JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Aika 17.02.2016 klo 16:30-17:38 Paikka Muuntamontie 5, kokoushuone Ampeeri Käsitellyt asiat Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 14 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 4 15 Viranhaltijapäätökset 5 16 Rakentamisen tilastot Joensuun kaupungissa 2015 6 17 Rakennus- ja ympäristölautakunnan toimintakertomus sekä tilauksen ja talouden toteutuminen 2015 18 Lupa- ja viranomaistoimintojen sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 2015 ja sisäisen tarkastuksen suunnitelma vuodelle 2016 19 Rakennus- ja ympäristölautakunnan selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuonna 2015 20 Lausunto Joensuun kaupungin vesilain mukaisesta lupahakemuksesta 21 Lausunto ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista 22 Kontiosuon Kaarnakuusen rauhoittaminen luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä 7 8 9 10 12 17 23 Tiedotusasiat 19
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 2 Rakennus- ja ympäristölautakunta Läsnä Surakka Martti puheenjohtaja Kosonen Pentti varapuheenjohtaja Bogdanoff Kirsti jäsen Lempinen Antti jäsen Reponen Eveliina jäsen Sagulin Eino jäsen Vatanen Paavo jäsen Väänänen Janne jäsen Väänänen Katja jäsen Hyttinen Jukka rakennustarkastaja Leinonen Jari ympäristönsuojelupäällikkö Pelkonen Riitta pöytäkirjanpitäjä Poissa Hietanen Elina jäsen Paukku Saara jäsen Kettunen Akseli nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Martti Surakka puheenjohtaja Riitta Pelkonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu 17.2.2016 Paavo Vatanen pöytäkirjan tarkastaja Eveliina Reponen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä rakennusvalvonnassa, Muuntamontie 5, 19.2.2016 Pöytäkirjanpitäjä Riitta Pelkonen
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 3 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13 17.02.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus RAKYMPLK 17.02.2016 13 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja pää tösval tai sek si. Päätös: Totesi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 4 Rakennus- ja ympäristölautakunta 14 17.02.2016 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta RAKYMPLK 17.02.2016 14 Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Paavo Vatasen ja Eveliina Reposen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 5 Rakennus- ja ympäristölautakunta 15 17.02.2016 Viranhaltijapäätökset RAKYMPLK 17.02.2016 15 Seuraavat päätökset on ilmoitettu rakennus- ja ympäristölautakunnalle: Rakennustarkastaja 25.1.2016 2 Rakennusvalvontainsinööri 26.1.2016 1 Yhdyskuntalakimies - Ympäristönsuojelupäällikkö 10.02.2016 7 08.02.2016 6 Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee asiat tiedoksi eikä ota kuntalain 52 :n nojalla rakennustarkastajan päätöstä 25.1.2016 2 rakennus- ja ym pä ristö lau ta kun nan käsiteltäväksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 6 Rakennus- ja ympäristölautakunta 16 17.02.2016 Rakentamisen tilastot Joensuun kaupungissa 2015 2356/00.01.02/2014 RAKYMPLK 17.02.2016 16 Rakentaminen Joensuussa on ollut vuonna 2015 normaalia tasoa vaikka val takun nal li ses ti rakentaminen on kyseisenä aikana vähentynyt. Rakennusten lupamäärä oli koko vuonna 490, kun se edellisenä vuonna oli 545. Lu vi tet tu jen asuntojen lukumäärä oli 750, kun se edellisenä vuonna oli 601. Tä mä kuvastaa edelleen kerrostalorakentamisen suosiota. Liikerakennusten myön net ty jen rakennuslupien lukumäärä oli 13 joka oli suurempi, kuin edel li se nä vuonna ollut 5. Liikerakennuksien kuutiomäärä 83 392 oli myös lisääntynyt edellis vuo teen 42 313 verrattuna. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä oli samaa luokka, kuin edellisvuonna. Val mis tu nei den asuntojen lukumäärä oli vuonna 2015 edelleen ennätysmäinen 840. Vuon na 2014 valmistuneiden asuntojen lukumäärä oli ollut 800. Rakennusvalvonnan tekemien lupapäätöksien (tässä mukana muutkin, kuin ra ken nus ten luvat) lukumäärä oli 797 vuonna 2015. Vuoden 2014 lupapäätösten lu ku mää rä 721. Valmistelija ja lisätiedot: rakennustarkastaja Jukka Hyttinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee tilastot tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 1 Rakennustilasto 1.1.-31.12.2015
