KANSANELÄKELAITOS Hallinto-osasto Kela (D Kansainväliset asiat 8.8.2014 15/010/2014 Sisäasiainministeriö PL26 00023 VALTIONEUVOSTO SlsAM!N!STER~Ö '! 3. 08. 20'14 Asia: Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 17.6.2014 Oiaari: SM053:00/2012 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI ULKOMAALAISLAlN MUUTTAMISESTA Sisäministeriö on pyytänyt Kelan lausuntoa ulkomaalaislain (301/2004) muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksen tarkoituksena on muuttaa ulkomaalaislain säännöksiä siten, että ulkomailla oleskelulupa-asioihin liittyviä tiettyjä tehtäviä voitaisiin antaa ulkoiselle palveluntarjoajalle tai toisen Schengenvaltion edustustolie. Lisäksi ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista siten, että Suomessa tutkinnon suorittaneelle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloaikaa pidennetään nykyisestä puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Asumisperusteinen sosiaaliturva ja oleskeluluvat Suomeen muutettaessa Suomen kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa Kelan etuuksien piiriin kuuluminen edellyttää pääsääntöisesti henkilön asuvan vakinaisesti Suomessa. Päätettäessä oikeudesta Kelan etuuksiin, ratkaistaan Suomessa asuminen yleensä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain perusteella (ns. soveltamisalalaki 1573/1993). Asumisperusteinen sosiaaliturva tarkoittaa soveltamisalalaissa kansaneläkelain, lapsilisälain, äitiysavustuslain, asumistukilain, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain ja vammaisetuuksista annetun soveltamista. Sairausvakuutuslaissa (1224/2004) viitataan soveltamisalalain asumista koskeviin määräyksiin päätettäessä siitä, kuka on Suomessa asuvana sairausvakuutettu. Päätettäessä oikeudesta muuhun kuin soveltamisalalain mukaiseen etuuteen, ratkaistaan Suomessa asuminen kotikuntalain (201/1994) säännösten perusteella. Tällaisia Kelan etuuksia ovat mm. opintotuki ja lastenhoidon tuki. Mainittujen lakien mukaiset, Kelan toimeenpanemat sosiaa- POSTIOSOITE KlYNTIOSOITE 1 (5) Pl450 Nordenskiöldinkatu 12 00101 Helsinki 00250 Helsinki Puhelin 020634 11 Faksl 0206345058 etunlmi.sukunimi@kela.fl www.kela.fl
Kela fd liturvaetuudet kattavat suuren osan ulkomailta muuttaneiden tarvitsemista sosiaaliturvaetuuksista Suomessa Sosiaaliturva asumisen perusteella Suomeen muuttava henkilö voi soveltamisalalain mukaan kuulua sosiaaliturvaan, mikäli hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja hän täyttää oleskelulupaedellytyksen. Soveltamisalalain 3 c :n mukaisen oleskelulupaedellytyksen mukaan maassa oleskelun edellytetään olevan laillista. Jos oleskeluun edellytetään oleskelulupaa, sen tulee olla voimassa ja oikeuttaa vähintään yhden vuoden oleskeluun Suomessa. Vuoden oleskelulupa voi koostua myös Iyhyemmistä peräkkäisistä luvista. Oleskelulupaedellytys täyttyy myös silloin, jos oleskelulupa on myönnetty alle vuodeksi ulkomaalaislain 53 :n 1 tai 2 momentin perusteella tai henkilöllä on ulkomaalaislain 78 :n 1 tai 2 momentissa taikka 3 momentin 1, 2, 4, 5 tai 7 kohdassa säädetty työnteko-oikeus. Kela saa tiedon vireillä olevista ja myönnetyistä oleskeluluvista UMA -järjestelmästä sähköisesti. Ennen kuin maahan muuttava