ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 3 NOVEMBER Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään Kuva: Jouni Vainio,.
Marraskuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1971-. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i november 3 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden 1971-. - - - 1 Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi 3-1 Turku Åbo 3 - - - 1 Jyväskylä 3-1 Kuopio 3 - - - - - - - - - 1 Oulu Uleåborg 3-1 Sodankylä 3 Lumensyvyys (cm) päivittäin loka- ja marraskuussa 3 on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden 1971- ajankohdan keskimääräistä lumensyvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag från oktober 3 till november 3. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden 1971-. 3 3 3 3 lokakuu Helsinki Kaisaniemi marraskuu lokakuu Inari Saariselkä marraskuu Ilmastokatsaus 11/3
Ilmastokatsaus 11/3 11.1.3 Klimatologisk översikt november 3 Sisältö Sumuisen harmaata ja leutoa Marraskuun lämpötiloja Marraskuun sääkatsaus 3 Marraskuun sademääriä Matalapaineet toivat sateita Jää ja sää sisaria keskenään Sääasemien kuukausitiedot Marraskuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Marraskuun lumitietoja 11 Joulukuun keskilämpötila 11 Joulukuun keskimääräinen sademäärä 11 Lämpötila-ja sademääräkartat 1 Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: ISSN: 139-91 Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kuukauden.päivänä Jaakko Helminen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Juha Kersalo Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, 1 Helsinki tai puhelin (9) 1991 sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi Vuositilaushinta on, euroa Prenumerationspriset är, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Kuukauden alussa Pohjois-Venäjällä oli vahva korkeapaine ja Pohjois-Atlantilla laaja matalapaineen alue. Niiden välissä maassamme vallitsi eteläinen ilmavirtaus, jossa sadealueita liikkui maamme yli koilliseen. Sateet tulivat maan etelä- ja keskiosassa vetenä, Lapissa vielä pääosin lumena. Sää lämpeni 3.-.11. myös pohjoisessa, jolloin sateet muuttuivat sielläkin vedeksi. Keski-Euroopassa vahvistui. päivän tienoilla vahva korkeapaine. Sen länsipuolitse virtasi Suomeen entistä lauhempaa ilmaa. Lämpötila kohosi.11. Pohjanmaalla lähes asteeseen ja 7.11. Pohjois-Lappia myöten noin + asteeseen. Esimerkiksi Utsjoen Kevolla mitattiin tällöin uusi marraskuun lämpöennätys, +,7 astetta. Korkeapaine vahvistui.-9.11. ja sää muuttui monin paikoin selkeäksi. Lämpötilat laskivat selvästi. Sumua esiintyi kuitenkin laajoilla alueilla etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Ilma oli heti maanpinnan yläpuoleisissa kerroksissa lämmintä. Lapin tuntureilla mitattiin 9.-. päivänä jopa yli + asteen lukemia, kun taas laaksoissa oli samanaikaisesti tässä ns. inversiotilanteessa noin asteen pakkasia. Kun korkeapaine siirtyi vähitellen maamme eteläpuolelle, lounaasta levisi kosteampaa ilmaa tilalle. Sumua ja sumupilveä esiintyi yleisesti, mutta sateet olivat edelleen vähäisiä. Heikko matalapaine liikkui 17.-1.11. Etelä- ja Keski-Suomen yli koilliseen. Tuolloin satoi monin paikoin vettä, idässä myös lunta. Lapissa sää oli sitä vastoin osaksi selkeää ja pakkanen kiristyi. Luoteis-Lapissa mitattiin 1.-19.11. jo asteen pakkasia. Tämän jälkeen maan keski- ja pohjoisosaan vahvistui korkeapaine. Sää oli osin selkeää. Paikoin taas esiintyi sumupilveä, joten lämpötilan vaihtelut olivat suuria. Alkutalven alimmat lämpötilat, noin - astetta, mitattiin Pohjois-Lapissa.-.11. Lounaasta saapunut syvenevä matalapaine toi.11. lumipyryn maan etelä- ja keskiosaan, joskin aivan etelässä sade tuli osittain räntänä ja vetenä. Lapissa jatkui selkeä pakkassää, ja sää pakastui vähäksi aikaa myös maan eteläosassa. Maan lounaisosaan virtasi lauhaa ilmaa.11. Tässä yhteydessä tuli suuressa osassa maata jäätäviä vesisateita. Kuukauden viimeinen viikonloppu oli ajankohtaan nähden hyvin lauha koko maassa. Sää oli utuista tai sumuista, ja ajoittaiset sateet tulivat vetenä. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 1, hinta 3,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastokatsaus 11/3 3
Marraskuussa 3 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i november 3 på några orter. 1 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 3 1 Pori Björneborg 3 1 Jyväskylä 3 1 Kauhava 3 1 Joensuu 3 1 Oulu Uleåborg 3 1 Kuusamo 3 1 Sodankylä 3 Ilmastokatsaus 11/3
Matalapaineet toivat sateita Marraskuu oli koko maassa astetta vertailukauden 1971 - keskiarvoa leudompi (takakannen kartat). Tämän vuoden marraskuun kaltaisia lämpöoloja on keskimäärin joka neljäs vuosi. Näin ollen marraskuu 3 oli keskilämpötilaltaan viime vuoden kylmää marraskuuta maan etelä- ja keskiosien viidestä Lapin kahdeksaan astetta lämpimämpi. Koko alkukuu 19. päivään saakka oli vuonna 3 edellisvuotta leudompi. Yksittäisiä päiviä verrattaessa oli lämpötila tänä vuonna joinakin päivinä 17 19 astetta viimevuotista korkeampi. Marraskuun viimeisinä päivinä Lapissa oli jopa lähes 3 astetta lämpimämpää kuin vuosi aiemmin. Vaikka nyt kovasti ihmeteltiin, että 3 marraskuu olisi ollut erikoinen lämpimyydeltään, niin viimeisin ennätysleuto marraskuu meillä on niinkin lähellä kuin vuonna. Tuolloin kuukauden keskilämpötila oli vielä noin astetta tämänvuotista korkeampi. Leutoihin myöhäissyksyn kuukausiin kuuluvat pilviset ja sateiset säät. Nytkin sää oli sumuinen, ja sumupilviä esiintyi myös korkeapaineen vallitessa. Tämän takia lämpötila pysyi pitkiä aikoja tasaisen leutona eikä vuorokausivaihtelua juurikaan ollut (kuvat sivulla 3.). Marraskuun sateet taas tulivat Atlantilta matalapaineiden myötä. Koko maassa satoi marraskuulle tyypillisesti lunta, räntää, tihkua ja vettä. Loppukuussa maan keski- ja pohjoisosassa esiintyi useita kertoja jäätäviä sateita, jolloin kelit olivat vaikeat. Maan etelä- ja keskiosassa marraskuun sademää- rät olivat 7 ja Oulun läänissä millimetriä. Lapin läänin eteläosassa satoi mm, mutta aivan pohjoisessa vain mm. Maan keskiosassa satoi marraskuun tyypillinen määrä, noin millimetriä. Muualla maassa sademäärät olivat jonkin verran keskimääräistä pienemmät. Lumitalvi tuli ja meni pariinkin otteeseen Marraskuun alkaessa maa oli ohuen lumivaipan alla lähinnä Lapin läänissä. Sekin suli hyvin vähiin, kun ensin satoi vettä. Lisäksi lämpötila nousi siellä 7. -. päivinä marraskuisiin lämpöennätyslukemiin. Pian kuukauden puolivälin jälkeen satoi pohjoiseen uutta lunta. Maan etelä- ja keskiosassa taas pyrytti 3. -. päivänä ja lumipeite oli paikoin etelärannikolla hetken jopa senttimetrin paksuinen. Loppukuun lauha ilma sulatti lumen pois laajoilta alueilta.. Kuukauden päättyessä lunta oli maassa lähinnä linjan Joensuu-Jyväskylä- Kokkola pohjoispuolella. Lapissa ja Kuusamossa lunta oli maassa - senttimetriä. Aurinko paistoi marraskuussa päivänä lähes kaikki mahdollista tuntiansa. Lisäksi se pilkahteli muutamana päivänä. Täten kuukauden auringonpaistetuntien määrä, joka oli -3 tuntia, oli selvästi enemmän kuin ennätysleutoina ja pilvisinä marraskuina. Vuosina 197, 19 ja aurinko paistoi koko kuukauden aikana vain 1 13 tuntia Manner- Suomessa. - - - - - -3-3 1 Helsinki Kaisaniemi 3 1971-3 - - - - - -3-3 1 Sodankylä 3 1971-3 Kuva: Käyrät esittävät vuorokauden keskilämpötiloja marraskuina, ja 3. Nähdään, että vuonna lämpötila oli lähes koko ajan, Lapissakin puoleen kuuhun asti suojainen. Globaalisäteily globalstrålning MJ/m Kuukausisumma (3) ja vertailuarvo (1971-) heinäkuu elokuu syyskuu 71-71- 71- Helsinki-Vantaa 1 1 9 Jokioinen 1 77 3 9 Jyväskylä 9 37 3 Sodankylä 3 3 9 13 Utsjoki, Kevo 77 3 31 17 Syksy oli huomattavasti viimevuotista lauhempi Syys-marraskuun keskilämpötila oli 3 lähes koko maassa nolla-asteen yläpuolella. Se jäi vain Länsi-Lapissa nollan alapuolelle. Maan etelä- ja keskiosassa syksyn keskilämpötila oli +3 + astetta. Siten tämänvuotinen syksy oli, 1, astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi, ja kautta maan yli 3 astetta leudompi kuin vuoden poikkeuksellisen kylmä syksy. Syksyn sademäärä oli maan lounaisosassa - millimetriä pienempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Sen sijaan maan itä- ja pohjoisosassa syksyn sateet olivat lähellä keskimääräisiä. Ilmastokatsaus 11/3
