Karjalan Osuuspankin LOPPUTILITYS 30.4.2017
LOPPUTILITYKSEN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-16 Toimintakertomus 17-18 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19-20 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 21-32 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33-53 Liitetiedot 54-62 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 63 Hallituksen allekirjoitus 63 Hallintoneuvoston lausunto 63 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tämä on Karjalan Osuuspankin viimeinen hallituksen toimintakertomus koskien aikajaksoa 01.01.2017 30.04.2017. Karjalan Osuuspankin liikevoitto kasvoi merkittävästi vuoden 2016 tasosta. Merkittävin syy liikevoiton kasvuun oli arvonalentumiskirjausten pieneneminen. Luottokanta ja talletuskanta laskivat hieman edellisvuoden tasosta. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 4/2017 2016 Liikevoitto, 1000 euroa 111 16 Kulujen suhde tuottoihin, % 63,9 72,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,5 0,7 Ydinpääoman (CET1) 65,89 67,45 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 5 5 Jäsenet 827 830 Karjalan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Luottamus maailmantalouteen kohentui ja maailmankauppa elpyi ennakkotietojen mukaan selvästi vuoden 2017 alussa. Myönteinen kehitys oli laajalla pohjalla. Talousindikaattorien perusteella myös euroalueen talouskasvu piristyi vuoden alussa. Inflaatio nopeutui energian hintojen kallistumisen seurauksena useimmissa maissa. Yhdysvalloissa keskuspankki nosti ohjauskorkonsa 0,75-1,00 prosenttiin ja ennakoi koronnostojen jatkuvan. Euroopan keskuspankki (EKP) piti ohjauskorkonsa ennallaan, mutta viesti maaliskuussa riskien lieventyneen ja deflaatiouhan väistyneen. Sekä lyhyet että pitkät korot säilyivät jokseenkin vuodenvaihteen tasolla. Suomen talouskasvu elpyi edelleen vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kuluttajien luottamus oli vahva, ja työttömyys laski yhä. Myös vienti alkoi piristyä. Inflaatio kiihtyi maltillisesti öljyn hinnan kallistumisen vuoksi. Asuntomarkkinat kohenivat edelleen, mutta hinnat nousivat vain hieman. Maailmantalouden kehitys kohenee hieman lähiaikoina. Suomen talous kasvaa kohtalaisesti. Korkotaso säilyy euroalueella matalana. Lähiaikojen suotuisia näkymiä varjostavat edelleen poliittiset riskit.
2 2 Kotitalousluottojen kasvu hidastui hieman alkuvuonna ja oli noin 2,5 prosenttia. Kehityksen taustalla on etenkin asuntolainakannan aiempaa hitaampi kasvu. Suomen Pankin arvion mukaan erittäin matala korkotaso on kasvattanut asuntolainojen lyhennyksiä. Asuntoyhteisö- ja yritysluottojen kasvu jatkui edellisvuotta hitaampana. Tuoreimman pankkibarometrin mukaan luottojen, ja etenkin asuntolainojen, kysynnän odotetaan kasvavan. Talletuskannan kasvu kääntyi negatiiviseksi alkuvuonna. Kotitaloustalletusten kasvu jatkui edellisvuotta pirteämpänä, pääasiassa käyttötilien myönteisen kehityksen siivittämänä. Toisaalta julkisyhteisö- ja yritystalletuskannat kutistuivat vuodentakaisesta. Viimeksi mainittujen talletuskantojen kasvutahdit ovat vaihdelleet huomattavasti viime vuosina. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Karjalan Osuuspankilla ei ollut olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Karjalan Osuuspankki fuusioitui Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankkiin 30.4.2017. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 1-4/2017 2016 2015 Tuotot Korkokate 115 394 406 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 125 131 168 Palkkiotuotot, netto 36 90 87 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan - - - nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen - 10 0 nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 1 6 4 Liiketoiminnan muut tuotot 17 4 3 Yhteensä 179 240 261 Tuotot yhteensä 294 634 667 Kulut Henkilöstökulut 92 207 190 Muut hallintokulut 69 175 151 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 0 1 1 Liiketoiminnan muut kulut 26 78 73 Kulut yhteensä 188 462 415 Arvonalentumiset luotoista ja muista -4 156-29 sitoumuksista Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 111 16 281
