Standardi 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 3.1 Määräykset ja ohjeet
Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia, osoittaa valvojan tavoitteena olevan laatutason ja näkemyksen hyvästä menettelytavasta sekä perustelee sääntelyä. Standardin jokaisella kappaleella on oma marginaali-merkintänsä: : Viittaus voimassa olevaan lain tai asetuksen säännökseen. : Ratan määräyksenantovaltuutensa nojalla antama velvoittava määräys valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. Suositus: Ratan suositusluonteinen toimintaohje valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. Soveltamisohje/- esimerkki: in, an tai Suositukseen liittyvä käytännön soveltamisohje tai esimerkki. Viittaus Ratan standardiin tai standardin osaan. Katso viereinen esimerkki. Perustelu: Avaa sääntelyn ja säännösten tarkoitusta, tavoitteita ja taustaa. Oheinen kuva on vain näyte standardista Ratan standardit luettavissa
dnro 7/120/2005 3 (137) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 10 2 Tavoitteet ja rakenne 12 2.1 Tavoitteet 12 2.2 Rakenne 13 3 Kansainvälinen viitekehys 14 4 perusta 16 5 Yleiset kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat määräykset 19 5.1 Kirjaamista koskevat yleiset periaatteet 19 5.1.1 Liiketapahtumien kirjaaminen 19 5.1.2 Tilinpäätöserien netottaminen 20 5.1.3 Valvottavan tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset 21 5.1.4 Luovutukset takaisinostosopimuksin 22 5.1.5 Arvopapereiden lainaus 22 5.1.6 Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta 23 5.2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset ja aikaisempien tilikausien virheet 23 5.2.1 Siirtyminen sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamiseen25 5.3 Käypä arvo arvostuksen perusteena 25 5.3.1 Käypään arvoon arvostamisen tekniikat 25 5.3.2 Käyvän arvon muutosten kirjaaminen 32
dnro 7/120/2005 4 (137) 5.4 Hankintameno arvostuksen perusteena 33 5.4.1 Jaksotettu hankintameno 33 5.5 Ulkomaan rahan määräiset erät 33 5.6 Muita yleisiä määräyksiä 34 5.6.1 Asiakasvarojen suojaaminen ja säilyttäminen 34 5.6.2 Haltuun otettu omaisuus 34 5.6.3 Syndikoidut lainat 34 5.7 Kirjanpitoaineiston säilyttäminen 34 6 Rahoitusinstrumenttien arvostaminen ja suojauslaskenta 36 6.1 Rahoitusinstrumenttien määritelmät 36 6.1.1 Rahoitusvarat 37 6.1.2 Rahoitusvelat 41 6.1.3 Rahoitusjohdannaiset ja kytketyt johdannaiset 41 6.1.4 Dokumentaatiovaatimukset 42 6.1.5 Rahoitusinstrumentteihin kuulumattomat erät 42 6.2 Rahoitusinstrumenttien arvostamiseen liittyvät määritelmät 43 6.2.1 Transaktiomenot 43 6.2.2 Efektiivisen koron menetelmä hankintamenon jaksottamisessa (IAS 39.9) 43 6.2.3 Suojauslaskentaan liittyvät määritelmät (osa IAS 39.9) 45 6.3 Rahoitusinstrumenttien arvostamista koskevat yleiset säännöt 46 6.4 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat 47 6.4.1 Kirjanpidollinen kaupankäyntivarasto 47 6.4.2 Alkuperäinen arvostaminen 48
dnro 7/120/2005 5 (137) 6.4.3 Myöhempi arvostaminen 48 6.4.4 Voittojen ja tappioiden kirjaaminen 48 6.4.5 Luokittelun muuttaminen 48 6.5 Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät 49 6.6 Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 51 6.6.1 Eräpäivään asti pidettäviltä rahoitusinstrumenteilta vaadittavat ominaispiirteet 51 6.6.2 Alkuperäinen arvostaminen 53 6.6.3 Myöhempi arvostaminen, arvon alentuminen ja arvon alentumisen peruutus 54 6.6.4 Korkotuottojen, voittojen, tappioiden, arvon alentumistappioiden ja arvonalentumistappioiden peruutusten kirjaaminen 54 6.6.5 Luokittelun muuttaminen ja siihen liittyvät voitot ja tappiot 55 6.7 Lainat ja muut saamiset 56 6.7.1 Alkuperäinen arvostaminen 57 6.7.2 Myöhempi arvostaminen, voittojen ja tappioiden kirjaaminen 57 6.7.3 Arvon alentuminen ja maksun jääminen saamatta 58 6.7.4 Arvon alentumisen kaksivaiheinen arviointi 62 6.7.5 Korkotuotot arvon alentumisen kirjaamisen jälkeen 65 6.7.6 Siirtymäsäännökset 65 6.7.7 Kuvaus lainojen ja muiden saamisten arvonalentamistarpeen määrittelystä 66 6.8 Myytävissä olevat rahoitusvarat 67 6.8.1 Alkuperäinen arvostaminen 67
dnro 7/120/2005 6 (137) 6.8.2 Myöhempi arvostaminen, arvon alentuminen ja arvon alentumisen peruutus 67 6.8.3 Voittojen, tappioiden, arvonalentumistappioiden ja arvonalentumistappioiden peruutusten kirjaaminen 68 6.8.4 Luokittelun muuttaminen 69 6.8.5 Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet 70 6.9 Rahoitusvelat 70 6.9.1 Alkuperäinen arvostaminen 70 6.9.2 Myöhempi arvostaminen 70 6.10 Rahoitusjohdannaiset 71 6.11 Suojauslaskenta 73 6.11.1 Suojaussuhteen määrittäminen ja suojaussuhteet 74 6.11.2 Suojausinstrumentit 75 6.11.3 Suojauskohteet 77 6.11.4 Suojauksen tehokkuus 78 6.11.5 Suojausinstrumenttien ja suojattavien kohteiden arvostaminen80 6.11.6 Suojauslaskennan lopettaminen 85 6.11.7 Suojauslaskentaa koskevat siirtymäsäännökset 87 7 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 88 7.1 Aineettomat hyödykkeet 88 7.2 Aineelliset hyödykkeet 89 7.2.1 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 89 7.2.2 Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 94
dnro 7/120/2005 7 (137) 7.2.3 Saamisten vakuutena luottolaitokselle tulleet kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 96 8 Tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja liitetiedot 97 8.1 Tase, taseen ulkopuoliset sitoumukset ja tuloslaskelma 97 8.2 Liitetiedot 98 9 Toimintakertomus 99 9.1 Toimintakertomuksen normiperusta 99 9.1.1 IFRS-valvottavien toimintakertomus 100 9.2 Toimintakertomuksen la atimisperiaatteet 100 9.2.1 Yhdenmukaisuus tilinpäätöksen kanssa 100 9.2.2 Tilinpäätöksen täydentäminen ja selventäminen 101 9.2.3 Johdon näkökulma 101 9.2.4 Muut laatimisperiaatteet 102 9.3 Toimintakertomuksen rakenne 102 9.3.1 Selkeys ja asiakokonaisuudet 102 9.3.2 Tietojen esittämispaikka 102 Tilinpäätös- ja toimintakertomustietojen yhteys vakavaraisuutta koskeviin tietoihin 103 9.4 Liiketoimintaa ja taloudellista asemaa koskevat tiedot 104 9.4.1 Selostus liiketoiminnan kehittymisestä 104 9.4.2 Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä osake- ja osuuskohtaiset tunnusluvut 104 9.4.3 Tiedot olennaisista tapahtumista 107 9.4.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 108 9.4.5 Kuvaus riskienhallinnasta 109