Jää ja sää sisaria keskenään Jäätalvet eivät ole sisaria keskenään toinen voi olla lyhyt ja lämmin, toinen puolestaan kylmä ja pitkä. Silti talvia pitäisi pystyä luonnehtimaan jälkikäteen lyhyesti, mieluiten sanalla tai kahdella. Jääpalvelu Merentutkimuslaitoksella luokittelee jäätalvet viiteen luokkaan: erittäin leuto, leuto, keskimääräinen, ankara ja erittäin ankara. Luokittelu tehdään jään esiintymislaajuuden perusteella ja luokkiin jako perustuu vuosien 17 199 aineistoon. Päivältä, jolloin jäätalven aikana jäätä esiintyy laajimmillaan, lasketaan alue, jolla sitä esiintyy. Laskennassa ei huomioida jääpeitteen tiiviyttä, paksuutta tai ahtautumisastetta. Saadun pinta-alan perusteella määritetään talven ankaruus ja jäätalvi tilastoidaan yllä mainittuihin viiteen luokkaan. Jäätalvi käsittää ajanjakson, jolloin Itämerellä esiintyy jäätä. Tämä aika kestää tavallisesti loka-marraskuun vaihteesta touko-kesäkuun vaihteeseen. Vuotuinen jääpeite on laajimmillaan tammikuun ja maaliskuun välillä, tavallisesti helmi-maaliskuun vaihteessa. Tällöin jäätä esiintyy keskimäärin hiukan yli km²:n alueella, mikä vastaa noin puolta Itämeren koko km²:n pinta-alasta. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle km². Vähäisimmillään jäätä on jäätalven huippukohdassa esiintynyt talvella 199, jolloin jäätä oli vain km²:n alueella. Meren jäätymisellä on Suomelle suuri merkitys, sillä noin 9% Suomen kaupasta kulkee meritse. Jopa leutoinakin talvina merijäät vaikuttavat Suomen, Ruotsin, Venäjän sekä Viron ja Latvian merenkulkuun. Vasta talven ollessa ankaran, kuten vuosina 19-19 tai 197, sillä on oleellisesti vaikutusta edellä mainittujen viiden maan lisäksi muiden Itämeren alueen maiden merenkulkuun. Toisaalta on huomioitava, että leuto talvi ei välttämättä ole merenkulullisesti helppo eikä ankara talvi taas merenkulullisesti vaikea. Viime talven -3 kaltaiset tilastoihin keskimääräisiksi jäävät talvet ovat merenkulullisesti niitä kaikkein vaikeimpia. Tällaisina talvina pakkasjaksojen väliin sattuvat leudot kovatuuliset jaksot aiheuttavat jään liikkumista ja sen seurauksena jääkentän ahtautumista sekä puristusta jääkentässä. Nämä taas ovat talvisella merellä eniten merenkulkua haittaavia tekijöitä, jotka saattavat muodostaa jopa todellisia vaaratilanteita. Ahtauma-alueet pysäyttävät vahvojakin laivoja sekä aiheuttavat vaurioita valleihin törmääviin aluksiin. Liikkuessaan nämä jääkentät saattavat kuljettaa niihin juuttuneita laivoja matalikoille tai puristaa laivan kasaan kuin peltisen sardiinipurkin. Leutojen jaksojen väliin sattuvat heikkotuuliset pakkasjaksot taas lisäävät jäätä, joka sitten seuraavan tuulijakson aikana ajautuu kiinteän ajojääkentän reunaan muodostaen merenkulullisesti vaikeita sohjovöitä. Edellä mainittu luokittelu perustuu siis hyvin pitkään aikasarjaan, mutta mielestäni näinkin pitkä aikasarja voi merenkulun ollessa kyseessä aiheuttaa harhaisia tuloksia. Merenkulku on vuosikymmenien saatossa muuttunut, samoin jäätilanteen kartoitusmenetelmät. Mielestäni toisena tarkastelujaksona, ja nykypäivään hyvin soveltuvana vertailujaksona, voisi olla ilmatieteilijöiden käyttämä kolmikymmenvuotisjakso 1971. Tämä jakso istuu hyvin jäätilanteiden luokitteluun, sillä jääpalvelu sai ensimmäiset satelliittikuvat käyttöönsä 19-luvun lopulla ja toisaalta kaikki Suomen viralliset talvisatamat on pidetty ympärivuotisesti liikennöitävinä 197- luvun alusta lähtien. Käyttämällä tätä 3-vuotisjaksoa ja jakamalla talvet kolmeen luokkaan luonnollisten välien kohdilta, päädytään seuraavaan luokitteluun. Leutoja talvia olisivat talvet, jolloin laajimman jäällisen alueen pinta-ala jäisi alle 117 km² ja ankaria olisivat talvet, jolloin pinta-ala ylittäisi km². Tällä luokittelulla leutoja talvia olisi vertailujaksolla ollut yhdeksän, keskimääräisiä 1 ja ankaria seitsemän (taulukko s. 7). Nykyisin käytettävällä luokittelulla leudoiksi ja keskimääräisiksi laskettaisiin molempia 13 talvea ja ankariksi vain neljä talvea. Mikäli jäätalvea arvioidaan sen ajanjakson pituudella, jolta jäätiedotuksia on julkaistu, niin jaksolla 1971 talven pituus on vaihdellut 13 (199) päivästä 3 (1971) päivään, keskiarvon ollessa 179 päivää (1997); mediaanin ollessa 1 päivää (19, 19, 199). Viime vuosikymmenien ankarin jäätalvi 19/7 ei ollut mitenkään pitkä, vaan selvästi keskimääräistä lyhyempi eli 1 päivää. Tuolloin päivittäinen jäätiedotustoiminta alkoi niinkin myöhään kuin. joulukuuta. Tätä myöhemmin on tiedotustoiminta aloitettu talvina 197, 199, 199 ja 1. Kaikkien aikojen leudoimpana jäätalvena 199, tiedotustoiminta aloitettiin jo 3. marraskuuta ja pituudeltaan talvi oli 1 päivää elikkä hyvin keskipituinen. Viime talvi, joka alkoi poikkeuksellisen varhain ja jatkui Suomenlahdella reilusti toukokuun puolelle, oli pituudeltaan 193 päivää. Sitä pidempiä ovat olleet vertailujaksolla vain jäätalvet 1993, 197 ja 197. Kuten edellä olevasta huomataan, jäätalvet voidaan luokitella eri tavoin. Ja edellä ei luokitteluun ole vielä huomioitu lainkaan talven merenkulullisia piirteitä. Tällaisia piirteitä ovat liikennemäärät ja alusten odotus- ja avustusajat sekä jäänmurtajien työskentelypäivät joitakin mahdollisia mainitakseni. Lisäksi voisi huomioida meteorologisia tekijöitä, kuten vaikkapa kovatuulisten päivien lukumäärät jäätalven aikana tai talvikuukausien keskilämpötilan. Käytössä oleva tapa on kuitenkin toteutukseltaan helppo ja antaa melko hyvän kuvan. Jos tällä tavoin saatuja lukuja (laajimman jääpeitteen laajuutta) verrataan edellä mainittuun talvikuukausien keskilämpötilaan, löytyy niiden väliltä melkoisen hyvä yhteensopivuus (kuvat 1 ja s.7). Tämä puhuu osaltaan kyseisen suureen käytön puolesta. Jouni Vainio Merentutkimuslaitos, jouni.vainio@fimr.fi Ilmastokatsaus 11/3
Taulukko. Vuosiin 1971 perustuva jäätalvien ankaruuden luokittelu. Talven merkintä 199 tarkoittaa aina talvikautta 19/9 jne. Lähde: Merentutkimuslaitos Leudot jäätalvet Keskimääräiset jäätalvet Ankarat jäätalvet 199 193 117 19 199 1991 1 19 199 7 1997 1 199 199 199 19 1979 3 1993 7 19 19 19 337 197 7 1971 7 19 3 197 9 1999 7 197 9 197 1 1973 99 191 17 197 1 19 17 1977 19 197 193 199 - - - 1971 1973 197 1977 1979 191 193 19 197 199 1991 1993 199 1997 1999 1 3 Kuva 1. Sydäntalven (joulu- helmikuun) keskilämpötilan ero vertailukauden 1971- keskiarvosta Helsingin Kaisaniemessä. Yhteensopivuus on suuri jääpeitteen pinta-alan kanssa, kuva alla. km 3 117 1971 1973 197 1977 1979 191 193 19 197 199 1991 1993 199 1997 1999 1 3 Kuva. Jäätalvet 197/71 /3 jääpeitteen pinta-alan mukaan. Kaavioon merkitty vertailujaksosta 1971 lasketut luokkarajat vaakaviivoin. Käytössä olevan luokittelun mukaiset luokat on esitetty pylväiden eri sävyillä. Viimeiset kolme talvea luokittuisivat seuraavasti: jäätalvi /1 olisi ollut keskimääräinen, 1/ leuto ja /3 ankara, mikä varmaankin vastaa kohtuullisen hyvin myös mieliimme jäänyttä. Lähde: Merentutkimuslaitos Ilmastokatsaus 11/3 7
Marraskuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm 3 1971-3 Päivä 3 Päivä 3 Päivä 3 1971- Suurin Päivä 3 1971- päivässä UTÖ. 3. 7..1-3.1 1 7 1 3 - JOMALA 3. *. 9. -. -. 1 7 79 * 1 7 - RUSSARÖ.7 3..3 3-1. 1 -. 1 1 1 3 - HKI-VANTAA..1. -. -. 9 11 7 1 BÅGASKÄR..1 7.9 -.7 1 1 7 - HELSINKI KAISANIEMI 3.7 1.. -.9 -.3 1 3 1 HELSINKI ISOSAARI. 7.7-3. -3. 3 1 7 RANKKI 3. 1. 9. -. -. 3 9 7 PORI..3 9. -9. 1 7 7 TURKU..7. -. -.1 9 11 71 7 1 1 1 JOKIOINEN OBS..1 -.. -. -9. 13 7 17 TRE-PIRKKALA 1. -1..3-7.7 1 13 7 3 LAHTI 1.9 -.. 7 -.1 -. 1 17 UTTI 1. -1.1. 7 -. 3-11.3 3 11 9 9 17 LAPPEENRANTA 1. -1. 7.9 7 -.9-1. 1 1 NIINISALO 1.3-1.. -. -13. 13 7 1 11 1 JÄMSÄ HALLI.9-1.. 7 -. -1. 1 3 7 JYVÄSKYLÄ. -.. -. -11. 1 3 7 7 1 MIKKELI 1.3-1.9.3-1. 13 9 17 3 VAASA. -1. 9.1 -. 17 3 11 7 VALASSAARET 1..9. 7 -.7 3 1 11 7 1 KAUHAVA.7-1. 9. 7-11. -1. 1 3 9 7 ÄHTÄRI. -.3.3 -.3 -. 1 7 7 1 VIITASAARI. -.1. 7-7.3 -. 1 1 3 KUOPIO.3 -.3.7 7-7. 3 -.1 1 1 1 1 JOENSUU -.1-3..1 7-1. 7 9 YLIVIESKA -. 9. 7-9.1 3 17 3 1 KAJAANI -1.3 -.. 7-1. 3 3 3 7 7 HAILUOTO.3 -.3 9. 7-1. -1.7 17 7 11 1 OULU -. -3. 9. 7 -. 19 7 3 7 9 PUDASJÄRVI -1.9. 7-1. 3 SUOMUSSALMI -. 7. 7 -. 3-3.9 3 39 13 KUUSAMO -3. -.. 7-3. 3 3 9 1 PELLO -.3-7. 7.9 7-1. 37 39 3 1 ROVANIEMI -3. -.1. 7-17. -1. 3 9 1 1 SODANKYLÄ -.1-7.7 7.3 7-3. -.3 3 1 1 1 MUONIO -7.3 -.9. 7 -. 3 -. 3 7 37 3 1 KILPISJÄRVI -.7 -. 7. -.7 -. 3 7 19 3 9 1 IVALO -3. -7. 7.7 7 -. 9 9 1 KEVO -. -.9.7 7 -.9 -.9 9 3 1 1 19 Pakkaspäiviä * Vertailukauden 1971- keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) Ilmastokatsaus 11/3
Marraskuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1..9 3.9... 3.9 1. 3.7.3..3 1. 3..... 3.9.7 7.7. 3. 3...1 1. 1.7 3.1 -. 7. 3.1.. 1..7 7.. 1.3.... 3.3 3.7.. 7.... 7. 7. 7... 7.. 1.7. 7. 3. 1.9. 7...1. 7... 7.... 7..3. 7.... 7.7... 7.3.3... 7.3.. 7. 7.7.9. 7. 3. 3. 7.9 -.. 7.9..7. 1..1 1.. -.9 -.. -.3 3...1. 9 1.. -.3. -.7 1. -.7 1. -.3-1. -.1 1.7...3.3. 1..1 3.1.1..1.7 1.7 -.1 1.7-1.1. -.. 11..9.3..3 3.3.7 3. 1.7. 1.7 3. -.. 1 3.9.. 3.9.7.7.7. 1.. 3. -.3 13 1.. -1.3. 3.3.9 1..1. 1.7...7 1.1.1 1..7...1. 3.1. 3.... 3.. 1.9 3.1. 1.7.3 3.1.1. 1.. 3. 1. 1.1. 3.9 1.. 1 1. 3.7. 7. 3.. 1.1. 1..7.3..7.. 3. 17.1. 1...7.. 7.3.. 1.7 1. 1..7.1 3.7 1 3.... 1.7.1.9. 1.9.7.. 1..7.3. 19.. -1..1 -.1.9 -.9. -.. -.7.3.7 1.3 -.3.. 1.1 -.. -.1. -.3 1. -.9.1 -. 1.1.1 1.1 -.. 1 -.. -.. -.. -3.9.1-3.3 -.1 -.3. -.9 -. -..1-3. -.1 -.. -3.1-1.7 -. 3.1 -.7-3. -. -.3 -.7 -.9 3 -. -. -.. -.3-1.1-3.1. -.3-3.7 -..1 -. -.1 -...7. -1.. -.. -1..1-3. -. -3.7.7 -..1 -.. -1. 1. -.7. -. 1. -3. 3. -.7 -.9-7.7.9-3.3-1. -.7. 1.. -3. 1.9 1.. -.7. -..1 -. 7. -. -.3 -. 1.3 7 3.1 3.9.3.7 3.1.1 1.7.. 1.3 -. 13.1 -. -.1-1.... 3.9 1.9... 7... 1.3 3. 1..3 -.1 1. 9..1. 1. 3.. 1. 3....1 3..1.3 3. 3..3 3.7. 3.. -.3.7 1.3 3. -1.. 3.3.1.3...3 1.1.. 1.3 1.. -.3 1.. -.3. 7.7 3..1 KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1 1.9 3... 3.3 -... 1. -.9.3. 1. -.. 1.9..1. 1.9 3..7 1.7.7 1.3 -.. 1.7.3.3.1 3 3.1 3.3.3 1.9 3.9.. 1.3 1... 1.. 3..... 3. 1.9.1.7.7..1 3.7 1. 1. 1.9.9. 1.... 3..9. 1.. -.1.1 1..3...3 7.9.. 7.9 3.3 1. 3.9 -.... -1.. 7.1.7..3 9....... 7.7..1....3. -. 1..9.1 1.3.9 -.. 9 -..3-1. -. -1. -.3-1..7 -.. -.1.7-1.. -1. -. -.7.3.9. -.1. 1.1 -.7-3. -. -.3. 11..7 -.7...9 1.3. -1.. -.. -.7-1. -.7. 1 1...3...7 1.7-1.3 -. -..1-1. -. -3.7. 13.1.9 -..1.9. -1.. -.9 -.7 -.7 1.1..1-1.3. 1 1.9.. 1.1. 1. -1.3. -.9 -. -. 1. -1..1 -.3 1.1.7 1.9 -.. -..9-1.9. -. -.3 -. 3. -1. -. -1.9 1.3 1 1.3..3. 1..1. 1... -.7 3. -. -. -.7 3. 17 1....1. 1.. -1.1. -.3. -3.7 -. -.1. 1 1. 1.. 1.3 -.3.7-1.. -. -. -.. -11. -. -1.. 19 -.3. -1.1. -1. -1.1 -.1 -. -. -7.7. -11. -.7-1..3-1. -. -1.. -3.1-1.9 -.3.3 -. -7.1-9.. -.3 -.7-11.7. 1 -.9-1.1 -.. -. -3. -.1.1-7. -. -.. -.9 -.1-1.. -. -3. -7.7.1-7.7 -. -..1 -.7 -. -.3.3-1.9-7. -1.7. 3 -. -.9-7. 1.9-9. -. -13.9. -11.3-9. -13.. -9. -. -..7 -.3-1. -7.3 1. -7. -.3-9.. -13. -9. -17.. -1. -. -.7. -.3 -. -.. -. -3. -..9 -. -.3-13. -17. -13. -.. -.3-3.9 -..1 -.1-7.7 -.. -1. -1.3-17. -. -.3 -.1. 7 -.7-1. -.. -3. -.3-7.. -.7 -.3-13.1. -. -.7-1.. 1..1-1. 9. 1.3. -.7. -1..1 -..7-1.. -.1 3. 9. 3. 1..7 1.9 3. 1... 1. -1. 1... -.. 3.. -.7.1 1.1.3 -... 1. -1... 1. -...3 1.7 -.9 -. 1. -. -3. -1.3 -. -3. -1. -.7 7.. 33.7 3. Ilmastokatsaus 11/3 9
Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) marraskuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i november Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ.7.7 7.3 1 7.7 7. 7.7 11 7.1 9. 1 7. RUSSARÖ.3. 11. 13. 1 7.7 1.7 17...3 HKI-VANTAAN LA. 9. 11. 1..9 17 3. 1. 3. 1.3 ISOSAARI. 7. 9.3 1 9. 19.1 1 7... 1 7.3 RANKKI 7 3.1 7.3 11 9. 9 7.3 1. 1. 1.3 3.1. ISOKARI 3. 3 3. 17.7 17..7. 9. 7..9 TRE-PIRKKALAN LA 1 1.3. 1 3.3. 1. 3.9 1 3.3.. TAHKOLUOTO.1. 19. 3.9 1. 7..7. 1. JYVÄSKYLÄ LA 3 1. 1.. 3.1. 17.3 1 3.. 7. VALASSAARET... 1.7. 1..3.1 1. KUOPIO LA 1.9 1.9.. 1. 1. 1 3.1.1 1 3.1 ULKOKALLA.3.3 9.7 17 7. 7. 7 9..3. 1 7. KAJAANI LA 1 1. 7 1. 3. 3.1 19 1....3. OULU LA 1.9.1.9 3.1 1. 3. 3. 7 3.1. KEMI AJOS 11 3. 3..1 1. 7.1 9.9 3. 11.. KUUSAMO LA 1.1 1..3 17.9 11. 1.9 17 3.. 1.3 ROVANIEMI LA.. 9 3. 1 3. 1.1. 3. 13 3. 1 3.7 SODANKYLÄ 1. 1. 3..3 9. 1.7. 13 1.7. IVALO LA 1. 1 1. 1 1. 1..9 3. 3 3. 1.3 1. KEVO 3 1. 1. 1. 13.1. 3 1.9 3 1..9.1 Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 1 m/s, taulukon asemilla UTÖ 1.,1.,. ISOSAARI 17.,3.,. RANKKI 3.,. ISOKARI 1.,3.,.,7. TAHKOLUOTO. VALASSAARET. ULKOKALLA.,11. KEMI AJOS 7.,. KEVO 7. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 1 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: Sääennätyksiä lokakuussa 3 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila, C Hyvinkää Mutila 3..3 Alin lämpötila -, C Kittilä Pokka 7..3 Suurin kuukausisademäärä 11 mm Lieksa Kolin kylä Suurin vuorokausisademäärä 3 mm Tohmajärvi Kemie 7..3 Hyvä Ilmastokatsaus-lehden tilaaja Ilmastokatsaus-lehti jatkaa ensi vuonna tutuilla linjoilla. Vuositilaushinta on edelleen, euroa. Pidämme sinut mielellämme tilaajarekisterissä. Jos kuitenkin haluat peruuttaa tilauksesi, tee se viimeistään tammikuussa. Otamme kiinnostuneina vastaan myös ajatuksiasi lehdestä ja sen kehittämisestä. Suomen ennätykset lokakuussa Ylin lämpötila 19, C Helsinki Malmi..19 Alin lämpötila -31, C Sodankylä..19 Suurin kuukausisademäärä mm Helsinki Malmi 197 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toimitus Ilmastokatsaus 11/3
Marraskuun lumitietoja 1... alle 1... 1... alle 1 Lumen syvyys (cm).11.3 Snödjupet (cm) den.11.3 Joulukuun keskimääräisiä tietoja Lumen syvyys (cm).11. keskimäärin vertailukaudella 1971- Snödjupet (cm) den.11. i medeltal under normalperioden 1971-1...7 1... 1... 31......3 alle -... -... - -... - -... - -...- -1...- -1...-1 Joulukuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971- Nederbörden (mm) i medeltal i december under normalperioden 1971- Keskilämpötila ( C) joulukuussa vertailukaudella 1971- Medeltemperaturen ( C) i december under normalperioden 1971- Ilmastokatsaus 11/3 11
Marraskuu 3 November 3...... 3 1...... 1-1... -...-1-3...- -...-3 -...- alle - 3......3 1......1 Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1971- keskiarvosta 1... 1... 31... 1...3 11... 1......1 7...... 7... Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden 1971- keskiarvosta