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 7 Rakennus- ja ympäristölautakunta 17 17.02.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunnan toimintakertomus sekä tilauksen ja talouden toteutuminen 2015 7261/02.02.02/2016 RAKYMPLK 17.02.2016 17 Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tase, tu loslas kel ma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteu tu mis ver tai lu ja toimintakertomus. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi menevän vuoden 2015 toi min ta ker tomuk sen laatimiseksi toimialojen tulee arvioida talousarviossa sille asetettujen ta voit tei den toteutumista ja sisällyttää arvioon katsaus olennaisista vuoden 2015 ta pah tu mis ta. Kaupunginhallitus asetti 23.6.2014 rakennemuutosselvitysten toi meen pa non yhteydessä säästövelvoitteita vuodelle 2015, joista lupa- ja vi ran omais toi min tojen osuus oli 31 000 euroa. Talousarvioon tavoitteesta sisältyi ym pä ris tön suo jelul le 10 000 euron lisäys tuloihin ympäristönsuojelulain mukaisista val von ta maksuis ta. Sen sijaan talousarvioon ei sisällytetty huonojen suh dan ne nä ky mien vuok si rakennusvalvonnan tulojen lisäystä 21 000 eurolla. Rakentaminen jatkui kuitenkin normaalilla tasolla ja rakennusvalvonta pystyi saa vut ta maan rakennemuutosohjelman tavoitteen toimintamenojen kat ta misen lupatuloilla. Ympäristönsuojelun tulojen lisäys oli tavoitetta pienempi, mutta myös menot toteutuivat alhaisempina, joten säästötavoite toteutui. Kokonaisuutena rakennus- ympäristölautakunnan toimintakate toteutui noin 217 000 euroa talousarviota parempana. Lautakunnan ja sen tiejaoston toimintakertomus, tulosaluekohtaiset toiminnan ja talouden toteutumatiedot, valtuustoon nähden si to vien toiminnallisten tavoit tei den ja lautakunnan asettamien toiminnallisten ta voit tei den to teu tu ma tiedot on esitetty liitteessä. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä lautakunnan ja sen tie jaoston toimintakertomuksen, valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ta voittei den, lautakunnan asettamien toiminnallisten tavoitteiden sekä tilauksen ja talou den toteutumisen vuodelta 2015. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Rakennus- ja ympäristölautakunnan toimintakertomus 2015 3 Toiminnallisten tavoitteiden, tilauksen ja talouden toteutuminen 2015
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 8 Rakennus- ja ympäristölautakunta 18 17.02.2016 Lupa- ja viranomaistoimintojen sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 2015 ja sisäisen tarkastuksen suunnitelma vuodelle 2016 500/00.03.01/2013 RAKYMPLK 17.02.2016 18 Kaupungin sisäisen valvonnan toimintaohjeen mukaan hallintokuntien on laa ditta va oma sisäisen tarkastuksen suunnitelma ja hallintokunnan toimielimen tulee hy väk syä suunnitelma. Vuoden 2015 tarkastusraportti ja vuoden 2016 tar kas tussuun ni tel ma esitellään kokouksessa. Valmistelija ja lisätiedot: rakennustarkastaja Jukka Hyttinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi sisäisen tar kas tuksen raportin vuodelta 2015 ja hyväksyä sisäisen tarkastuksen suunnitelman vuodel le 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Sisäinen tarkastus
