TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 24.04.2009 Dnro ESA-2005-Y-234-114 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen 24.2.2009. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Asiamies Enonkosken kunta yhteyshenkilö Risto Huttunen Enonkoskentie 3T 58175 ENONKOSKI Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI-ohjelma Kohdenumero 58175-9-35 PL 1405 00101 HELSINKI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Enonkosken kunta kiinteistötunnus 046-420-17-294 Hyypiänniementie 1 Kiinteistön omistaja Enonkosken kunta Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Ilmoitus koskee Enonkosken kunnan keskustaajamassa osoitteessa Hyypiänniementie 1 sijaitsevaa vanhan päivittäistavarakaupan yhteydessä ollutta polttonesteiden jakeluasemaa. Kiinteistön omistaa Enonkosken kunta (lainhuuto 2.8.1999). Kunta on ostanut kiinteistön Osuuskauppa Suur-Savolta vuonna 1998. Lähimmät kiinteistön ulkopuoliset rakennukset (asuinkäytössä) ovat noin 50 metrin päässä luoteessa sijaitsevalla naapurikiinteistöillä. Kiinteistön ympäristö on asemakaavan mukaista ALK- ja AO-asuinaluetta. Kohteen poh- Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI-50100 S:t Michel, Finland www.miljo.fi/esa

joispuolella on puistoksi osoitettu metsäalue ja eteläpuolella Hyypiänniementien takana Enonkosken virta. Kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella (kaavamerkintä ALK 2). Kiinteistö on harrastusja virkistyskäytössä: entisessä kaupparakennuksessa on kunnan nuorisotilat sekä käsityöyhdistyksen ja 4H-yhdityksen toimitilat. Asemakaavaan eikä kiinteistön käyttöön ole tiedossa muutoksia. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue, Pahkajärvi (I-luokka), sijaitsee 3,5 km päässä. Lähin vesistö on kohteesta noin 40 metriä kaakkoon sijaitseva Ylä-Enonvesi. 2 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Jakeluasematoiminta on käynnistynyt kiinteistöllä ilmoituksen mukaan noin vuonna 1900 ja päättynyt 1986. Tarkkaa toiminnan aloittamisvuotta ei ole tiedossa. Toimintaa on harjoittanut ilmoituksen mukaan Enonkosken osuuskauppa, Osuuskauppa Keski-Saimaa sekä Osuuskauppa Suur-Savo. Kiinteistön nykyinen omistaja ei ole hakemuksen mukaan harjoittanut kiinteistöllä polttonesteiden vähittäismyyntiä tai varastointia. Kohteessa on myyty bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä säiliöistä. Säiliöt ovat olleet kooltaan 2,5 m 3. Alueen pilaantuneisuutta ei ole tutkittu aiemmin. Lähiympäristössä ei ole todettu ympäristöhaittoja. Kiinteistöllä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 10 metrin päässä pilaantumasta luoteeseen. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdetaan viemäriin. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Perusmaa kiinteistön alueella on moreenia ja soraa. Aluetta on paikoin tasattu hiekalla ja pinnoitettu kivituhkalla. Maaperänäytteenotto päättyi jokaisessa tutkimuspisteessä todennäköiseen kalliopintaan 0,8...4,0 metrin syvyydellä maan pinnasta. Pinta- ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse veden käytön kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee yli 3 kilometrin päässä. Kiinteistön alueella ei ole kaivoja. Kalliopintaan saakka suoritetuissa maanäytteenotoissa ei havaittu selkeää pohjavesipintaa. Lähin pintavesistö (Enonkoski) sijaitsee noin kohteesta 50 m päässä etelässä. Kiinteistön pintavesien purkusuunta on maaston viettosuunnan mukaisesti kohti etelää. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän tilaa on tutkittu Groundia Oy:n toimesta Öljyalan palvelukeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin 17.4.2008. Kiinteistö rajoittuu

etelässä ja idässä teihin, lännessä asuinkiinteistöön ja pohjoisessa puistoalueeseen. Kiinteistön pinta-ala on noin 0,45 ha. Maanäytteenotto tehtiin 9 pisteestä raskaan porakoneen maaputkikalustolla. Tutkimukset ulotettiin syvimmillään noin 4 metrin syvyyteen (jokainen näytteenotto päättyi kallioon). Maanäytteet otettiin jatkuvana näytesarjana enintään yhden metrin kokoomanäytteinä. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi 6 näytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag -kenttäanalyysein. Suurin kokonaishiilivetypitoisuus (842 mg/kg) havaittiin näytteessä NP5/2,0-3,0 m. Laboratoriossa analysoitiin 3 näytettä. Suurin öljyhiilivetypitoisuus (C 10 -C 40 ) havaittiin näytteessä NP5/2,0-3,0 m. Pitoisuus oli 510 mg/kg. Havaitut haitta-aineet olivat suurimmaksi osaksi keskijakeita (C 10 -C 21 ). Samassa näytteessä havaittiin myös haihtuvia öljyhiilivetyjä (C 5 -C 10 ) 340 mg/kg sekä bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä ja ksyleeneitä. Kiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kaivoja. Maaperänäytteenoton yhteydessä ei havaittu pohjavettä. Näin ollen vesinäytteitä ei otettu. Tutkimuksen perusteella entisellä jakelualueella esiintyy öljyhiilivedyillä (kevyet ja keskiraskaat jakeet sekä BTEX -yhdisteet) pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuneisuus alkaa aivan pintamaasta ja rajautuu pystysuunnassa 1,2...4,0 metrin syvyydessä sijaitsevaan kalliopintaan. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioidaan noin 90 m 2, jossa pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia arvioidaan olevan n. 340 m 3 itd. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteet on määritetty 1.6.2007 voimaan astuneessa valtioneuvoston asetuksessa 214/2007. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin tulee perustua arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Asetuksen liitteessä on esitetty noin 50:lle maaperänsuojelun kannalta olennaiselle haitalliselle aineelle/aineryhmälle arvioinnin apuna käytettävät kynnys- ja/tai ohjearvot (ylempi ja alempi ohjearvo), joita voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnissa, ellei riskiarvio tai viitearvotarkastelu muuta osoita. Ohjearvojen soveltuvuus kuhunkin kohteeseen on myös tarkasteltava. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Teollisuus-, varasto-, liikenne- tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus ylittää asetuksen liitteessä esitetyn ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla sovelletaan pääsääntöisesti alempia ohjearvoja. On huomioitava, että esitetyt ohjearvot eivät ole sitovia, vaan pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnin tulee perustua kohdekohtaiseen riskiarvioon, jonka perusteella voidaan määrittää ohjearvoista poikkeaviakin, tarkasteltavana olevaan kohteeseen paremmin soveltuvia, kohdekohtaisia viitearvoja. Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksille ei Suomessa toistaiseksi ole olemassa varsinaisia vakiintuneita vertailuarvoja. Määritettyjä pitoisuuksia verrataan silloin, kun pohjavettä hyödynnetään talousvetenä, STM:n asetuksessa 461/2000 esitettyihin talousveden enimmäispitoisuuksiin, jollainen tässä tutkimuksessa määritetyistä haitta-aineista on annettu bentseenille sekä 1,2-dikloorietaanille. Lisäksi näissä tapauksissa voidaan vertailuarvoina käyt- 3

tää vanhojen talousvesiasetusten (yli 50 käyttäjätaloutta STM 74/1994; alle 50 käyttäjätaloutta STM 353/1994) mukaisia enimmäispitoisuuksia (50/100 µg/i). Suomalaisten vertailuarvojen puuttuessa voidaan tuloksia verrata myös WHO:n (Guidelines for Drinking-water Quality, WHO 2006) asettamiin juomaveden haittaainepitoisuuksien enimmäisarvoihin tai ruotsalaisen Kemakta Konsult AB:n selvityksessä "Riktvärden för ämnen i grundvatten vid bensinstationer, Kemakta AR 2005-31" esitettyjä riskiperusteisiin enimmäispitoisuuksiin. Kemakta Konsult AB:n dokumentissa on yleisimmille huoltoasemakohteiden ympäristössä esiintyville haitta-aineille määritetty pohjaveden viitearvot erikseen juoma- ja kasteluvedelle, pintavesille ja kosteikoille sekä lisäksi omat viitearvot rakennusten sisäilmaan kulkeutumiseen perustuvan riskin perusteella. Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, että päättyneestä polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö- tai terveyshaittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny. Kohde esitetään kunnostettavaksi VnA 214/2007 mukaisiin haitta-ainepitoisuuksien alempiin ohjearvoihin, koska kysymyksessä on asuinkäytössä oleva kiinteistö, eikä kohteessa ole ohjearvojen käyttöä koskevia rajoitteita. Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan viereiselle tiealueelle (kiinteistö 0:471), esitetään tällä alueella kunnostustavoitteeksi niin ikään alempi ohjearvotaso sillä poikkeuksella, että mikäli haitta-aineiden todetaan levinneen tien asfaltoidun jalkakäytävän/ajoradan alueelle, kunnostustavoite tähän suuntaan on haitta-ainepitoisuuksien ylempi ohjearvotaso. Mikäli asfaltoidulle ajorata-alueelle rajautuvassa kaivuseinämässä todetaan edelleen ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarvetta erikseen laadittavan riskiarvion perusteella. Tutkimuksen perusteella maaperän kunnostuksen toteuttaminen em. tavoitetasoon on teknisesti suhteellisen helppoa, eivätkä kunnostuskustannukset ole kohtuuttomat. Tällä perusteella kohdekohtaisen, VnA:n ohjearvoista poikkeavan, kunnostustavoitteen määrittäminen ei ole tarpeellista. Kunnostustavoitteena haitta-ainepitoisuuksien alempi ohjearvotaso kohdekiinteistön lisäksi myös kiinteistön 0:471 (tiealue) osalta on perusteltu läheisyydessä kulkevan runkovesilinjan vuoksi. Sen sijaan asfaltoidun ajorata-alueen osalta haittaainepitoisuuksien ylempi ohjearvotaso on kunnostustavoitteena riittävä, sillä ajorataalueella tai maan pinnan viettosuunnassa sen toisella puolella (puistoaluetta) ei ole kohteita, joiden kautta altistuminen tulisi mahdolliseksi. Kunnostuksen toteutus Huomioiden kohteen maaperän laatu, pilaantumisen laajuus sekä sen selkeä pystysuora rajautuvuus pääosin lähellä maan pintaan sijaitsevaan kalliopintaan, kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantuneet maa-ainekset poistetaan ja kaivanto täytetään pilaantumattomilla maa-aineksilla. Mikäli massanvaihdon lisäksi tarvitaan täydentäviä kunnostusmenetelmiä tai urakkatarjouspyyntövaiheessa päädytään johonkin muuhun vaihtoehtoiseen kunnostusmenetelmään, esitetään siitä/niistä erillinen suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristökeskukselle. Kunnostustyössä tulee huomioida entisen jakelualueen läheisyydessä sijaitsevat kunnallistekniset rakenteet sekä kiinteistön lämmitysöljysäiliön täyttöputken alue. Kunnostustyössä tulee varautua ulottamaan toimenpiteet myös vesi- ja viemärijohdon sekä Hyypiänniementien alueelle, mikäli pilaantuneisuuden todetaan näille alueille levinneen. 4

Kiinteistöitä poistetaan kaivamalla öljyhiilivedyillä pilaantunut maa-aines. Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla rakentamiseen soveltuvilla maa-aineksilla. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Tutkimuksen perusteella kaivantoon ei arvioida kertyvän pohjavettä. Kaivantoon voi kuitenkin kertyä esim. sadevettä kunnostuksen aikana. Mikäli vedessä todetaan olevan öljyä, vesi esim. pumpataan paikalle tuotuun säiliöön ja toimitetaan imuautolla luvan omaavaan käsittelypaikkaan (tai suoraan imuautolla kaivannosta). Vedestä voidaan myös paikanpäällä poistaa öljy hyväksyttävällä menetelmällä ja johtaa vesi tämän jälkeen viemäriin tai maahan. Työn alussa kaivantovedestä otetaan tarvittaessa näyte, josta analysoidaan C 5 -C 40 - hiilivetypitoisuudet. Tämän jälkeen näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Näytteenotosta vastaa valvoja. Kaivutyössä mahdollisesti tavattavat poistettavat jakelutoimintaan liittyvät rakenteet kuljetetaan luvan ko. jätteen käsittelyyn omaaviin käsittelypaikkoihin. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Pilaantuneen maaperän kunnostustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, josta tämän suunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan valvojan määrittelemiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin rekka- tai kuorma-autoilla kuormat peitettyinä peitteillä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Pilaantumattomat maa-ainekset varastoidaan kiinteistöllä ja käytetään kaivantojen täyttöön. Jos pilaantunutta tai haisevaa maa-ainesta joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), kasa peitetään peitteillä, joilla myös estetään sadevesien maaaineksia huuhtova ja liettävä vaikutus. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon, vaan käsitellään edellä aikaisemmin kuvatun mukaisesti. Kunnostustyössä noudatetaan SOILI-ohjelman työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita, sekä tarvittaessa tiealueella työskentelyä koskevia työohjeita. Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi SOILI-ohjelman laatiman aikataulun mukaisesti vuonna 2009, huomioiden kuitenkin ÖSR:n vuosittain kunnostuksiin käytettävissä olevat varat. Kunnostuksen arvioidaan kestävän massanvaihtona 3-4 työvuoroa. Mikäli kunnos- 5

tukseen käytetään massanvaihdolle vaihtoehtoista tai sitä täydentävää menetelmää, arvioidaan aikataulu uudelleen ko. menetelmää koskevassa suunnitelmassa. Raportointi ja tiedottaminen Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Enonkosken kunnan ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. Ympäristökeskuksen kunnostustyötä koskevan kirjallisen hyväksymisen jälkeen kohde luovutetaan SOILI-ohjelmasta. Tilaaja tiedottaa työmaasta kunnostustyön osapuolia aloitusilmoituksella. Kunnostustyön ympäristötekninen valvoja tiedottaa työstä etukäteen naapurustoa. Työmaa varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Valvoja informoi tarvittaessa kunnostuksen kulusta naapurustoa, kunnan ympäristöviranomaisia sekä alueellista ympäristökeskusta. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. 6 ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Enonkosken kunnassa osoitteessa Hyypiänniementie 1 sijaitsevan kiinteistön 046-420-17-294 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE-TAME:n (summa) osalta arvoon 5 mg/kg. Pitoisuudet määritetään kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan viereiselle tiealuekiinteistölle puhdistetaan maat ylempään ohjearvotasoon (bensiinijakeet 500 mg/kg, keskitisleet 1000 mg/kg, raskaat öljyjakeet 2000 mg/kg, bentseeni 1 mg/kg, tolueeni 25 mg/kg, etyylibentseeni 50 mg/kg, ksyleeni 50 mg/kg ja MTBE- TAME:n (summa) 50 mg/kg) asfaltoidulle ajorata-alueelle asti lukuunottamatta runkovesilinjan aluetta. Mikäli asfaltoidulle ajorata-alueelle rajautuvassa kaivuseinämässä todetaan edelleen ylemmän ohjearvon ylittäviä hait-

Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta ta-ainepitoisuuksia menetellään määräyksen 14 edellyttämällä tavalla. Naapurikiinteistön omistajalta tulee saada suostumus puhdistamisen suorittamiseen. Maan puhdistaminen on muutoin tehtävä niin laajalti, että ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Enonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Enonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan pilaantuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. (YSL 78 ) 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle tai maankaatopaikalle. (YSL 78 ) 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava haitta-aineille soveltuvien kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen 7

Päätöksen perustelut määristä ja haitta-aine-pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Enonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Enonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 13. Kunnostustoimenpiteistä ja seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä- Savon ympäristökeskukseen sekä Enonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja kiinteistölle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle kiinteistölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 8

:n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot. Määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta on annettu siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haittaaineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. Kunnostustavoitteena haitta-ainepitoisuuksien alempi ohjearvotaso kohdekiinteistön lisäksi myös kiinteistön 0:471 (tiealue) osalta on perusteltu läheisyydessä kulkevan runkovesilinjan vuoksi. Sen sijaan asfaltoidun ajorata-alueen osalta haitta-ainepitoisuuksien ylempi ohjearvotaso on kunnostustavoitteena riittävä, sillä ajorata-alueella tai maan pinnan viettosuunnassa sen toisella puolella (puistoaluetta) ei ole kohteita, joiden kautta altistuminen tulisi mahdolliseksi. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2-7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8-14) 9 ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.

10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero 58175-9-35 PL 1405 00101 Helsinki lasku mukana Tiedoksi Enonkosken kunta, kunnanhallitus Enonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ympäristökeskuksen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Enonkosken kunnan ilmoitustaululla.

11 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

VALITUSOSOITUS LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 24.4.2009 DIAARINUMERO ESA-2005-Y-234-114 Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Faksi: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Päätös on annettu 24.4.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 25.5.2009 kello 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut. Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.