaunuista ( Suu Peruskoulun vuosiluokat 1-3 ) Leikin ideana on koota luokan seinälle rautatieturvallisuuteen liittyviä turvallisuusviestejä. Viestit muodostetaan veturien perään kiinnitettävistä tavuvaunuista. Materiaalissa on yhteensä 42 tavuvaunua, joista muodostuu viisi erilaista turvallisuusviestiä: PY SY POIS SA RA DAL TA! (yht. 7 tavuvaunua) RAU TA TIE ON VAIN JU NI A VAR TEN! (10 tavuvaunua) JU NA VOI TUL LA MIL LOIN VAIN! (8 tavuvaunua) JU NA EI VOI VÄIS TÄÄ! (6 tavuvaunua) RA DAL LA LEIK KI MI NEN ON LAI TON TA! (11 tavuvaunua) Voit valita viesteistä sopivan määrän vastaamaan oppilaslukua, tai voit varata ylimääräisiä tavuja nopeimmille värittäjille. Huolehdi kuitenkin, että kaikista jakamistasi tavuista muodostuu jokin kokonainen turvallisuusviesti. 5
Leikkaa tavuvaunut irti toisistaan. Kiinnitä veturit luokan seinälle ja kerro oppilaille, että he saavat valmistaa juniin niiden vaunut. Sekoita tarvittavat tavut ja jaa ne oppilaille. Oppilaat saavat ensin värittää omat tavuvaununsa. Vaihtoehto A. Pienempien oppilaiden kanssa opettaja voi kerätä väritetyt tavuvaunut ja kiinnittää ne vetureihin oikeaan järjestykseen. Syntyneitä lauseita voidaan sitten tarkastella yhdessä ja kerrata samalla opittuja asioita rautatieturvallisuudesta. Oppilaat voivat myös etsiä oman vaununsa valmiista junista. Vaihtoehto B. Jaa oppilaat turvallisuusviestien mukaan ryhmiin (ryhmiinjako voidaan toteuttaa esimerkiksi arpomalla), joissa he saavat itse koota turvallisuusviestin heille jaetuista, väritetyistä tavuvaunuista. Syntyneet lauseet kiinnitetään seinälle veturien perään. Käykää viestit yhdessä läpi ja kerratkaa opittuja rautatieturvallisuusasioita. Vaihtoehto C. Kaikki väritetyt tavuvaunut kiinnitetään esim. magneeteilla taululle, ja koko luokka saa yhdessä osallistua turvallisuusviestijunien kokoamiseen (viittaavat yksitellen ja ehdottavat yhtä tavua). Voit ohjeistaa oppilaita kiinnittämään huomiota mm. isoihin kirjaimiin, tavuviivoihin ja huutomerkkeihin. Halutessasi voit helpottaa tehtävää a) asettamalla veturien perään lauseiden ensimmäiset tavut, b) sijoittamalla muutamia tavuvaunuja satunnaisesti omille paikoilleen ja/tai c) piirtämällä veturien perään tavuvaunujen määrää kuvaavat viivat. Tarkastelkaa yhdessä syntyneitä viestejä ja kerratkaa opittuja rautatieturvallisuusasioita. Löydät leikin materiaalin (valmiit veturit ja tavuvaunut) pdf tiedostona tehtävätsivulta. 6