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 9 Rakennus- ja ympäristölautakunta 19 17.02.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunnan selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuonna 2015 7135/00.03.01/2016 RAKYMPLK 17.02.2016 19 Kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen val von ta ja erikseen konsernivalvonta sekä siihen sisältyvä riskienhallinta on kau pun gis sa järjestetty. Selonteon laatimisvelvollisuus perustuu kuntalakiin ja Kir jan pi to lau ta kun nan kuntajaoston yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilin pää tök sen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Hallintokuntien toimialajohdon tulee valmistella em. selonteko ja viedä se lau takun nal le tiedoksi viimeistään helmikuussa 2016. Sisäisen tarkastuksen yksikkö tekee hallintokuntien antamien selontekojen pohjal ta koosteen kaupunginhallitukselle liitettäväksi vuoden 2015 toi min ta ker tomuk seen. Laadittu selonteko on kokouksen oheismateriaalina. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä laaditun lautakunnan se lonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuonna 2015 tie dokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Jakelu Sisäinen tarkastus
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 10 Rakennus- ja ympäristölautakunta 20 17.02.2016 Lausunto Joensuun kaupungin vesilain mukaisesta lupahakemuksesta 7203/11.01.01/2016 RAKYMPLK 17.02.2016 20 Viite: Diaarinumero ISAVI/3676/2015 Taustaa Aluehallintoviraston Itä-Suomen ympäristölupavastuualue on pyytänyt Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Joensuun kau pungin kaupunkirakenneyksikön vesilain mukaisesta hakemuksesta luonnontilaisen no ron vaarantamiskiellosta poikkeamisesta Meijerinnurmenpuiston noron osalta. Hakemuksen sisältö Hakemus koskee Karhunmäen kaupunginosassa olevaa Haapajoen ja Kuk ko sentien välisellä alueella olevaa norouomaa, jota pitkin Kukkolan peltojen va lu mave det ovat kulkeneet Haapajokeen. Alueen kunnallistekniikan suunnittelun yhtey des sä on käynyt ilmi, ettei noroon saada johdettua kuivatusvesiä paljonkaan. Va lu ma-alue supistuu 40 hehtaarista 2 hehtaarin. Keskeinen syy hakemukselle on että sadevesiviemäröinti joudutaan rakentamaan huomattavasti syvemmälle kuin nykyiset kuivatusojat. Tämä merkitsee sitä, ettei kuivatusvesiä pystytä johta maan noroon. Noron pituus on noin 80 metriä ja erillisen putkituksen ra ken tami sel la vesiä voitaisiin johtaa noroon noin 40 metrin matkalle. Poikkeamista hae taan koska erityisjärjestely ei hakijan mielestä ole taloudellisesti järkevää eikä ole tarkoituksenmukaista johtaa noroon vettä keinotekoisesti. Lausunto Ympäristönsuojeluyksikkö on antanut asiassa kaupunkirakenneyksikölle en nakko lau sun non. Lausunnossa todetaan seuraavaa: Vesilain (587/2011) 2 luvussa säädetään yleisistä oikeuksista, velvollisuuksista ja ra joi tuk sis ta. 11 :n mukaan Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaa ran ta mi nen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suo je lu ta voit teet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seu raus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämi ses tä. Poikkeuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lupaviranomaisen luvas ta säädetään.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 11 Rakennus- ja ympäristölautakunta 20 17.02.2016 Kukkosentien eteläpuolella sijaitseva noro on merkitty luontoselvityksen pe rusteel la voimassa olevaan asemakaavaan luo-merkinnällä. Maastokäynnin pe rustel la siinä virtasi vettä ja se on edelleen luonnontilainen Kukkosentien etelä puolel la aina alapuolisen pellon luokse. Karhunmäen yhdyskuntatekniikan rakentamisen yhteydessä sadevedet on suun ni tel tu johdettavaksi noron ohi edelleen Vanhan Valtatien toiselle puolelle ra ken net ta vaan kosteikkoon. Suunnitelmapiirustusten mukaan sa de ve si vie märöin ti on niin syvällä, ettei vettä voida johtaa noroon. Veden juoksun tur vaa minen edellyttäisi pumppaamista, joka kokonaistaloudellisesti ei ole mielekäs ratkai su. Noron säilyttämiseksi tulisi edelleen selvittää mahdollisuuksia johtaa siihen yläpuo li sel ta alueelta sadevesiä. Tämä voisi olla mahdollista, jos katujen ja kevyen lii ken teen väylien kuivatusvesiä johdettaisiin noroon. Noron muuttuminen on kui ten kin todennäköistä. Lupaviranomaisen tulee tässä tapauksessa erityisesti pohtia vaarantuvatko ve siluon to tyy pin suojelutavoitteet. Hakemusasiakirjojen perusteella edellä olevaan ei ole tarpeen lisätä mitään uutta. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön vesilain mukaisesta hakemuksesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Ympäristönsuojeluyksikkö Aluehallintovirasto Itä-Suomi
