Freelance toimittaja Anne Takala haastatteli 16.4.2013 Sami Korvajärveä Juoksija-lehden juttuun, jossa käsiteltiin aihetta Saako koirasta juoksukaveria? Alla kysymykset ja vastaukset: Anne Takala: Haluaisin kysyä esimerkiksi a) minkälaisen koiran kanssa voi juosta (ikä, koko, rotu, muita huomioitavia seikkoja)? b) mitä varusteita tarvitaan? c) miten koira opetetaan olemaan haistelematta? d) pitääkö koira jotenkin totuttaa juoksemiseen (koiran kunnon kehittyminen)? e) voiko koiraa juoksuttaa liikaa? f) voiko koiralle tulla rasitusvammoja ja jos, niin miten ne ilmenevät + miten hoidetaan? g) mitä hyötyä koiralle on juoksemisesta? Vastaukset Sami Korvajärvi www.urheilukoirahieroja.fi Puh. 045 8568230 1. Minkälaisen koiran kanssa voi juosta (ikä, koko, rotu, muita huomioitavia seikkoja)? Riippuu koiran ruumiinrakenteesta. Täytyy lisäksi miettiä koiran fyysisiä ominaisuuksia ja sitä, mihin se on aikoinaan jalostettu. Esim. Keskikokoiset paimenkoirat yleensä soveltuvat hyvin juoksukaveriksi fyysisten ominaisuuksiensa puolesta. Samoin metsästyskoirat, jotka jaksavat juosta metsässä todella pitkiä aikoja kovalla vauhdilla, kun ajavat riistaa. Samaa ei välttämättä voi sanoa oikein raskasrakenteisista tai lyhytjalkaisista raskaista roduista. Ne eivät rakenteensa puolesta välttämättä ole parhaiten soveltuvia juoksuharrastukseen. Juoksuharrastus tällaisten rotujen kanssa voi aiheuttaa koiran niveliin ja ympäröiviin lihaksiin todella kivuliaita oireita, koska paikat eivät välttämättä kestä tuon tyyppistä liikuntaa. Samoin kannattaa huomioida, onko koiran rakenne esim. Hengitysteiden osalta sopiva reipasvauhtiseen juoksuun. Esim. Ranskan Bulldoggeilla saattaa olla normaalin hengityksen kanssa tekemistä, niin ei välttämättä ole paras ajatus kuormittaa entisestään sen hengitysvastusta reippaalla juoksulla. Matalajalkaiset, pitkäselkäiset koirat voivat myös saada oireita liian pitkistä juoksulenkeistä. Ei kuitenkaan kannata vaipua synkkyyteen, mikäli koirasi on sellaista rotua, että juoksu saattaisi tuottaa sille kipua. Nimittäin tällaisille koirille ja samoin
kuin muillekin, Vesijuoksu on erittäin hyvää liikuntaa ja vedessä juoksu ei kuormita luustoa ja niveliä ollenkaan. Kuitenkin vesijuoksussa saadaan treenattua kaikkia lihaksia joita normaalijuoksussakin, ilman negatiivista vaikutusta nivelille. Lisäksi koirat rakastavat vesijuoksua lämpöisessä altaassa. Koiran koko ei aina ole rajoittava tekijä, jos ajattelee esim. Beaglea, joka on pienikokoinen rotu, mutta jaksaa varmasti juosta enemmän kuin omistajansa. On tosin olemassa yksi syy, joka aiheuttaa vaivoja myös juoksijatyypin koirille ja se on liikalihavuus. Otetaan esimerkiksi noutajarotuiset koirat, jotka terveinä jaksavat varmasti juosta sen minkä omistajansakin. Asia muuttuu, mikäli koiralla on huomattavasti ylipainoa. Siihen jos vielä yhdistetään esim. alkava nivelrikko, niin ollaan ongelmissa. Ylipainoa koirilla tulisi välttää kaikin keinoin, koska se aiheuttaa monia ongelmia koirille. Tarkoitushan ei ole aiheuttaa koiralle vaivoja tai kipuja sen takia, jos itse tykkää juoksemisesta. Minkä ikäinen koira sitten on hyvä juoksukaveri? Riippuu taas hieman koiran rodusta ja rakenteesta. Isot, raskasrakenteiset koirat voivat saada ikäviä kiputiloja, mikäli niitä juoksutetaan kasvuvaiheessa, kun luusto ja lihakset vasta kehittyvät. 