dnro 7/120/2005 8 (137) 9.4.6 Konsernirakenteen muutokset tilikauden aikana 109 9.4.7 Ehdotus voittoa ja vapaata omaa pääomaa koskeviksi toimenpiteiksi 110 9.4.8 Muut toimintakertomuksessa esitettävät tiedot 110 9.5 Vakavaraisuudesta esitettävät tiedot 111 Siirtymäsäännökset 113 9.5.2 Vakavaraisuuden tukemisesta annettavat tiedot 113 9.6 Osakeyhtiömuotoisen kirjanpitovelvollisen toimintakertomus 114 9.7 Osuuskuntamuotoisen kirjanpitovelvollisen toimintakertomus 114 9.7.1 Osuuspankkien yhteenliittymän toimintakertomus 114 9.8 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän toimintakertomus 114 10 Konsernitilinpäätös 116 10.1 Laatimisvelvollisuus 117 10.2 Konsernitilinpäätöksen laajuus 117 10.3 Konsernitilinpäätöksen laatimisen yleiset periaatteet 119 10.4 Rahoitusleasingsopimukset 120 10.4.1 Alkuperäinen kirjaaminen 121 10.4.2 Myöhempi arvostaminen 122 10.4.3 Myynti- ja takaisinvuokraus 122 10.5 Konsernin sisäisten liiketapahtumien ja sisäisen omistuksen eliminointi 122 10.6 Vähemmistöosuuksien erottaminen 123 10.7 Osakkuus- ja yhteisyrityksen yhdisteleminen 123 10.8 Konsernitase ja -tuloslaskelma ja liitetiedot 124
dnro 7/120/2005 9 (137) 10.9 Osuuspankkien yhteenliittymän yhdisteltyä tilinpäätöstä koskevat erityismääräykset 125 10.10 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän konsernitilinpäätös 125 11 Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus 126 11.1 Soveltaminen 126 11.2 Osavuosikatsauksen laatiminen 127 11.2.1 Selostusosa 128 11.2.2 Taulukko-osa 129 11.2.3 Osavuosijaksokohtainen tulosvertailu 129 11.3 Tilintarkastajien lausunto 130 11.4 Osavuosikatsauksen julkistaminen 130 11.5 Vuosikatsaus 130 12 Raportointi Rahoitustarkastukselle 132 13 Määritelmät ja lyhenteet 133 13.1 Määritelmät 133 13.2 Lyhenteet 133 14 Lisätiedot 134 15 Standardin muutoshistoria 135
dnro 7/120/2005 10 (137) 1 SOVELTAMINEN (1) Tätä standardia sovelletaan erillistilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevilta osin Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 5 :ssä tarkoitettuihin seuraaviin valvottaviin: luottolaitokset sijoituspalveluyritykset luottolaitosten omistusyhteisöt sijoituspalveluyritysten omistusyhteisöt. (2) Lisäksi tätä standardia sovelletaan erillistilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevilta osin rahoituslaitoksiin, jotka luetaan samaan konsolidointiryhmään kuin luottolaitos tai sijoituspalveluyritys. (3) Tätä standardia sovelletaan osavuosikatsauksen laatimista koskevilta osin seuraaviin Rahoitustarkastuksesta annetun lain 5 :ssä tarkoitettuihin valvottaviin: talletuspankit, lukuun ottamatta osuuspankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitoksia omistusyhteisöt, jotka ovat talletuspankkien emoyrityksiä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1504/2001) tarkoitettu osuuspankkien keskusyhteisö. Soveltamisalasta säännellään tarkemmin pääluvussa 11 "Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus". Annettu: 18.3.2008 Voimaan: 1.5.2008 (4) Mikäli kappaleessa 1 mainittu valvottava laatii tilinpäätöksensä tai konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain 146 :n ja kirjanpitolain 7 a :n perusteella, se soveltaa tätä standardia vain toimintakertomukseen alaluvun 9.1.1 IFRS-valvottavien toimintakertomus mukaisesti ja osavuosikatsaukseen alaluvun 11.1 Soveltaminen kappaleiden 3 ja 4 mukaisesti. Niitä valvottavia,
dnro 7/120/2005 11 (137) jotka laativat tilinpäätöksensä IFRS-säännösten mukaisesti, kutsutaan tässä standardissa IFRS-valvottaviksi. (5) Mikäli kappaleessa 1 mainittu valvottava laatii vain konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain 146 :n ja kirjanpitolain 7 a :n perusteella, se laatii erillistilinpäätöksensä tämän standardin perusteella. (6) Tätä standardia sovelletaan toimintakertomuksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevilta osin Rahoitustarkastuksesta annetun lain 5 :n 17 kohdassa tarkoitettuihin valvottaviin: Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettu ryhmittymän omistusyhteisö, jos Rahoitustarkastus toimii mainitussa laissa tarkoitettuna ryhmittymän koordinoivana valvontaviranomaisena. Soveltamisalasta säännellään tarkemmin alaluvuissa 9.8 "Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän toimintakertomus" ja 10.10 "Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän konsernitilinpäätös".
dnro 7/120/2005 12 (137) 2 TAVOITTEET JA RAKENNE 2.1 Tavoitteet (1) Tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja osavuosikatsauksen sisältämä informaatio on keskeisessä asemassa, kun tallettajat ja sijoittajat sekä muut ulkopuoliset käyttäjät arvioivat valvottavan taloudellista asemaa, toiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan liittyviä riskejä. Jotta ulkopuolinen voi arvioida eri valvottavien rahoituksen terveyttä ja toimintaan liittyviä riskejä, tilinpäätösinformaation tulee olla ymmärrettävää, luotettavaa, merkityksellistä ja vertailukelpoista. (2) Tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että valvottavan laatima tilinpäätös, konsernitilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikean ja riittävän kuvan valvottavan taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksellisuudesta. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että valvottavat soveltavat tilinpäätöksen laadintaan liittyviä aineellisia ja teknisiä määräyksiä mahdollisimman yhdenmukaisesti. (3) Standardin tavoitteena on palvella mahdollisimman kattavasti valvottavan tilinpäätöksen laadintaa. Tästä syystä standardissa toistetaan tarpeen mukaan myös kansalliseen lainsäädäntöön sisältyviä määräyksiä. (4) Toimintakertomusta koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että kaikki valvottavat antavat toimintakertomuksessaan tietoa toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tärkeistä seikoista, kuten tiedot toiminnan ja taloudellisen aseman kehityksestä. Toimintakertomusinformaation tavoitteena on tukea ja avata tilinpäätöksessä olevaa informaatiota.
dnro 7/120/2005 13 (137) (5) Osavuosikatsausta ja vuosikatsausta koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että valvottava antaa laatimassaan osavuosikatsauksessa ja vuosikatsauksessa oikean ja riittävän kuvan toimintansa tuloksesta ja taloudellisesta asemastaan. Lisäksi sääntelyn tavoitteena on edistää rahoitussektorilla toimivien yritysten osavuosikatsausten ja vuosikatsausten keskinäistä vertailtavuutta. 2.2 Rakenne (6) Tämän standardin asiasisällön rakenne on seuraava: Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat yleiset määräykset Rahoitusinstrumenttien arvostus ja suojauslaskenta Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Tase, tuloslaskelma ja liitetiedot Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus. (7) Tätä standardia luettaessa on otettava huomioon seuraavat seikat: Kun standardin kappaleen sisältö on lainattu kokonaan IAS 39:stä tai sen soveltamisohjeistuksesta, lähde ilmoitetaan kappaleen perässä suluissa, esim. (IAS 39.9), (AG85). Kun standardin kappaleen sisältö on lainattu osin IAS 39:stä tai sen soveltamisohjeistuksesta, osittain lainaamista kuvataan sanalla osa, esim. (Osa AG17). Kun IAS 39:stä tai sen soveltamisohjeistuksesta kokonaan tai osin lainatun kappaleen sisältöä on tässä standardissa muokattu luettavammaksi, se ei missään tilanteessa merkitse, että Rahoitustarkastus olisi tulkinnut poikkeavasti alkuperäisiä IAS 39:n tai sen soveltamisohjeistuksen vaatimuksia. IAS 39:ssä tai sen soveltamisohjeistuksessa käytetty yhteisö-sana on joissakin yhteyksissä korvattu tässä standardissa sanalla "valvottava". Valvottavalla tarkoitetaan tämän standardin luvun 1 kappaleissa 1 3 mainittuja tahoja. Soveltamisohjeistuksen (AG) lisäksi tässä standardissa on viitattu myös IAS 39:n täytäntöönpano-ohjeistukseen (IG) ja päätösten perusteluihin (BC). Myös näissä viittauksissa on käytetty edellä kuvattua viittaustekniikkaa. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan tietyt käyvän arvon muutokset on kirjattava omassa pääomassa olevaan käyvän arvon rahastoon. Tämä rahaston nimi on johdonmukaisesti sisällytetty IAS 39 -standardin vaatimuksiin silloin, kun luottolaitostoiminnasta annettu laki vaatii sen käyttöä.
dnro 7/120/2005 14 (137) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) Tämän standardin laatimisessa on soveltuvin osin otettu huomioon International Accounting Standards Boardin (IASB) antamat IFRS-standardit sekä kansainvälisten tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean International Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) niihin antamat tulkinnat. Hyväksytyt standardit ja niiden tulkinnat syntyvät kansainvälisen avoimen toimintaprosessin tuloksena. Prosessiin osallistuu tilinpäätösten laatijoita, tilintarkastajia, tilinpäätösinformaation hyväksikäyttäjiä ja akateemisen maailman edustajia. Näihin standardeihin ottaa kantaa omalta osaltaan Euroopan pankkivalvojien komitean (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) alaisuudessa toimiva tilinpäätösasioita käsittelevä alakomitea. (2) Informaation merkitystä tehokkaan markkinakurin edistämisessä ja tehokkaassa valvonnassa tarkastellaan syyskuussa 1998 annetussa julkaisussa "Enhancing Bank Transparency: Public disclosure and supervisory information that promote safety and soundness in banking systems" 1. Sen mukaan seuraavat informaation tuottamisen alueet on tunnistettava, jotta valvottavat saavuttavat riittävän tason tilinpäätösinformaation avoimuudessa: rahoitusasema (pääoma ja sen säilyminen, vakavaraisuus ja maksuvalmius) pankkitoiminnan tuloksellisuus tilinpäätöksen laatimisperiaatteet riskienhallinnan strategiat ja käytänteet riskit (mukaan lukien luottoriski, markkinariski, maksuvalmiusriski, operatiivinen riski, oikeudelliset ja muut riskit) liiketoimintaan, johtoon ja hyvään hallintokulttuuriin (corporate governance) liittyvä perusinformaatio. 1 Basel Committee on Banking Supervision, Enhancing Bank Transparency. Basel, syyskuu 1998.
dnro 7/120/2005 15 (137) (3) Koska suuri osa valvottavista harjoittaa pankkitoimintaa, standardin laatimisen perusteena ovat myös Baselin pankkivalvontakomitean suositukset (Core Principles Methodology 2 ). Näitä periaatteita soveltavat myös sijoituspalveluyritykset. Lokakuussa 2006 annettujen suositusten periaatteen 22 mukaan valvojan tulee vakuuttautua, että jokainen valvottava huolehtii riittävästä kirjanpidosta laatiakseen johdonmukaisten tilinpäätösperiaatteiden ja - käytänteiden mukaisesti tilinpäätöksen, joka mahdollistaa, että valvoja saa oikean ja riittävän kuvan valvottavan taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksellisuudesta valvottava julkaisee säännöllisesti tilinpäätöksensä, joka kuvaa oikein sen tilaa. (4) Periaatteen 22 perusteella valvottavan johto on vastuussa siitä, että kirjanpito on järjestetty luotettavalla tavalla ja että vuosittain julkistettavat tilinpäätökset on tilintarkastettu. (5) Periaatteen 22 perusteella valvottavan on vuosittain laadittava tilinpäätös, joka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin tilinpäätösperiaatteisiin ja -sääntöihin ja joka on tilintarkastettu kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien ja käytänteiden mukaisesti. (6) Periaatteen 22 perusteella säädetään raportointiohjeet, joissa selkeästi todetaan ne tilinpäätösmääräykset, joita käytetään myös valmisteltaessa valvojan raportteja (viranomaisraportointi). Tilinpäätösmääräykset perustuvat kansainvälisesti laajasti hyväksyttyihin, pankkitoimintasektorille tarkoitettuihin tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin. 2 Basel Committee on Banking Supervision, Core Principles Methodology. Basel, lokakuu 2006.
dnro 7/120/2005 16 (137) 4 NORMIPERUSTA Annettu: 18.11.2008 Voimaan: 21.11.2008 (1) Standardia laadittaessa on otettu huomioon seuraavat direktiivit sekä komission asetukset ja suositukset: Neljäs neuvoston direktiivi 78/660/ETY yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä (31978L0660); EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11 31. Seitsemäs neuvoston direktiivi 83/349/ETY konsolidoiduista tilinpäätöksistä (31983L0349); EYVL N:o L 193, 18.7.1983, s. 1 17. Neuvoston direktiivi 86/635/ETY pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä (31986L0635); EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1 17. Komission asetus (EY) N:o 809/2004 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta (32004R0809); EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1 131. Komission asetus (EY) N:o 1864/2005 tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS 1, IAS 32 ja IAS 39 osalta (32005R1864); EUVL L 299, 16.11.2005, s. 45 57. Komission asetus (EY) N:o 108/2006 tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:O 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 1,4,6 ja 7 sekä IAS 1,14,17,32,33 ja 39 sekä kansainvälisten tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (IFRIC) tulkinnan IFRIC 6:n osalta (R32006R0108); EUVL L 24, 27.1.2006, s. 1 36. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/46/EY, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetun neuvoston direktiivin 78/660/ETY, konsolidoiduista tilinpäätöksistä annetun neuvoston direktiivin 83/349/ETY, pankkien ja muiden rahoituslaitosten
dnro 7/120/2005 17 (137) tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY sekä vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä annetun neuvoston direktiivin 91/674/ETY muuttamisesta; (32006L0046) EUVL L 224, 16.8.2006, s. 1 7. Komission suositus 2000/408/EY rahoitusinstrumentteja ja muita vastaavia eriä koskevien tietojen julkistamisesta pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY mukaan vaadittavan julkistamisen täydentämiseksi (32000H0408); EYVL L 154, 27.6.2000, s. 36 41. Komission suositus ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa 2001/453/EY (32001H0453); EYVL L 156, 13.6.2001 s. 33 42. (2) Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta sääntelevät kansallisesti seuraavat säädökset: luottolaitostoiminnasta annetun lain (jäljempänä myös LLL) (121/2007) yhdeksäs luku sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) kahdeksas luku luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta annettu valtionvarainministeriön asetus (jäljempänä myös VMA) (150/2007) rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) neljäs luku rahoitus- ja vakuutusryhmittymän konsernitilinpäätöksestä annettu valtioneuvoston asetus (89/2002) rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta annettu asetus (1193/2004). (3) Osavuosikatsausta ja vuosikatsausta säätelevät kansallisesti seuraavat säädökset: luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) yhdeksäs luku arvopaperimarkkinalain (jäljempänä myös AML) (495/1989) toinen luku. (4) Osavuosikatsausta ja vuosikatsausta koskeva ohjeistus pohjautuu olennaisilta osin valtiovarainministeriön asetukseen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (153/2007, jäljempänä myös VMA 153/2007). (5) Rahoitusinstrumenttien arvostamista ja suojauslaskentaa, muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvostamista ja rahoitusleasingsopimuksia koskeva sitova sääntely perustuu seuraaviin IASB:n antamiin ja Euroopan komission hyväksymiin standardeihin:
dnro 7/120/2005 18 (137) IAS 39 (EC 2086/2004, osittain hyväksytty) IFRS 1 IAS 32 standardi IAS 39:n muuttamisesta (EC 1864/2005) standardi IAS 39:n muuttamisesta (EC 2106/2005) IAS 40 (EC 2238/2004) IAS 17 (EC 2238 /2004). Hyväksyttyyn IAS 39 -standardiin ja sen muutoksiin (EC 1864/2005 ja 108/2006) sisältyvä rahoitusvarojen ja -velkojen käypään arvoon arvostamismahdollisuus on mahdollista vain tietyin luottolaitostoiminnasta annetun lain 151 :n 4 momentissa mainituin edellytyksin. (6) Toimintakertomusta koskevan pääluvun 9 alussa on luetteloitu edellisten lisäksi ne normit, joissa käsitellään toimintakertomukseen liittyviä vaatimuksia. (7) Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskeva Rahoitustarkastuksen määräyksenanto-oikeus perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 147 :n 2 momenttiin ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 70 :ään. (8) Kirjanpitoa koskeva Rahoitustarkastuksen määräyksenanto-oikeus perustuu Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 21 :ään. (9) Osavuosikatsausta ja vuosikatsausta koskeva Rahoitustarkastuksen määräyksenanto-oikeus perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 157 :n 7 momenttiin ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 70 :ään.
dnro 7/120/2005 19 (137) 5 YLEISET KIRJANPITOA JA TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 5.1 Kirjaamista koskevat yleiset periaatteet 5.1.1 Liiketapahtumien kirjaaminen (1) Liiketapahtumia ovat kirjanpitolain mukaisesti menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. (KPL 2 luku 1.) (2) Liiketapahtumien kirjaamisessa valvottavia koskevat seuraavat poikkeukset: Valvottavien tulee kirjata kirjanpitolain 2 luvun 4 :n määräyksistä poiketen liiketapahtumat aika- ja asiajärjestykseen viivytyksettä päiväkohtaisesti. Kirjaukset saa tehdä asiajärjestyksessä päiväkohtaisina yhdistelminä. (Ratalaki 21.) Valvottavien ei tule soveltaa kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpidossa käytettäviä menetelmiä koskevan päätöksen (47/1998) lukua 3 korjausmerkintöjen tekemisestä. (Ratalaki 21.) (3) Rahoitusvaroihin ja rahoitusvelkoihin kuuluva erä merkitään taseeseen, kun kirjanpitovelvollinen tekee sopimuksen erän hankkimisesta tai luovuttamisesta. (VMA 5 1 mom.) (4) Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan joko kaupantekopäivälle tai selvityspäivälle sen mukaan, kumpaa käytäntöä kirjanpitovelvollinen soveltaa kyseiseen rahoitusvarojen ryhmään. (VMA 5 1 mom.)