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 12 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 17.02.2016 Lausunto ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista 7254/11.01/2016 RAKYMPLK 17.02.2016 21 Viite: YM16/400/2012 Taustaa Ympäristöministeriö pyytää Joensuun kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omaisen lau sun toa ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen eh do tuk sis ta. Lausunto tulee toimittaa 7.3.2016 mennessä. Yleistä Kolmannen vaiheen esitykset koskevat lupamenettelyn sujuvoittamista (projekti 1), eläinsuojien ympäristölupamenettelyn muuttamista,rekisteröintimenettelyn käyt töön ot toa ja mahdollista asiaan liittyvän valtioneuvoston asetuksen an tamis ta (projekti 6) ja luvanvaraisten laitosten määrän vähentämistä (projekti 7). Aineistot ovat luettavissa ympäristöministeriön internetsivuilla osoitteessa http://www.ym.fi//fi-fi/content/37791/0 Lausunto Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen projekti 1 Työryhmän esitykset tähtäävät käsittelyaikojen lyhentämiseen lisäämällä luvan kä sit te li jän ja hakijan välistä yhteistyötä, kanssakäymistä sekä neuvontaa. Pitkät kä sit te ly ajat ovat olleet etenkin AVI:en ongelma. Kunnissa käsittelyajat ovat mini mis sään noin 2 kuukautta riippuen kokousrytmistä. Kunnissa myös hakijan hen ki lö koh tai nen neuvonta ja yhteydenpito ovat olleet käytäntö koko lain voimas sa olon ajan. Ongelma on siten ennen kaikkea yhteydessä hallintokulttuuriin ei kä niinkään lainsäädäntöön. Sujuvan lupakäytännön edellytys on se, että lupaviranomainen opastaa hakijaa te ke mään kaikki tarvittavat selvitykset ennen hakemuksen jättämistä. Näin välte tään tilanne, jossa lupahakemus makaa käsittelijän pöydällä odottamassa li säsel vi tyk siä, en nen kuin se voidaan lähettää mahdollisille lausunnoille. Lupapäätösten selkeyttäminen niin, ettei niissä toisteta lainsäädäntöä tai kaikkia epä olen nai sia yksityiskohtia lupahakemuksesta, on hyvä tavoite. Hyö dyn tämäl lä säh köi siä välineitä voidaan sekä hakemus että päätös julkistaa helposti eikä van han kaavan mukaisia pitkiä selostuksia enää tarvita itse lupapäätöksessä. Ku vai lu osan kirjoittamisen osuus koko lupapäätöksessä voi olla ja on ollut työmää räl tään jopa suurempi kuin itse lupapäätöksen ja harkinnan suorittaminen. Hakijan kuuleminen ja neuvottelut sujuvoittavat menettelyä. Niiden tulisi olla käy tän tö lupapäätöstä tehtäessä.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 13 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 17.02.2016 Hakemusten ja lupapäätösten kuuluttamismenettelyä on mahdollista joissain mää rin kehittää. Kunnissa nykyinenkään menettely ei ole ollut ongelma sillä asia hoi de taan saman organisaation sisällä. Muutoksenhakuun liittyvä esitys täytäntöönpanosäädösten selkeyttämiseksi on hy vä. Toiminnanharjoittajat eivätkä aina lupaviranomaisetkaan ole selvillä siitä mil loin ja millä edellytyksillä ympäristölupa voidaan määrätä tulemaan voimaan osit tain muutoksenhausta huolimatta. Menettelyn ohjeistamisella voitaisiin itse toi min nan keskeiset asiat saattaa voimaan. Menettely vastaisi maankäyttö- ja ra ken nus lain menettelyä kaavahankkeiden yhteydessä. Asianosaisuuskysymyksissä kuultavien tarkempi määrittely parantaisi käsittelyä ja varmasti myös vähentäisi tulkintaongelmia muutoksenhaussa. Ympäristönsuojelulain ja vesilain menettelyiden lähentämisellä ei kunnan kannal ta ole merkitystä, sillä kunta ei käsittele sellaisia lupa-asioita, joissa nämä koh tai si vat. Valtion viranomaisten yhdistäminen on kunnan kannalta hyvä asia. Se sel keyttää menettelyjä kun muodolliset esteet ELY:n ja AVI:n väliltä puretaan. Sähköisten järjestelmien käyttöönotossa tulee varmistaa, että kuntien käytössä ole vat sähköiset järjestelmät ovat yhteensopivia valtion järjestelmän kanssa. Kun nis sa on jo tehty linjauksia ja tehty hankintoja. Valtion järjestelmän käyttöön ot to ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kunnat joutuvat investoimaan esi merkik si rajapitojen yhteensovittamiseen. Jos tällaista tarvitaan, tulee valtion maksaa yhteensovittamiseen liittyvät kustannukset. Eläinsuojien ympäristölupamenettelyn kehittäminen projekti 6 Normiohjauksen ja ilmoitusmenettelyn kehittäminen eläinsuojien ym pä ris tö vaiku tus ten hallinnan ja valvonnan välineenä on kannatettava vaihtoehto. Asia on ol lut esillä ympäristönsuojelulain uudistamisen edellisessä vaiheessa. Siinä yhtey des sä laajalti todettiin, että suurimmat ongelmat ovat sellaisten eläinsuojien kans sa, jotka eivät kuulu luvituksen piiriin. Kaiken kaikkiaan tulisi pohtia voi taisiin ko jo voimassa olevia normeja yh dis tää yhdeksi kokonaisuudeksi, jota so vellet tai siin ilmoitusmenettelyssä. Ilmoitusmenettelyn jatkotyövaiheessa tulisi lähtökohtana olla, että se koskisi kaik kia sellaisia eläinsuojia/tiloja, jotka ammattimaisesti harjoittavat ko ti eläin talout ta. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle tulisi jättää vain harrasteena har joitet ta va eläintenpito. Viranomaisen tehtävä olisi tarkastaa ilmoitus ja katsoa täyt tää kö toiminta asetuksen vaatimukset. Esitys sijainninohjaukseen liittyvästä hajun arvioinnin työkalusta ei ole toimiva rat kai su. Hajun, kuten melunkin kokeminen, on sekä merkittävästi sub jek tii vinen et tä kokemusperäinen asia. Melun osalta voidaan äänen etenemistä, vai mene mis ta jne. arvioida fysiikan lakien perusteella. Hajuaerosolien osalta ei vas taavaa mal lin nus ta ole mahdollista tehdä hajujen erilaisuuden ja niiden sisältämien odo rant ti en suuren lukumäärän takia.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 17.02.2016 Toinen ongelma sijainninohjauksessa on se, että hankkeet yleensä on suun ni teltu valmiiksi ennen sitä vaihetta, jossa ollaan hakemassa hankkeelle lupia. Poikkeuk se na luonnollisesti suuret uudishankkeet, joissa YVA menettelyllä voidaan vai kut taa hankkeeseen. Sijainninohjauksessa tarvittavat ohjeet tulisi sisällyttää toi mi ala koh tai seen asetukseen. Hevosten, ponien, lampaiden ja vuohien poistaminen eläinmääriin perustuvasta ym pä ris tö lu pa vel vol li suu des ta on periaatteessa hyvä ratkaisu. Ympäristön kannal ta merkittävimmät vaikutukset liittyvät hevostalleihin ja ulkotarhoihin. Nyt nii hin voidaan lantaloiden osalta soveltaa nitraattiasetusta ja määrätä ul ko tarhois ta ympäristönsuojelumääräyksissä. Asiaa olisi kuitenkin syytä miettiä mää ritel täes sä ilmoitusmenettelyyn liittyviä rajoja. Sekä turkistalouden ympäristönsuojeluohjeen laatiminen että kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lua koskevan ohjeen uusiminen ovat tervetulleita ehdotuksia. Mal li lu pien laatiminen tuskin tässä vaiheessa enää vaikuttaa merkittävästi, onhan lupia myönnetty nyt jo noin 15 vuotta. Eläinyksikkökertoimien so vel ta miseen liittyvät esimerkit ovat hyvä asia. Järjestelmän muuttaminen juuri muu tetus ta järjestelmästä ei tunnu kovin järkevältä näin lyhyen ajan jälkeen. Sähköisen asioinnin kehittämisessä ja eri viranomaisten välisen tiedonsiirron osal ta olennaista on, että järjestelmät toimivat yhteen eri puolilla. Asetuksen ja lomakkeiden sisältöön ei tässä vaiheessa ole tarpeen puuttua. Niiden mahdollisen jatkotyöstämisen yhteydessä tulee varata viranomaisille mahdol li suus lausua asiassa erikseen. Ympäristölupavaraisuuden keventäminen projekti 7 Luvanvaraisuus ehdotetaan poistettavaksi eräiltä sellaisilta toiminnoilta, joiden ym pä ris tö vai ku tuk set voidaan katsoa vähäisiksi. Luvanvaraisuus koskisi kui tenkin edelleen eräitä poistettavia toimintoja, jos ne sijoittuvat pohjavesialueille. Sa moin rekisteröinnin piiriin siirrettäisiin toimintoja, joiden lupavelvollisuus on liit ty nyt haihtuvien liuottimien kulutukseen. Näiltä osin esitykset ovat pe rus telta vis sa. Jos jatkossa päädytään laajennettuun ilmoitusmenettelyyn, tulisi pohtia on ko luvituksesta poistuvien toimintojen joukossa sellaisia, joissa laajamittaisilta toi min noil ta edellytettäisiin ilmoitusta. Lupakynnyksen muuttaminen ki vi hii li varas to jen ja kalanviljelylaitosten osalta on myös perusteltua. Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ja betonituotetehtaiden siirtäminen re kis te röin nin piirin on linjassa muiden ehdotusten kanssa. Kemikaalien varastoinnin ja kaikkien sellaisten toimintojen osalta, jossa lu pavelvol li suus liittyy ainoastaan kemikaalien käsittelyyn, tulisi miettiä voi tai siin ko koko lupa ja ilmoitusmenettely yhdistää Tukesin lupamenettelyyn. Tämä pois tai si pääl lek käi set menettelyt ja selkeyttäisi myös valvontaa. Tukes voisi myös sekä lu vit taa että valvoa toimintaa tai valvonta voitaisiin pienten koh teiden osalta antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Esitetty me net te ly, jossa Tukes myön täi si luvan ELY:n lausunnon perusteella, tuntuu hieman kum mal li sel ta. Kun nis sa on sellaista osaamista ja tietotaitoa, jolla on merkitystä lu pa me net telyyn liittyen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulisi varata mah dol li suus an taa asiassa lausuntonsa.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 15 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 17.02.2016 Ilmoitusmenettelyn laajentaminen on sinällään kannatettava uudistus. Kahden uu den ilmoitusmenettelyn luominen ei kuitenkaan ole järkevää. Menettely toisi mu ka naan ongelmia varsinkin toiminnanharjoittajien osalta, kun tulisi pohtia mihin menettelyyn toiminta sijoittuu. Yhdellä ilmoitusmenettelyllä viranomainen voi suorittaa harkinnan ja tehdä siitä päätöksen ja antaa tarpeelliset määräykset. Pien ten toimintojen osalta annettaisiin vain ne määräykset, jotka ovat tarpeen. Esitetty toimivallan siirto kunnan ja ELY:n välillä ei ole mielekäs eikä tar peel linen. Edellisessä vaiheessa sahalaitokset siirrettiin ELY:jen valvottaviksi. Lai tosten siirtely edestakaisin on kaikkien kannalta huono ratkaisu. Pienten pin ta kä sitte ly lai tos ten siirtäminen ELY:jen valvontaan on myös huono ehdotus. Pienten lai tos ten keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät viemäröitäviin jätevesiin ja niiden osalta sovelletaan teollisuusjätevesisopimusta. Toimintojen luonne ja laajuus huomioiden niiden siirtäminen samaan yksikköön direktiivilaitosten kanssa vai kut taa kummalliselta. Toimivallan siirtäminen ELY:jen ja kuntien kesken ei saa olla riippuvainen po liit tis ten tai muiden sopimusten täyttämisestä. Asiaa ei pi dä tarkastella myöskään siitä näkökulmasta, että siirrettäviä toimintoja olisi yh tä paljon viranomaisten välillä. Lähtökohtana valvonnan ja luvittamisen jär jestä mi ses sä tu lee olla toiminnan ympäristövaikutukset. Jos pieniä pin ta kä sit te lylai tok sia pi tää jonnekin siirtää, niin luontevimmin ne kuuluisivat Tukesin lu vi tukseen. Naapuruussuhdelain säännösten siirtäminen ympäristönsuojelulakiin tai muihin sää dök siin on kannatettava ehdotus. Säännösten siirtämisen yhteydessä tu li si poh tia mitkä säännökset on jo huomioitu ym pä ris tön suo je lu lais sa ja täydentää la kia niin että keskeiset asiat huomioidaan. Ra ken ta mi seen liittyvät säännökset ja niihin liittyvät korvaukset tulisi sisällyttää maan käyt tö- ja rakennuslakiin. Naapu ruus suh de lain mukaisten muiden kor vaus asioi den siirtäminen muuhun lainsää dän töön tulee selvittää erikseen. Luonnollisesti kan teen voi edelleen nostaa yk si tyis hen ki lö nä käräjäoikeudessa. Työryhmä esittää myös joitakin jatkotyötarpeita. Pienten ampumaratojen osalta on syytä pohtia lupavelvollisuuden perusteiden muuttamista. Kivenlouhinnan se kä murskauksen osalta tulee huomioida maa-aineslupien ja murskauksen ympä ris tö lu pien yhteiskäsittely. Nykyisen Vahti järjestelmän kehittäminen on ollut pysähdyksissä ainakin 10 vuot ta. Nyt olisi korkea aika saada asia kuntoon ja luoda tietojärjestelmä, johon kun tien tekemät lupapäätökset voitaisiin kirjata suoraan päätöksen tekemisen jäl keen sähköisesti. Kaikkiaan uudistukset siirtävät ympäristönsuojelulain mukaista laitosvalvontaa en nak ko val von nas ta jälkivalvontaan. Tämä edellyttää jatkossa sekä kunnissa että valtion hallinnossa tarkempaa pohdintaa toiminnan järjestämisestä. It sehallin to alueuudistus voi merkitä sitä, että keskeisillä kaupunkiseuduilla voitaisiin har ki ta joidenkin valvontatehtävien keskittämistä kunnan viranomaiseen it sehal lin to alu een sijaan. Tämä takaisi asiakaslähtöisemmän toimintatavan asioiden kä sit te lys sä. Luonnollisesti myös ympäristönsuojelussa tulisi harkita yh teis toimin ta-aluei ta vaikka kunnan ympäristönsuojelun tuleekin säilyä osana kunnan ydin toi min taa.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 16 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 17.02.2016 Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon ym päris tön suo je lu lain uudistamisen kolmannen vaiheen ehdotuksista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristöministeriö Itä-Suomen aluehallintovirasto
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 17 Rakennus- ja ympäristölautakunta 22 17.02.2016 Kontiosuon Kaarnakuusen rauhoittaminen luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä 7337/11.01.04/2016 RAKYMPLK 17.02.2016 22 Joensuun kaupunki on maanomistaja tehnyt esityksen otsikossa mainitun kaarna kuu sen rauhoittamisesta luonnonmuistomerkkinä. Luonnonsuojelulain 23 :n mukaan "puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vas taa va luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, mai se malli sen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta eri tyi ses ti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkkinä". Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää luonnonsuojelulain 26 :n yk sityis maal la kunta alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Valtion maal la päätöksen tekee se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueel la luonnonmuistomerkki sijaitsee. Luonnonmuistomerkin suojelu voidaan lakkaut taa samalla tavalla viranomaisen päätöksellä. Joensuun kaupungin hallintosäännön 49 :n mukaan rakennus- ja ym pä ris tö lauta kun ta toimii luonnonsuojelulain mukaisena kunnallisena viranomaisena. Kyseinen kaarnakuusi sijaitsee Kontiosuon jäteaseman ja Lappeenrannantien vä li sel lä alueella. Kuusen rauhoittaminen on tarpeen niin että se voidaan huomioi da viereisen sähkölinjan alla tapahtuvissa suojahakkuissa. Kuusi on noin 30 m pitkä ja erottuu maisemassa muita pitempänä. Puun ympärysmitta 1,3 metrin kor keu del la on 195 cm eli puun halkaisija on noin 62 cm. Suoritetuissa hakkuissa ja tulevissa sähkölinjan suojahakkuissa kasvupaikan valoisuus lisääntyy, joka antaa kuuselle mahdollisuuden kasvaa edelleen. Kuusen ympärille on tarkoitus jättää 10 metrin suoja-alue. Kaarnakuusi on maisemallisesti merkittävä. Päätös kuulutetaan Joensuun kaupungin ilmoitustaululla. Lupa- ja vi ran omaistoi min to jen ympäristönsuojeluyksikkö huolehtii luonnonmuistomerkin mer kitse mi ses tä. Kun rauhoitus on saanut lainvoiman, ympäristönsuojeluyksikkö saattaa sen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan maan mit taus toi miston tietoon, joiden tehtävä on huolehtia, että siitä tehdään merkintä maa re kis teriin ja rekisterikarttaan tai kiinteistörekisteriin. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää rauhoittaa tilalla 167-401-10-54 (tunnus 167-23-9908-4) olevan kaar na kuu sen luonnonsuojelulain mu kai se na luonnon muis to merk ki nä. Puun ympärille tu lee jättää 10 metrin suo ja vyö hy ke jolla ei teh dä metsätaloustoimenpiteitä. Rau hoi te tun luon non muis to mer kin va hin goitta mi nen ja turmeleminen on kiel let ty. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 18 Rakennus- ja ympäristölautakunta 22 17.02.2016 Jakelu Ympäristönsuojeluyksikkö Pohjois-Karjalan Ely-keskus Maanmittauslaitos Ilmoitustaulu
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 19 Rakennus- ja ympäristölautakunta 23 17.02.2016 Tiedotusasiat RAKYMPLK 17.02.2016 23 Ympäristönsuojeluyksikkö 8.2.2016 Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien rekisteröinnit Neste Express Joensuu Suvantokatu ja Neste Express Joensuu Rantakylä. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee edellä olevat asiat tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 20 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Pykälät 17.2.2016 13-23 MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (17.3.1995/365) 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 13-21, 23 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain (17.3.1995/365) 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muu tos ta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta va lit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: JOENSUUN KAUPUNGIN RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Käyntiosoite: Muuntamontie 5, 80100 JOENSUU Postiosoite: PL 148, 80101 JOENSUU Telefaksi: (013) 267 3525 Sähköposti: rakymp@jns.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on ase tet tu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantito distuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 21 Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai säh kö pos ti vies tinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa timus vi ran omai sen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oi kai su vaa ti mus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puistokatu 29, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1744, 70101 KUOPIO Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Telefaksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, maa-aineslupa Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Pykälät Edellä mainitut päätökset annetaan julkipanon jälkeen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää pää tök sen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapun päi vä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Kunnallisvalitus, muu Pykälät Valitusaika kolmekymmentä (30) päivää alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksiantopäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asian osai sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätös tä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luo vut ta mal la asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai eril li seen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hallintovalitus Pykälät 22 Valitusaika kolmekymmentä (30) päivää alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tie dok si saan ti päivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh täväk si. Asian osai sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pää tös tä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luo vut ta mal la asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai eril li seen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 22 Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: VAASAN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA Postiosoite: PL 204, 65101 VAASA Puhelin: 029 56 611 (vaihde) Telefaksi: 029 56 42760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Hallintovalitus Pykälät Edellä mainitut päätökset annetaan julkipanon jälkeen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää pää tök sen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, va pun päi vä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Kunnallisvalitus Pykälät Valitusaika kolmekymmentä (30) päivää alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tie dok si an to päi vää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh tä väk si. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätös tä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia - kir jat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä het tää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään va li tus ajan vii mei se nä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan