1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 JOENSUU Puh. 020 690 168 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2008 Dnro PKA-2005-Y-384 (111) ASIA Ympäristölupa, joka koskee ampumaratoja HAKIJA Pohjois-Karjalan Prikaati PL 5 80791 Kontioranta LAITOS JA SEN SIJAINTI Ampumaradat sijaitsevat Kontiorannalla Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylässä Suomen valtion omistamalla tilalla RN:o 13:121 ja 13:60. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 14 a kohdan mukaan ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa. Asetuksen 6 :n 2 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on päätöksellään 10.6.2004 (Dnro PKA-2002-32) velvoittanut Pohjois-Karjalan Prikaatin hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n nojalla 30.6.2005 mennessä. Sittemmin hakemuksen jättämiselle oli annettu 21.12.2000 tehdyllä päätöksellä jatkoaikaa vuoden 2005 loppuun saakka. ASIAN VIREILLE TULO Lupahakemus on toimitettu 20.12.2005 ympäristökeskukselle. ALUEEN HISTORIAA Kontiorannan varuskunta perustettiin 1950-luvulla. Varuskunnan maa-alueen kokonaispinta-ala on 700 hehtaaria. Varuskunta-alue jakaantuu huolto-, kasarmi-, ampumarata- ja harjoitusalueeseen.
Varuskunta-alueen lähelle on rakennettu tähän mennessä yhteensä kuusi eri ampumarataa. Ampumaradat otettiin käyttöön 1950-luvulla lukuun ottamatta 30-paikkaista 150 metrin kiväärirataa, joka otettiin käyttöön vuonna 1996. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myönsi hakijalle 15.11.1996 ampumarataa varten ympäristöluvan (0796Y0048). Päätös on voimassa toistaiseksi. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUU MAANKÄYTTÖ Maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 20.12.2007, varuskunta-alue ampumaratoineen on merkitty EP- eli puolustusvoimien ja rajavartioston alueeksi. Alueella on merkintä pv eli tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Parhaillaan laaditaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan II vaihetta, jossa käsitellään muun muassa ampumaratoja ja niiden melualueita. Kontioniemen varuskunta- ja ampumarata-alueet sijoittuvat osin Kirkonkylän - Kontioniemen osayleiskaava-alueelle, joka kaava on vahvistettu 27.4.1993. Kaavassa olevat alueet on osoitettu merkinnällä EP- eli puolustusvoimien aluetta. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Ampumaradat sijaitsevat lähellä Höytiäisen rantaa. Asemankylän asutus ja koulu sijaitsevat runsaan kilometrin päässä radoista pohjoiseen. Rata-alueelta lounaaseen Höytiäisen Hirvirannalla oleviin kesäasuntoihin on matkaa lyhimmillään kilometri. Varuskunnan rakennukset sijaitsevat noin 600 metrin päässä ja varuskunnan asuntoalue runsaan kilometrin päässä rata-alueesta. Lähiympäristössä, noin puoli kilometriä rata-alueesta kaakkoon sijaitsevat ampumahiihtostadion ja haulikkorata. Maan pinta ampumarata-alueella on tasolla +97 - +110 metriä. Maan pinta nousee etelän ja pohjoisen suuntaan noin tasolle +120 metriä. Koillis-idän suuntaan ampumaradalta maanpinta pysyttelee tasolla noin +110 metriä. Luoteen suuntaan maanpinta viettää tasolla +87 metriä olevan Höytiäisen järven rantaan. Ampumaradat sijaitsevat I luokan pohjavesialueella, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Ampumarata on perustettu hyvin vettä läpäisevälle maaperälle soranottoalueelle. Ampumarataa lähinnä sijaitseva vedenottamo on Kontiorannan vedenottamo, jonka käyttö on lopetettu vuonna 2000. Lähimmät yksityiset kaivot ovat kilometrin päässä. Pohjaveden virtaussuunta on ampumarata-alueelta Höytiäiseen päin. Pohjavesi purkautuu todennäköisesti järveen. Ampumarata-alueelle on asennettu kaksi pohjaveden tarkkailuputkea, joissa pohjaveden pinta oli vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa maastonmuodoista riippuen 9-17 metrin syvyydellä eli suunnilleen tasolla +91 metriä. Mainitun lopetetun kaivon pohjaveden taso oli korkeudella +88,3 metriä.
