Norolan Metsästysseura ry TIEDOTUSLEHTI Elokuu 2010
Puheenjohtajan palsta SUS VEI? Vuosi on ollut kuin ennen hyvään aikaan,talvi oli kylmä ja kesä erittäin lämmin, joten kaiken pitäisi olla paremmin kuin hyvin. Norolan metsästysseuran koiralla metsästävän jäsenen kannalta näin ei tällä hetkellä kuitenkaan ole,sillä sudesta on tullut ongelma seuran pohjoisosassa. Sudet tulivat alueelle tammikuussa ja tappoivat ensimmäisenä koiran Remojärvellä helmikuun lopussa, ja tästä parin viikon päästä toisen Pöllässä. Ensimmäinen koira tapettiin kahdenkymmenen metrin päästä talon ulko-ovelta pihavalojen palaessa. Toinen tappo tapahtui, valoisan aikaan, aamulla seitsemän ja yhdeksän välillä, aivan asuinrakennuksen vieressä. Sen jälkeen sudet oleilivat kesän ajan Huppion ja Karjalan suon alueella, makaillen turvealueella pelkäämättä turveurakoitsijoita ja antaen ottaa kuvia kännykkäkameralla. Kolmas isku tapahtui elokuun alussa Kaivomäessä, jossa susi vei koiran talon kuistilta. Edellä mainitusta huolimatta näitä susia ei katsota, häiriköiksi niin että niille saisi kaatoluvan. Sen vielä ymmärtäisi, jos susi tappaisi koiran metsästä, mutta kaikki nämä tapaukset ovat tapahtuneet aivan pihapiirissä ja vielä tämä viimeinen elokuussa, jolloin ruokaa löytyy varmasti Tapiontarhastakin. Tulee väkisin mieleen että olisiko nämä nyt niitä koirasusia. Nämä pedot vaikeuttavat tänä syksynä joka tapauksessa koirajahtia Purulammensuosta pohjoiseen. -Mikä mahtaa olla suden reviiri? Ulotuuko se jopa pirttiin asti? Samalla Purulammen alueella on havainnot neljästä eri karhusta, mutta nallet eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Metsästysseuran toiminnassa on tapahtunut positiivinen muutos, sillä nuoret jäsenemme ovat aktivoituneet toimintaan mukaan. He järjestivät keväällä Myyrylässä koko päivän tapahtuman peruskoululaisille, esittelemällä rastimuotoiseti metsästysseuran toimintaa. Osallistujia oli lähes satakunta ja kaikki osallistujat olivat erittäin innokkaasti mukana. Toinen asia, mikä luo uskoa tulevaisuuteen oli kesäkokous, jossa oli runsaasti osallistujia ja ennätysmäärä vuosilupa- ja jäsenhakemuksia.(26kpl). Mikä parasta, hakijat olivat suuremmaksi osaksi 16-30 vuotiaita. Riistakannat tuntuvat olevan viime syksyn tasolla. Metsäkanalinnuista ainakin teeri- ja pyypoikueet ovat suurempia kuin viimevuonna. Seura kuitenkin suosittaa, että metsoa ammuttaisiin korkeintaan yksi per metsästäjä ja metsästyspainetta kohdistettaisiin pienpetoihin. Kaurista metsästettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa ja jahtia jatketaan samoilla ohjeilla tänäkin syksynä.ohjeet löytyvät jäljempänä. Hirviluvissa on luultavasti hienoista laskua, mutta lupia on kuitenkin riittävästi peijaisten pitoon. Sorsajahti alkaa ja vaikka seuralla ei ole vuokrattuja vesialueita, muistuttaisin kaikkia, että metsästystä ei saa harjoitaa ilman omistajan lupaa 150 metriä lähempänä asuinrakennusta tai kesämökkiä. Kesä on ollut historian kuumimpia ja tästä syystä maasto on erittäin kuivaa, joten muistuttaisin vielä, että avotulen teko ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Jos nuotio tehdään,on sammutus tehtävä erittäin huolellisesti. Toivotan kaikilla hyvää syksyä -susista huolimatta. Jukka Juutilainen
JOHTOKUNTA JA TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja Jukka Juutilainen, Tuhkalantie 655, 51760 Nuutilanmäki gsm 050 028 7015 E-mail: jukka.juutilainen at suursaimaa.com Varapuheenjohtaja Matti Valjakka, Kokkosenlahdentie 11, 51720 Rahula gsm 0400 627504 E-mail; matti.valjakka at maanmittauslaitos.fi Sihteeri / posti seuralle Miikka Kirjalainen, Kiiskinmäenkatu 24, 50130 Mikkeli gsm. 044 5748628 E-mail: miikka.kirjalainen at gmail.com Johtokunnan jäsenet Ilkka Pietiäinen, Sairilantie 46, 50180 Mikkeli gsm 0400 250 289 Jussi Auvinen, Vehmaskyläntie 93, 50100 Mikkeli gsm 050 3261599 Matti Minkkinen, Kuvalantie 65, 51720 Rahula gsm 050 5214990 Heikki Kirjalainen, Rantakuja 4 A 50100 Mikkeli gsm 0400 655 004 Herman Marttinen, Joki-Sairilantie 10, 50180 Mikkeli gsm 050 322 1796 Raimo Montonen, Kaivomäki, 51540 Kalvitsa gsm 0503408620 Seppo Ruokolainen, Sairilantie 60, 50180 Mikkeli gsm 050 529 2350 Unto Paavilainen, Sandelsinkatu 3, 50170 Mikkeli gsm 0400 563175 Taloudenhoitaja Ilkka Pietiäinen, Sairilantie 46, 50180 Mikkeli gsm. 0400 250 289 E-mail: ilkka.pietiainen at surffi.fi Ampumajaoston pj. Jouko Seppänen, Esseninkatu 1, 50170 Mikkeli gsm. 0400 578 870 E-mail: jouko.seppanen at surffi.fi Riistanhoitojaoston pj. Panu Valjakka, Parkkilantie 1, 50350 Norola gsm. 050 567 0816 E-mail: panu.valjakka at kesko.fi Kenneljaoston pj. Timo Pietiäinen, Pyhälammentie 13, 50600 Mikkeli gsm 040 5329244 E-mail: timo.pietiainen at surffi.fi Naisjaoston pj. Tellervo Kirjalainen, Kuvaalantie 19, 51720 Rahula gsm. 040 522 3226 E-mail: tellervo.kirjalainen at paasola.fi Naisjaoston Taloudenhoitaja Helvi Varis, Hietamäentie 6, 50350 Norola gsm. 045 2707 612 Jäsenasiat Kalevi Kirjalainen, Kuvaalantie 19, 51720 Rahula gsm 0400 548 223 E-mail: kalevi.kirjalainen at paasola.fi
RAUHOITUKSET JA METSÄSTYSRAJOITUKSET 2010-11...Kesäkokouksessa tehtyjen päätöksien mukaan: Metsäkauris: Sallittu metsästää 4 kpl (ohjeistus jäljempänä) Jänis: Rauhoitettu metsästykseltä Kangasjärven maastossa (Kaivomäentien pohjoispuoli). Metso Suositetaan yksi per metsästäjä SAIRILASSA PONITALLIEN JA LAITUMIEN LÄHEISYYDESSÄ ON SORSASTUS JA AMMUSKELU KIELLETTYÄ. KENNEL-ALUE Kennel-alueena on Kangasjärven alue Kaivomäentie koillispuolella. Kennel-alueella voidaan metsästää normaalisti muulloin paitsi koepäivinä, jolloin seuramme jäseniä kehotetaan välttämään ko. aluetta. Koealueiksi voidaan varsinaisen kennel-alueen lisäksi valita tapauskohtaisesti muitakin alueita, joten seuraa Länsi-Savon ilmoitusosastoa, jossa seuramme tai jokin toinen seura voi luvan saatuaan ilmoittaa yleensä keskiviikon lehdessä joitakin Norolan seuran alueita varatuksi kokeisiinsa. SORSASTUS Sorsastus vesialueilla edellyttää erillistä lupaa vesialueen omistajalta (Osakaskunta), sillä seuran metsästysalueet eivät sisällä vesialueita. TERÄSHAULIEN KÄYTTÖKIELTO Teräshaulien käyttö Norolan Metsästysseuran alueella muussa kuin vesilinnustuksessa on kielletty. Syynä kieltoon on teräshauleilla terästettyjen pölkkyjen hylkäys metsäteollisuudessa.
METSÄSTYSREISSUILLA KÄYTTÄYTYMINEN Häiritsemättä ja jälkiä jättämättä Liiku ja käyttäydy metsästysreissuilla siten, ettet aiheuta tarpeetonta häiriötä ja jälkiä ympäristöön. Pysäköinti Pysäköi ajoneuvosi niin, että muille kulkijoille ei aiheudu haittaa ja metsäteiden liittymistä pääsee aina kulkemaa, työkoneillakin. Myös puomitetuilla tai ketjutetuilla metsäteillä on kulkijoita. Edustat seuraa Esittele itsesi ja asiasi kohdatessasi muita metsässä liikkujia, jolloin pidät yllä seuran hyvää mainetta sekä hyviä suhteita erityisesti maanomistajiin. Ole tarkkana millä alueella liikut ja että metsästät vain luvallisella alueella. Kysy lupa maanomistajalta pyydyksien asentamiseen sekä passirakennelmien tekemiseen. Luvan saa yleensä helposti ja samalla saat hyödyllisiä neuvoja ja vihjeitä. Nuotiot ja tulen käsittely Nuotion teko metsästyksen yhteydessä on kielletty ilman lupaa. Luvan nuotioon metsästäjä voi saada suoraan maanomistajalta tai varmistamalla Kalevilta, että ko. alueen vuokrasopimuksessa on nuotion teko sallittu. Kulohälytyksen vallitessa avotulen teko on luonnollisesti kokonaan kielletty. Vastaat itse kaikista mahdollisista avotulentekoon liittyvistä vahingoista.
PÄIVÄN METSÄSTYSLUVAT Jos haluat tuoda vieraasi metsälle seuramme alueelle, metsästyslupa päiväksi vieraallesi maksaa 6. Johtokunnan valitsemat päivän metsästyslupien myöntäjät metsästyskaudelle 2009-2010 ovat seuraavat: Jukka Juutilainen ja Miikka Kirjalainen Metsästysluvan hankinta suositellaan hoidettavaksi maksamalla lupa suoraan seuran tilille. Tällöin maksukuitista tulee ilmetä maksaja (isäntä), vieraan nimi ja päivä jolloin lupa on voimassa Seuran tilinumero on 527104-5487708 Päivänmetsästyslupamaksukuitti on näytettävä metsällä. Lupa edellyttää myös, että olet itsekin vieraasi mukana hänen metsästäessään. RIISTANHOITO Metsäkanalintujen laskenta riistakolmioilla käynnistyi 24.7. ja nyt tätä kirjoitettaessa 19.8. on käytettävissä 410 kolmion tulokset. Monen piirin osalta tulokset ovat vielä epäluotettavia, mutta kaiken kaikkiaan tuloksissa näyttäisi vallitsevan plusmerkkinen kehitys. Suosittelen vierailua osoitteessa: http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/metsakanalinnut.html. Samaa trendiä jatkoi myös oma kolmiolaskentamme, joka suoritettiin 11.8. sangen lämpimissä olosuhteissa. Laskennassa löytyi mm. kaksi teeripoikuetta, toinen poikue huomattavan suuri (1+9) ja yksi metsopoikue (1+6). Hirvikärpäset olivat jo seuranamme, joten hyvältä vaikuttaa myös niiden tiheys. Suotuisan kevään merkitys metsäkanalintujen tiheyteen on merkittävä, samoin pienpetojen määrä. Toiseen voimme vaikuttaa, toiseen emme. Viestimme oli Myyrylässä toukokuussa pidetyssä riistapäivässä Sairilan koulun oppilaillekin selkeä, pienpetopyynti on tärkein osa riistanhoitoa. Panu Valjakka
JÄSENISTÖ Norolan Metsästysseura Ry:n jäsenmäärä 2010 kesäkokouksen jälkeen on (suluissa 2009 luvut ) 270 ( 268 ), joka jakautuu seuraavasti: maanomistajajäseniä 181 ( 181 ), muita varsinaisia jäseniä 89 (87), kunniajäseniä varsinaisista jäsenistä 11, sekä 1 kunniapuheenjohtaja. Kannattajajäseniä on 15 ( 15 ). Naisjaosto 47 ( 47 ), Metsästyslupia vuodeksi 2010-2011 on 15 ( 13 ). Johtokunta on vuonna 2010 valinnut uusiksi jäseniksi: Maanomistajajäseneksi: Mikko Parkkinen Varsinaiseksi jäseneksi: Kimmo Kotisalo ja Manne Peltonen Metsästysluvan metsästyskaudeksi 2009-2010 seuraaville henkilöille: Haapasaari Hannu, Haikarainen Jari, Havukainen Mikko, Heikkinen Esa, Heimola Pekko, Hentinen Teemu, Kaipainen Sami, Kuusela Mika, Lindfors Tomi, Oinonen Jukka, Ovaskainen Arto, Piskonen Timo, Roponen Tomi, Sipari Paavo ja Suokonautio Eero METSÄSTYSLUPALAISTEN TULEE NOUDATTAA KAIKKIA SEURAN SÄÄNTÖJÄ SEKÄ METSÄSTÄÄ JA MUUTEN TOIMIA HYVÄN TAVAN MUKAISESTI. Metsästyslupa on perinteisesti ollut tie seuran jäseneksi. Metsästysluvalla olet tervetullut mukaan seuran toimintaan, jolloin naamat ja tavat tulevat tutuiksi. Osallistumalla seuran yhteisjahteihin, kilpailuihin, talkoisiin, sekä vuosi- ja kesäkokouksiin osoitat kiinnostuksesi seuraa kohtaan. Aktiivinen toiminta seurassa ja seuran hyväksi on aina eduksi jäsenhakemusta käsiteltäessä. Seuraa ilmoittelua seuran tapahtumista Länsi-Savon järjestöpalstalla sekä seuran www-sivuilta ja/tai ole yhteydessä seuran jäseniin ja osallistu toimintaan. Osoitteenmuutokset Seuran jäsenrekisteriä hoitaa Kalevi Kirjalainen. Mikäli yhteystietosi on muuttunut, soita Kaleville 0400 548223, tai laita kortilla taikka sähköpostilla Email. kalevi.kirjalainen@paasola.fi Näin varmistat metsästysseuran lähettämän postin saapumisen
Jäsenmaksut 2010 11 Maanomistajajäsenet 30 Muut varsinaiset jäsenet 40 Kannattajajäsenet 5 ( 12 jos haluaa JAHTI-lehden ) Metsästyslupa vuodeksi 35/ 70 alle 18-vuotias (mukaanlukien se vuosi, jona täyttää 18) 35 yli 18-vuotias 70 Liittymismaksu maanomistajilta 50 Liittymismaksu ulkopuolisilta 150 Päivän metsästyslupa 6 Taloudenhoitajan työn helpottamiseksi ja kirjanpidon vientien tarkentamiseksi huomioi seuraava: Mikäli maksat jäsenmaksusi jostain pakottavasta syystä ilman annettua viitenumeroa, selvitä viestissä, että kyseessä on JÄSENMAKSU JA KENEN JÄSENMAKSUSTA ON KYSE. Jos jäsenmaksukortti on kadonnut, on varminta pyytää uusi Kalevi Kirjalaiselta Seuralle maksettavilla tilityksillä ja maksuilla tulee olla aina "korvamerkki", jotta tilitapahtumat saadaan kirjattua oikein. Kysy tarvittaessa taloudenhoitajalta. Seuran merkit Seuran kangas- ja tarramerkkejä saa ostaa sihteeriltä (Miikka Kirjalainen) ja taloudenhoitajalta (Ilkka Pietiäinen). Kankainen merkki sopii metsästys asusteisiin ja reppuun, sekä tarramerkki auton ikkunaan. Merkkien hinnat ovat 2/kappale.
HIRVIVOUDIN TERVEISET Alkavan jahtikauden 2010 lupamäärät tulevat lisääntymään verrattuna edelliseen syksyyn. Riistapäällikön mukaan hirvikanta on lähtenyt nousuun ja tulevan syksyn verotus tulee olemaan sen mukainen. Syksyn verotuksen tavoitteena on hirvikannan kasvun pysäyttäminen ja vahinkomäärien pitäminen kohtuullisella tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että hirviä kaadetaan kannan tuottoa suurempi määrä. Meillä hirvikannan nousu on varovaista verrattuna piirin muihin osiin. Suurelle hirviseurueelle on myönnetty yhteensä 30 hirvenkaatolupaa ja meille Norolaan tästä määrästä kohdentuu ehkä noin 17-20 lupaa. Lopullinen määrä selviää suuren hirviseurueen palaverissa ennen jahdin alkua. Edelleen saaliin vasaosuuden tulisi olla 50 % luokkaa ja osa luvista, mahdollisesti 20 30 % tulisi jättää lupapankkeihin. Pankki avattaisiin kerran tai kahdesti marraskuun alun jälkeen, mikäli saaliin vasaosuus pysyy suosituksen mukaisena ja alueelle jäävä hirvikanta on edelleen tavoitekantaa (2,5 3 hirveä / 1000 ha) suurempi. Meillä lupapankkikäytäntöä ei ole katsottu tarpeelliseksi toteuttaa vaan kaikki suuren hirviseurueen luvat on jaettu kerralla seurueille. Metsäkauriin osalta kulunut talvi todennäköisesti harvensi kantaa varsin raskaalla kädellä. Lunta ja pakkasta oli reilusti ja ilveksetkin ottivat oman osansa. Viime metsästyskaudella päästiin kuitenkin ensi kertaa kaatamaan kauriita ja minulle tietoon tuli yhteensä neljä kaatoa: kaksi vasaa, naaras ja pukki. Tulevan syksyn kiintiö on neljä yksilöä, ja lupia voi entiseen tyyliin varata Auvisen Jussilta. Kohtuullista lienee, ettei sama mies ammu yhtä kaurista enempää, niin jää useammalle innokkaalle mahdollisuus kaatoon. Tarkemmat ohjeet kauriin metsästyksestä julkaistaan toisaalla tässä samassa lehdessä. Alan lehdet tuntuvat rummuttavan hirviseurueiden ukkoontumisesta ja nuorten metsästäjien puuttumisella porukasta. Mm. viimeisessä Metsästäjä-lehdessä nuoret metsästäjät kaipaisivat lisää joustoa metsästykseen sekä vähemmän riitelyä. Mielestäni meillä Norolassa asiat ovat hyvällä mallilla. Meillä metsästetään sekä arkena että viikonloppuna, riitaa ei haasteta ja saaliinjakokin on tasapuolista. Tästäkö johtunee, että meille on myös nuoria tulijoita ainakin jos ajattelee sitä määrää, mikä meille hakee vuosittain jäseneksi ja vuosiluvalle. Hirviharjoitusvuoroja tälle syksylle on vielä muutamia jäljellä. Seppäsen Jouko pitää kirjaa kunkin hirvimiehen ammuntasuorituksista, ja toivottavasti kaikilla jahtiin tulevilla on lisenssit kunnossa tältä osin. Toimiva ja tarkka ase osaavissa käsissä tarkoittaa turvallisuutta meille kaikille tämän harrastuksen parissa. Ja vielä tiedoksi; syksyn hirvikokous pidetään Myyrylässä keskiviikkona 25. elokuuta klo 18.30. Tuolloin voidaan keskustella myös alkavaan metsäkaurisjahtiin liittyvistä asioista. Hyvää jahtisyksyä kaikille Matti Valjakka metsästyksenjohtaja
Seuran alueen kartta Seuran alueesta on värillinen kartta (1:20 000), joka sisältää perinteisen peruskartan nyk. maastokartan elementit, sekä karttapohjaan valmiiksi digitoidut seuran rajat ja värityksellä merkityt alueet: Vihreällä vain hirvenmetsästykseen vuokratut ja punaisella vuokraamattomat eli metsästykseltä kielletyt alueet. Kartan on valmistanut ja sitä edelleen tulostaa paikallinen Etelä-Savon maanmittaustoimisto, (Jääkärinkatu 10, 50100 MIKKELI). Kartta on päivitetty syyskuun alkuun mennessä. Toimitusehdoista on sovittu seuraavaa: kartan voi tilata maanmittaustoimistosta puhelimitse asiakaspalvelun kautta p. 0205 414300. Koska tilatut kartat tulostetaan piirturilla pääasiassa yöllä, saa kartan yleensä tilauspäivän jälkeisenä päivänä iltapäivällä. Kartta tulostetaan kahtena kappaleena, jolloin kukin voi leikata sen haluamansa kokoisiin osiin tai käyttää kokonaisena. Huom! Perinteinen kartta toimitetaan värillisenä, ja sen väriaine on vesiliukoista, joten se ei kestä vettä ja kannattaa ehdottomasti muovittaa tai laminoida maastokäyttöön. Nyt on mahdollisuus tilata kartta myös vedenpitävänä. Huom! Muutokset metsästysalueissa päivitetään karttaan, joka on nähtävillä Myyrylän seinällä (A4-kopiot), joista voit ne kopioida aiemmin hankittuun karttaan. Lisäksi seuran kartta löytyy seuramme www-sivuilta (Norolanms.fi) Maanvuokraus Hirvenmetsämetsästykseen vuokrattua metsästysmaata alkavalle metsästyskaudelle 2010 2011 on yht. 14 821 ha, josta Juvan kunnanalueella noin 3 654 ha ja Mikkelin alueella noin 11 167 ha Pienriistanmetsästykseen eli kaikkea metsästystä koskevaa alue edellä mainituista maista on 12 491 ha. Vain hirvieläinten metsästykseen on vuokratuista maista 2329 ha. Vuokrasopimusluetteloa hoitaa Kalevi Kirjalainen. Ota Kaleviin yhteyttä, jos maanvuokrausasioissa on jotain epäselvää tai, jos maiden omistussuhteissa on tapahtunut muutoksia. Rekisterin tiedot ovat vain johtokunnan käyttöön ja niistä annetaan tietoja metsästysviranomaisille mm. metsästyslupia haettaessa. Voit yksittäisten tilojen osalta tarkistaa vuokraustilanteen Kalevilta. Mutta tulosteita tilakorteista on vain johtokunnan käytössä. Kartta seuran alueesta on nähtävänä metsästysmajan seinällä. Kartan tiedot päivitetään yleensä vuosittain syyskuun alkuun mennessä. Norolan Metsästysseuran tiedotukset Norolan Metsästysseuran tiedotukset ovat Länsi-Savon järjestöpalstalla keskiviikon ja sunnuntain lehdissä. Eli seuraa siis keskiviikon ja sunnuntain lehtiä. Lisäksi seuran asioista tiedotetaan seuramme www-sivuilla. www.norolanms.fi
MYYRYLÄ VARAUSLISTAA Myyrylän vuokrauksen pitää: - Heikki Kirjalainen puh. 0400-655004, Email: heikki.kirjalainen@ark-kirjalainen.fi Muista Myyrylän asioista voit myöskin kysyä: Jukka Juutilaiselta puh. 050 0287015 Seppo Ruokolaiselta puh. 050 529 2350 Tellervo Kirjalainen, naisjaosto, ruokahuolto, tarjoukset ym. puh. 040-522 3226 Pirkko Lautiainen, ruokahuolto tarjoukset ym puh. 044 568 0948 Email: huhtisaa@saunalahti.fi MYYRYLÄSSÄ YÖPYJÄT! Myyrylä on seuran jäsenten käytettävissä yöpymistä varten silloin, kun Myyrylä ei ole varattuna tilaisuuksia varten. Sovi yöpyminen Heikin kanssa, koska hän tietää onko Myyrylän tilat vapaana. Yöpymisestäsi aiheutuu seuralle kustannuksia mm. valaistuksesta ja lämmityksestä, joten hyvitä seuramme majatiliä käyttämästäsi sähköstä oman tuntosi mukaan Muista, että siivoat jälkesi sekä laitat astiaston ja kalusteet alkuperäiseen järjestykseen. JÄSENET JA JAOSTOJEN VETÄJÄT! Varmistakaa HEIKILTÄ etukäteen, että Myyrylä on vapaana järjestämänne tilaisuuden aikana. Myyrylän avaimia saa tarvittaessa kuittausta vastaaan mm. Heikki Kirjalaiselta ja Anneli ja Matti Kupariselta. Avaimet on palautettava välittömästi kun et niitä enää tarvitse. Niitä ei myöskään saa luovuttaa sivullisille!
Metsäkauriin metsästysohje 2010 Norolan metsästysseura teki kesäkokouksessaan 6.8.2009 päätöksen metsäkauriin rajoitetun metsästyksen aloittamisesta seuran alueella. Jäsenistöllä on käytössään neljän yksilön kaatokiintiö pelkästään syysmetsästyksen aikana. Kaatokiintiön täyttymistä seurataan koko metsästyksen ajan. Mikäli haluat metsästää kaurista, toimi seuraavasti: Kaatoluvan saat puhelimitse Jussi Auviselta, 050 326 1599 Lupa annetaan minimissään yhdeksi päiväksi ja maksimissaan kolmeksi päiväksi (esim. viikonlopun ajaksi) Tasapuolisuuden vuoksi yksi kaato / metsästäjä / metsästyskausi Jos saat saalista, ilmoita kaadosta välittömästi luvan antajalle sekä seitsemän päivän kuluessa paikalliseen riistanhoitopiiriin Jos et saa saalista, et ilmoita mitään kenellekään. Lupapäivien täytyttyä kaatoilmoituksen puuttuessa luvan antaja olettaa, että olet jäänyt ilman saalista ja antaa luvan muille metsästäjille Muistutukseksi muutama kohta metsästyslaista ja -asetuksesta: -metsäkauriin metsästykseen ei tarvita enää riistanhoitopiirin myöntämää pyyntilupaa vaan kauriin metsästysoikeuden haltija, tässä tapauksessa Norolan metsästysseura, päättää itse minkälaisia kauriita ja kuinka paljon seuran alueelta metsästetään -kauriinmetsästyksessä ei tarvita metsästyksenjohtajaa -metsäkauris on hirvieläin, joten sen metsästysoikeus on sillä, jolla on oikeus metsästää hirvieläimiä alueella, toisin sanoen Norolan metsästysseuran alueella voidaan metsästää sekä pelkästään hirvieläimille että kaikelle riistalle vuokratuilla alueilla -metsäkaurista voi metsästää sekä haulikon haulipanoksella että täyteisellä, jos metsästät rihlatulla luotiaseella, sinulla on oltava voimassaoleva ampumakoe suoritettuna, sekä hirvi- että karhumerkki käy -metsästäjän on ilmoitettava saaliiksi saadusta metsäkauriista riistanhoitopiirille seitsemän päivän kuluessa kaadosta, lomakkeita saa mm. internetistä: www.riista.fi -metsästysaika on 1.9. 31.1. -metsästysaika ajavalla koiralla on 26.9. 31.1., koiran säkäkorkeus oltava alle 28 cm -vasallinen naaras on aina rauhoitettu -laki ei edellytä käyttämään punaista tai oranssinpunaista takkia, liiviä tai päähinettä -haavoittuneesta metsäkauriista ei tarvitse tehdä ilmoitusta poliisille, ainoastaan mikäli haavoittunut eläin siirtyy toisen alueelle, on siitä pyrittävä ilmoittamaan alueen omistajalle, metsästysoikeuden haltijalle tai poliisille, käytännössä useimmiten naapurialueen metsästysseuran metsästyksen johtajalle -toisen maalle kaatunut metsäkauris kuuluu aina kyseisen alueen metsästysoikeuden haltijalle eli maanomistajalle tai vuokramiehelle Sitten vielä muutama suositus: -vasoja ammutaan mielellään noin puolet kokonaissaaliista -aikuisista yksilöistä ammutaan sekä pukkeja että naaraita yhtä paljon
NAISJAOSTO Norolan metsästysseuran naisjaoston toiminnot ovat pysyneet samoissa vanhoissa raameissa. Kokouksia tarpeen mukaan, Myyrylän kevätsiivous aloittaa varsinaisesti kesän tapahtumien kirjon. Puutarhavastaavat ovat pitäneet huolen pihan puhdistuksesta ja kukkapenkkien kunnosta. Runsaat kiitokset heille!!!!, niin miehille kuin naisillekin. Vuodet vierii armaat miehet ja naiset., (mukailen vanhaa rallia mielessäni ) Tarvitsemme uutta voimaa, lisää voimaa naisjaostoon. Aina olemme saaneet apuja miehiltä tarvittaessa suurempiin voimain ponnistuksiin ( kiitos, kiitos niistä ). Mutta kyllä naisten käden jälkeäkin tarvitaan Myyrylässä, vaikka onkin kyse miehisen harrastuksen tyyssijasta. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi Norolan Metsästysseuran jäsenten vaimot mukaan toimintaan. 32 vuotta naisjaoston toimintaa, tuntuu lyhyeltä taaksepäin ajateltuna, kuviteltuna eteenpäin kauhijan kaukana. Tosissani olen ajatellut jättää vetäjän toimet tämän vuoden jälkeen. Estradi on vapaa uusille toimijoille ja ideoille. Naisjaoston 80 l TEUVA - keitin on vuokrattavissa. Vuokra on jäseniltä 30 E / kerta. Keitin on Paasolassa Tellervo Kirjalaisen hoivissa puh. 0405223226. (On vuokrattu mm. syntymäpäivien keittojen keittämiseen isommallekin porukalle ). Naisjaoston kokouksen pidämme syyskuussa. Seuratkaa järjestöpalstaa. Noudattakaa kutsua. Naisjaoston puolesta Tellervo
HISTORIAA-NOROLAN METSÄSTYSSEURA 50 VUOTTA SITTEN 1960 johtokunta esitti, että seuraan voidaan ottaa ns. ulkopuolisia jäseniä enintään 1/3 koko jäsenmäärästä. Johtokunta sai anoa 1 vasan ja 8 aikuisen hirven kaatolupaa. Käsiteltiin hirven- metsästysohjesääntö. Samalla kun ins. Karl Grabowskin sekä johtaja Aarne Kaskisen lahjoittamien kiertopalkintojen sääntöjä käsiteltiin johtokunnassa, päätettiin pitää hirvi -, pienoishirvi - ja haulikkomestaruuskilpailut. Ylimääräisessä kokouksessa 18. 12. 1960 hyväksyttiin sääntömuutos, jossa seuran sääntöjen 1 :ään lisätään seuran tarkoitukseksi myöskin ampumaurheilun harjoittaminen. Samalla perustettiin ja nimettiin ampumatoimikunta, vetäjäksi Kalevi Kirjalainen. Hyväksyttiin johtokunnan laatimat mestaruuskilpailujen säännöt. Hyväksyttiin muutos hirviohjesääntöön. Vuosikertomuksessa mainitaan jäsenmääräksi 94 eli vuoden aikana hyväksyttiin 32 uutta jäsentä. Huomioitiin metsästysalueen olevan 14000 ha, josta n.11000 ha on vuokrattu kaikelle riistalle.jnnnhöjuuunn.nöjnnn Jäsenmäärän kasvaessa lähes räjähdysmäisellä vauhdilla, ulkopuolisten jäsenten seuraan liittymistä on tiukennettu siten, että vaaditaan johtokunnan yksimielinen esitys sekä yleisessä kokouksessa 4 / 5 osan kannatus. Hirvenkaatolupia oli 9, jotka kaikki saatiin käytettyä. Metsälintukannat olivat heikohkot, mutta muuta riistaa keskinkertaisesti. Vielä on mainittava, että hirviseurueella oli syksyn hirvijahdissa vieraana jo edellisenäkin syksynä käynyt. Karl Grabowsky sekä hänen lankonsa Hans Schreieg vaimonsa Margaretan kanssa. Sekä Hans että Margareta pääsivät kaatamaan hirven. Elämys oli heille kummallekin valtava. Hans ihmetteli hirven elinvoimaa, kun hyvän osuman jälkeen hän ei havainnut sillä olleen hirveen mitään vaikutusta, ennenkuin reilun sadan metrin juoksun jälkeen hirven vauhti hiipui. Heidän lisäkseen vieraana oli Yrjö Karpin tuttava USA:n ilmavoimien ev.luutn. Kööpenhaminan ilma-attasea Karl Adams, lempinimeltään Kalle. Hänen vanhempansa ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin Puumalasta. Adams ei päässyt ampumaan hirveä, mutta hauskaa hänellä täällä oli, sillä hän osasi jonkin verran Suomea. Ei kuitenkaan täydellisesti, koska epäonnistuneen ajon jälkeen Tertin Olli totesi: Nyt tää mäni ihan vituiks" Silloin Adams ryhtyi Karpin Yrjöltä tivaamaan: "Mitä on vituiks, mitä on vituiks? "Karppi vanhana sotilaana osasi asian hänelle tulkita ja kaikilla oli hauskaa. Sairilan koulun 3-6 luokkalaiset riistapäivän vietossa 4.5.2010 saapui noin 80 opilasta Norolan Metsästysseuran vieraiksi tutustumaan metsästykseen ja luonnosta ja riistanhoidosta. opettajineen Myyrylään oppimaan Toiminta oli suunniteltu rasteittain: Panu Valjakka ja Sami Kaipainen riistanhoidosta ja pienpedoista. saivat valmistaa tuomisikseen Pönttöaihiot oli porailtu valmiiksi nuoret innokkaat rakentajat saivat valmiiksi. ketoivat rastillaan Samalla oppilaat linnunpöntön. pönttötalkoissa ja koota pöntöt
Perttu Mäkisen vetämälla ammuntarastilla opilaat saivat tutustua ilmakivääriammuntaan ja Teemu Hentinen esitteli erilaisia metsästyskoirarotuja. Esillä oli mm. ajokoira, pystykorva, hirvikoira ja seisoja. Tietysti päivän ohjelmaan kuului myös makkaranpaistoa. Miikka Kirjalainen esitteli Norolan seuraa, hirvenmetsästystä ja kertoi samalla jokamiehen oikeuksista sekä riistalinnuista. Vaikka sää olikin keväinen ja räntää satoi taivaan täydeltä, nämä reippaat Sairilan koulun oppilaat touhusivat Myyrylän pihassa innokkaina. Kiitokset koulun oppilaille ja opettajille mukavasta päivästä Myyrylässä.
Suurpetohavainnot Mikäli olet varmasti nähnyt suurpedon jäljet ( karhu ja susi ) metsässä tai tiellä kulkiessasi, niin ilmoita välittömästi asiasta Matti Valjakalle puh. 0400 627504, niin Matti käy paikan päällä toteamassa jäljet. Matti on kurssin käynyt laillistettu RHY:n suurpetojen jälkien tunnistaja. Vain koulutetun jälkien tunnistajan toteama havainto on kelvollinen viranomaisille. Näiden tärkeiden havaintojen perusteella viranomaisemme kartoittavat petokantojen tiheyttä ja tekevät omia tilastojaan. Mikäli Mattia et tavoita, havainnoista voi ilmoittaa myöskin Etelä-Savon Riirtanhoitopiiriin Juvalle puh. 0440 452 830. Suurpetokantojen yleistyessä on petohavaintojen ilmoittaminen monasti jäänyt tekemättä. Tästä on se huomattava haitta, että kun alueelta ei tule ilmoitettuja havaintoja, ei myöskään viranomaisten tilastoihin tule tietoa todellisista petokannoista. Ja vain viranomaisten tilastoihin nojautuen petokantojen sääntely kaatolupien kautta on mahdollista. Kaatolupien saaminen ei ole yksin kiinni kotimaisten päättäjien hyväksynnästä, vaan huomattavasti tiukemmat kannanotot ovat EU-viranomaisilla. Jollei tilastoissa ole havaintoja pedoista ei myöskään tule kaatolupia. Ja vielä lisää karhu asiaa Karhun ja auton yhteen törmäyksessä pahin tilanne on silloin kun karhu vammautuu ja pakenee metsään tai hyökkää autosta poistuneiden ihmisten kimppuun. Älä siis koskaan poistu autosta karhuun törmäämisen jälkeen, vaikka eläin näyttäisi kuinka kuolleelta tahansa, sillä se voi silmänräpäyksessä herätä ja hyökätä päälle. Sama tilanne on jos karhu pakenee metsään, niin se voi jäädä lähelle kyttäämään ja hyökätä sieltä takaisin. Kokeneet karhun metsästäjät ovat kertoneet, että karhuista joita on ammuttu ja jotka eivät välittömästi kuole siihen paikkaan, niin kaksi kolmesta karhusta hyökkää välittömästi ampujaa kohti - ja silloin on vitsit vähissä. Sama koskee myös kolarissa vammautunutta karhua. Tällaisen haavoittuneen ja mahdollisesti vaarallisen eläimen poistaminen ja sen kärsimysten lopettaminen viranomaisten määräyksestä, on meidän metsästäjien tulevia tehtäviä. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaarallinen ja sen takia meillä olisi oltava koiria, jotka haukullaan ilmaisivat eläimen olinpaikan. Vain aniharva koira uskaltaa lähteä karhun jäljille, siksipä meidän pitäisi saada koiria tuoreille karhun jäljille lähes välittömästi, ainakin alle 1 :n tunnin ikäisille jäljille, sillä vanhempia karhun jälkiä koira ei yleensä pysty seuraamaan. Näin aloittaisimme koirien valinnan ja koulutuksen. Matti Mielonen Parikkalasta kertoo, että hänen karhua varmuudella haukkuvat koiransa eivät lähde yli puolituntia vanhoille verettömille karhun jäljille. Siksi pyydämme, että tällaisista juuri tehdyistä havannoista ilmoittaisitte heti Heikki Kirjalaiselle, Matti Valjakalle, Jukka Juutilaiselle, Unto Lindille Pertti Ovaskalle tai Herman Marttiselle.
KOSTEIKKOJA SUUNNITTELEMAAN -kosteiden alueiden maisteri Teemu Hentinen Kosteikot ovat vesiluonnon aarreaittoja, monipuolinen kasvisto ja eläimistö tarjoavat ravintoa ja elinympäristön monille lajeille. Kosteikko on kuin pesusieni, joka pidättää veden kulkua ja suodattaa ravinteita. Maatalouden monivaikutteisilla kosteikoilla tarkoitetaan maatalousympäristöön tehtäviä kosteikkoja, joiden tarkoituksena on vähentää pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrää, lisätä luonnon monimuotoisuutta, kaunistaa maisemaa ja lisätä alueen virkistysarvoja. Kosteikoilla voi olla myös merkittävä metsästyskäyttö. Kosteikot ovat yksi kustannustehokkaimmista pellon ulkopuolisista toimista maatalouden vesiensuojelun edistämiseksi. Kosteikon perustaminen Kosteikon perustaminen on kauaskantoinen ratkaisu ja sen perustamisella voi olla positiivisia mutta myös negatiivisia vaikutuksia. Siksi sen suunnittelu on tehtävä hyvin. Kosteikon perustaminen muuttaa valumaalueen virtaamaoloja, joten jo suunnitteluvaiheessa lähialueen maanomistajille on hyvä kertoa hankkeesta. Kosteikkoja perustetaan alueille, jotka ovat usein vuosikymmeniä aiemmin olleet kosteikkoja, märkiä painanteita ja helposti vettyviä alueita. Kun tällaisia on kuivatettu, mutta ne ovat siitä huolimatta heikon tuottavuuden ja vaikean viljeltävyyden vuoksi pusikoituneet usein joutomaaksi. Kuva 2. Kosteikossa on hyvä olla noin puolet syvää avovesialuetta ja puolet matalaa kasvillisuusvyöhykettä. Kosteikon perustajan muistilista 1. Selvitä alueen sopivuus ja keskustele naapurien kanssa Muutamaa nyrkkisääntöä noudattamalla saadaan helposti aikaan toimiva kosteikko. Suunnitellun alueen ominaisuudet ja käyttökelpoisuus on hyvä miettiä etukäteen: 1. Mistä vedet tulevat perustettavaan kosteikkoon ja kuinka suuri on valuma-alueen koko?
Valuma-alueen koko määrittelee kosteikon minimikoon! Jotta kosteikolla olisi vesiensuojelullista vaikutusta, tulisi sen olla vähintään 0,5 % yläpuolisen valuma-alueen koosta. Kosteikon tulisi kestää myös tulva-ajat. Kosteikkoalue voi muodostua useammasta erillisestä kosteikosta valuma-alueella. 2. Soveltuuko kohde maatalouden ei-tuotannolliseen investointituen rahoitusehtoihin? Valuma-alueen koosta on oltava vähintään 20 % peltoviljelyä. 3. Onko kosteikko tehtävä patoamalla vai kaivamalla? Toteutustekniikka vaikuttaa kustannuksiin ja kosteikon sekä valuma-alueen vesijärjestelyihin. Selvitä, mitkä ovat kosteikon muodostamiseen tarvittavan alueen rajaavat tekijät. Toisin sanoen kuinka paljon vedenpintaa voidaan nostaa, kuinka laajalle alueelle vesi voi levittäytyä. Tällaisia rajaavia tekijöitä ovat usein esimerkiksi tiet, salaojat, kaivot ja peltojen kuivatusjärjestelmät. Vettymishaittoja ei saa aiheuttaa, joten maastomittauksin ja laskelmien perusteella on arvioitava hankkeen vaikutukset ja hyvällä suunnittelulla poistettava muille aiheutuvat haitat. Kosteikon perustamisesta kannattaa puhua hyvissä ajoin naapurien ja muiden lähialueen asukkaiden kanssa. He saattavat innostua laittamaan myös omaa aluettaan mukaan kosteikkoon. Joka tapauksessa olisi hyvä, että lähialueen asukkaat ovat myötämielisiä hankkeelle. 2. Selvitä kosteikon rahoitusmahdollisuudet Kosteikon perustamiseen on mahdollista hakea ei-tuotannollista investointitukea. Kosteikon hoitoon voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea. Vuonna 2010 kosteikon perustamiseen haettava tuki nousee lähes kolminkertaiseksi tukikaton noustessa 4 000 eurosta 11 500 euroon. Pienimmissä, 0,3-0,5 hehtaarin, kohteissa tuki maksetaan könttäsummana, jolloin myös tukihakemuksen teko on helpompaa. Vuodesta 2010 alkaen maanomistaja voi laskuttaa myös omasta työstä aiheutuvia kustannuksia. Tuen ehtona on, että suunnitellun kosteikon tulee olla vähintään 0,5 prosenttia sen yläpuolella olevan valuma-alueen koosta. Pinta-alaan voi kuitenkin laskea mukaan jo olemassa olevat, samaan aikaan perustettavat sekä luontaiset kosteikot. Valuma-alueesta 20 prosenttia on oltava peltoa. Hakemalla tukea kosteikon perustamiseen, sitoudutaan hakemaan tukea myös kosteikon hoitoon. Sopimukset tehdään 5 tai 10 vuodeksi kerrallaan. Tämä edellyttää, että esimerkiksi vuokrasopimusten on oltava voimassa molempien tukien keston ajan eli vähintään 7 vuotta. Kosteikon perustamista ei saa aloittaa ennen kuin päätös tuen myöntämisestä on tullut. Tuki maksetaan syntyneitä kustannuksia vastaan, jotka täytyy voida osoittaa kuitein ja oman työn osalta hoitopäiväkirjamerkinnöin. TUKEA MYÖS YHDISTYKSILLE Maanviljelijöiden lisäksi myös yhdistysten on mahdollista saada ei-tuotannollista investointitukea kosteikkojen perustamiseen Leader-rahoitusmenettelyn kautta. Hakuohjeet ja vaatimukset ovat hyvin samanlaiset kuin yksittäisillä maanviljelijöillä. Yhdistyksen kannalta oleellista on, että vuokrasopimukset ovat riittävän pitkät, ja että kosteikon hoitoon sitoudutaan.
3. Selvitä luvat hyvissä ajoin Ennen kosteikon perustamista kannattaa selvittää hyvissä ajoin rajoittavatko lait kosteikon perustamista. Kosteikon perustaminen tapahtuu luonnollisesti aina vain maanomistajan luvalla ja myös naapureita kannattaa kuulla. Vesilaki rajoittaa kosteikon perustamista silloin, kun kyseessä on vesistö tai pieni luonnontilainen uoma. Pohjavesialueella tehtävistä kaivutöistä ja muista kosteikon perustamiseen liittyvistä toimista on syytä keskustella ympäristöviranomaisten kanssa. Natura-alueella kosteikon perustamista säätelee muun muassa luonnonsuojelulaki. Lisäksi on selvitettävä alueen uhanalaiset lajit ja huomioitava laki muinaismuistoalueista. Luvanvaraisuudesta kannattaa keskustella alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Ilmoitus vesirakennustyöstä kannattaa tehdä kunnalle ja alueelliselle ympäristöviranomaisille pienissäkin vesistökunnostuksissa. Jos kohde tuntuu sopivalta, voi perustiedot kohteesta ja suunnittelijoiden yhteystietoja kysyä ELY-keskukselta (Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta). Ympäristönsuojelu: Ympäristöinsinööri Teemu Tuovinen puh. 040-5516553 tai teemu.tuovinen@ely-keskus.fi Rahoitus: Tarkastaja Eerikki Ellä puh. 050-4697115 tai eerikki.ella@ely-keskus.fi
NOROLAN METSÄSTYSSEURA RY Kuvaalantie 19 51720 RAHULA 124460