dnro 7/120/2005 20 (137) (5) Käytettävää menetelmää (kaupantekopäivään tai selvityspäivään perustuvaa kirjaamiskäytäntöä) sovelletaan johdonmukaisesti kaikkiin sellaisten rahoitusvarojen ostoihin ja myynteihin, jotka kuuluvat samaan pääluvussa 6 "Rahoitusinstrumenttien arvostaminen ja suojauslaskenta" määriteltyyn rahoitusvarojen ryhmään. (Osa AG53.) (6) Kaupantekopäivä on se päivä, jona yhteisö sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Kaupantekopäivään perustuva kirjaaminen tarkoittaa a) saatavan omaisuuserän ja sen maksamisesta johtuvan velan kirjaamista kaupantekopäivänä ja b) myydyn omaisuuserän kirjaamista pois taseesta, mahdollisen luovutusvoiton tai -tappion kirjaamista ja ostajalta saatavaa maksua koskevan saamisen kirjaamista kaupantekopäivänä. (Osa AG55.) (7) Selvityspäivä on päivä, jona omaisuuserä toimitetaan yhteisölle tai jona yhteisö toimittaa omaisuuserän toiselle osapuolelle. Selvityspäivään perustuva kirjaaminen tarkoittaa a) omaisuuserän kirjaamista sinä päivänä, jona yhteisö vastaanottaa sen ja b) omaisuuserän kirjaamista pois taseesta ja mahdollisen luovutusvoiton tai -tappion kirjaamista sinä päivänä, jona yhteisö luovuttaa sen toiselle osapuolelle. Soveltaessaan selvityspäivään perustuvaa kirjaamista yhteisö käsittelee vastaanotettavan omaisuuserän käyvän arvon mahdollista muutosta kaupantekopäivän ja selvityspäivän välisenä aikana kirjanpidossaan samalla tavalla kuin se käsittelee hankittua omaisuuserää. Toisin sanoen hankintamenoon tai jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävien omaisuuserien arvonmuutosta ei kirjata, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi luokitelluista eristä arvonmuutos kirjataan tulosvaikutteisesti, ja myytävissä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä se kirjataan omaan pääomaan. (AG56.) 5.1.2 Tilinpäätöserien netottaminen Perustelu (8) Tuloslaskelmassa on ilmoitettava tuotto- ja kuluerät erikseen ja niitä toisistaan vähentämättä, jollei tuoton ja kulun yhdistäminen yhdeksi eräksi ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. (VMA 14 1 mom.) (9) Milloin kirjanpitovelvollisella on saaminen siltä, jolle kirjanpitovelvollinen itse on velkaa, saaminen ja velka on ilmoitettava taseessa erikseen, jollei kirjanpitovelvollisella ole lakisääteistä oikeutta kuittaamiseen ja jollei kirjanpitovelvollinen aio käyttää oikeuttaan kuittaukseen. Myös muut tase-erät on ilmoitettava niitä toisistaan vähentämättä, jollei vähentäminen ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. (VMA 14 2 mom.) (10) Rahoitusvarojen ja -velkojen laillisesta kuittaamisesta säädetään mm. konkurssilaissa (120/2004) ja laissa eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista (1084/1999). Netottamista voi ohjata myös vakiintunut oikeuskäytäntö.
dnro 7/120/2005 21 (137) (11) Eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan ehdoista annetun lain (588/1997) 2 :n 1 momentin 1 tai 3 kohdan mukaisesti tehdyt sopimukset ja niistä johtuvat tuotot ja kulut saa merkitä tuloslaskelmaan tai taseeseen yhdisteltyinä. (VMA 14 3 mom.) 5.1.3 Valvottavan tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset Arvonalentumis- ja luottotappioiden seuranta Soveltamisohje (12) Arvonalentumistappio kirjataan lainoista ja muista saamisista, joiden (alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen) arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio on merkittävä kirjanpitojärjestelmiin viipymättä sen jälkeen, kun on olemassa objektiivinen näyttö lainan arvon alentumisesta. Objektiivista näyttöä ja arvonalentumistappioiden kirjaamista käsitellään tarkemmin alaluvussa 6.6. "Lainat ja muut saamiset". (13) Valvottavalla tulee olla sellaiset järjestelmät, että se voi saamiskohtaisesti selvittää seuraavat asiat: saamisen maksamaton pääoma (bruttomäärä) saamisen bruttomäärän mukaan laskettu korkosaaminen saamisesta aikaisempina tilikausina tehdyt arvonalentumistappiot tilikauden aikana tehdyt arvonalentumistappiot, niiden lisäykset ja peruuttamiset tilikauden aikana toteutuneina luottotappioina poistetut saamiset saadut suoritukset toteutuneina luottotappioina poistetuista saamisista. (14) Valvottavan on merkittävä arvonalentumistappio kirjanpitojärjestelmiin riippumatta odotettavissa olevasta vakuutuskorvauksesta. Odotettavissa oleva vakuutuskorvaus merkitään kirjanpitojärjestelmiin saamiskohtaisesti arvonalentumistappion oikaisuksi siten, että arvonalentumistappion kokonaismäärä ja siihen kohdistettu vähennys voidaan jatkuvasti erikseen selvittää. Odotettavissa oleva vakuutuskorvaus merkitään kirjanpitojärjestelmiin edellä sanotulla tavalla, kun vakuutusyhtiölle on tehty vahinkoilmoitus ja kun vakuutusyhtiö on ilmoittanut vastaanottaneensa vahinkoilmoituksen. (15) Mikäli valvottava jatkaa poistettujen saamisten perintää, tällaiset saamiset ja niiden muutokset on rekisteröitävä siten, että ne voidaan jatkuvasti selvittää. Rekisteristä on käytävä myös ilmi päätös perinnän lopettamisesta. (16) Arvonalentumistappioista samoin kuin saamisen poistamisesta toteutuneena luottotappiona on tehtävä kirjallinen päätös, joka on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.
dnro 7/120/2005 22 (137) (KPL 2 luku 10 2 mom.) Taseen ulkopuolisten erien seuranta (17) Valvottavan antamat takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset ja niiden muutokset on rekisteröitävä siten, että ne voidaan jatkuvasti selvittää. (18) Suojaustarkoituksessa tehdyt sopimukset on rekisteröitävä siten, että suojaustarkoitus sekä se, mitä eriä niillä on tarkoitus suojata, voidaan jatkuvasti selvittää. 1.1.2008 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla suojaustarkoituksessa tehdyt sopimukset eivät enää ole taseen ulkopuolisia eriä. (19) Edellä kappaleissa 17 ja 18 tarkoitetut rekisterit on säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. (KPL 2 luku 10 2 mom.) 5.1.4 Luovutukset takaisinostosopimuksin (20) Kun arvopaperit luovutetaan sellaisin ehdoin, että vastaanottaja on velvollinen palauttamaan ja luovuttaja samanaikaisesti velvollinen vastaanottamaan arvopaperit sovittuun hintaan tiettynä tai luovuttajan määräämänä ajankohtana, merkitään luovutus rahoitustapahtumana sekä luovuttajan että vastaanottajan kirjanpitoon. (Aito takaisinostosopimus.) (21) Kun arvopaperit luovutetaan sellaisin ehdoin, että vastaanottajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta palauttaa arvopaperit tai muut hyödykkeet luovuttajalle etukäteen sovittuun hintaan, merkitään luovutus luovuttajan kirjanpitoon myyntinä ja vastaanottajan kirjanpitoon ostona. (Epäaito takaisinostosopimus.) (22) Jos on selvää, että epäaidon takaisinostosopimuksen tehnyt vastaanottaja palauttaa vastaanottamansa arvopaperit ja muut hyödykkeet luovuttajalle, käsitellään sopimusta kirjanpidossa aidon takaisinostosopimuksen tavoin liiketoimen sisältöpainotteisuuden periaatetta noudattaen. (KPL 3 luku 3.) 5.1.5 Arvopapereiden lainaus (23) Arvopapereiden lainausta ei merkitä liiketapahtumaksi lainanantajan ja lainansaajan kirjanpitoon. (24) Mikäli lainansaaja on luovuttanut arvopaperit laina-aikana edelleen, saatu luovutushinta merkitään lainansaajan taseeseen varoina ja vastaavansuuruisena velkana lainanantajalle.
dnro 7/120/2005 23 (137) (25) Mikäli lainansaaja hankkii laina-aikana lainasopimuksen kohteena olevia arvopapereita, jotka lainansaajan on tarkoitus palauttaa lainanantajalle, arvopapereiden hankintamenoa ei merkitä lainansaajan varoiksi taseeseen, vaan se kirjataan lainanantajalle olevan velan lyhennykseksi. Arvopaperin hankintamenon ja velan kirjanpitoarvon erotus merkitään sen kauden tuotoksi tai kuluksi, jolloin palautettavaksi tarkoitetut arvopaperit on hankittu. (26) Lainanantajan ja lainansaajan on pidettävä lainaksi annetuista ja saaduista arvopapereista erillistä rekisteriä, josta käy ilmi lainauksen kohde, lainansaaja tai lainanantaja ja lainaussopimuksen päättymispäivä. Lainansaajan pitämästä rekisteristä tulee lisäksi käydä ilmi lainaksi saatujen arvopapereiden mahdollisen edelleen luovutuksen päivämäärä ja myyntihinta samoin kuin tällaisten arvopapereiden takaisinoston päivämäärä ja ostohinta. 5.1.6 Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta Perustelu (27) Mikäli yhteisön sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin on lakannut, rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta. Mikäli yhteisö on siirtänyt rahoitusvaroja toiselle osapuolelle siten, mutta sille on edelleen jäänyt olennainen osa rahoitusvaroihin liittyvistä riskeistä ja eduista, yhteisön on pidettävä koko toiselle osapuolelle siirtämäänsä omaisuuserä edelleen taseessaan. (28) Edellä mainitun pääperiaatteen tarkempi sisältö on esitetty standardin IAS 39 kappaleissa 15 37, jotka käsittelevät rahoitusvarojen kirjaamista pois taseesta. 5.2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset ja aikaisempien tilikausien virheet (29) Valvottavan tulee noudattaa laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa johdonmukaisuutta tilikaudesta toiseen. (KPL 3 luku 3 1 mom.) (30) Valvottavan tulee muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, jos laki, siihen annettu asetus tai Rahoitustarkastuksen määräys vaatii muutosta. Suositus (31) Valvottava saa muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, jos tilinpäätös muutoksen ansiosta antaa luotettavaa ja entistä merkityksellisempää informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien ja olosuhteiden vaikutuksista yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. (32) Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset sekä aikaisempia tilikausia koskevien olennaisten virheiden oikaisut tulee tehdä oikaisemalla yksin-
dnro 7/120/2005 24 (137) omaan omaa pääomaa (edellisten tilikausien voitto/tappio). (KILAn lausunto 1750/2005.) Suositus Suositus (33) Laatimisperiaatteiden muutoksesta johtuvalla oikaisulla tulisi oikaista tilinpäätöksessä esitettävän vertailuvuoden aloittavaa omaa pääomaa. Tällöin myös edellisen tilikauden vertailutiedot olisi oikaistava. (34) Mikäli olennainen virhe on syntynyt vertailuvuotta aikaisemmin, siitä johtuvalla oikaisulla tulisi oikaista vertailuvuoden aloittavan taseen omaa pääomaa. Tällöin myös edellisen tilikauden vertailutiedot olisi oikaistava. (35) Valvottavan on annettava laatimisperiaatteiden muutoksesta ja aikaisempia tilikausia koskevasta virheestä tietoja tilinpäätöksen liitteissä. Tällaisia ovat mm. tiedot tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksesta tai aikaisempia tilikausia koskevan virheen luonteesta ja rahamäärästä kuvaus siirtymäsäännöistä. Näitä tietoja ei tarvitse toistaa myöhempien kausien tilinpäätöksessä. Soveltamisesimerkki (36) Liitetiedoissa omassa pääomassa tapahtuvista muutoksista on selkeästi eriteltävä laadintaperiaatteiden muutokset. (37) Oman pääoman muutokset voi esittää esim. seuraavasti: Oma pääoma: Myytävissä olevien rahoitusvarojen käypään arvoon siirtymisestä johtuva käyvän arvon rahaston muutos Kertyneet voittovarat tilikauden alussa aikaisemmin esitetyn tilinpäätöksen mukaisesti xxxx Tilikauden alussa omiin pääomiin kirjatut tilinpäätösperiaatteiden muutoksista johtuvat oikaisut: - muiden kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon +xx - muiden laadintaperiaatteiden muutos +xx Tilikauden voitto Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa xxx xxxx
dnro 7/120/2005 25 (137) 5.2.1 Siirtyminen sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamiseen Perustelu (38) Mikäli valvottava siirtyy arvostamaan sijoituskiinteistönsä käypään arvoon, se on luonteeltaan vapaaehtoinen laatimisperiaatteen muutos. Tällöin valvottavan ensisijaisena tavoitteena on tuottaa vähintään yhtä luotettavaa mutta merkityksellisempää informaatiota kuin aikaisemmin tilinpäätöksissään. Sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamista käsitellään alaluvussa 7.2.1 "Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet". (39) Omaan pääomaan merkitään aikaisemmilta tilikausilta johtuneet käyvän arvon muutokset sillä tilikaudella, jolloin kirjanpitovelvollinen siirtyy soveltamaan luottolaitoslain 153 :ssä tarkoitettua sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamista. (40) Annettaessa asetuksen (VMA 150/2007) mukaista liitetietoa oman pääoman voittovarojen muutoksista tilikauden aikana, on erikseen ilmoitettava vaikutus, joka käypään arvoon siirtymisellä on. 5.3 Käypä arvo arvostuksen perusteena Perustelu (41) Valvottavan tulee arvostaa tietyt rahoitusvarojen luokat käypään arvoon. Lisäksi valvottava voi arvostaa käypään arvoon muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden (sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet). (42) Rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon on sopimuskohtaista. Mikäli rahoitusinstrumentin käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää alaluvun 5.3.1 perusteella, instrumentti arvostetaan hankintamenoon. (43) Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon on kiinteistökohtaista. Mikäli poikkeuksellisissa tapauksissa on jo sijoituskiinteistöä hankittaessa olemassa selvää näyttöä siitä, että käypää arvoa ei voida jatkuvasti määrittää luotettavasti, tällainen kiinteistö tulee arvostaa hankintamenoon. 5.3.1 Käypään arvoon arvostamisen tekniikat Rahoitusinstrumentit Perustelu (44) Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään käyttäen yhtä seuraavista prioriteettijärjestyksessä esitetyistä arvostustavoista: käypä arvo, joka on saatu vaikeuksitta määriteltävissä olevilta luotet-
dnro 7/120/2005 26 (137) tavilta markkinoilta 3 arvo, joka on johdettavissa rahoitusinstrumentin osien tai vastaavanlaisten rahoitusinstrumenttien markkina-arvosta arvo, joka on laskettavissa yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien perusteella hankintameno, jos käypää arvoa ei voida luotettavasti määritellä edellä lueteltujen kohtien mukaisesti. 4 Perustelu (45) Käypä arvo määritetään rahoitusinstrumentin markkina-arvon perusteella silloin, kun rahoitusinstrumentille on vaikeuksitta määriteltävissä olevat luotettavat markkinat. (VMA 7 1 mom.) (46) Transaktiomenojen sisällyttäminen rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon riippuu instrumentin luokittelusta. Luokittelua käsitellään pääluvun 6 "Rahoitusinstrumenttien arvostaminen ja suojauslaskenta" alaluvussa 6.1.1 Rahoitusvarat. (47) Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi toimivilla markkinoilla, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, meklarilta, toimialaryhmästä, hintainformaatiota antavalta toimijalta tai sääntelyviranomaiselta ja tällaiset hinnat kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. (Osa AG71.) (48) Toimivilla markkinoilla noteeratun rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on päästä sellaiseen hintaan, johon tällaista instrumenttia koskeva liiketoimi tilinpäätöspäivänä toteutuisi (siis ilman että instrumenttia muokataan tai että se sisällytetään erilaiseen instrumenttikombinaatioon) edullisimmilla toimivilla markkinoilla, joille yhteisöllä on välitön pääsy. Yhteisö oikaisee kuitenkin edullisimmilla markkinoilla toteutuvaa hintaa siten, että se kuvastaa vastapuolten luottoriskien eroja kyseisillä markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien instrumenttien ja arvostettavina olevien instrumenttien välillä. Parhaiten käypää arvoa osoittaa toimivien markkinoiden julkisten hintanoteerausten olemassaolo, ja kun tällaisia noteerauksia on, niitä käytetään rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän arvostamiseen. (Osa AG71.) (49) Hallussa olevan omaisuuserän tai liikkeeseen laskettavan velan asianmukainen markkinahinta on yleensä tarkasteluhetken ostokurssi, ja hankittavan omaisuuserän tai otetun velan asianmukainen markkinahinta on myyntikurssi. Kun yhteisöllä on varoja ja velkoja, joihin liittyvät markkinariskit kumoavat toisensa, se voi käyttää markkinoiden perusteella määräytyvää keskikurssia 3 Lähtökohtaisesti asetuksen termi "vaikeuksitta määriteltävissä olevat luotettavat markkinat" vastaa tässä IAS 39 -standardin mukaista termiä toimivat markkinat. 4 VMA 7 3 mom.
dnro 7/120/2005 27 (137) määrittäessään toisensa kumoavien riskipositioiden käypiä arvoja ja käyttää avoimeen nettopositioon osto- tai myyntikurssia sen mukaan, kummasta positiosta on kysymys. Kun tarkasteluhetken osto- ja myyntikursseja ei ole saatavissa, viimeisimmässä kaupassa toteutunut hinta antaa näyttöä tarkasteluhetken käyvästä arvosta, kunhan taloudellisissa olosuhteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia liiketoimen toteuttamisajankohdan jälkeen. (Osa AG72.) (50) Jos olosuhteet ovat muuttuneet liiketoimen toteuttamisajankohdan jälkeen (esimerkiksi riskitön korko on muuttunut yrityksen liikkeeseen laskeman joukkovelkakirjalainan viimeisimmän hintanoteerauksen jälkeen), olosuhteiden muutos otetaan huomioon käyvässä arvossa vastaavanlaisten rahoitusinstrumenttien tarkasteluhetken hintojen tai korkojen mukaisesti sen mukaan, millaisesta instrumentista on kysymys. Vastaavasti jos yhteisö pystyy osoittamaan, että viimeisimmässä liiketoimessa toteutunut hinta ei ole käypä arvo (esimerkiksi siksi, että se kuvastaa määrää, jonka yhteisö saisi tai maksaisi pakkotilanteessa toteutuvassa kaupassa, pakkoselvitystilassa tai panttihuutokaupassa) kyseistä hintaa oikaistaan. (Osa AG72.) (51) Rahoitusinstrumenttien muodostaman salkun käypä arvo on instrumentin yksikköjen lukumäärän ja sen noteeratun markkinahinnan tulo. (Osa AG72.) (52) Kun rahoitusinstrumentin käypää arvoa ei voida määrittää toimivilta markkinoilta saatavissa olevan markkina-arvon perusteella, mutta markkinoilta on kuitenkin saatavissa käyvän arvon määrittämistä varten informaatiota, määritetään käypä arvo: rahoitusinstrumenttien osien perusteella johdettuun markkina-arvoon tai samanlaisten rahoitusinstrumentin markkina-arvosta johdettuun arvoon, edellyttäen, että niiden markkina-arvo voidaan määritellä luotettavasti. 5 Soveltamisohje (53) Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään näiden osatekijöiden asianmukaisten markkinahintojen perusteella. (Osa AG72.) (54) Kun toimivilta markkinoilta on löydettävissä tuotto- ja riskiominaisuuksiltaan lähes samanlainen rahoitusinstrumentti, arvostetaan kohteena oleva rahoitusinstrumentti samaan arvoon, minkä jälkeen sitä oikaistaan rahoitusinstrumenttien välisten tuotto- ja riskiominaisuuksien erolla. 5 Ks. myös VMA 7.
dnro 7/120/2005 28 (137) Soveltamisesimerkki (55) Jos rahoitusinstrumenttia ei voida arvostaa käypään arvoon edellä olevien kappaleiden 42 52 mukaisesti, on käyvän arvon määrittämisessä käytettävä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja ja -menetelmiä. Näin määritettävän käyvän arvon tulee olla luotettava. (56) Arvostusmenetelmien käyttämisen tavoitteena on määrittää, mihin hintaan liiketoimi olisi arvonmäärittämispäivänä toteutunut toisistaan riippumattomien osapuolten välisessä vaihdossa, joka perustuu tavanomaisiin liiketaloudellisiin näkökohtiin. Käyvän arvon arviointi pohjautuu sellaisen arvostusmenetelmän tuottamiin tuloksiin, jossa käytetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatavia syöttötietoja 6 ja luotetaan mahdollisimman vähän yhteisökohtaisiin syöttötietoihin. Arvostusmenetelmän voidaan odottaa tuottavan realistisen arvion käyvästä arvosta, jos se kuvastaa kohtuullisen hyvin sitä, miten instrumentti voitaisiin odottaa hinnoiteltavan markkinoilla arvostusmenetelmän syöttötiedot kuvastavat kohtuullisen hyvin markkinoiden odotuksia ja rahoitusinstrumentille luontaisten riskituotto tekijöiden arvoja. (AG75.) (57) Arvostusmenetelmä kattaa kaikki tekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan, on yhdenmukainen rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa käytettävien hyväksyttyjen taloudellisten metodiikkojen kanssa, ottaa kaiken markkinoilta saatavan informaation huomioon koskien markkinaolosuhteita ja muita tekijöitä, jotka todennäköisimmin vaikuttavat arvostettavan rahoitusinstrumentin käypään arvoon. (Osa AG76.) (58) Arvostusmenetelmiä ovat esimerkiksi asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden käyttäminen, mikäli tällaisia on käytettävissä, nojautuminen toisen, olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tarkasteluhetken käypään arvoon, rahavirtojen diskonttaaminen sekä optiohinnoittelumallit. (Osa AG74.) (59) Valvottava tarkistaa arvostusmenetelmän toimivuuden määräajoin ja testaa sen luotettavuuden joko käyttämällä hintoja, jotka ovat toteutuneet missä tahansa saman instrumentin (siis ilman muokkaamista tai sisällyttämistä uudenlaiseen instrumenttikombinaatioon) viimeaikaisessa todettavissa olevassa markkinatransaktiossa tai minkä tahansa käytettävissä olevan todettavissa olevan markkinatiedon pohjalta. (Osa AG76.) 6 Syöttötiedot ovat erilaisia laskennallisessa arvonmäärityksessä tarvittavia tekijöitä, esim. korkotaso, jotta käypä arvo voitaisiin laskentatekniikoiden avulla määrittää.
dnro 7/120/2005 29 (137) (60) Tietyn rahoitusinstrumentin käyvän arvon arvioimiseen käytettävä asianmukainen menetelmä ottaisi huomioon todettavissa olevat markkinatiedot sellaisista markkinaolosuhteista ja muista tekijöistä, jotka todennäköisesti vaikuttavat instrumentin käypään arvoon. Rahoitusinstrumentin käypä arvo perustuu yhteen tai useampaan seuraavista tekijöistä (ja mahdollisesti muihin tekijöihin): rahan aika-arvo (toisin sanoen pohjakorko tai riskitön korko) luottoriski valuuttakurssit hyödykkeiden hinnat osakkeiden hinnat volatiliteetti (toisin sanoen rahoitusinstrumentin hinnan tai muun tekijän tulevien muutosten suuruus) riski ennen eräpäivää tapahtuvasta maksusta tai takaisinostosta rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän hoitopalvelumenot, esimerkiksi palkkiot. Riskittömät korot voidaan yleensä johtaa valtion joukkolainojen havaituista hinnoista, ja usein ne julkaistaan talousalan julkaisuissa. Tyypillisesti nämä korot vaihtelevat ennakoitujen rahavirtojen odotettavissa olevien toteutumispäivien mukaisesti eri aikahorisonttien korkojen tuottokäyrää mukaillen. Nykyarvoon perustuvia menetelmiä voidaan käyttää sellaisten oman pääoman ehtoisten instrumenttien tarkasteluhetken markkinahintojen arvioimiseen, joille ei ole olemassa todettavissa olevia hintoja. Aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevien erien volatiliteetti pystytään tavallisesti arvioimaan toteutuneiden markkinatietojen perusteella tai käyttämällä volatiliteetteja, jotka ilmentyvät tarkasteluhetken markkinahinnoissa. (Osa AG82.) Sijoituskiinteistöt (muussa kuin omassa käytössä oleva kiinteistöomaisuus) Perustelu (61) Valvottava voi arvostaa muun kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden joko hankintamenoon (hankintamenomalli) tai käypään arvoon (käyvän arvon malli). Jos käyvän arvon malli valitaan, tulee sitä soveltaa kaikkiin sijoituskiinteistöihin (muussa kuin omassa käytössä olevaan kiinteistöomaisuuteen). 7 (62) Sijoituskiinteistön käypänä arvona pidetään ensisijaisesti markkinaarvoa. Jos markkina-arvoa ei ole saatavilla, sijoituskiinteistön käypä arvo voidaan määrittää siitä kertyvien ennakoitujen nettorahavirtojen nykyarvon pe- 7 LLL 153.
dnro 7/120/2005 30 (137) rusteella. (63) Käypänä arvona pidetään markkina-arvoa, jos se vastaa tilinpäätöspäivän todellista markkinatilannetta ja olosuhteita. (VMA 8 1 mom.) (64) Käypää arvoa määritettäessä jätetään nimenomaisesti ottamatta huomioon sellainen hinta-arvio, jota parantavat tai huonontavat erityiset ehdot tai olosuhteet, kuten epätavalliset rahoitus-, myynti- tai takaisinvuokrausjärjestelyt tai jonkun myynnin kanssa tekemisissä olevan osapuolen antamat erityisluonteiset vastikkeet ja hyvitykset. (Osa IAS 40.36.) (65) Yhteisö määrittää käyvän arvon vähentämättä mahdollisia transaktiomenoja, joita sille syntyisi myynnin tai muun luovutuksen yhteydessä. (IAS 40.37.) (66) Käypää arvoa osoittavat parhaiten hinnat, joita tarkasteluhetkellä maksetaan toimivilla markkinoilla kiinteistöistä, jotka ovat samankaltaisia ja vastaavat sijaintipaikaltaan ja kunnoltaan tarkasteltavana olevaa kiinteistöä ja joita koskevat vastaavanlaiset vuokra- tai muut sopimukset. Yhteisö selvittää huolellisesti, poikkeaako kyseessä oleva kiinteistö niistä luonteeltaan, sijainniltaan, kunnoltaan tai sitä koskevien vuokra- tai muiden sopimusten suhteen. (IAS 40.45.) (67) Käypä arvo on sidottu tiettyyn ajankohtaan. Koska markkinat ja markkinaolosuhteet saattavat muuttua, käypänä arvona esitetty arvo saattaa olla toiselta ajankohdalta arvioituna väärä tai epätarkoituksenmukainen. Käyvän arvon määritelmässä oletetaan myös, että vaihto tapahtuu samanaikaisesti ja myyntisopimus toimeenpannaan ilman hinnanmuutoksia, joita voisi tapahtua asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden toisistaan riippumattomien osapuolten välisessä kaupassa, jos itse vaihtotapahtuma ja sen toteuttaminen eivät tapahdu samanaikaisesti. (IAS 40.39.) (68) Sijoituskiinteistön käypää arvoa määrittäessään yhteisö ei ota kahteen kertaan huomioon sellaisia varoja ja velkoja, jotka merkitään erillisiksi omaisuuseriksi tai veloiksi taseeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat: Laitteistot, kuten esimerkiksi hissit tai ilmastointilaitteet, ovat usein kiinteä osa rakennusta ja sisällytetään yleensä sijoituskiinteistön käypään arvoon eikä niitä kirjata erikseen aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi. Jos toimisto on annettu vuokralle kalustettuna, kaluston käypä arvo sisältyy yleensä toimiston käypään arvoon, koska vuokratuotot liittyvät kalustettuun toimistoon. Kun kalusto sisältyy sijoituskiinteistön käypään arvoon, yhteisö ei kirjaa kyseistä kalustoa erilliseksi omai-