Asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisopas 2014

Asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisopas 2014

Sisällys 1 Soveltamisala... 1 2 Työaika... 1 3 Työajan sijoitus... 3 4 Tauot... 5 5 Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo... 5 6 Erilliset lisät... 8 7 Vuorokausi- ja viikkolepo... 9 8 Pääsiäislauantai... 9 9 Hälytysluontoinen työ... 10 10 Työajan lyhennys... 10 11 Arkipyhäkorvaus... 10 12 Työpalkat... 13 13 Nuorten työntekijöiden palkka... 20 14 Työpaikkaohjaaja... 20 15 Urakkatyömääräykset... 20 16 Palkanmaksu... 20 17 Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen... 21 18 Päivittäiset matkakustannukset... 25 19 Siirto toiseen työhön... 26 20 Sairausajan palkka... 26 21 Lääkärintarkastusten korvaaminen... 37 22 Ryhmähenkivakuutus... 39 23 Vuosiloma... 40 24 Vaate- ja ruokailusuojat... 41 25 Muita korvauksia... 42 26 Suojavarusteet... 43 27 Paikallinen sopiminen... 44 TYÖAJAN LYHENNYS ASFALTTIALALLA... 45

1 1 Soveltamisala Tämä työehtosopimus koskee asfaltti- ja tiemerkintäalan töitä ja sitä sovelletaan INFRA ry:n jäsenten ja sen työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä. Asfalttialan työehtosopimus on yleissitova eli asfalttialan työntekijöiden työsuhteiden ehdot määräytyvät asfalttialan työehtosopimuksen perusteella riippumatta siitä, ovatko työnantajat järjestäytyneet työehtosopimuksen tehneeseen työantajajärjestöön vai eivät. Asfalttialan työehtosopimus on teollisuuslinjaperiaatteen mukainen työehtosopimus, joten sitä sovelletaan INFRA ry:n jäsenten ja niiden työntekijöiden työsuhteisiin asfaltti- ja tiemerkintäalan töissä lukuun ottamatta maa- ja vesirakennusalan töitä, joihin sovelletaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. 2 Työaika 1. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Määräykset työajan pituudesta, yli-, sunnuntai- ja hätätyökorvauksista koskevat sekä tunti- että urakkapalkalla työskenteleviä. Työaika määräytyy pääsääntöisesti työehtosopimuksen ja esimerkiksi kokeiluluontoisia työaikamääräyksiä koskevan sopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen ja liitesopimuksen määräykset ovat ensisijaisia ja työaikalain määräyksiä noudatetaan täydentävästi sekä siltä osin, jos työehtosopimuksessa ei ole jostakin asiasta sovittu. 2. Työviikko alkaa maanantaina. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, mikäli alempana ei muuta ole sanottu. Kokeiluluonteisia työaikamääräyksiä koskevan sopimuksen mukaan säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopien järjestää siten, että päivittäinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika 50 tuntia. Tällöin työajan tulee tasoittua 40 tuntiin viikossa 4 viikon aikana. Esimerkki Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 4 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista torstaihin. Työaika tasoittuu viikossa 40 tuntiin.

2 Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 5 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista perjantaihin. Työaika tasoittuu neljässä viikossa 40 tuntiin siten, että työntekijä on työssä kolme viikkoa maanantaista perjantaihin ja neljännen viikon maanantaina, jonka jälkeen hänellä on loppuviikko vapaata. Sovittaessa tässä todetuista työaikajärjestelyistä paikallisesti, tulee työaikajärjestelmää käytettäessä laatia työtuntijärjestelmä enintään neljälle viikolle. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä työn alkamis- ja lopettamisaika, ruokailu- ja lepotauot sekä vapaapäivät. Työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista ja menettelytavoista tulee sopia paikallisessa sopimuksessa. 3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 :ssä sanotulla tavalla jaksotyöksi. Esimerkiksi asfalttimassan kuljetukset voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 80 tuntia 2 viikossa tai 120 tuntia 3 viikossa. Jaksotyössä ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityötä syntyy vasta kun 80 tai 120 tuntia ylittyy. Vuorokautisen työajan enimmäisrajoituksista ei työaikalaissa ole säädetty. Moottoriajoneuvonkuljettajia koskevat rajoitukset on kuitenkin huomioitava. 4. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta taikka tuotantoteknillisistä syistä jotakin työtä ole tehtävä silloinkin, kuten välttämättömät korjaustyöt, matkatöiden lopettaminen tai muu sellainen. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla. Mikäli lauantai ei ole vapaapäivä, työn luonne tai tuotantotekninen syy tulee todeta ja ilmoittaa työntekijöille. 5. Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantait sekä pääsiäisen, helatorstain ja joulun jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä tapaninpäivä ovat vapaapäiviä, ellei tuotantoteknillisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

3 3 Työajan sijoitus 1. Työaika alkaa yksivuorotyössä kello 07.00. Pääsäännön mukaisesti työaika alkaa kello 7.00. Työajan alkamisesta esimerkiksi kello 6.00 tulee sopia 4. kohdan mukaisesti paikallisesti. 2. Kaksivuorotyössä työ alkaa yleensä klo 06.00 ja päättyy klo 24.00. Lyhyehkön ajan kestävissä töissä työ voidaan järjestää kahteen vuoroon ylläsanotuista ajoista poiketen. Kaksivuorotyö voidaan järjestää esimerkiksi siten, että ensimmäinen vuoro alkaa kello 6.00 ja päättyy kello 15.00 sekä jälkimmäinen vuoro alkaa kello 15.00 ja päättyy kello 24.00. Mikäli työn luonne tai tuotantotekninen syy sitä vaatii, työ voidaan järjestää kahteen vuoroon esim. klo 05.00 alkavaksi. Kyse on poikkeustilanteesta ja asia on syytä selvittää etukäteen keskustelemalla luottamusmiehen ja työntekijöiden kanssa. Kyseessä voi olla esimerkiksi lentokentän päällystäminen. Poikkeustilanteen tulee olla lyhyehkö, joten se ei voine kestää pidempään kuin esimerkiksi muutaman viikon. 3. Työvuorokauden lasketaan alkavan kello 00, kuitenkin siten, että työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli vuorokauden vaihteen katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi. Mikäli työvuoro alkaa esimerkiksi sunnuntaina kello 20.00 ja jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, katsotaan kaikkien tuntien kuuluvan sunnuntain työvuorokauteen. Sunnuntaityökorotus maksetaan kuitenkin työaikalain mukaisesti kello 20.00 24.00, vaikka työt jatkuisivat esimerkiksi maanantaiaamuun kello 05.00 saakka. Yötyökorotus maksetaan esimerkissä kello 21.00 05.00 väliseltä ajalta riippumatta mahdollisista ylityökorotuksista (ks. TES 6 2 mom.). 4. Mikäli aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, tai milloin siitä paikallisesti sovitaan, voidaan säännöllinen työaika järjestää tavanomaisesta poikkeavasti (siirretty työaika). Mikäli edellisessä kappaleessa mainittu järjestely toteutetaan muutoin kuin paikallisesti sopimalla, tulee ennen järjestelyn toimeenpanemista laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista. Muussa kuin edellä mainitussa tilanteessa ei työvuoroluetteloa tarvitse laatia. Mikäli tavanomaisesta poikkeavaa työaikaa (siirretty työaika) ei ole järjestetty edellä esitetysti, työntekijällä on oikeus korvaukseen siirretystä työajasta. Korvaus tässä säännöksessä tarkoitetusta siirretystä työajasta määräytyy 6 :n 3 kohdan mukaan.

4 Koneaseman rikkoontuminen on yleinen syy siirrettyyn työaikaan. Muita syitä voi olla esimerkiksi tes-tekstissä todetut sellaiset aloittamis- ja lopettamistyöt, jotka on tehtävä ennen varsinaisen työnteon aloittamista tai työnteon lopettamisen jälkeen. Työajan siirtämisestä tulee sopia paikallisesti. Mikäli säännöllisen työajan järjestäminen tavanomaisesta poikkeavasti toteutetaan muutoin kuin paikallisesti sopimalla, tulee ennen järjestelyn toimeenpanemista laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista. Muussa kuin edellä mainitussa tilanteessa (= kun järjestelystä on sovittu paikallisesti) ei työvuoroluetteloa tarvitse laatia. Mikäli poikkeavasta työajasta ei ole sovittu paikallisesti tai työvuoroluettelo on annettu tiedoksi työntekijöille myöhemmin kuin kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista, työntekijällä on oikeus korvaukseen siirretystä työajasta. Siirretystä työajasta maksetaan TES:n 6 :n 3 kohdan mukaisesti klo 16.00 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä korvauksena 1,44 /h ja kello 21.00 05.00 välisenä aikana maksetaan korvauksena 4,50 /h. Esimerkki Normaali työaika klo 7.00 16.00. Koneasema rikkoontuu tänään ja se on kunnossa huomenna klo 14.00. Seuraavana päivänä työskennellään klo 14.00 23.00 Siirretyn työajan korvaus klo 16 21: 1,44 /h ja klo 21 23: 4,50 /h. Mikäli siirretystä työajasta on sovittu paikallisesti, ei työntekijöille makseta erillistä korvausta. Työvuoroluetteloa ei tällaisessa yllättävässä rikkoontumistilanteessa käytännössä voida antaa kolmea päivää ennen työvuoroluettelon käyttöön ottamista. 5. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että säännöllinen työaika enintään viiden viikon jakson kestäessä on keskimäärin enintään 40 tuntia. Vuorotyötä varten laaditaan etukäteen tuntijärjestelmä, joka osoittaa, milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy sekä työvuoroon kuuluvat vapaapäivät.

5 4 Tauot 1. Ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta voidaan sopia paikallisesti. Ellei mitään sovita, ruokailutauko kestää tunnin ja se on sijoitettava työvuoron puoliväliin. Ruokailutauko voi olla eri työntekijöillä eri aikaan. Mikäli ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta ei ole yrityksessä sovittu paikallisesti mitään, on ruokailutauon pituus 1 tunti ja se on sijoitettava työvuoron puoliväliin. Esimerkki Työvuoro on klo 7-16. Ruokailutauko on klo 11-12. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi puolen tunnin ruokailutauosta ja sen sijoittamisesta voidaan sopia esimerkiksi siten, että se pidetään työtilanteen kannalta järkevänä ajankohtana. Ruokailutauko on palkatonta aikaa. Mikäli paikallisessa sopimuksessa on sovittu ruokailusta työnteon lomassa, luetaan ruokailutauko työaikaan. 2. Kahdeksantuntisen työvuoron sekä ensimmäisellä että toisella puoliskolla on 15 minuutin virkistystauko. Jatkettaessa tämän jälkeen työpäivää pidetään kahdeksan tunnin jälkeen ja työn jatkuessa kahden tunnin välein 15 minuuttia kestävä virkistystauko. Nämä virkistystauot luetaan työaikaan. Paikallisesti voidaan sopia myös muunlainen menettely. Asfalttialalla on päivittäin kaksi 15 minuutin virkistystaukoa, jotka ovat palkallisia. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia yritykselle, työn tekemiselle ja työntekijöille parhaiten sopivasta järjestelystä. 5 Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo 1. Ylityötä on se työ, jota työnantajan esityksestä tehdään säännöllisen työajan lisäksi. (Vuorokautisesta) Yli- ja hätätyöstä maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka tehdään työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötunnit jaotellaan kuten säännöllisetkin työtunnit: vuorokautisiksi viikoittaisiksi

6 Ylityötä on siis työ, joka tehdään säännöllisten lain mukaisten enimmäistuntien jo täytyttyä. Siltä osin kuin työntekijän työmäärä ylittää työsopimuksella sovitun tuntimäärän mutta jää laissa mainitun työtuntien enimmäismäärän puitteisiin (8 h/vrk, 40 h/vko), kysymyksessä on lisätyö. Vuorokautista ylityötä on työ, joka tehdään säännöllisen kahdeksan (8) tunnin jälkeen ja viikoittaista ylityötä on viikoittaisen säännöllisen 40 tunnin jälkeen tehty työ. Vuorokautisia ylityötunteja ei tällöin oteta huomioon. Vuorokautista ylityötä voi siis syntyä esimerkiksi jos työntekijä, joka työskentelee normaalisti päivittäin 8 tuntia klo 7-16.00, työskentelee jonain päivänä klo 18.00 asti (ylityötunteja 2 h). jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee kokeiluluonteisia työaikamääräyksiä koskevan paikallisen sopimuksen perusteella maanantaista torstaihin 10 h/pvä (7-18.00), työskentelee jonain päivänä (ma-to) 20.00 asti (ylityötunteja 2 h). Viikoittaista ylityötä voi siis syntyä esimerkiksi jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee maanantaista perjantaihin, tulee työhön lauantaina ja/tai sunnuntaina jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee kokeiluluonteisia työaikamääräyksiä koskevan paikallisen sopimuksen perusteella maanantaista torstaihin 10 h/pvä, tulee työhön perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Esimerkki (normaali työaika ma-pe klo 7-16.00): Ma Ti Ke To Pe La Su Työtunnit 12 8 10 8 8 10 8 Ma 2 h 50 % vuorokautista ylityötä, 2 h 100 % vuorokautista ylityötä Ke 2 h 50 vuorokautista ylityötä la 8 h 50 % ja 2 h 100 % viikoittaista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 8 h 100 % sunnuntaityötä (sekä mahdollisesti 8 h 100 % viikkolepokorvausta, ks. TES 7 2. mom.). Aikapalkkajärjestelmässä ylityökorvaus lasketaan palkasta, joka muodostuu taulukkopalkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisästä muodostuvasta palkasta. Tuotantopalkkiojärjestelmässä ylityökorvaus lasketaan tuotantopalkkion taulukkopalkasta, viikoittain laskettavasta tuotantopalkkiosta sekä mahdollisista tuotantopalkkion lisäksi maksettavasta urakkapalkasta ja ammattitutkintolisästä.

7 2. Työaikalain 19 :n mukainen ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujakso on kalenterivuosi. Työehtosopimuksella on sovittu työaikalain mukaisesti ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksoksi kalenterivuosi. Ylityötä voidaan teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö taikka henkilöstöryhmä yhdessä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Mikäli lisäylityöstä on sovittu edellä kerrotulla tavalla, kalenterivuodessa voidaan teettää ylityötä enintään yhteensä 330 tuntia. 3. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työaikalain 33 :n mukaisesti. Sunnuntaityötä on kalenteriin punaisella merkittyinä päivinä teetetty työ. Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäiväksi lasketaan vuorokausi, joka alkaa kello 00.00 sanottuna päivänä, joten sunnuntai- tai pyhätyökorvaus lasketaan sanottujen vuorokausien kalenteriajalta kello 00.00-24.00. Sunnuntaityöstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Muilta osin on sunnuntaityön korotettua palkkaa laskettaessa noudatettava yli- ja hätätyöstä suoritettavan korotetun palkan laskemisesta työaikalaissa annettuja määräyksiä. Jos työ on samalla yli- tai hätätyötä, maksetaan niistä lisäksi eri korvaus korottamattomasta palkasta. Esimerkki Työntekijä on työskennellyt maanantaista perjantaihin 40 tuntia. Hän työskentelee myös lauantaina ja sunnuntaina 8 tuntia. la 8 h 50 % viikoittaista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 8 h 100 % sunnuntaityötä sekä mahdollisesti 8 h 100 % viikkolepokorvausta (ellei työaikaa ole lyhennetty seuraavan viikon aikana) Työntekijä saa sunnuntaina tehdystä työstä nelinkertaisen palkan (ks. myös TES 7 2mom.). 4. Varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava työaikalain 5 :n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta

8 on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. 6 Erilliset lisät 1. Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,44 euron suuruinen lisä. Vuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Useimmiten seuraava vuoro alkaa edellisen päättyessä. Vuorotyöstä on maksettava asfalttialalla vuorotyölisää iltavuoron ajalta ja yötyölisää kello 21 05 väliseltä ajalta. Iltavuorossa työskentelevälle työntekijälle tulee maksaa iltavuorolisää riippumatta, milloin iltavuoro alkaa. Vuorolisä on sidottu kyseiseen vuoroon, ei kellonaikaan. Esimerkki Työaika on järjestetty kahteen vuoroon, kello 6.00 15.00 ja kello 15.00 24.00. Jälkimmäisessä vuorossa maksetaan iltavuorolisää kello 15.00 21.00 ja yötyölisää kello 21.00 24.00. Jälkimmäinen vuoro on iltavuoro ja asfalttialalla maksetaan yötyölisää aina kello 21.00 05.00 tehdystä työstä. 2. Työstä, jota tehdään klo 21.00 05.00 välisenä aikana, maksetaan 4,50 euron suuruinen lisä tunnille. Mikäli kello 21.00 05.00 teetettävä työ on samalla ylityötä, maksetaan ylityökorotukset normaalisti ja lisäksi 4,50 euroa tunnille, mutta yötyölisä ei korotu. 3. Työehtosopimuksen 3 :n 4 kohdan 3. kappaleessa tarkoitetusta siirretystä työajasta maksetaan klo 16.00 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä korvauksena kohdan 1 suuruinen korvaus. Kello 21.00 05.00 välisenä aikana korvaus määräytyy kohdan 2 mukaan. Siirretystä työajasta, ks. tarkemmin aiemmin 3 4.

9 7 Vuorokausi- ja viikkolepo 1. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli työntekijä aloittaa työn tekemisen klo 7.00, pääsäännön mukaisesti työn tekemisen tulee päättyä klo 19.00, jotta työehtosopimuksen mukainen vuorokausilepo täyttyy. Vuorokausilevon pituudesta voidaan poiketa sopimalla asiasta paikallisesti. Mikäli vuorokausilepo on lyhyempi kuin 11 tuntia, tämä edellyttää paikallista sopimista. 2. Mikäli työntekijää on tarvittu tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana eikä hänen säännöllistä työaikaansa ole vastaavasti lyhennetty seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan työntekijälle tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta hänen varsinaisen palkkansa suuruinen erillinen korvaus. Työntekijälle on annettava kerran viikossa mahdollisuuksien mukaan sunnuntain ajaksi, tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika eli ns. viikkolepo. Mikäli työntekijä työskentelee säännöllisen työaikansa lisäksi viikonloppuna siten, että hän ei saa viikkolepoaan, eikä hänen työaikaansa lyhennetä seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan hänelle viikkolepokorvauksena tuntipalkkansa suuruinen korvaus. Esimerkki Työntekijä on työskennellyt maanantaista perjantaihin 40 tuntia. Hän työskentelee myös lauantaina ja sunnuntaina 8 tuntia. la 8 h 50 % viikoittaista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 8 h 100 % sunnuntaityötä sekä mahdollisesti 8 h 100 % viikkolepokorvausta (ellei työaikaa ole lyhennetty seuraavan viikon aikana) Työntekijä saa sunnuntaina tehdystä työstä nelinkertaisen palkan. 8 Pääsiäislauantai Muussa kuin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä maksetaan pääsiäislauantaina tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään kahdeksalla (8) tunnilla 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ samalla on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

10 9 Hälytysluontoinen työ Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahana kolmen (3) tunnin palkka ammattitaitolisineen. Palkan suuruus määräytyy tuotannon taulukkopalkan mukaisesti. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa. (Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa). Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin tunnin palkka. Hälytysluontoiseen työhön ei lueta asfaltinvalmistuksessa käytettävien raaka- ja tarveaineiden vastaanottoa. 10 Työajan lyhennys Työajan lyhentäminen määräytyy erillisen sopimuksen mukaan. Katso tarkemmin jäljempänä. 11 Arkipyhäkorvaus 1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä joulupäivältä sekä tapaninpäivältä jäljempänä mainituin edellytyksin aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi (6) viikkoa ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin. Arkipyhäkorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin: Arkipyhä muuten olisi työntekijän työpäivä. Työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen ko. arkipyhää. Työntekijä on ollut työssä tuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai pois-

11 saolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin tai ns. pekkasvapaaseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan muiden edellytysten täyttyessä myös tilanteissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. Arkipyhäkorvauksena maksetaan aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja mahdollista ammattitutkintolisää säännöllisen työajan tunneilta. Esimerkki Sairausloma (työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvaus maksettava Sairausloma (Kelan sairauspäiväraha = työnantajan sairausloman palkanmaksuvelvollisuus päättynyt) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Lomautus arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Työpäivä arkipyhä lomautus = arkipyhäkorvaus maksettava 2. Edellä mainittu kuuden (6) viikon yhtäjaksoinen työsuhde katsotaan syntyvän myös 23 :n 1 kohdan 2 kappaleen laskentatavan mukaisesti sen edellytyksin. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina, lasketaan peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen. Mikäli työntekijän määräaikainen työsopimus on päättynyt edellisen kauden päättymiseen ja hän tulee saman työnantajan palvelukseen, lasketaan peräkkäiset työkaudet yhteen. Mikäli työsuhteet ovat kestäneet yhteensä yli 6 viikkoa, maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvaus. Talveksi lomautetulla työntekijällä on myös oikeus arkipyhäkorvaukseen heti lomautuksen päättymisen jälkeen, koska hänen työsuhteensa on muutoin ollut talven voimassa. 3. Arkipyhäkorvaus suoritetaan muiden edellytysten vallitessa myös niissä tapauksissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan päivän poissaolo perustuu lomautukseen. Ks. esimerkki edeltä. 4. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suoritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman ajalle sattuneilta arkipyhiltä. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Ainoan poikkeuksen tähän pääsääntöön muodostavat korvattavat arkipyhät, jotka sattu-

12 vat vuosiloman ja palkallisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalle. Näissä tapauksissa arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä ei ole ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Näissäkin tapauksissa on tietenkin muiden arkipyhäkorvauksen maksamista koskevien edellytysten täytyttävä. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suoritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. 5. Työntekijä ei menetä oikeutta arkipyhäkorvaukseen, jos hän arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, mikäli sen on aiheutunut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häiriö. Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on ratkaistava tapauksittain ottaen huomioon kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä. 6. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuoden päivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäivänä sekä tapaninpäivänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstä, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä, maksetaan hänelle kaksinkertainen palkka, eikä arkipyhäkorvausta makseta. 7. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain (laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä 26.11.1937/388) mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. Itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä. Työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka, jos se muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Tarkoitus on siis maksaa työntekijälle korvaus siitä ansionmenetyksestä, mikä itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä hänelle aiheutuu. Mikäli itsenäisyyspäivä sattuu pyhäpäiväksi tai työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi, ei työntekijälle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että työntekijä on 1) ollut saman työnantajan työssä itsenäisyyspäivään mennessä vähintään 6 päivänä ja 2) työssä joko itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä.

13 o o o sekä ennen että jälkeen itsenäisyyspäivän poissa ollut työntekijä ei saa palkkaa juhlapäivältä. Tällöin näet voidaan olettaa, että hän olisi ollut poissa myös 6.12. Esimerkiksi jos työntekijä on ollut sairauslomalla sekä itsenäisyyspäivää edeltävänä että sitä seuraavana päivänä, ei hänelle makseta itsenäisyyspäivän palkkaa. Itsenäisyyspäivältä maksetaan tällöin sairausajan palkka sen maksuedellytysten täyttyessä. Mikäli työntekijä on ollut työssä jompanakumpana edellisessä virkkeessä mainituista päivistä, maksetaan hänelle palkka myös itsenäisyyspäivältä. Itsenäisyyspäivän ollessa normaalina työpäivänä (ma-pe) ja työntekijä on vuosilomalla 5.12. ja 7.12. ei hänelle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa, koska itsenäisyyspäivä ei olisi ollut hänen työpäivänsä. Työntekijän vuosilomapäiväksi ei itsenäisyyspäivää voida vuosilomalain mukaan lukea. Itsenäisyyspäivä on tällöin palkaton vapaapäivä. Työntekijälle on maksettava "täyttä työpäivää vastaava palkka". Työntekijälle siis korvataan se ansionmenetys, joka hänelle aiheutuu itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä. Mikäli työntekijä työskentelee itsenäisyyspäivänä, maksetaan hänelle kaksinkertainen palkka. 12 Työpalkat Asfalttialan työehtosopimuksen mukaiset palkkausmuodot ovat aikapalkka, tuotantopalkkiopalkka ja urakkapalkka. Koneasemanhoitaja, koneasemamies, huolto- ja korjaustöitä tekevät sekä muut erikoistöitä tekevät työntekijät ovat aikapalkkajärjestelmässä, mikäli paikallisesti muuta ei sovita. Remixer-, uraremixer- tai muissa vastaavissa töissä, joissa massan menekki on pieni, maksetaan aikapalkkajärjestelmän mukaista palkkaa (sisältäen myös henkilökohtaisen palkanosan). Edellä mainituiden töiden hinnoittelu voidaan sopia myös paikallisesti siten, että palkkaus on vähintään työntekijän aikapalkkajärjestelmän mukaisen palkan suuruinen. Paikallinen sopiminen on tehtävä kirjallisesti. AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄ Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat: 1. Taulukkopalkka 2. Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella) 3. Ammattitutkintolisä 1. Taulukkopalkka

14 Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I V. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään ammattinimikkeen perusteella. Nimikkeissä on otettu huomioon nykyisin asfalttitöissä käytössä olevat nimikkeet. Työntekijän pääasiallinen työtehtävä on määräävä. 2. Henkilökohtainen palkanosa (0 25 pistettä) Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen siten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle. Esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ollessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 % henkilökohtaista palkanosaa. Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri tekijän osalta: 1. Ammattitaito 2. Henkilökohtainen ominaisuus 3. Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus 4. Etumies / raportointi 5. Huolto- ja korjaustehtävät Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0 5. Pisteytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osatekijän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioidaan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen. Pisteytys on syytä tehdä kirjallisesti ja saattaa työntekijän tietoon. 3. Ammattitutkintolisä Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfalttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta). Ammattitutkintolisän suuruus on 0,31 /h ja erikoisammattitutkinnon lisä 0,72 /h. Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten korvauksista. Keskustelussa voidaan sopia esimerkiksi työntekijän osallistumisesta koulutukseen talvella lomautuksen aikana ja siitä, kuinka työnantaja osallistuu koulutuksen kustannuksiin. Aikapalkkajärjestelmän sovellusohjeet Siirtyminen aikapalkkajärjestelmään ei saa alentaa työntekijän nykyistä palkkaa.

15 Kullekin työntekijälle määritetään työsuhteen alussa henkilökohtainen palkanosa. Uuden työntekijän palkkaryhmä ja henkilökohtainen palkanosa tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen. Alalle uutena tulevan työntekijän palkkaryhmä on pääsääntöisesti työsuhteen alussa ja ensimmäisen levityskauden ajan palkkaryhmä I. Henkilökohtainen palkanosa tulee määrittää viimeistään kahden palkkajakson jälkeen. Mikäli aikapalkkajärjestelmässä ei ole tehty henkilökohtaisen palkanosan määritystä, määräytyy henkilön palkka tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän alle 50 tonnin töiden kiinteän taulukkopalkan mukaisesti. Mikäli työntekijän palkka määräytyy aikapalkkajärjestelmän mukaisesti, eikä henkilökohtaista pisteytystä ole tehty, henkilölle on maksettava palkkaa 50 tonnin taulukon mukaisesti. Mikäli työntekijän palkka määräytyy tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisesti, ei henkilökohtaista pisteytystä välttämättä tarvitse tehdä, mutta tämä johtaa siihen, että työntekijän palkka määräytyy koko kauden ajan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisesti. Työntekijän pyytäessä työnantajan tulee esittää henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen. Mikäli työntekijä ei ole tyytyväinen henkilökohtaisen palkanosansa muodostumiseen, työntekijän niin halutessa luottamusmies avustaa työntekijää neuvottelussa henkilökohtaisen palkanosan määrittelemiseksi. Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen esitetään kirjallisesti ja se perustuu työehtosopimuksessa todettuihin viiteen tekijään. Työntekijän henkilökohtainen pisteytys arvioidaan uudestaan työkauden päätyttyä työsuhteen jatkuessa ja/tai toimenkuvan muuttuessa. Henkilökohtainen pisteytys arvioidaan viimeistään kauden päätyttyä ennen seuraavan kauden alkamista. Pisteytystä voidaan arvioida myös kauden aikana. Mikäli henkilön ammattinimike (ja samalla palkkaryhmä) muuttuu, tulee pisteytys arvioida uuden ammattinimikkeen mukaisesti. Pisteytys voi siis korottua tai laskea uuden työtehtävän sisällön perusteella. Mikäli työntekijän työsuorituksessa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan, työnantaja antaa kirjallisena työntekijälle ilmoituksen työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja niihin liittyvien pisteiden muutoksista. Asiasta annetaan samanaikaisesti luottamusmiehelle tieto. Mikäli työntekijän työsuorituksessa ei tapahdu muutoksia kahden palkkajakson sisällä, voidaan henkilökohtaista palkanosaa alentaa. Myös tästä annetaan tieto luottamusmiehelle. Paikallisesti voidaan lisäksi sopia

16 työkohtaisesta lisästä tehtävän hankaluuden sitä edellyttäessä (esimerkiksi sisäparkkihallit, sisävarastot, tunnelit yms. hankalat työkohteet). Milloin levitystyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitutkintolisää. Mikäli levitystyötä ei voida tehdä esimerkiksi konerikon vuoksi, työntekijä on velvollinen tekemään työnantajan osoittamaa muuta työtä. Esimerkiksi sateen keskeyttäessä levitystyön maksetaan työntekijälle aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa ilman henkilökohtaista palkanosaa, mikäli työnantajalla ei ole muuta työtä tarjolla. TUOTANTOPALKKIOJÄRJESTELMÄ Tuotantopalkkiojärjestelmän tarkoituksena on antaa työntekijälle hänen työsuoritukseensa ja työn vaativuuteen suhteutettu oikeudenmukainen ansio. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi työpanoksen ja sen perusteella maksettavan tuotantopalkkion tulisi vastata toisiaan. Tuotantopalkkiotyön taulukkopalkan lisäksi maksettavassa tuotantopalkkiossa otetaan huomioon erilaatuiset työt ja tuotantotekniset tekijät siten, että sillä innostetaan työntekijää hyvään määrälliseen työsuoritukseen sekä laadun entistä suurempaan huomioimiseen. Näiden periaatteiden huomioonottaminen on tavoitteena tässä tuotantojärjestelmässä. Tuotantopalkkiojärjestelmän perusperiaate on, että järjestelmä on kannustava ja oikeudenmukainen. Mitä enemmän asfalttityöntekijät levittävät asfalttimassaa, sitä enemmän he ansaitsevat. Tuotantopalkkio lasketaan viikoittain ja jaetaan levitystyöhön osallistuvalle työryhmälle. Mikäli tuotantopalkkiojärjestelmä johtaa useana viikkona levityskauden aikana takuutuotannolle (levityskauden viikoista suurin osa takuutuotannolle), ei tuotantopalkkiojärjestelmän perusajatus toteudu ja työt pitäisi teettää esimerkiksi aikapalkalla. Tuotantopalkkiotyössä työntekijän palkka muodostuu seuraavista osatekijästä: 1. Tuotantopalkkion taulukkopalkasta 2. Tuotannon määrään perustuvasta tuotantopalkkiosta 3. Tuotantopalkkion lisäksi maksettavasta urakkapalkasta. Tuotantopalkkion laskemisen perustana on työkohteen koko. Työkohteella tarkoitetaan päällystettävien alueiden, katujen tai teiden muodostamaa kokonaisuutta.

17 Alle 50 tonnin kohteissa maksetaan edellä mainittujen kohtien 1 ja 2 sijasta kiinteää taulukkopalkkaa. Mikäli tuotantopalkkiotyössä oleva työntekijä tekee muuta kuin tuotantopalkkiotyötä, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen taulukon kokonaistuntipalkkaa. Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä tuotannon taulukkopalkkojen (taulukkopalkka, kiinteä taulukkopalkka ja kokonaistuntipalkka) päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalanammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfaltin erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta). 1. Yleiset määräykset 1. Näitä määräyksiä sovelletaan, kun levitystyötä tehdään tuotantopalkkiotyönä. 2. Tuotantopalkkiotyötä ovat päällystystyön valmiiksi saattamiseen kuuluvat tarpeelliset työt ja työvaiheet. 3. Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Levitysryhmään tulee määrittää tarvittava määrä (=oikea määrä) työntekijöitä. Mikäli työntekijöitä on liikaa, tuotantopalkkiojärjestelmä ei välttämättä täytä perusperiaatettaan, jonka mukaan tuotantopalkkiojärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen ja kannustava. Liian pieni työntekijämäärä voi vaikeuttaa työn tekemistä työn tehokkuuden kannalta. Jos levitysryhmään tuodaan erillinen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitysryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan tällöin oma palkka. Erillisellä työryhmällä tarkoitetaan käytännössä ns. lipparyhmää, joka tekee yleensä varsinaisen levitysryhmän edellä esimerkiksi linja-autopysäkit tai teiden liittymien alut. Mikäli lippojentekijät kuuluvat myös varsinaiseen levitysryhmään, suositellaan lippojen tekemisen vaikutuksen huomioimista paikallisessa sopimuksessa. 4. Tuotantopalkkiota maksetaan tuotantopalkkiotyöstä levitysryhmälle, joka levittää ja tiivistää asfalttimassan valmiiksi päällysteeksi. Huoltoautonkuljettajalle ei makseta tuotantopalkkiota, ellei hän osallistu asfaltin levittämiseen. 5. Levitysryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkkiolaskelma.

18 Laskelma annetaan ja tuotantopalkkio lasketaan viikoittain. Tuotantopalkkio huomioi näin mahdollisen työntekijöiden kannalta huonon päivän. 6. Tuotantopalkkiota maksetaan kaikille sellaisen työvuoron tunneille, jonka aikana on tehty edellä sanottua tuotantopalkkiotyötä. Tuotantopalkkio lasketaan viikoittain eli viikon aikana kaikille niille työvuorojen tunneille, joiden aikana on tehty tuotantopalkkiotyötä. Tuotantopalkkiotyönä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi: koneaseman pystytystä, purkamista ja siirtoa koneaseman tai levityskaluston korjaamista ja huoltoa pohjien tekemistä liikennemerkkien pystytystä liikenneohjausaitojen siirtoa valuasfaltointia urheilukenttäpäällysteiden tekemistä jyrsintää stabilointia. Edellä mainittuja töitä ei voida teettää tuotantopalkkiotyönä, vaan esimerkiksi aikapalkalla. 7. Tuotannon keskeytyspalkka Milloin työtä ei voi tehdä tuotantopalkkiotyönä, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa. 8. Kohteen keskeytys Työkohteella tarkoitetaan yhtä työkohdetta, joka on työehtosopimuksessa määritelty. Jos työ työntekijästä riippumatta keskeytetään ja levitysryhmä siirtyy työskentelemään uuteen kohteeseen, päällystetty työkohde mitataan kulloinkin levitetyn yhtäjaksoisen massamäärän mukaan. Kuitenkaan pienehköt paikkaus- ja käsitöiden tekemiset eivät aiheuta työkohteen mittaukseen keskeytymistä. Kohteen keskeytyessä ja työn jatkuessa muuna kuin tuotantopalkkiotyönä, työntekijälle maksetaan tuotannon kokonaistuntipalkkaa.

19 2. Tuotantopalkkion määrääminen Tuotannon taulukkopalkka Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat yhdenmukaiset aikapalkkajärjestelmän palkkaryhmien I V kanssa. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään ammattinimikkeen perusteella. Tuotantomäärään perustuva palkkio Tuotantopalkkion laskemisen perustana on työkohteen koko. Työkohteella tarkoitetaan päällystettävien alueiden, katujen tai teiden muodostamaa kokonaisuutta. Toistensa läheisyydessä ja toisiinsa liittyvissä alle 50 tonnin kohteissa maksetaan kiinteää taulukkopalkkaa. Paikallisesti voidaan sopia myös toisin ennen työn suorittamista ottaen huomioon päällystettävien alueiden kokonaisuus. Alle 50 tonnin kohde tiedetään pääsääntöisesti etukäteen tilauksen perusteella. Teitä ja moottorikatuja päällystettäessä muodostavat sellaiset päällystettävät pysäkki- ja risteysalueet, joita ei päällystetä samanaikaisesti ajoradan kanssa, omat työkohteensa. Tämä koskee myös paikoittaisia tasauksia. Näihin noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa. Myös päällystettäessä ajoradan ulkopuolisia pientareita, joiden leveys on alle 2,5 metriä, noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa. Taajamamerkki rajaa eron tiet, moottorikadut, lentokentät ja vastaavat taulukon kadut, pihat ja vastaavat taulukosta. Työkohteen koolla tarkoitetaan teoreettista massamäärää laskettuna lopullisesta pinta-alasta. Työryhmäkohtainen tuotantopalkkio jaetaan työntekijöiden kesken tasan tehtyjen työtuntien suhteessa. Tuotantopalkkiolaskelmaan otetaan huomioon vain tuotannon määrään (euroa/tonni) perustuva tuotantopalkkio. Työssäoppijat ja harjoittelijat eivät ole tuotantopalkkiolaskelmassa mukana laskettaessa tuotantopalkkiota viikon tarkastelujaksossa. Tuotantopalkkiotyössä palkkaryhmässä I olevan uuden työntekijän (muun kuin työssäoppijan ja harjoittelijan) palkkaryhmä tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen.

20 13 Nuorten työntekijöiden palkka Nuorille alle 18-vuotiaille työntekijöille, jotka hakeutuvat asfalttialalle työhön, voidaan asianomaisen työntekijän ja työnantajan sekä luottamusmiehen kesken sopia palkasta toisinkin kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty. 14 Työpaikkaohjaaja Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa. 15 Urakkatyömääräykset 1. Muista urakkatöistä kuin tuotantopalkkauksen suorista urakoista on sovittava erikseen. 2. Urakkapalkan on oltava vähintään tuotanto- tai aikapalkkiojärjestelmän palkkaryhmän mukainen taulukkopalkka lisättynä joko takuutuotannolla tai henkilökohtaisella palkanosalla palkkausjärjestelmästä riippuen. 16 Palkanmaksu 1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä. 2. Työryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkkiolaskelma. 3. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. 4. Työnantajan antaessa lopputilin on palkka maksettava heti työsuhteen päätyttyä paitsi tehtäessä urakkatyötä tai työtä, josta maksetaan tuotantopalkkiota, jolloin palkka on maksettava mittauksen jälkeisen päivän kuluessa. 5. Paikallisesti voidaan sopia, että lopputili maksetaan viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

21 17 Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen 1. Jos työntekijä työnantajan pyynnöstä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiinsa, työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen. Työnantaja päättää yövytäänkö työmatkalla ja järjestääkö hän majoituksen ottamalla huomioon työmatkan pituuden ja keston. 2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tarkoitetulta vuorokaudelta päivärahaa 39 euroa 1.1.2014 lähtien. Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työntekijälle maksetaan edellä mainitun päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa. Komennustyössä päivärahan maksamisen edellytyksenä on yöpyminen. Päiväraha maksetaan myös matkapäiviltä, ensimmäiseltä matkapäivältä vain, jos matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä. Päiväraha maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä eikä sitä merkitä palkaksi. 3. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja kaikki tarpeelliset matkakustannukset II luokassa, matkatavarakustannukset sekä makuupaikkaliput II luokassa. 4. Työnantaja on velvollinen maksamaan joka neljän (4) viikon kuluttua työntekijän matkasta tämän kotipaikkakunnalle ja takaisin työpaikalle aiheutuvat kustannukset edellisen kohdan mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä: Neljän viikon laskennan lähtökohtana pidetään juhannusviikonloppua, josta korvattavien viikonloppumatkojen ajankohdat lasketaan vuosittain. Työntekijän oikeuteen saada korvaus tällä tavalla lasketusta viikonloppumatkasta ei työsuhteen kestolla ole vaikutusta. Sanotut kustannukset työnantaja on velvollinen maksamaan myös pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna työntekijälle tämän käydessä kotipaikkakunnallaan. Jos työntekijä sairastuu komennuspaikkakunnalla ja lääkäri toteaa hänet työkyvyttömäksi tai jos työntekijä lähtee vuosilomalle, työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle edellisessä kohdassa sanotut kustannukset matkalta kotipaikkakunnalle. Työntekijä voi käyttää omaa autoaan, mutta korvaus maksetaan yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaan. Kotimatkasta maksettavat korvaukset ovat veronalaista tuloa, mikäli kysymyksessä ei ole komennuksen päättyminen.

22 5. Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle 11,12 /h. Palkkaryhmässä I työntekijän matka-ajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä edellä mainittuja korvauksia matkatunneilta. Jos työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei matka-ajan palkkaa makseta kello 20.00 07.00 väliseltä ajalta. 6. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan jokaisessa tapauksessa erikseen. 7. Paikallisesti voidaan sopia komennusmatkakustannusten korvaamisesta toisin kuin työehtosopimuksessa on määrätty. Mikäli toisin ei ole sovittu, noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. 8. Ulkomaantyöt Työskenneltäessä ulkomailla maksetaan työntekijälle kustannusten korvaukset kokonaisuus huomioon ottaen vähintään kotimaan kustannusten korvausten tasoisina. Työnantajan ja työntekijän tulee sopia kirjallisesti ulkomailla työskentelyn ajalta maksettavista kustannusten korvauksista ennen ulkomaan työkomennuksen alkamista. Verottomana päiväraha voidaan maksaa vain, kun sen edellytykset täyttyvät. Työehtosopimus edellyttää komennusta = yöpymistä. Verottajan omat määräykset ohjaavat myös asiaa. Verollinen päiväraha rinnastuu palkkaan, joten se ei ole kummallekaan osapuolelle, työntekijälle tai työnantajalle edullinen. Jos työntekijä omasta halustaan tai omista henkilökohtaisista syistään jää työntekopaikkakunnalle tai matkustaa muualle kuin kotiinsa, hänen ei voida katsoa olevan viikonloppuna sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla, eikä hänellä ole oikeutta päivärahaan ja majoitukseen. Tällöin päiväraha voidaan maksaa, mutta verollisena. Mikäli työmaa poikkeuksellisesti sijaitsee niin, että kotimatkan pituus, kohtuullisten kulkuyhteyksien puuttuminen tai muut näihin verrattavat syyt huomioon ottaen työntekijä ei ehtisi käydä asuinpaikkakunnallaan viikonlopun aikana tai hänen ei voitaisi kohtuudella edellyttää matkustavan sinne viikonloppuisin, työntekijän katsotaan olevan sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla ja hänellä on oikeus päivärahaan ja majoitukseen. Tähän lopullisen kannan ottaa verottaja. Pääsääntöisesti verottaja lähtee siitä, että komennus katkeaa viikonlopuksi, jos työntekijälle ei ole järjestetty majoitusta. Kun komennus katkeaa viikonlopuksi, verottaja lähtee siitä, että tällöin kustannukset ovat verovapaita. 4 viikon välein maksettava korvaus on verovapaa, koska tuolloin komennuksen katsotaan katkeavan. Matka kotiin ja sieltä takaisin korvataan tes:n mukaisesti, matkakustannukset julkisen liikenteen mukaan ja matka-ajanpalkkana maksetaan 11,12 /h. Näistä määräyksistä voidaan sopia paikallisesti, kunhan taso on vastaava.