2. Mitä varusteita tarvitaan? Juoksu koiran kanssa ei ole välineurheilua. Perusvaatimus on ihmiselle kunnon juoksukengät ja koiralle sellainen pantatai valjaskiinnitys, että omistaja pystyisi pitämään kädet vapaina. Mikäli juostessa joutuu pitämään hihnaa kädessä, vääristää se koiranomistajanjuoksuasentoa, josta voi aiheutua virheasentoja ja vaivoja sitä kautta. Paras tapa koiran kytkemiseen, on kiinnittää koira juoksuttajan vyötärölle kiinni. Tällöin juoksuasento säilyy normaalina ja koirasta voi olla hyötyä juoksijalle siitä, kun sopivalla vedolla juoksuttajan lantio työntyy hieman eteenpäin. Väsyessä useasti käy muutoin niin, että lantio putoaa alaspäin ja menee virheelliseen asentoon. Juoksuharrastusta koiran kanssa voi kokeilla helposti siten, että laittaa juoksuvaatteiden päälle vyön, johon pujottaa koiran hihnan. Periaatteessa tuolla pääsee alkuun ja kokeilemaan, millaista juoksu koiran kanssa on. Vyöhön koiran hihnan voi tosiaan kiinnittää pujottamalla ja sitten solki kiinni, mutta parempi tapa on sellainen, jossa tekee lyhyestä narusta lenkin, johon
vetosolmu ja hihna siihen kiinni. Tällöin mahdollisessa ongelmatilanteessa koiran voi vapauttaa nopeasti vetäisemällä solmun auki. Sopiva hihnan pituus on 190-210 cm pituinen, jolloin koira ei mene liian kauas mutta antaa kuitenkin juoksijalle tilaa omaan juoksuun. Koiran kanssa juostessa on tärkeää myös se, että koira ei juokse aina sivulla ja katso juoksuttajaa. Näin voi käydä alkuvaiheessa, mikäli opettaa koiraa juoksemaan esim. makupalan avulla. Jos koiraa juoksutetaan pitkään tai useasti niin, että se joutuu katsomaan sivulle ja ylös, on varmaa että sen niska ja etupää menevät jumiin hyvinkin nopeasti. Oikea juoksuasento on yhtä tärkeää niin ihmiselle kuin koirallekin. Jos kiinnostuu juoksuharrastuksesta enemmänkin, niin aiheeseen liittyen löytyy harrastajakuntaa Canicross-lajin parista. Laji on erittäin suosittu ja sitä harrastetaan maailmanlaajuisesti. Mikäli haluaa panostaa hieman koiran juoksuvaljaisiin ja siihen juoksuvyöhön / hihnaan, suosittelen hankkimaan Canicrossissa käytettäviä varusteita. 3. Miten koira opetetaan olemaan haistelematta? Kun halutaan koirasta juoksukaveri lenkille, kannattaa koiralle opettaa ero ns. Pissatuslenkin ja juoksulenkin välillä. Tässä toimivat samat keinot kuin kaikessa muussakin koiran koulutuksessa. Eli, koita opettaa koiralle esim. tietyllä sanalla se, mitä juoksulenkki tarkoittaa. Yhdistä tähän esim. tietyt vaatteet ja innostaa koiraa niin, että saat sille ns. Kierrokset päälle. Koita opetusvaiheessa noudattaa aina samaa kaavaa em. suhteen ja samoin toista juoksulenkki aluksi aina samassa paikassa, jolloin koirasi tietää hyvinkin pian, mikä on homman nimi. Pissata koira alussa ja pyri pitämään se liikkeessä koko lenkin ajan. Aloita koiran kanssa lenkkeily rauhallisessa paikassa. Sellaisessa, missä ei ole autoliikennettä ja mielellään muutoinkin tyhjä ihmisistä ja muista koirista. Muista kuitenkin normaalit lämmittelyt, esim. reipas kävely tai kevyt hölkkä alkuun, mutta älä anna koiran haistella tai merkkailla sen jälkeen kun ns. Harjoitus on alkanut. Mikäli koira pyrkii jäämään haistelemaan, käske sitä ja mahdollisesti pieni nykäisy hihnasta tehostaa asiaa. Pyri pitämään koiran innostus korkealla ja huomio itsessäsi. Voit koittaa alussa sitä, että juoksuun lähtiessäsi keräät koiran huomion itseesi makupalalla tai jollain palkinnolla, jolloin koirasi ei keskity kaikkiin
hajuihin ja ympäristöön. Muista kuitenkin se mitä aiemmin mainittiin koiran juoksemisesta sivullasi, eli älä jatka sitä kovin pitkään. Kun olet saanut koirasi totutettua juoksemiseen kanssasi, voit toki juosta muuallakin. Voi vaatia hieman totuttelua se, että koirasi on vyölläsi kiinni ja mahdollisesti uudessa hihnassa. Koulutusvaiheessa, ota lenkin lopulla jäähdyttely esim. samalla lailla kuin lenkille lähtiessäsi, ripeä kävely ja ravistelut. Ota tämän jälkeen ota koira sivuusi ja päätä harjoitus kehumalla koiraa. Näin koirasi pitäisi alkaa ymmärtää mikä on homman nimi. Tämän jälkeen voit antaa koiran haistella ja tehdä tarpeensa. Voit myös kuljettaa sen toiseen paikkaan ja sitten päästää haistelemaan, jolloin korostuu ehkä hieman selkeämmin juoksulenkin säännöt. Pää-asia on, että Sinä aloitat ja päätät harjoituksen. 4. Pitääkö koira jotenkin totuttaa juoksemiseen? Kaikki terveet koirat osaavat juosta. Se mitä alussa puhuttiin eri rotuisten koirien erilaisista ominaisuuksista ja ruumiin rakenteesta, pitää toki ottaa huomioon ja miettiä, onko kaiken rotuisten koirien kanssa ylipäänsä järkevää aloittaa juoksuharrastus vai olisiko joku muu harrastus niille parempi. Vesijuoksusta tosin löytyy apu mikäli koira on liian lihava, raskasrakenteinen tai rakenteellisesti sellainen että siitä ei ole lenkkikaveriksi. Vesijuoksusta hyötyvät kaikki koirat. 5. Voiko koiraa juoksuttaa liikaa? Voi. Täytyy huomioida, että koira ei osaa puhua, eikä myöskään kertoa sitä vaivaavista oireista. Koirat eivät valita, vaikka niillä olisi paljonkin vaivoja tai jos ne ovat kipeitä. Jälleen korostuvat ylipainon ja muiden tukielinsairauksien haittavaikutukset. Mikäli koiralla on vaikka huonot lonkat, ei liika juokseminen välttämättä ole hyvä asia. Liiallinen juokseminen saattaa aiheuttaa koiralle rasitusvammoja aivan samalla tavalla kuin ihmisellekin ja koira vaatii yhtälailla lihashuoltoa siinä
missä ihminenkin. Koiraa täytyykin huoltaa ja hoitaa ammattitaitoisesti tasaisin väliajoin. Mikäli itse ei osaa diagnosoida koiran vointia, tulisi se käyttää ammattilaisella tarkastuksessa ja hoidossa. Tähän soveltuu erityisen hyvin käynti koirahierojan tai eläinfysioterapeutin vastaanotolla. Hierottaessa mm. vapautetaan lihasjännityksiä, poistetaan lihaskireyttä ja maitohappoja ja parannetaan liikeratoja venyttelemällä koiran raajoja. Usein ulkopuolinen ammattilainen huomaa paremmin koiran epäluontevan askelluksen tai pienetkin ontumiset, toisin kuin omistaja joka näkee koiran joka päivä. Tällöin muutokset esim. koiran askelluksessa, pienet ontumiset ym. jäävät usein huomaamatta. Ontuminen on aina oire jostain vaivasta ja ontumisen syy täytyy aina selvittää ja hoitaa kuntoon. Koiran kynnet tulee pitää sopivan lyhyinä, koska liian pitkinä ne saattavat kääntää ranteita tai nilkkoja virheelliseen asentoon. 6. Mitä hyötyä koiralle on juoksemisesta? Koirat saavat juoksulenkistä hyvää liikuntaa ja kuntoa, samoin kuin juoksuttaja myös. Yhteiset juoksulenkit tuovat myös iloa sekä koiralle, että omistajalle. Mikäli kysyttävää asiaan liittyen, ota rohkeasti yhteyttä. www.urheilukoirahieroja.fi hoidakoiraasi@gmail.com Puh. 045 856 8230 urheilukoirahieroja Sami Korvajärvi