3 3 Liikevoitto kasvoi merkittävästi vertailukaudesta. Korkokate pieneni vertailukaudesta n. 12 prosenttia. Kulut yhteensä kasvoivat vertailukaudesta n. 20 prosenttia. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta nettomääräisesti 160.000 euroa. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Suhteessa eniten kasvoivat vakuutusten välityksestä saadut palkkiotuotot. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 1-4/2017 2016 Talletuksista 1 2 Luotonannosta 17 63 Maksuliikkeestä 23 65 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen 2 7 laskusta Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista 7 20 tehtävistä Takauksista 0 0 Vakuutusten välityksestä 20 45 Muut 7 21 Yhteensä 77 223 OP-bonukset -34-105 Palkkiotuotot yhteensä 43 118 Palkkiokulut 7 28 Palkkiotuotot, netto 36 90 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 1-4/2017 2016 Arvonalentumisten bruttomäärä - 187 Vähennykset -4-31 Arvonalentumisten nettomäärä -4 156 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,6 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 30.4.2017 31.12.2016 31.12.2015 Tase 30 652 30 888-0,8 29 836 Luotot 25 944 26 138-0,7 26 478 Saamistodistukset - - - Osakkeet ja osuudet 2 927 2 928 0 2 930 Talletukset 24 654 25 012-1,4 22 836 Oma pääoma 4 426 4 361 1,5 4 527 Taseen ulkopuoliset 671 485 38,2 585 sitoumukset
4 4 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden alusta 487.000 euroa. Luottokanta yhteensä huhtikuun lopussa oli 26 miljoonaa euroa (26,3 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tilikauden aikana OPA:lle ei siirretty asuntoluottoja Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 30.4.2017 31.12.2016 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 856 516 65,0 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 108 49 120,0 Järjestämättömät 554 455 22,0 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 194 14 1285,0 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 1880 2053-8,4 Ongelmasaamiset yhteensä 2735 2571 6,4 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 30.4.2017 31.12.2016 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 55 55 Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 49 49 Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Käypä arvo 30 66 Nettotuotto, % Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 104 104 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2016.
5 5 Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 55.000 euroa. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 41.000 euroa. Arvonkorotuksia ei peruutettu tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei myyty omassa käytössä olevia kiinteistöjä. Oman käytön kiinteistöhankintoja ei tehty tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 18.800 euroa. Arvonkorotuksia ei peruutettu tilikauden aikana. euroa. Tilikauden aikana ei myyty sijoituskiinteistöjä eikä tehty sijoituskiinteistöhankintoja. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 1.457.000 euroa (1.486.600). Tilikauden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 2.874.000 euroa. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 30.4.2017 31.12.2016 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 12 143 12 168-0,2 Säästämistilit 2 462 2 357 4,5 Sijoittamistilit 10 050 10 488-4,2 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 24 654 25 012-1,4 Muut velat 22 22 - Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 24 676 25 034-1,4 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velkoja luottolaitoksille, jotka muodostuisivat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP-Asuntoluottopankki Oyj:lle, ei ole. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Karjalan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 1,5 prosenttia 4.426.000 euroon (4.360.800).
6 6 Osuuspääoma Muut oman pääoman erät Veroperusteiset varaukset Osuuspääoma oli 1.454.000 euroa (1.454.400). Omistajajäsenillä oli tilikauden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 84.800 euroa (85.200) ja Tuotto-osuuksiin 1.369.200 euroa (1.369.200). Irtisanottuja tuotto-osuuksia oli 41.800 euroa. Irtisanotut lisäosuudet 167.600 euroa esitetään taseessa velkana. Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki maksoi vuodelta 2016 Tuotto-osuuksille korkoa 3,25 prosenttia ja lisäosuuspääomalle korkoa 1,5 % eli yhteensä 47.239,31 euroa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 855 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 13.692 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu arvonkorotusrahastosta. Poistoeroa ei kasvatettu tilikaudella. Luottotappiovarausta ei kasvatettu tilikaudella.