henkilö voi kuulua asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja saada etuuksia, hänellä tulee olla voimassa oleva oleskelulupa. Henkilön tarkoitus muuttaa Suomeen vakinaisesti arvioidaan Kelassa ottaen huomioon hänen olosuhteensa kokonaisuudessaan. Soveltamisalalaissa on lisäksi lueteltu seikkoja, jotka otetaan huomioon Suomeen muuton vakinaisuutta osoittavina seikkoina. Näitä ovat mm. aiempi Suomessa asuminen tai perheenjäsenyys vakinaisesti Suomessa asuvaan henkilöön. Opiskelijan ei sen sijaan soveltamisalalain 3 a :n 3 momentin mukaan katsota muuttavan maahan vakinaisesti, jos hän on muuttanut ainoastaan opiskelutarkoituksessa, eikä muita siteitä Suomeen ole. Oleskelulupastatusluokitus on Kelan näkökulmasta lupahallinnollinen jaottelu, joka ei välttämättä osoita oleskelun tosiasiallista tarkoitusta, kun määritetään vakinaista Suomeen muuttotarkoitusta sosiaaliturvan kannalta. Kela ratkaisee itse, katsotaanko henkilö Suomessa vakinaisesti asuvaksi, ja oleskeluluvan status on vain yksi tekijä, jonka perusteella asiaa arvioidaan. Lupastatuksella voidaan kuitenkin katsoa olevan merkitystä siten, että jos maahanmuuttajalla on pysyvä oleskelulupa P, hänen katsotaan yleensä muuttaneen vakinaisesti Suomeen, ellei hän ilmoita tulleensa määräajaksi tai tilapäisesti. Samoin jatkuva määräaikainen oleskelulupa A viittaa vakinaiseen asumistarkoitukseen. Lisäksi oleskeluluvan perusteella voi olla merkitystä soveltamisalalain 3 c :n mukaista oleskelulupaedellytystä arvioitaessa. Hallituksen esityksen sivulla 4 löytyvä yleistoteamus "oleskeluluvan haltijalla on myös muun muassa oikeus sosiaaliturvaan" on siis hieman liian yleistäen todettu, sillä kaikilla oleskeluluvan haltijoilla ei ole oikeutta Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan, kuten yllä on kuvattu. Sosiaaliturva työskentelyn perusteella Vaikka Suomeen muuttanutta henkilöä ei pidettäisi yllä mainituin tavoin vakinaisesti täällä asuvana, hänellä voi Suomessa työskentelynsä ajan olla oikeus soveltamisalalain ja sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin, mikäli työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään neljä kuukautta ja se täyttää palkkaa ja työaikaa kos 2 (5)
kevat ehdot. Työntekijä on oikeutettu sosiaaliturvaan niin kauan kuin hän työskentelee Suomessa, sekä työnhaun ajan, mikäli työttömyyttä edeltävä työskentely on kestänyt vähintään kuuden kuukauden ajan. Lisäksi Suomen kansallisessa lainsäädännössä asetettu edellytys vakinaisesta maassa asumisesta sosiaaliturvan edellytyksenä syrjäytyy pääsääntöisesti silloin, kun on kyse Suomeen tulevasta ns. EU-työntekijästä. EU-alueella maasta toiseen työntekijöinä liikkuvien henkilöiden oikeus sosiaaliturvaan ratkaistaan yleensä työntekoa koskevien kriteerien mukaisesti. Asetuksen 883/2004 tarkoituksena on yhteen sovittaa jäsenmaiden välisiä sosiaaliturvajärjestelmiä, kun kyse on maiden välillä liikkuvista henkilöistä. Asetus koskee sanamuotonsa mukaan EU-kansalaisten lisäksi myös yhteisön alueella asuvia pakolaisia ja vaitiottomia henkilöitä, jotka liikkuvat maiden välillä. Lisäksi asetuksen soveltamisalaa on laajennettu asetuksella N:o 1231/2010 koskemaan myös EU:n alueella laillisesti asuvia kolmansien maiden kansalaisia, jotka liikkuvat maiden välillä. Asetuksen 883/2004 mukaan työntekijään sovelletaan pääsääntöisesti työskentelymaan lainsäädäntöä. Asetusta sovelletaan kuitenkin vain siltä osin kuin on kyse asetuksen 883/2004 piiriin kuuluvasta henkilöstä ja etuudesta. Tämän asetuksen tarkoittama työntekijä määritellään Kelan etuuksien ollessa kyseessä joko soveltamisalalaissa, työttömyysturvalaissa taikka sairausvakuutuslaissa. Soveltamisalalain ja sairausvakuutuslain mukaan Suomeen tuleva EU-työntekijä kuuluu keskeisten Kelan etuuslakien piiriin, kun hänellä on tarkoitus työskennellä Suomessa vähintään neljän kuukauden ajan. TeNeysperusteiset etuudet Kelan kannalta voimassa olevalla työnteko-oikeuden sisältäväliä oleskeluluvalla on vaikutusta myös tilanteissa, joissa kolmansista valtiosta Suomeen muuttaa henkilö, joka on Suomessa työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa tai joka vähintään kuuden kuukauden työn jälkeen rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi Suomessa. Vaikka kyseinen työntekijä ei saisi kotikuntalain (201/1994) mukaista koti kuntaa Suomessa ja vaikka hän ei välttämättä tulisi vakuutetuksi Suomessa, on hänellä kuitenkin sairaanhoidon osalta oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin samoin perustein kuin kunnan asukkaat oleskellessaan Suomessa. Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain (1201/2013) 16 :n nojalla Kelan on selvitettävä henkilön oikeus käyttää Suomessa terveydenhuollon palveluita. Tämän selvityksen perusteella Kela myöntää henkilölle todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, jolla hän käytännössä osoittaa oikeutensa julkisessa terveydenhuollossa. Olennaista on tällöin se, onko henkilöllä laissa vaadittu, edellytykset täyttävä ja voimassa oleva oleskelulupa. Oleskeluluvan hakemiseen liittyvät prosessit ja sen myöntämiseen liittyvät edellytykset eivät kuitenkaan kuulu Kelan toimivaltaan. Näin ollen esityksessä mainituilla muutoksilla ei olisi suoranaista vaikutusta Kelan terveysperusteisiin etuuksiin. 3 (5)
Kela fd Esityksen vaikutukset sosiaaliturvaan Hallituksen esityksen mukaan ajatuksena on mahdollistaa käytäntö. jossa asiakas voisi oleskelulupa-asioissa asioida ulkopuolisen palvelujen tuottajan kanssa. Ulkopuolisella palvelujen tuottajalla ei kuitenkaan olisi oikeutta päästä ulkomaalaisasioiden sähköiseen asiankäsittelyjä~estelmään (UMA), jossa oleskelulupahakemuksiin liittyvät toimenpiteet ja päätökset sekä oleskelulupakortin tilaus tehdään (HE-luonnos sivu 13). Kyseinen palveluiden tuottaja lähettäisi vastaanottamansa hakemuksen liitteineen ja hakijan biotunnisteet suojatuila yhteydellä Suomen edustustolie. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi milloin asiakkaan ulkopuoliselle taholle toimittama hakemus katsotaan tulevan vireille. Oletuksena kuitenkin on. että hakemus näissäkin tilanteissa tulee vireille hakemuksen jättämisestä. Koska hakemuksen tiedot näin ollen viedään UMAan vasta Suomen edustuston toimesta. UMAn tieto vireillä olevista hakemuksista ei välttämättä tule olemaan ajan tasalla. Vaikka Kela saa sähköisesti suoraan UMAsta tiedoksiannon myös vireille tulleista oleskelulupahakemuksista. ei tällä