Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d)

Etelä-Suomi Päätös Nro 189/2013/1 Dnro ESAVI/146/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee titaanidioksiditehtaan ja läjitysalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 28 muuttamista, Pori. HAKIJA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kemira Oyj PL 330 00101 HELSINKI Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 25.6.2012. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINNAN SIJAINTI VOIMASSA OLEVA LUPA Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d) Kaatopaikka sijaitsee Kaanaan teollisuusalueella titaanidioksiditehtaan läheisyydessä. Muutettavaksi esitetty lupamääräys sisältyy Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Kemira Pigments Oy:n titaanidioksiditehdasta koskevaan ympäristölupaan nro 50/2007/2, joka on annettu 31.12.2007. Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidituotanto on yritysjärjestelyssä vuonna 2008 siirtynyt Sachtleben Pigments Oy:lle. Yhtiön samalla tehdasalueella sijaitsevat, suljetut ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueet ovat samassa yhteydessä siirtyneet Kemira Oyj:n vastuulle ja niitä koskevat lupamääräykset Kemira Oyj:n noudatettavaksi. Voimassa olevan luvan ilmeniittijäännöksen läjitysalueen pintarakenteita koskeva lupamääräys 28 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: - - - - - 28. Ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle on rakennettava tämän päätöksen kertoelmaosan kappaleen "Ilmeniittijäännöksen läjitysalueen pintaeristys" ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (9) mukaiset pintarakenteet siten, että kerrosten paksuudet ja vedenläpäisevyydet täyttävät seuraavat vaatimukset: - Pintakerroksen paksuuden on oltava vähintään 1 metri - Pintakerroksen ja kuivatuskerroksen väliin on asennettava suodatinkangas - Kuivatuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,3 m ja sen vedenläpäisevyyden on oltava k 10-3 m/s - Tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m ja sen vedenläpäisevyyden on oltava k 10-9 m/s. Kuivatuskerroksessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerroksessa saadaan käyttää prosessoitua ilmeniittijäännöstä, joka täyttää edellä lupamääräyksessä 27 olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset. Esipeittokerroksessa voidaan hyödyntää prosessoitua ilmeniittijäännöstä, joka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava viimeistään vuonna 2015 ja niiden on oltava valmiina vuoden 2017 loppuun mennessä. - - - - - HAKEMUS Yleistä Hakija esittää, että luvassa esitettyä prosessoitua ilmeniittijäännöstä ei voi käyttää tiivistyskerroksessa, koska se ei täytä päätöksessä vaadittua vedenläpäisevyyttä. Tiivistyskerroksen materiaalin ja vahvuuden vaihtaminen vaatii muutosta ympäristölupaan. Samalla luvanhaltija hakee esipeiton ja kuivatuskerroksen vaihtoehtoisille materiaaleille lupaa. Esipeittokerros Hakemuksen perusteella nykyinen esipeittokerroksena toimiva neutraloitu ilmeniittijäännös riittää alustavien laskelmien mukaan muotoiluun. Varalle kuitenkin esitetään käytettäväksi esipeittokerrokseen luvassa olevien lisäksi samoja materiaaleja kuin ferrosulfaatin läjitysalueen esipeittokerroksessa. Neutraloidun väkevöintisakan käyttö esipeittokerroksessa Hakemuksen mukaan neutraloitu väkevöintisakka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Neutraloidun väkevöintisakan käyttöä ei ole käsitelty ympäristöluvassa (31.12.2007) tai sen ferrosulfaattialuetta koskevassa muutoksessa (5.8.2009), koska neutralointilaitos ei ollut vielä käytössä ympäristölupaa ja sen muutosta haettaessa. Ominaisuuksiltaan neutraloitu väkevöintisakka soveltuu hakijan käsityksen mukaan hyvin käytettäväksi esipeittokerroksessa. Sitä on läjitettynä Kipsikorven kaatopaikalle, jossa se on osoittautunut hyvin kantavaksi ja tiivistyväksi.

Pohjatuhkan käyttäminen esipeittokerroksessa Lentotuhkan käyttäminen esipeittokerroksessa Purkujätemateriaalien käyttäminen työmaateihin Tiivistyskerros Kuivatuskerros Salaojamaton käyttäminen kuivatuskerroksessa Rengasrouheen käyttäminen kuivatuskerroksessa 3 (9) Neutraloidun väkevöintisakan käyttö esipeittokerroksessa vähentää ajoja Kipsikorpeen ja läjityksessä tarvittavien työkoneiden käyttöä. Näin ollen sen käyttäminen esipeittokerroksessa auttaa myös pienentämään ferrosulfaatin läjitysalueen peittämisen hiilijalanjälkeä. Tehdasalueen voimalaitosten pohjatuhka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Esipeittokerroksen lisäksi pohjatuhkaa käytetään ferrosulfaatin läjitysalueen teiden kunnossapitoon. Pohjatuhkan käytöstä on kokemusta ja se sopii hyvin teiden parantamiseen ja hiekoitukseen murskeen sijaan. Työmaatiet puretaan ainoastaan soveltuvin osin peittorakenteen rakentamisen edetessä ja likaantuneet tiemateriaalit jätetään läjitykseen ja peitetään. Tehdasalueella Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksella muodostuva lentotuhka (Pyroflow) täyttää hakijan mukaan epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Lentotuhkaa käytetään esipeittokerroksessa sekä bentoniittimaton alla suojakerroksena. Ulkopuolisia purkujätteinä syntyviä puhtaita asfaltteja, tiiltä ja betonia käytetään läjitysalueen työmaateissä korvaamaan puhtaita murskeita. Työmaatiet jätetään läjitykseen ja peitetään. Jokainen purkujäte-erä raportoidaan kaatopaikan sulkemisen vuosiraportissa. Tiivistyskerrokseen esitetään käytettäväksi bentoniittimattoa, joka on varustettu molemminpuolisella neulasidotulla kuitukankaalla ja on neulaamalla yhteen sidottu. Maton bentoniitin määrä on vähintään 4 000 g/m 2. Kuivatuskerrokseen esitetään luvan mukaisten lisäksi käytettäväksi samoja materiaaleja kuin ferrosulfaatin läjitysalueen kuivatuskerroksessa. Salaojamatto on hakijan mukaan rinnastettavissa ns. perusratkaisuun, jossa kerroksen paksuus on 0,3 m ja vedenläpäisevyysarvo on k > 10-3 m/s. Salaojamattoa on käytetty laajasti kaatopaikkojen peittorakenteissa. Salaojamaton käyttö ei vaaranna maa-ainesten pysyvyyttä luiskissa. Kuivatuskerroksessa käytetään myös rengasrouhetta siten, että rengasrouheen ja tiivistyskerroksen väliin tehdään vähintään 200 mm:n paksuinen suojakerros mineraaliaineksesta tai lentotuhkasta (raekoko 0 3 mm)

4 (9) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty 2.9.2013 ja 19.9.2013. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa sekä Porin kaupungissa 1.7. 31.7.2013. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Porin kaupunginvirastossa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon 1) Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, 2) Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja 3) Porin kaupungilta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan todennut mm., että neutraloitua väkevöintisakkaa ja pohjatuhkaa voidaan käyttää esipeittokerroksen muotoilussa, jos kullakin kerralla käytettävä materiaali täyttää epäorgaanisen tavanomaisen kaatopaikan kaatopaikkakelpoisuuskriteerit ja materiaalin käyttäminen on välttämätöntä rakenteellisesti eikä muotoilua voida suorittaa jo läjitetyllä materiaalilla. Jätemateriaalien sijoittaminen jo käytöstä poistetulle kaatopaikalle ei ole muutoin mahdollista. Lentotuhkaa, joka täyttää vain vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit (hakemuksen liite 1) ei tule lainkaan sijoittaa kyseessä olevalle kaatopaikalle, erityisesti koska läjitysalueella ei ole valtioneuvoston päätöksen 861/1997 mukaisia pohjarakenteita. Lisäksi hyvin emäksisen lentotuhkan ja bentoniittimaton yhteensopivuudesta ei ole tietoa. Em. kaatopaikkapäätöksen mukaan jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa muuhun jätteeseen tai aineeseen ainoastaan kaatopaikkajätteelle asetettavien kelpoisuusvaatimusten täyttämiseksi. Bentoniittimattoa on käytetty viime aikoina yleisesti läjitysalueiden pintarakenteiden tiivistyskerrokseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan valmistajan ohjeiden mukaan asennettu bentoniittimatto vastaa valtioneuvoston kaatopaikkaasetuksessa 861/1997 tavanomaisen kaatopaikan pintarakenteelle asetettuja tiiveysvaatimuksia. Esipeiton muotoilu tulee tehdä erityisen huolellisesti. Hakemuksessa esitetään sekä salaojamaton että mahdollisesti rengasrouheen käyttöä kuivatuskerroksessa. Rengasrouhetta käytetään siten, että rengasrouheen ja tiivistyskerroksen väliin tehdään vähintään 200 mm:n paksuinen suojakerros mineraaliaineksesta tai lentotuhkasta (raekoko 0 3 mm). Sekä salaojamattoa että rengasrouhetta on yleisesti käytetty pintarakenteen kuivatuskerroksessa. Salaojamaton tulee olla vaakasuunnassa kahteen suuntaan vettä johtavaa ja siinä tulee olla molemmin puolin kuitukankaat tukkeutumisen estämiseksi. Rengasrouhetta käytettäessä tulee sen päälle asentaa kuitukangas tukkeutumisen estämiseksi ja sen alapuolelle tiivistyskerroksen päälle suojakerros, mutta siihen ei käy lentotuhka, joka liukoisuus-

5 (9) ominaisuuksiensa perusteella voidaan sijoittaa vaarallisen jätteen kaatopaikalle (hakemuksen liite1). Peittorakenteiden tarkoitus on pitää puhtaat pintavedet erillään pilaantuneista suotovesistä niin, että ne voidaan johtaa haitatta maastoon tai vesistöön. Tiivistyskerroksen yläpuoliset vedet, nk. puhtaat vedet, on tarkoitus johtaa alueen sivuojiin geolock-seinämän ulkopuolelle. Hakemuksessa esitetään ulkopuolisia purkujätteitä, kuten puhdasta tiiltä, asfalttia ja betonia käytettäväksi työmaateihin. Purkumateriaalien käyttäminen työmaateihin on perusteltua, koska siten voidaan korvata luonnonmateriaaleja. Materiaalit kuten betoni, asfaltti ja tiili soveltuvat myös kestävyytensä puolesta ko. kohteeseen. Materiaalit eivät kuitenkaan saa sisältää haitta-aineita siinä määrin, että ne luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi. Hakemuksessa esitettyjen jätemateriaalien ja sivutuotteiden käyttö lukuun ottamatta lentotuhkaa on edellä mainituin täsmennyksin mahdollista esipeittokerroksissa. Purkumateriaalien käyttö työmaateihin on hyväksyttävää jätemateriaalien hyötykäyttöä ja säästää luonnonmateriaaleja. Bentoniittimaton käyttö on yleistynyt kaatopaikkojen pintarakenteen tiivistyskerroksena, mutta sen pitkäaikaiskäytöstä ei vielä ole kokemuksia. Pintarakenteita voidaan tarvittaessa korjata, jos pidemmällä aikavälillä havaitaan rakenteessa heikkouksia. Salaojamaton käyttö niin ikään on yleistynyt vettä johtavana kerroksena. Laskelmien mukaan sen vedenjohtavuus on riittävä ja vastaa valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen vaatimuksia, jos huolehditaan siitä, ettei salaojamatto mene tukkoon hienoaineksista. Sellaisia materiaaleja, jotka eivät täytä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerejä, ei tule hyväksyä sijoitettavaksi pintakerrokseen tiivistyskerroksen yläpuolelle. 2) Porin kaupungin ympäristöjohtaja on antamassaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa todennut, että Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 3) Porin kaupungin terveysvalvonnan johtaja on antamassaan terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa todennut, että terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista hakemukseen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 28 muuttamiseen hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ympäristöterveydenhuolto haluaa kuitenkin kiinnittää aluehallintoviraston huomiota ilmeniittijäännöksen läjitysalueen käytöstä poistamiseen kokonaisuutena. Läjitysalueen käytöstä poistossa on syytä huomioida ne epäkohdat mitä on tullut esille viereisen ferrosulfaattikasan pintarakenteiden osalta ja erityisesti Luotsinmäen keskuspuhdistamolta tulevan jätevesilietteen käyttöön. Ferrosulfaattikasan peiton yhteydessä on todettu toistuvaa hajuhaittaa ja ilmeniittikasa sijaitsee lähempänä asutusta. Käytettäessä jätevesilietettä

Vastine annetuista lausunnoista ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 6 (9) ilmeniittikasan peittoon on huolehdittava siitä, että lietettä ei välivarastoida ja käsitellä niin, että haju pääsee leviämään viereiselle asuntoalueelle. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. Aluehallintovirasto hyväksyy hakemuksen osittain ja muuttaa Länsi- Suomen ympäristölupaviraston Kemira Pigments Oy:lle 31.12.2007 myöntämässä ympäristöluvassa nro 50/2007/2 annettua lupamääräystä 28. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin, kun se koskee lentotuhkan ja neutraloidun väkevöintisakan käyttöä ilmeniittijäännöksen läjitysalueen rakenteissa. Muutettu lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: - - - - - - 28. Ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle on läjityksen loputtua rakennettava päätöksen 50/2007/2 ja tämän päätöksen kertoelmaosan mukaiset pintarakenteet siten, että kerrosten paksuus ja vedenläpäisevyys, niissä käytettävien materiaalien kaatopaikkakelpoisuus ja muut teknisen ominaisuudet täyttävät seuraavat vaatimukset: - Pintakerroksen paksuuden on oltava vähintään 1 metri. - Kuivatuskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,3 m ja vedenläpäisevyyden k 10-3 m/s. Kuivatuskerroksessa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää rengasrouhetta, jolloin paksuuden tulee olla vähintään 0,5 metriä ja vedenläpäisevyyden k 10-3 m/s, tai hakemuksen mukaista vaakasuunnassa kahteen suuntaan vettä johtavaa salaojamattoa, jonka kummallakin puolella on vähintään 200 g/m 2 :n painoinen suojageotekstiili. Rengasrouheen ja tiivistyskerroksen väliin tulee sijoittaa vähintään 200 mm:n paksuinen suojakerros mineraaliaineksesta. Kuivatuskerroksessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. - Tiivistyskerros voidaan rakentaa huolellisesti muotoillun esipeittokerroksen päälle käyttäen kaatopaikan pintakerroksen rakentamiseen tarkoitettua molemminpuolisella neliöpainoltaan vähintään 200 g/m 2 kuitukankaalla varustettua bentoniittimattoa, joka kestää sitä vasten kosketuksessa olevasta jätemateriaalista aiheutuvan kemiallisen kuormituksen ja jonka bentoniitin määrä on vähintään 4 000 g/m 2. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden on oltava k 10-9 m/s. - Esipeittokerroksessa voidaan hyödyntää prosessoitua ilmeniittijäännöstä tai pohjatuhkaa, joka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset eikä muotoilua voi suorittaa jo läjitetyllä materiaalilla. Alueen muotoilussa tulee käyttää ensisijaisesti siellä olevia tai toissijaisesti näihin rinnastettavia materiaaleja.

RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut 7 (9) Pintakerroksen alaosassa kasvukerroksen ja kuivatuskerroksen välisessä kerroksessa saadaan puhtaiden maa-ainesten ohella käyttää maa-aineksia, joiden pilaantuneisuusaste alittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemman ohjearvon tai teollisuuden mineraalisia sivutuotteita, jotka täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut liukoisuusraja-arvot. Kasvukerroksessa saadaan käyttää tuotteistettua raakakompostia, joka on käsitelty siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta tai toistuvaa hajuhaittaa läjitysalueen ympäristöön. Kuivatuskerroksessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava viimeistään vuonna 2015 ja niiden on oltava valmiina vuoden 2017 loppuun mennessä. - - - - - Kaatopaikan sulkemisesta ei tässä päätöksessä hyväksytyllä tavalla muutettuna voida olettaa aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Kaatopaikkarakenteissa käytettävät massamäärät ovat merkittäviä. Neitseellisten luonnonvarojen korvaaminen teollisuuden jätemateriaaleilla ja sivutuotteilla on jätelain mukaista. Samalla tehdasalueella syntyviä materiaaleja käytettäessä säästetään myös kuljetuskustannuksissa ja vähennetään kuljetuksista aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Jätemateriaalien ja sivutuotteiden käyttö edellyttää, että ne soveltuvat kaatopaikkasijoitukseen ja täyttävät kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut vaatimukset. Lentotuhka ei hakemuksessa esitettyjen selvitysten perusteella sovellu sijoitettavaksi ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle. Lisäksi neutraloidun väkevöintisakan materiaalin kestävyyttä ei aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ole riittävästi tutkittu tässä happamassa ympäristössä. Muut hakemuksessa esitetyt jätemateriaalit soveltuvat sijoitettavaksi läjitysalueelle, eikä niiden sijoittaminen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna lisää läjitysalueen päästöjä ympäristöön. Lupamääräyksen muutosten yksilöidyt perustelut Hakemuksen mukaisen neutraloidun väkevöintisakan ja voimalaitoksen pohjatuhkan käyttö esipeittokerroksissa ei aiheuta muutoksia läjitysalueen suotovesien laatuun tai muuhun ympäristökuormitukseen. Alueen loppumuotoiluun käytettävien esipeittokerrosten määrän tulee vastata todellista tarvetta, koska läjitysalueen varsinainen käyttöaika on päättynyt. Valvontaviranomaiselle esitettävän yksityiskohtaisen läjityssuunnitelman tarkistaminen käytettävien jätemateriaalien laadun ja määrän osalta on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että ne vastaavat todellista tarvetta. Tiiviiden pintarakenteiden alle rakennettavissa työmaateissä käytettävät jätemateriaalit on hyväksytty hakemuksen mukaisina. Tiiviiden pinta-

8 (9) rakenteiden päälle tulevissa tierakenteissa tulee lisäksi noudattaa mitä Valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 määrätään. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41, 42, 43, 46, 52, 58 ja 90 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Käsittelymaksu on 2 500 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon osan 2 "Ympäristölupavastuualueen suoritteet" mukaisesti. Lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 50 euroa tunnilta. Asian käsittelyyn on aluehallintovirastossa käytetty 50 tuntia. Kemira Oyj PL 330 00101 Helsinki Porin kaupunginhallitus Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Sachtleben Pigments Oy Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

9 (9) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Risto Lehtoranta Kari Pirkanniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kari Pirkanniemi KP/mn

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.10.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.