7 7 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.3.2017 31.12.2016 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 4 433 4 360 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 168 168 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 806 806 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -121-39 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -176-185 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 5 110 5 111 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 5 110 5 111 Omat varat yhteensä 5 110 5 111 * pl. 2.1. takaisinmaksettavat osuuspääomat ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 50 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.3.2017 31.12.2016 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 34 16 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 67 65 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 643 630 Yritysvastuut pk-yritykset 643 630 Yritysvastuut - Muut - - Vähittäisvastuut 2) 3 039 2 960 Kiinteistövakuudelliset 2 439 2 294 Muut vähittäisvastuut 600 666 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 923 2 926 Muut erät 111 111
8 8 Luottoriski yhteensä 6 817 6 709 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 938 868 Yhteensä 7 755 7 577 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.3.2017 31.12.2016 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 65,89 67,45 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 65,89 67,45 Vakavaraisuussuhde 65,89 67,45 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,8 20,1 *maaliskuussa 2017 Pääomavaateet 1000 euroa 31.3.2017 31.12.2016 Omat varat 5 110 5 111 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 621 796 Omien varojen ylijäämä 4 489 4 315 Omat varat 5 110 5 111 Basel I lattian pääomavaatimus 1 170 1 167 Omien varojen ylijäämä 3 940 3 944 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset,
9 9 rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100.000 euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20.000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Kriisinratkaisusääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin velkojen ehtoihin velkojan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä kriisinratkaisulain mukaisten velkojen minimimäärää OP Ryhmän tasolla.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 4/2017 2016 2015 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,5 0,7 5,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,1 0,1 0,9 Omavaraisuusaste, % 17,1 16,7 17,9 Kulu-tuotto-suhde, % 63,9 72,8 62,1 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden
11 11 toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa.
12 12 Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat maaliskuussa 2017 yhteensä 5.110.000 euroa. Pankin suurten asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli X,X prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä.
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2017 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Tilikauden lopussa Karjalan Osuuspankilla oli yksi konttori. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä väheni tilikauden aikana 3 jäsenellä ja oli tilikauden lopussa 827.
14 14 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Tilikauden päättyessä Karjalan Osuuspankin henkilökunnan määrä oli 5, joista työssä olevan henkilökunnan määrä oli 4. Työssä olevasta henkilökunnasta yksi oli tuntityöntekijä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Karjalan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 16.3.2017. Kokoukseen osallistui 6 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle (/edustajiston kokoukselle) lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 13. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui 1.1.2017-30.4.2017 yhden kerran.
15 15 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta auttaa hallintoneuvostoa varmistumaan. että pankkia ja sen konsernia hoidetaan asiantuntevasti ja tavalla, joka edistää pankin kilpailukykyä ja menestystä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla pankin toiminnan laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, taloudellisesta raportoinnista, tilinpäätöskäytännöistä ja sisäisestä tarkastuksesta sekä riittävä sisäisen valvonnan periaatteiden tuntemus ja pankin toimialan ja ansaintalogiikan ymmärrys. Kaikkien valiokunnan jäsenien on oltava pankista riippumattomia. Valiokunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valiokunta voi kuulla esittelijä- ja asiantuntijaroolissa myös valiokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Valiokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Valiokunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valiokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli neljä. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
16 16 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Merja Hannula lehtori, Mynämäki Varapuheenjohtaja *Pekka Salonen maanviljelijä, Mynämäki Muut jäsenet Henri Arvio maanviljelijä, Mynämäki Sirpa Heikkilä maanviljelijä, Mynämäki Juhani Hella maanviljelijä, Mynämäki Jyrki Isotalo rahoituspäällikkö, Laitila *Marianne Jaakkola yrittäjä, Mynämäki Maritta Kesäläinen maanviljelijä, Mynämäki Voitto Kulmala maanviljelijä, Mynämäki Kati Käiväräinen lehtori, Mynämäki *Tapio Lehtilä tuotepäällikkö, Mynämäki Esa-Taavi Raitanen rakennusmies, Mynämäki Tomi Vainio tuotantopäällikkö, Mynämäki Hallitus *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Vesa-Ali-Sippola s. 1955, 1996-, agrologi, Mynämäki Varapuheenjohtaja Tapio Väinölä s. 1949, 1998-, maanviljelijä, Mynämäki Muut jäsenet Marja Heikkilä s. 1963, 2003-, toimittaja, Mynämäki Seppo Lapila s. 1954, 2001-, maanviljelijä, Mynämäki Ari-Pekka Raukunen s. 1967, 2005-, maanviljelijä, Mynämäki Mika Tähtinen s. 1969, 2013-, maanviljelijä, Mynämäki Toimitusjohtaja Mari Karsio, varatuomari, OTK, 34 v, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi vuonna 2014 Toimitusjohtajan sijainen Lasse Vehviläinen, varatuomari, OTK, 35 v, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajan sijaiseksi vuonna 2016 Tilintarkastajat KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastaja KHT Vesa Kiuas Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus ei ole suorittanut osuuspankin tarkastuksesta 1.1.2017-30.4.2017.