mahdollisella viivästyksellä ensimmäisen luvan kohdalla olisi kuitenkaan Kelan kannalta kovin suurta merkitystä, koska vasta voimassa oleva oleskelulupa käytännössä vaikuttaa Kelan etuuksiin. Ehdotettu lainmuutos Suomessa tutkinnon suorittaneen henkilön työnhaun ajalle myönnettävän oleskeluluvan pidentämiseksi puolesta vuodesta yhteen vuoteen sen sijaan tuo mahdollisia vaikutuksia opiskelemaan tulleiden sosiaaliturvaan. Soveltamisalalain mukaan henkilön ei katsota muuttavan vakinaisesti maahan asumaan, jos oleskelun syynä on yksinomaan opiskelu. Jos opiskelija tekee opintojen ohessa yli neljä kuukautta kestävää työtä, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat vähimmäisedellytykset, hän voi saada asumisperusteisen sosiaaliturvan ja sairausvakuutuksen etuuksia työskentelynsä perusteella. Samoin opiskelija voi kuulua sosiaaliturvaan ja saada etuuksia, jos hänellä on esimerkiksi perhesiteitä täällä. kuten Suomessa vakinaisesti asuva puoliso ja/tai lapsia. Soveltamisalalain 1.1.2014 voimaan tulleen muutoksen myötä vakinaista maassa asumista osoittavana seikkana otetaan huomioon myös vuoden kestänyt tosiasiallinen asuminen Suomessa (SovAL 3 a 2 mom. 5 kohta). Opiskelijan kohdalla vuoden asumisena huomioidaan aika sen jälkeen. kun oleskelu yksinomaan opiskelutarkoituksessa on päättynyt. Mikäli tutkinnon suorittanut opiskelija ehdotuksen mukaisesti saa vuodeksi oleskeluluvan työn hakua varten, voi hän kyseisen vuoden päättyessä täyttää vakinaisen asumisen edellytykset jo tämän toteutuneen tosiasiallisen asumisen perusteella, mikäli hän asuu edelleen Suomessa ja laillisen oleskelun edellytys täyttyy. Lopuksi Kela haluaa kiinnittää huomiota myös hallituksen esityksessä mainittuun (s.10) valmisteltavana olevaan direktiiviin koskien kolmansien maiden kansalaisia, jotka tulevat mm. tutkimuksen tai opintojen takia EU:n jäsenvaltioon. Kyseisessä direktiivissä. jonka on tarkoitus korvata nykyiset tutkija- ja opiskelijadirektiivit, on myös luonnosteltu artiklaa koskien tutkijoiden ja opiskelijoiden oikeutta jäädä maahan tutkimuksen tai opintojen päättyessä. Eri ehdotuksissa on esitetty. 4 (5)
Kela m Kelan lausunto että oikeus jäädä maahan olisi tietyin ehdoin mahdollista esim. 12 tai 18 kuukauden ajan. Tämän direktiiviehdotuksen lopputuloksella voi olla vaikutusta myös tässä lausuntopyynnössä käsiteltävänä olevaan aikarajaan ja sen myötä myös sosiaaliturvaoikeuksiin opiskelun jälkeisen oleskelun pidentyessä vähintään vuoteen. Ehdotuksen mukaisen oleskelulupaprosessiin liittyvien tiettyjen tehtävien antamisen ulkoiselle palveluntarjoajalle tai toisen Schengen-valtion edustustolie ei pitäisi vaikuttaa Kelan toimeenpaneman sosiaaliturvan alkamiseen maahan muuttavan henkilön kohdalla, eikä Kelalla ole siihen huomauttamista. Opiskelijoiden työntekomahdollisuuden pidentämisen suhteen voisi kuitenkin olla aiheellista harkita lainmuutoksen ajoittamista siten, että olisi jo tiedossa samaa asiaa koskevan ja valmisteltavana olevan direktiivin lopullinen sisältö. Näin vältyttäisiin mahdollisilta lisälainmuutoksilta. Muilta osin Kelalla ei ole hallituksen ehdotusluonnokseen huomautettavaa. Pääjohtaja Liisa Hyssälä HallintOjohtaja J Å... - ~~.-:A_. Juhani Rantamäki 5 (5)