AMPUMARATOJEN TOIMINNOT 3 Käytettävät radat: Ampumarata-alueella on seuraavat yksittäiset radat: - 30-paikkainen 300 metrin kiväärirata (rata 1) - 100 metrin hirvirata (rata 2) - 30-paikkainen pistoolirata (rata 3) - 30-paikkainen 150 metrin kiväärirata (uusi) (rata 4) - 150 metrin liikemaalirata (rata 5) - 45-paikkainen 150 metrin kiväärirata (rata 6) Ammuntojen suorittaminen: Ampumakoulutusta annetaan varusmiehille, reserviläisille ja vapaaehtoisiin maanpuolustuskoulutuksiin osallistuville. Ampumaratojen käyttö on jatkuvaa ollen suurimmillaan varusmiesten palveluksen alkuaikana tammi-helmikuussa ja heinä-elokuussa. Ampumaradoilla saa ampua pienkaliiperisilla aseilla (kaliiperi alle 20 millimetriä). Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan ammunta radoilla on sallittua maanantaista perjantaihin klo 07.00-22.00 ja lauantaisin. Kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa radalla saa ampua 10 sunnuntaina klo 9.00-17.00. Normaalikäytöstä poikkeavia tapahtumia saa olla kuusi kertaa vuodessa. Hirviradan käyttö tapahtuu 1.4.-30.11 tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 17.00-21.00 ja lisäksi lauantaisin klo 10.00-15.00 15.8.-31.9 välisenä aikana. Ratojen kuvausta: Ampumaratojen kaikki suojarakenteet täyttävät hakijan mukaan puolustusvoimien ampumaradoille asetettavat vaatimukset. Radoilla on molemmilla puolilla ratojen pituiset suojavallit, joiden korkeus on vähintään 2,5 metriä. Taustavallien korkeudet ovat vähintään 6 metriä ja niiden takana on noin 20 metriä korkea mäntyvaltainen maapenkka. Rinteen päältä jatkuu tasainen mäntykangas. Samalla kun vuonna 2000 rakennettiin mainittu 150 metrin kiväärirata, korotettiin muiden ratojen valleja edellisessä kappaleessa mainituilla tavoilla. Radan 6 (150 metrin kiväärirata) oikeaa laitaa, joka rata on melun kannalta Höytiäisen rannalla oleville vapaa-ajan asutukselle kaikkein hankalin, korotettiin tasolle +112,60 metriä. Ampumatason korkeus on +110,10 metriä (Höytiäisen järven korkeus on tasolla +87 metriä). Ammunnoissa käytetään pahvitauluja tai kaatuvia metallisia maaleja. Metallimaalien käyttö on kuitenkin vähäistä. 300 metrin rata: Rata sijaitsee kuudesta ampumaradasta pohjoisimpana. Vasemman taustavallin takaa avautuu pienehkö suoalue. Ampumapaikalla on neljä eri ampumatasaa, joista voidaan suorittaa ammuntoja. 300 metrin ampumatasa on ampumakatoksessa ja loput taivasalla eli niin sanottuja maapenkkoja (150, 100 ja 50 metriä). Radalla ammuttavista laukauksista viidesosa ammutaan katoksesta ja valtaosa lopuista 150 metrin maapenkalta. Siviilit eivät ammu radalla. Hirvirata: Radalla ammutaan joko liikkuvaan tai paikalla olevaan maaliin. Rataa käyttävät sotilaiden lisäksi siviiliampumaseurat, riistanhoitopiiri ja poliisit. Radalla suoritetaan metsästyskokeita.
Valtaosa eli 95 prosenttia ammunnoista tehdään luotiaseilla ja loput hauliaseilla. Suurin osa ammunnoista tapahtuu taivasalla. Radalla on myös liikuteltava ammuntakoppi, johon sopii kerralla kaksi ampujaa. Pistoolirata: Radalla on ampumakatos, josta yli 90 prosenttia ammunnoista tapahtuu. Lisäksi ammutaan taivasalla, jolloin ampumaetäisyydet vaihtelevat 25 metristä aina taulun lähelle. 150 metrin rata (vanha): Radalla on kolme eri ampumatasaa, joista voidaan suorittaa ammuntoja. 150 metrin ampumatasa on ampumakatoksessa ja loput maapenkoilla (100 ja 50 metriä). Radalla ammuttavista laukauksista 80 prosenttia ammutaan katoksesta ja loput maapenkoilta. Siviilit eivät ammu radalla. Liikemaalirata: Radan suunta poikkeaa hieman enemmän idän suuntaan kuin muiden ratojen suunta. Rakalla ammutaan joko liikkuvaan tai paikalla olevaan maaliin. Ampumaetäisyydet vaihtelevat 150 metristä aina 50 metriin. Ampumaradalla ei ole katosta. Liikkuvaan maaliin voidaan ampua noin 70 metrin matkalla. Kaikki ammunnat tehdään luotiaseilla. Radalla ammutaan myös singoilla, jotka ovat niin sanottuja sisäpiippuaseita eli ne luokitellaan luotiaseiksi. Siviilit eivät ammu radalla. 150 metrin rata (uusi): Rata sijaitsee ampumaradoista eteläisimpänä. Oikean taustavallin takaa avautuu mäntyrinne päätyen Höytiäisen järveen. Radalla on kolme eri ammuntatasaa. 150 metrin tasa on ampumakatoksessa ja loput maapenkkoja (100 ja 50 metriä). Radalla ammuttavista laukauksista 80 prosenttia ammutaan katoksesta ja loput maapenkoilta. Siviilit eivät ammu radalla. Ratojen käyttömäärä: Vuonna 2006 eri ampumaratojen laukausmäärät olivat seuraavat: ammuntapäiviä laukauksia (noin) 300 m:n kiväärirata 102 144 500 100 m:n hirvirata 113 26 300 pistoolirata 25 14 300 150 m:n kiväärirata (uusi) 126 164 000 liikemaalirata 19 13 500 150 m:n kiväärirata (vanha) 127 199 000 yht. 237* 561 600 *ammuntapäivistä lauantaita oli 21 ja sunnuntaita 16 Vuonna 2004 radoilla ammuttiin yhteensä noin 582 000 ja vuonna 2005 yhteensä noin 558 000 laukausta. 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN ESTÄMINEN Päästöt maaperään Vuonna 2005 laaditussa ampumaradan ympäristöteknisessä tutkimuksessa arvioitiin tuolloin ammuttujen laukausten 470 000 perusteella, että ympäristöön jää lyijyä noin 2 800 kilogrammaa vuodessa. Kyseisessä tutkimuksessa maaperänäytteitä otettiin ratojen 4 ja 6 ampumakatoksen edestä, 50 metrin välivallista, sivuvalleista ja radan 6 taustavallista. Tutkimuksessa saatiin seuraavanlaisia tuloksia:
5 Rata 6: Ampumakatoksen edustalla pintamaassa havaittiin niin sanotun SAMASEraportin tarkoittamien ohje- ja raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä (pitoisuudet 140-580 mg/kg) ja ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia (pitoisuudet 120-140 mg/kg). Näyttösuojan edessä sivuvallissa havaittiin yhdessä pisteessä raja-arvon ylittävä lyijypitoisuus (840 mg/kg) ja ohjearvon ylittävä kuparipitoisuus (110 mg/kg). Kahdessa muussa pisteessä havaittiin lievästi ohjearvon ylittävät lyijypitoisuudet. 50 metrin välivallissa ja lännen puoleisessa sivuvallissa ei havaittu ohje- tai raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia. Radan pintamaan voidaan tutkimuksen mukaan sanoa olevan paikoin lievästi pilaantunut lyijyllä, kuparilla ja sinkillä sekä pilaantunut lyijyllä ampumakatoksen edustalla ja näyttösuojan edessä etuvallissa. Havaitut pitoisuudet vaihtelivat suuresti eri tutkimuspisteiden välillä. Rata 4: Ampumakatoksen edustalla pintamaassa havaittiin ohje- ja raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä (140-340 mg/kg) ja ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia (171 mg/kg) ja sinkkiä (170 mg/kg). Näyttösuojan edessä etuvallissa havaittiin yhdessä pisteessä ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus (140 mg/kg). 50 metrin välivallissa ja sivuvalleissa näyttösuojan kohdalla ei havaittu ohje- tai rajaarvon ylittäviä pitoisuuksia. Radan pintamaan voidaan tutkimuksen mukaan määritellä olevan ampumakatoksen edustalla paikoin lievästi pilaantunut lyijyllä, kuparilla ja sinkillä sekä pilaantunutta lyijyllä. Lisäksi pintamaa näyttösuojan edessä etuvallissa on osittain lievästi pilaantunutta. Päästöt pohja- ja pintavesiin Pohjaveden tutkimista varten sijoitettiin vuonna 2004 pohjavesiputki radan 4 lounaisnurkkaan taustavallin eteen suotovesien imeytymiskohtaan ja radan 6 samoin lounaisnurkkaan taustavallin eteen suotovesien imeytymiskohtaan. Lisäksi otettiin vesinäyte vanhan vedenottamon kaivosta. Pohjavesinäytteistä analysoitiin ph sekä antimoni-, kupari-, lyijy-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet. Tutkimuksen mukaan tutkittujen haitta-aineiden osalta talousvedelle asetetut terveydelliset tai teknis-esteettiset enimmäispitoisuudet eivät ylity. Luodeista peräisin olevien metallien pitoisuudet ovat analyysimenetelmän määritysrajan alla tai hyvin pienet, vaikka havaintopisteet sijaitsevat ampumaratojen taustavallien välittömässä läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa ratojen alapuolella. Vanhassa vedenottokaivossa nikkelin pitoisuus 0,021 mg/l on talousveden enimmäispitoisuuden raja-arvotasolla. Nikkeli ei kuitenkaan todennäköisesti ole peräisin ampumaradalta. Melu Kontiorannan varuskunnan ampumaradasta tehtiin ympäristömeluselvitys vuonna 1996. Koska laukausmäärä oli tuolloisesta 250 000:sta vuodessa noussut lähelle
500 000:ta vuonna 2003, prikaati on päivittänyt vuonna 2003 tämän meluselvityksen. Uuden selvityksen tekemiseen ovat vaikuttaneet myös jokaiselle yksittäiselle ampumaradalle vuonna 2000 rakennetut sivuvallit. Myös ratojen taustapenkat on kunnostettu. Meluselvityksen päivittämistä varten ampumaradoilla tehtiin äänitasomittaus 16.10.2002. Mittauksella pyrittiin selvittämään laskelmien lisäksi sivuvallien vaikutusta laukausäänen leviämiseen. Mittaus tehtiin kaikkiaan kahdeksasta pisteestä Asemakylältä ja Hirvirannalta. Mittaukset järjestettiin siten, että saatiin tulokset neljästä pisteestä yhtä aikaa. Alla olevassa taulukossa rata 1 on 300 metrin kiväärirata, rata 2 pistoolirata, rata 4 on uusi 150 metrin kiväärirata ja rata 6 on vanha 150 metrin kiväärirata. Äänitaso 0 tarkoittaa, että laukausäänet eivät erottuneet taustasta. Sääolot aiheuttivat 2-12 db:n vaihtelun mittaustulosten L AImax -tasoihin. Keskimäärin vaihtelu oli 8 db. mittauspiste laukausten äänitaso db AImax rata 1 rata 2 rata 4 rata 6 Asemankylä 0 0 0 0 Koivula Asemankylä 42-53 0 0 0 Oikopolku Uuron teoll. 0 0 0 0 alue Lösönen Pyypolku 58-68 34-36 39-44 35-41 Pururata 46-49 49-55 51-62 58-61 Hirviranta, lähin 44-56 48-56 56-68 58-67 mökki Hirviranta, 44-54 44-55 51-63 - kesk. mökki Hirviranta leirikeskus 41-49 38-44 45-52 44-54 Meluselvityksen yhteenvedossa todetaan, että sivuvallien vaikutus yksittäislaukausten L AImax -tasoon on vähäinen (vaimennus 0-2 db) Asemankylän suuntaan. Mittaustuloksia 16.10.2002 ei voida verrata laskentatuloksiin mittauspäivänä vallinneiden sääolojen vuoksi. 6 Hirvirannan suuntaan radan 6 sivuvallin vaikutus on merkittävämpi eli 1-7 db AImax riippuen ammuntapaikan sijainnista. Nyt suoritetut mittaukset tukivat tätä, koska mittausajankohtana vallitsi myötätuuli tähän suuntaan. Meluselvityksen mukaan laukausmäärät ja tarkemmat laskentaperusteet ovat nostaneet ekvivalenttitasoja noin 8 db Aeq. Tämä selittyy laukausmäärän kasvulla ja ekvalenttitasojen laskennassa käytetyn impulssimaisuuskorjauksen muutoksesta. Radan muutostöistä johtuen kasvillisuus radoilla on vähäistä vielä jonkin aikaa. Muutaman vuoden päästä nyt paljaina olevat maastonkohdat, sivuvallit ja ratojen väliset alueet ovat kasvillisuuden peitossa. Tämä muuttaa lähialueen akustisesti pehmeäksi ja vaikuttaa osaltaan vaimentavasti melun leviämiseen.
Jätteet 7 Prikaatilla on jätehuoltosuunnitelma vuodelta 2004. Ampumaratojen jätehuolto liittyy kokonaisuudessaan varuskunnan jätehuoltoon. Sekajätteille on ampumaradoilla 1, 4 ja 6 molok-järjestelmä. Kaikki muu jäte toimitetaan varuskunnan jätteenkeruupisteisiin. Jätettä ampumaradoilla muodostuu vuosittain seuraavasti: - metalli (hylsy) 2 500 kg - lyijy (luoti) 3 500 kg - pahvi 3 000 kg Hylsyt ja pahvi kerätään ja kierrätetään. Luotien talteenottoa ei ole järjestetty. LIIKENNE Ampumaradat ovat varuskunta-alueen vieressä. Ampumaradoille johtavat tiet on suljettu puomein arkisin klo 17.00-06.00 sekä viikonloppuisin. HAKIJAN ESITYS LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUS- TA Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittain laukausmäärän avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Prikaati kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ampumaradan vaikutusta pohjavesiin tarkkaillaan vuosittain. Vesinäytteistä analysoidaan lyijy, antimoni, arseeni, kupari, ph, sinkki ja nikkeli. Pohjaveden havaintoputkia on kaksi ja lisäksi käytöstä poistettu vedenottamon kaivo. Pintavesiä tarkkaillaan 300 metrin kivääriradan pintaojasta. Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Melupäästöjä seurataan radoittain päivittäisen ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, niiden vaikutus meluun mitataan. Ampumaradan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. Hylsy- ja pahvijätteen määriä seurataan jatkokäsittelyyn lähetettävien määrien perusteella. Jätteiden määrät ilmoitetaan ampumaradan vuosiraportissa. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakijan mukaan uudistettu varusmiesten koulutusjärjestelmä, kasvanut koulutettavien määrä, kertausharjoitusvelvoitteet sekä yhteistoiminta eri viranomaistahojen kanssa asettavat ampumaratojen käytölle suuremmat vaatimukset kuin mitä vuonna 1996 myönnetyssä ympäristöluvassa oli oletettu. Vaatimuksia lisää myös se, että Joensuun Seudun Riistanhoitoyhdistys ry käyttää hirvirataa erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin.
8 Hakija haluaa siksi muuttaa ampuma-ajat seuraaviksi: - ma-la klo 07.00-22.00 - su 40 kertaa/vuosi klo 07.00-22.00 - klo 22.00 jälkeen 12 kertaa/vuosi Ammuttujen laukausten enimmäismääräksi vuodessa hakija esittää 700 000. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Kontiolahden kunnan ilmoitustauluilla 14.9.-19.10.2007 sekä 17.9.2007 sanomalehti Karjalaisessa. Lähinaapureille on tiedotettu erikseen lähetetyillä kirjeillä. Tarkastus Hakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus suoritettiin ampumaradalla 4.9.2007. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Kontiolahden ympäristölautakunta: Ampumaradat sijaitsevat varuskunnan Jaamankankaan puoleisella alueella laajahkon asumattoman alueen laidassa. Vaikka radoilla ammutaan paljon, haitalliset meluvaikutukset ovat otollisista maastonmuodoista johtuen kohtuullisen vähäisiä. Luotien vaikutukset raskasmetallipitoisuuksiin näkyvät suhteellisen pienellä rajatulla alueella ratojen edessä ja taustavalleissa, joissa vaikutuksia von syytä tarkkailla ja seurata. Ratojen ympäristövaikutukset otetaan huomioon vireillä olevissa kaavahankkeissa. Kesäaikaista viikonloppuisin tapahtuvaa ammuntaa tulisi kuitenkin rajoittaa siten, että kesä-, heinä- ja elokuussa ammunta olisi sallittu lauantaisin ja sunnuntaisin ainoastaan klo 18.00 saakka, koska hakemuksen mukaan radoilla ei ole tuolloin erityistä käyttötarvetta. Perusteluna on ammunnan Hirvirannan loma-asutukselle ja Asemankylän vakituiselle asutukselle aiheuttama viihtyvyyshaitta loma-asuntojen pääasiallisena käyttökautena ja vakituisten asuntojen pääasiallisena piha-alueiden käyttöaikana. Kontiolahden kunnanhallitus: Lausunto on muuten samansisältöinen kuin ympäristölautakunnan lausunto, mutta siinä katsotaan, että kesä-, heinä- ja elokuussa viikonloppuisin tapahtuvaa ammuntaa tulisi rajoittaa siten, että se päättyisi pääasiassa klo 18.00 ja poikkeustapauksissa klo 20.00. Muistutukset ja mielipiteet Asunto Oy A: Ympäristöluvassa on mainittava, ettei luvanvaraisen ampumaradan käyttö saa aiheuttaa nyt eikä tulevaisuudessa meluhaittaa yhtiön omistamien kiinteistöjen asukkaille.
9 X: Ampumaradan äänet kuuluvat ammuntojen aikana säätilasta riippuen hyvin tai erittäin hyvin kesämökille, joten ampuma-aikojen pidentäminen hakemuksessa esitetyllä tavalla lisää selvästi meluhaittaa. Erityisen häiritsevää ammunta on iltaisin, kun ilma on tyyni ja äänet kantautuvat pitkälle. Siten ampuma-aikoja ei tulisi muuttaa klo 22.00 saakka maanantaista lauantaihin. Sama koskee viikonloppujen ampuma-aikojen lisäämistä ja yöammuntoja. Viihtyvyysnäkökohtien lisäksi on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset kiinteistön arvoon. Y ja Z: Kirjelmä on samansisältöinen kuin X:llä. Hakijan kuuleminen ja vastine Prikaatille on annettu tehtäväksi kouluttaa varusmiehiä sodanajan tehtävään. Varusmiesten palvelukseen astuminen tapahtuu kaksi kertaa vuodessa eli tammi- ja heinäkuussa. Palvelukseenastumis- ja peruskoulutuskausien ajankohdat ovat valtakunnallisia, joten prikaati ei voi niihin vaikuttaa. Prikaatin varusmieskoulutuksessa panostetaan pimeäkoulutukseen. Erityisesti vuoden jälkimmäisen saapumiserän peruskoulutuskaudella pimeäammuntojen toteuttaminen heinä- elokuussa ennen 21.00 on mahdotonta valoisuuden takia. Pimeällä on ammuttu seuraavasti: yht. kertaa rata 1 rata 2 rata 3 rata 4 rata 5 rata 6 2005 11 3 2 3 3 2006 14 5 1 2 1 5 Pimeäammunnat ovat yleensä päättyneet klo 22.00 mennessä. Sen jälkeen ammunnat ovat olleet yksittäisiä ääni-, valo- ja tulentehoesittelyjä sekä yön yli kestäviin koulutuskilpailuihin liittyviä ammuntoja. Tarve järjestää tällaisia tapahtumia säilyy tulevaisuudessakin. Viikonloppuisin prikaatin ammuntoja vuonna 2005 oli lauantaisin 20 ja sunnuntaisin 15 ja vuonna 2006 lauantaisin 21 ja sunnuntaisin 16. Prikaatin hakemuksessaan esittämä 40 viikonlopun tarve koostuu puoliksi omista ammunnoista ja puoliksi Maanpuolustuskoulutus ry:n ja muiden yhteistyötahojen ammunnoista. Prikaatin varusmieskoulutuksen kannalta kesäviikonloppuisin (lauantai- ja sunnuntaiillat kesä- elokuussa) ammunta-aikojen rajaaminen enintään klo 18.00 saakka ei aiheuttaisi kohtuutonta rajoitetta koulutukselle. Kunnanhallituksen lausunnossaan tekemää ehdotusta ammunnan sallimista kesäviikonloppuisin poikkeustapauksissa klo 20.00 asti on pidettävä hyvänä. Prikaati pyytää ottamaan huomioon yhteistyökumppaneiden osuuden ampumaratojen ilta- ja viikonloppukäytössä. Etenkin metsästysseurat käyttävät ampumaratoja aktiivisesti kesäisin ja syksyisin arki-iltaisin ja viikonloppuisin.
10 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Pohjois-Karjalan Prikaatille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kontiorannan varuskunnan ampumaradalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan jäljempänä seuraavia määräyksiä. Päätöksellä samalla kumotaan prikaatille 15.11.1996 myönnetty ympäristölupa. LUPAMÄÄRÄYKSET Sallitut radat 1. Ampumarata-alueella saa olla seuraavat yksittäiset ampumaradat: - 30-paikkainen 300 metrin kiväärirata - 100 metrin hirvirata - 30-paikkainen pistoolirata - 30-paikkainen 150 metrin kiväärirata - 150 metrin liikemaalirata - 45-paikkainen 150 metrin kiväärirata Melun vähentäminen 2. Tavoitteena on, että ampumaratatoiminnasta aiheutuva yksittäislaukausten impulssiaikapainotettu maksimitaso (L AImax ) on enintään 65 db lähiympäristön asuintalojen pihamaalla ja 60 db lähiympäristön loma-asumiseen käytettävillä alueilla. A-keskiäänitasot (L Aeq ) saavat olla vastaavasti enintään 55 ja 50 db. Keskiäänitasoissa tulee ottaa huomioon melun impulssimaisuus. 3. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle lupapäätöksen tarkistamisen yhteydessä suunnitelma siitä, miten eniten melua aiheuttavien ratojen suojauksia voidaan edelleen parantaa siten, että ratojen aiheuttama melu vähenee Höytiäisen rannalla olevan vapaa-ajan asutuksen suuntaan. 4. Jos hakija tekee ennen ympäristöluvan tarkistamista rakentamistoimenpiteitä melun vähentämiseksi, on sen oltava ennen toimiin ryhtymistä yhteydessä ympäristökeskukseen. 5. Hakijan tulee selvittää mittauksin ja mallilaskelmin ratojen aiheuttama melu ympäristössä samalla kun se jättää ympäristökeskukselle lupapäätöksen tarkistamista koskevan hakemuksen. Ennen melumittauksien ja mallin tekemistä hakijan tulee olla yhteydessä ympäristökeskukseen. Sallitut ampuma-ajat 6. Radoilla saa ampua seuraavasti: a) Arkipäivisin maanantaista lauantaihin klo 07.00-22.00 b) Sunnuntaisin 40 kertaa vuodessa klo 09.00-22.00 c) 12 kertaa vuodessa klo 22.00 eteenpäin
Ajalla 1.6.-31.8 ampuminen on sallittua lauantaisin ja sunnuntaisin vain klo 18.00 saakka. Erityisistä syistä ampuminen on sallittua kuitenkin klo 20.00 saakka. 11 Muut kuin puolustusvoimiin kuuluvat henkilöt saavat käyttää ratoja maanantaista perjantaihin klo 07.00-20.00 ja lauantaisin klo 08.00-18.00. Rataa 2 (hirvirata) mainitut henkilöt saavat käyttää sunnuntaisin kilpailuihin klo 09.00-18.00. Ampuminen on kiellettyä kaikilla radoilla juhlapyhinä. Radan käytöstä tiedottaminen 7. Ampumaratojen käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin siten, että kaikki ratoja käyttävät tietävät niistä. Jos kilpailuja järjestetään sunnuntaina, niistä tulee ilmoittaa Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa etukäteen. 8. Luvan saajan on valvottava, että ampumaratoja käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että ratojen käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. Jätehuolto 9. Ratojen jätehuollossa on noudatettava Kontiolahden jätehuoltomääräyksiä. Hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, metalli- ja lasi- sekä vastaavat muut jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Maaperän ja pohjaveden suojelu 10. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma ampumapaikkojen edessä olevan maaperän puhdistamistarpeesta tai puhdistamisesta lupapäätöksen tarkistamisen yhteydessä. 11. Ampumaratojen taustapenkat on varustettava 31.12.2012 mennessä luotien kerääjillä tai niissä on käytettävä materiaalia, josta luodit ovat seulottavissa. Suunnitelma suojarakenteiden toteuttamiseksi on toimitettava ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 31.12.2010 mennessä. Tarkkailu ja muu seuranta 12. Toiminnanharjoittajan on nimettävä ampumaradoille ympäristövastaava, jonka on tunnettava ratojen toiminta, niitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja - määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. Henkilön ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Ratojen 5 ja 6 ampumarakennusten ja järven väliselle alueelle on asennettava pohjavesiputki 30.9.2008 mennessä. Luvan saajan on oltava yhteydessä ympäristökeskukseen sopivan paikan valitsemiseksi. 14. Edellisessä määräyksessä mainitusta uudesta pohjavesiputkesta, radoilla 4 ja 6 olevista pohjavesiputkista sekä vedenottamon kaivosta tulee ottaa vesinäytteet kerran vuodessa ja analysoitava näytteistä lyijy, nikkeli, sinkki, kupari ja antimoni. Tutkimustulokset on liitettävä vuosiraporttiin.
Pohjavesiputkista ja kaivosta on mitattava vesinäytteiden oton yhteydessä myös pohjaveden korkeus. 12 15. Radalla 1 olevan ojan vedestä on otettava ja tutkittava näyte samalla tavalla kuin mitä edellisessä määräyksessä on sanottu. 16. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailun sisältöä. Raportointi 17. Ampumaratojen käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi ammuttujen laukausten määrät radoittain ja ampumapäivät. Ampumaratojen toiminnasta on laadittava vuosiraportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat seikat: - laukausten määrät ampumaradoittain - ammuntapäivien määrät ampumaradoittain - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain - yhteenveto sunnuntaisin pidetyistä kilpailuista - ampumaratojen käyttöä koskevat, ulkopuolisten tekemät häiriöilmoitukset ja niiden sisältö - yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määristä sekä kuljetusja käsittelytavoista - ympäristönsuojeluun vaikuttavat poikkeavat tapahtumat - pohja- ja pintaveden tarkkailua koskevat tulokset Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Paras käyttökelpoinen tekniikka 18. Luvan saajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Toiminnan muutokset ja toiminnan lopettaminen 19. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viipymättä toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnan päätyttyä ampumarata-alueet on kunnostettava. Toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan lopettamista esittää ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä, ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Asetuksen noudattaminen 21. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT 13 Yleiset perustelut Kyseisten ampumaratojen käyttö on runsasta vuotuisen laukausmäärän ollessa lähes 600 000. Lupaa haetaan 700 000 laukaukselle vuodessa. Radat ovat kuitenkin laajan varuskunnan sisäosassa. Lähialueella on muutakin melua aiheuttavaa toimintaa kuten varuskunnan taistelukoulutuksessa käyttämiä alueita, haulikkorata ja ampumahiihtostadion, jotka eivät kuulu tämän ympäristöluvan piiriin. Vakituista asutusta ei juuri ole ampumaradan melualueella. Melun leviämisen kannalta ongelmallinen paikka on sen sijaan Höytiäisen rannalla oleva loma-asutus, jonne kylläkin on matkaa noin kilometri. Se, että tehtyjen mittausten mukaan melu ulottuu sinne, johtuu pitkälti siitä, että ampumaradat sijaitsevat verraten korkeassa maastossa järveen nähden (korkeusero 10-15 metriä). Aikaisemman ympäristöluvan velvoittamana toiminnanharjoittaja korotti vuonna 2000 ampumaratojen sivu- ja taustavalleja. Toisaalta alueelle rakennettiin vähän aikaisemmin uusi 150 metrin rata. Mainituilla korotuksilla on kuitenkin ollut melumittausten mukaan melua vähentävää vaikutusta mainittuun loma-asutukseen päin. Ampumaratamelu koetaan tutkimusten mukaan äänen impulssimaisuudesta johtuen erityisen häiritseväksi. Melu voi vaikuttaa sekä terveyteen että viihtyvyyteen. Esimerkkejä näistä ovat vaikutukset rentoutumiseen, lepoon, viestintään ja keskittymiseen. Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on olemassa valtioneuvoston päätös 53/1997. Päätöksessä ei suoraan määrätä siitä, millaista tasoa ampumaradan aiheuttama melu ei saa ylittää. Päätöstä sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä mainittuja ohjearvoja sovellettaessa on päätöksen mukaan otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Ympäristökeskuksen käsitys on, että välitöntä tarvetta vähentää melun määrää ei ole. On muistettava, että ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon myös tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa erilaiset ympäristönsuojelutoimet. Riittäväksi on tässä katsottava, että luvan tarkistamisen yhteydessä, jonne ei ole aikaa kovinkaan paljon, hakija esittää suunnitelman ratojen melun leviämisen vähentämiseksi. Joka tapauksessa luvan tarkistamisen yhteydessä melukysymys otetaan uudelleen esille. Koska ampumarata-alue on pohjavesialueella, on tärkeää suojata pohjaveden laatua. Välitöntä vaaraa sen laadun huonontumisesta ei kyseisessä paikassa kuitenkaan ole. Lupamääräyksessä 10 on määrätty hakijan esittämään pitkän aikavälin suunnitelma maaperän ja sitä kautta pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Nopeammalla aikataululla hakija joutuu varustamaan yksittäisten ratojen taustapenkat luotien kerääjillä tai tekemään vastaavia järjestelyjä. Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, ympäristökeskus katsoo, ettei ampumaradoista aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
14 Yksityiskohtaiset perustelut Sallitut radat (määräys 1) Määräyksessä kerrotut yksittäiset ampumaradat ovat niitä, jotka nyt ovat alueella. Melun vähentäminen (määräykset 2-5) Edellä yleisissä perusteluissa on jo kerrottu alueella vallitsevista olosuhteista ja ampumaratojen melusta. Lupamääräyksellä 3 voidaan ainakin pitkällä aikavälillä vähentää ampumaratojen aiheuttamaa melua. Aikaa suunnitelman tekemiseksi on annettu kohtuullisesti. Toisaalta ei ole ilmennyt syitä sille, että naapurustolle aiheutuvien viihtyvyyshaittojen vähentäminen vaatisi nopeampaa aikataulua. Suunnitelman laatiminen on pitkälti kytketty jäljempänä kerrottuun lupamääräysten tarkistamiseen. Kun kysymyksessä on olemassa oleva ja prikaatin toiminnalle täysin välttämätön ampumaratakokonaisuus, enimmäismelutasot on annettu tavoitearvoina. Hakemuksen liitteenä olevien meluselvitysten perusteella tavoitearvot ylittyvät tällä hetkellä vain muutamien alueen lounaispuolella olevien lomakiinteistöjen alueella. Sallitut ampuma-ajat (määräys 6) Hakija on ilmoittanut lausuntoihin ja muistutuksiin antamassaan vastineessa, että ratojen päivittäistä käyttöaikaa voidaan hakemukseen nähden lyhentää. Määräykseen on otettu pääosin nämä hakijan ilmoittamat käyttöajat. Ulkopuolisten henkilöiden ratojen käyttöön, sitä osin kuin niistä on lausumia asiakirjoissa, ei ole ollut syytä ajallisesti puuttua. Radan käytöstä tiedottaminen (määräykset 7-8) Ampumaradan käyttöä koskevat määräykset ovat tarpeellisia määräysten noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta. Määräys 7 on tarpeellinen lähinnä muille kuin puolustusvoimiin kuuluville ratojen käyttäjille. Jätehuolto (määräys 9) Toiminnassa syntyvä jäte on hakemuksen mukaan pääosin metallista hylsyjätettä, luoteja ja pahvia. Mainitunlaiset jätteet ovat sellaista, joka on hyödynnettävissä. Ne on toimitettava asianmukaisesti jatkokäsittelyyn. Tästäkään syystä niitä ei saa sekoittaa keskenään. Sekajäte on toimitettava asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan. Maaperän ja pohjaveden suojelu (määräykset 10-11) Luodeista oleva lyijy ja muut raskasmetallit voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä olevat raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. On otettava huomioon, että alue on toiminut ampumaratana jo noin 50 vuoden ajan, joten oletettavasti alueen maaperä on paikoitellen pilaantunut. Erityisesti ampumapaikkojen edustat voivat olla lyijyn pilaamia. Päätelmiä tukevat hakijan radoilla 4 ja 6 tekemät maaperätutkimukset.
15 Välitöntä tarvetta maaperän puhdistamiseksi ei kuitenkaan ole. Riittävää on, että hakija toimittaa suunnitelman maaperän puhdistamistarpeesta ympäristöluvan tarkistamiseen mennessä. Koska radoilla on paljon käyttöä, taustapenkkoihin kertyy runsaasti metallijätettä. Niistä voi liueta haitta-aineita ympäristöön. Koska ollaan pohjavesialueella ja on olemassa erilaisia tekniikoita luotijätteen pääsyn estämiseksi taustavalleihin, ja tekniikoita kehitetään jatkuvasti, on luvassa annettu määräys varustaa ratojen taustapenkat luotien kerääjillä tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Syystä, että ollaan pohjavesialueella, määräaikaa ei tule lykätä kovin kauaksi. Tarkkailu ja muu seuranta (määräykset 12-16) Radan toiminnan ympäristöriskien vuoksi laitoksella on oltava asiantunteva ympäristönsuojeluasioista vastaava henkilö ja hänellä sijainen. Ampumaradat sijaitsevat I luokan pohjavesialueella. On mahdollista, että raskasmetalleja kulkeutuu ampumaradoilta pohjaveteen. Pitkän ajan seurannan vuoksi veden laadun tarkkailu on tärkeää. Tarkkailussa on käytettävä hyväksi radoille 4 ja 6 jo asennettuja pohjavesiputkia. Lisäksi alueelle on asennettava yksi lisäputki paikkaan, josta on määräys kohdassa 13. Putken tulee olla muovia ja soveltua näytteenottoon. Myös pintaveden laatua radan 1 läheisyydessä on syytä tarkkailla. Aineet, jotka vedestä määritetään, on hakija itse ehdottanut. Niitä on pidettävä asianmukaisina. Raportointi (määräys 17) Määräys vuosiraportista on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Raportin perusteella seurataan, toimitaanko ympäristöluvan mukaisesti. Vuosiyhteenvetoraportti antaa sekä toiminnanharjoittajalle että viranomaiselle tietoa radan ympäristönsuojelusta ja sen muutoksista. Poikkeukselliset tilanteet voivat lisätä ympäristökuormitusta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (määräys 18) Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia esimerkiksi puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan rakentamis- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Luvan saajan on seurattava jo ympäristönsuojelulain 5 :ssä edellytetyn selvilläolovelvollisuutensa perusteella parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen kehittymistä. Toiminnan muutokset ja toiminnan lopettaminen (määräykset 19-20) Toiminnan merkittävä muutos on esimerkiksi sellainen, että jonkin yksittäisen ampumaradan käyttö lisääntyy huomattavasti. Koska muutos tällaisessa tapauksessa saattaa aiheuttaa terveyshaittaa tai vähentää yleistä viihtyvyyttä, asiasta on ilmoitettava valvontaviranomaisille jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. Toiminnan lopettamisessa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisen tärkeää, että kiinteistö saatetaan ympäristöltään asianmukaiseen kuntoon.
16 Asetuksen noudattaminen (määräys 21) Määräys on ehdoton ja johtuu ympäristönsuojelulain 56 :stä. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lupamääräyksissä on otettu riittävällä tavalla huomioon muistutuksissa ja lausunnoissa mainitut seikat. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus on jätettävä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee sisältyä lupamääräyksissä 3, 5 ja 10 mainitut suunnitelmat ja muut vastaavat selvitykset. Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on joka tapauksessa haettava lupa. Tällaisena syynä on muun ohella ampumamäärien merkittävä lisääntyminen. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ympäristölupa tulee voimaan, kun päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut ja Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3-5, 7-8, 28, 41-43, 45-46 ja 52 1 mom Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 14 a kohta, 6 2 mom ja 19 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51 ja 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Suoritemaksu on 3 080 euroa. Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti. Päätöksessä on lueteltu erilaisia laitostyyppejä ja määrätty, mikä on tuollaiselle laitokselle myönnettävän ympäristöluvan maksu. Päätöksen mukaan jos kysymyksessä on muu kuin kyseisessä taulukossa mainittua toimintaa koskeva ympäristölupa-asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa tunnilta.
Koska kyseisenlaista laitosta ei tuossa taulukossa mainita, maksu peritään työmäärään perustuen tuntiveloituksena. Koska lupapäätöksen tekemiseen on käytetty aikaa 80 tuntia, luvasta peritään 3 080 euron maksu. 17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Hakija Tiedoksi Kontiolahden kunnanhallitus Kontiolahden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :ssä säädetyssä järjestyksessä Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille ja muille vastaaville lähetetään erillinen kirje. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Kirjallisella valituksella muutosta saavat hakea luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Lakimies Kirmo Saastamoinen
VALITUSOSOITUS 18 Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 21.5.2008. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituskirjelmä on valittaja, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU Sähköposti: kirjaamo.pka@ymparisto.fi Puhelin: vaihde 020 490 108; telekopio 020 490 5010 Aukioloaika: klo 8.00 16.15