17 KARJALAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 30.4.2017 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 136 505,78 467 398,92 Korkokulut 21 018,68 73 460,46 KORKOKATE 115 487,10 393 938,46 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 124 743,95 131 155,89 Muista yrityksistä 124 743,95 131 155,89 Palkkiotuotot 43 470,42 117 677,97 Palkkiokulut 7 265,33 28 048,07 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,00 9 974,97 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 947,69 5 512,80 Liiketoiminnan muut tuotot 16 905,44 3 630,91 Hallintokulut 161 332,31 382 194,84 Henkilöstökulut 91 955,66 206 711,87 Palkat ja palkkiot 80 273,35 172 847,84 Henkilösivukulut 11 682,31 33 864,03 Eläkekulut 7 063,41 24 960,05 Muut henkilösivukulut 4 618,90 8 903,98 Muut hallintokulut 69 376,65 175 482,97 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 458,00 1 374,00 Liiketoiminnan muut kulut 26 341,32 78 005,44 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -4 343,48 156 160,99 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 110 501,12 16 107,66 Tuloverot -2 566,70-22 512,99 Aikaisempien tilikausien verot 14,33 0,00 Laskennallinen vero -2 581,03-22 512,99 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 113 067,82 38 620,65 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 113 067,82 38 620,65
18 KARJALAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 30.4.2017 31.12.2016 VASTAAVAA Käteiset varat 75 130,08 109 144,06 Saamiset luottolaitoksilta 1 456 847,98 1 486 560,69 Vaadittaessa maksettavat 1 308 215,84 1 338 870,40 Muut 148 632,14 147 690,29 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 25 943 512,82 26 138 309,25 Muut 25 943 512,82 26 138 309,25 Osakkeet ja osuudet 2 927 400,51 2 927 546,22 Johdannaissopimukset 10 358,03 10 248,02 Aineelliset hyödykkeet 110 755,39 111 213,39 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 49 231,11 49 231,11 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 55 149,33 55 333,33 Muut aineelliset hyödykkeet 6 374,95 6 648,95 Muut varat 25 541,77 24 878,78 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 73 828,45 53 879,47 Laskennalliset verosaamiset 28 478,65 25 868,47 VASTAAVAA YHTEENSÄ 30 651 853,68 30 887 648,35 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 24 675 909,63 25 033 511,02 Talletukset 24 654 253,67 25 011 855,06 Vaadittaessa maksettavat 20 357 471,92 20 326 382,35 Muut 4 296 781,75 4 685 472,71 Muut velat 21 655,96 21 655,96 Muut 21 655,96 21 655,96 Muut velat 244 607,27 207 432,06 Muut velat 236 832,27 199 042,06 Pakolliset varaukset 7 775,00 8 390,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 297 350,26 278 046,61 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 25 217 867,16 25 518 989,69 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 007 866,25 1 007 866,25 Vapaaehtoiset varaukset 1 007 866,25 1 007 866,25 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 454 000,00 1 454 384,09 Jäsenosuudet 84 800,00 85 184,09 Tuotto-osuudet 1 369 200,00 1 369 200,00 Muut sidotut rahastot 338 629,40 338 745,96 Vararahasto 322 272,50 322 272,50 Käyvän arvon rahasto 16 356,90 16 473,46 Vapaat rahastot 1 043 542,09 1 043 542,09 Muut rahastot 1 043 542,09 1 043 542,09 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 476 880,96 1 485 499,62 Tilikauden voitto (tappio) 113 067,82 38 620,65 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 426 120,27 4 360 792,41 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 651 853,68 30 887 648,35 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 3 000,00 3 000,00 Takaukset ja pantit 3 000,00 3 000,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 667 849,88 482 375,74 Muut 667 849,88 482 375,74 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 670 849,88 485 375,74
19 Karjalan Osuuspankki Rahoituslaskelma 4/2017 12/2016 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto 113 067,82 38 620,65 Kauden voittoon tehdyt oikaisut -130 669,59 4 928,94 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) 181 910,72 156 965,87 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta -941,85-14 713,85 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 198 985,55 178 478,62 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet 0,00 905,77 Johdannaissopimukset 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöt 0,00 0,00 Muut varat -16 132,98-7 704,67 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) -301 604,72 1 222 140,05 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00-1 060 333,55 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -357 601,39 2 142 788,09 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 0,00 Muut velat 55 996,67 139 685,51 Maksetut tuloverot -4 493,32-2 818,47 Saadut osingot 124 743,95 131 155,89 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -17 045,14 1 550 992,93 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset 0,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit 0,00 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0,00 0,00 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 0,00 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 0,00 0,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 0,00 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset 0,00 0,00 Osuus- ja osakepääoma, lisäykset 300,00 4 200,00 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset -684,09-169 000,00 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot -47 239,31-40 439,58 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset 0,00 0,00 C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -47 623,40-205 239,58 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,00 0,00 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) -64 668,54 1 345 753,35 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 1 448 014,46 102 261,11 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 1 383 345,92 1 448 014,46 RAHAVAROJEN MUUTOS -64 668,54 1 345 753,35 Saadut korot 124 629,98 458 842,54 Maksetut korot 28 398,25 88 308,93
20 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Erät joihin ei liity maksutapahtumaa Kaupankäynnin käyvän arvon muutos 0,00 0,00 Valuuttatoiminnan realisoitumaton nettotulos 0,00 0,00 Sijoitusomaisuuden käyvän arvon muutos 0,00 2 393,54 Poistot, poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos 458,00 1 374,00 Saamisten arvonalentumiset -4 299,13 157 191,82 Muut -126 828,46-156 030,42-130 669,59 4 928,94 Erät, jotka esitetään muualla kuin liiketoiminnan rahavirrassa Myyntivoitot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus 0,00 0,00 Myyntitappiot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus 0,00 0,00 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 0,00 0,00 Oikaisut yhteensä -130 669,59 4 928,94 Rahavarat Käteiset varat 75 130,08 109 144,06 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 1 308 215,84 1 338 870,40 Rahavarat yhteensä 1 383 345,92 1 448 014,46
21 OSUUSPANKIN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1.1 YLEISTÄ Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Seuraavassa esitetään tilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita. 1.2 KESKINÄINEN VASTUU JA OP RYHMÄ Pankki- ja vakuutustoimintaa harjoittava osuuspankkien yhteenliittymä (jäljempänä OP Ryhmä) on osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista sekä talletuspankkien yhteenliittymästä annetuissa laeissa määritelty taloudellinen kokonaisuus, jossa OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Osuuspankki yhdistellään OP Ryhmän tilinpäätökseen. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että OP Ryhmän tilinpäätös on laadittava keskusyhteisö OP Osuuskunnan ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä. OP Osuuskunnalla ja sen jäsenosuuspankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa, minkä vuoksi OP Ryhmälle on määritelty tekninen emoyhtiö. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. OP Ryhmän osuuspääoma muodostuu osuuspankkien jäsenten sellaisista osuusmaksuista, joita pankilla on ehdoton oikeus kieltäytyä lunastamasta. Jäljennös OP Ryhmän tilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.op.fi tai ryhmän toimitiloista käyntiosoitteesta Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki. 1.3 LAATIMISPERUSTA Osuuspankin tilinpäätös laaditaan ja esitetään luottolaitostoiminnasta annetun lain, valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan asetuksen, kirjanpitolain ja Finanssivalvonnan rahoitussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta antaa lisäksi ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi ja tilinpäätöksen laatimiseksi. Jäljempänä kuvatut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat yhteneväiset kaikille OP Osuuskunnan jäsenosuuspankeille. Kuitenkaan jäsenosuuspankilla ei välttämättä ole kaikkia laatimisperiaatteissa lueteltuja eriä. 1.4 RAHOITUSINSTRUMENTIT 1.4.1 Käyvän arvon määräytyminen Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia.