Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kotimaisten kielten keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marianne Laaksonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pirkko Nuolijärvi johtaja 0295 333 220 pirkko.nuolijarvi@kotus.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja 0 1 kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)?
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 19. Muita huomioita luvusta 2. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?
22. Muita huomioita luvusta 3. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? 25. Muita huomioita luvusta 4. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 29. Muita huomioita luvusta 5. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?
31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 35. Muita huomioita luvusta 6. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.)
39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida?
47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Kotimaisten kielten keskus lausuu uusien sosiaali- ja terveysalueiden nimistä ja nimiin liittyvistä termeistä. 1. Uusien sosiaali- ja terveysalueiden nimien ja nimiin liittyvien termien tulee olla niin lyhyitä, ettei niistä tarvitse välttämättä muodostaa hankalasti hahmottuvia lyhenteitä ( sote ). 2. Uusien sosiaali- ja terveysalueiden nimien ja nimiin liittyvien termien tulee olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. 3. Suomen- ja ruotsinkieliset sosiaali- ja terveysalueiden nimet tulee suunnitella rinnakkain. Kotimaisten kielten keskus lähetti 15.9.2014 sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarisen ohjausryhmän kokoukseen ehdotuksen uusien sosiaali- ja terveysalueiden nimistä ja niihin liittyvistä termeistä. Ohjausryhmä ei hyväksynyt ehdotuksia. Kotimaisten kielten keskus toistaa ehdotuksensa tässä lausunnossa, koska pitää ilmausta sosiaali- ja terveysalue ongelmallisena. Kotimaisten kielten keskus ehdottaa uusien sosiaali- ja terveysalueiden nimiksi ensisijaisesti seuraavia: Pohjoinen peruspalvelupiiri / Norra omsorgsdistriktet Itäinen peruspalvelupiiri / Östra omsorgsdistriktet Läntinen peruspalvelupiiri / Västra omsorgsdistriktet Eteläinen peruspalvelupiiri / Södra omsorgsdistriktet Keskinen peruspalvelupiiri / Mellersta omsorgsdistriktet Perustelut nimen määriteosille Määriteosat ovat ilmansuuntien nimityksistä muodostettuja adjektiiveja pohjoinen / norra, itäinen / östra, läntinen / västra ja eteläinen / södra sekä keskellä sijaitsemista ilmaiseva adjektiivi keskinen / mellersta, joka on tavallinen paikannimissä. Ne suhteuttavat alueet maantieteellisesti toisiinsa: esimerkiksi nimi Pohjoinen peruspalvelupiiri / Norra omsorgsdistriktet tarkoittaa, että suhteessa muihin peruspalvelupiireihin piiri sijaitsee pohjoisessa, mutta ei sitä, että piiriin kuuluisivat vain Pohjois-Suomessa sijaitsevat alueet. Suhteuttamalla alueita toisiinsa vältetään monia ongelmia, kuten kiistoja siitä, sijaitseeko jokin kunta Itä- vai Keski-Suomessa tai mikä jonkin alueen keskuspaikka on. Perustelut nimeen liittyvälle termille peruspalvelupiiri / omsorgsdistrikt Sana peruspalvelu yhdistyy jo tuttuun peruspalveluministeri -käsitteeseen. Ministerin vastuualueeseen kuuluvat ne asiat, joista sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa päätetään. Peruspalvelu - määriteosalle on olemassa luonteva ruotsinkielinen vastine omsorg, jota käytetään muun muassa sanassa omsorgsminister. Sanan peruspalvelu avulla vältytään käyttämästä kaksiosaista ja siten käytössä hankalampaa määriteosaa sosiaali- ja terveys- / social- och hälso(vårds)-, joka pituutensa vuoksi usein lyhennetään suomeksi muotoon SOTE tai sote. Tätä lyhennettä ei voi käyttää ruotsin kielessä, eivätkä lyhenteet muutenkaan ole hyvää virkakieltä. Lakiluonnoksen 3. pykälän mukaan sosiaali- ja terveysalue on sekä maantieteellinen alue että alueeseen kuuluvien kuntien muodostama kuntayhtymä eli toiminnallinen elin, joka tekee päätöksiä. Ilmaus alue / område on kuitenkin vakiintunut maantieteellisen alueen nimitykseksi mutta ei toimivan organisaation nimitykseksi. Esimerkiksi seuraavanlaisissa inhimillisen kaltaista toimintaa kuvaavissa yhteyksissä alue /
område ei ole luonteva ilmaus: Sosiaali- ja terveysalueen on laadittava järjestämisvastuuseen kuuluvista toiminnoista ja palveluista omavalvontaohjelma (18 ); Sosiaali- ja terveys-alueen on ilmoitettava häiriötilanteista (59 ); Social- och hälsovårdsområdet ska årligen förhandla (28 ). Ilmauksella piiri / distrikt ei ole vastaavaa rajoitetta, vaan sitä voi luontevasti käyttää organisaation nimityksessä vakiintuneeseen, suomen ja ruotsin yleiskielen sanakirjoissa esitettyyn tapaan.