23 Verottajan ohje (http://www.vero.fi/fi- FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2009/Tyomatkakustannusten_k orvaukset(9973)): (TVL on jäljempänä tuloverolaki.) Kun palkansaaja työskentelee erityisellä työntekemispaikalla, hänelle voidaan maksaa kustannuspäätöksen edellytysten täyttyessä kaikkia matkakustannusten korvauksia verovapaasti. Matkustamiskustannuksista voidaan korvata erityiselle työntekemispaikkakunnalle tehtyjen matkojen lisäksi myös matkat majoituspaikasta erityiselle työntekemispaikalle. Työnantaja ei kuitenkaan voi korvata verovapaasti työkomennuksen aikana tehtyjen vapaa-aikaan liittyvien matkojen kustannuksia. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tekee tilapäisesti erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Jos palkansaajalla ei työn luonteen vuoksi ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle (liikkuva työ). Työmatkoja eivät ole palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat, työkomennuksen kestäessä tehdyt viikonloppu- ja muut vastaavat matkat asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä (TVL 72.3 ) ja toissijaisen työpaikan ja majoituspaikan väliset matkat. Milloin työmatka alkaa ja päättyy Työmatka alkaa, kun palkansaaja lähtee erityiselle työntekemispaikalle varsinaiselta työpaikaltaan, kotoaan tai TVL 95a :ssä tarkoitetulta työasunnoltaan ja päättyy, kun palkansaaja palaa johonkin noista paikoista. Jos työmatka tehdään toissijaisesta työpaikasta, matka alkaa ja päättyy vastaavien periaatteiden mukaan. Esim. työmatka katsotaan alkaneeksi toissijaisesta työpaikasta tai sen läheisyydessä olevasta majoituspaikasta. Jos palkansaaja menee ensin kotoaan varsinaiselle työpaikalleen ja jatkaa sieltä erityiselle työntekemispaikalle, työmatka alkaa, kun hän lähtee varsinaiselta työpaikaltaan. Samoin, jos palkansaaja käy ennen matkaa erityiselle työntekemispaikalle kotonaan esim. vaatteita vaihtamassa, työmatka alkaa palkansaajan lähtiessä kotoaan. Työmatka ei katkea, jos palkansaaja käy varsinaisella työpaikallaan vain työvälineiden vaihtamisen, uusien työmääräysten hakemisen tai muun samankaltaisen työn kannalta välttämättömän hyvin lyhytaikaisen tehtävän hoitamisen vuoksi. Edellytyksenä on, että hän jatkaa välittömästi toiseen työmatkakohteeseen. Liikkuva työ, katso jäljempänä.

24 Viikonloppumatkat Työmatkakäsitteen ulkopuolelle on rajattu työkomennuksen kestäessä tehdyt viikonloppu- ja muut vastaavat matkat (TVL72.3 ). Muita vastaavia matkoja ovat esim. muut kuin viikonloppuun ajoittuvat vapaa-ajan matkat. Myös tilanteessa, jossa työntekijät tekevät pidennettyä työviikkoa/työaikaa ja saavat esim. joka neljännen viikon vapaata, tuon vapaaviikon ajaksi kotiin tehty matka on viikonloppumatkaan rinnastettava matka. Siitä maksetut korvaukset ovat veronalaisia riippumatta siitä, onko palkansaajalla jossain muualla varsinainen työpaikka. Viikonloppumatkoilla päivärahaoikeus loppuu, kun työntekijä lähtee erityiseltä työntekemispaikkakunnalta ja alkaa taas, kun hän palaa kohdepaikkakunnalle. Tämä johtuu siitä, että matkat eivät ole työmatkoja, joten niihin käytetyltä ajalta ei voi maksaa verovapaata päivärahaa. Myöskään matkustamiskustannuksia ei voi korvata verovapaasti. Jos taas palkansaaja viettää viikonlopun erityisellä työntekemispaikkakunnalla, hänelle voidaan tältä ajalta maksaa päiväraha verovapaana. Työntekijä voi vähentää viikonloppumatkojen matkustuskustannukset kuten kodin ja varsinaisen työpaikan väliset matkat (TVL 93 ). TVL:n säännöksen tarkoituksena on sulkea työmatkakäsitteen ulkopuolelle komennuksen kestäessä tehdyt matkat. Näin ollen työmatkoja ovat matkat erityiselle työntekemispaikalle komennuksen alkaessa ja päättyessä sekä matkat erityiseltä työntekemispaikalta toiselle. Myös viikonloppumatka on työmatka silloin, kun komennus katkeaa viikonlopun ajaksi. Komennuksen katkeaminen Viikonloppumatkoista maksettujen korvausten verotuksen kannalta on olennaista se, jatkuuko työkomennus yhtäjaksoisesti vai katkeaako se viikonlopuiksi. Työkomennus katkeaa silloin, kun palkansaajalle ei ole järjestetty majoitusta viikonlopuiksi. Näin tapahtuu esim. silloin, kun palkansaaja asuu hotellissa ja huone on varattu vain työpäivien välisiksi öiksi. Majoituksen järjestämisestä riippumatta työkomennuksen on tulkittu katkeavan sairas- ja vuosilomien sekä juhlapyhien ajaksi. Näistä matkoista aiheutuneet kustannukset työnantaja voi korvata ennakonpidätystä toimittamatta. Jos työnantaja esim. työehtosopimuksen määräyksistä johtuen korvaa viikonloppumatkojen kustannukset myös silloin, kun työkomennus ei katkea, nämä korvaukset ovat verotuksessa palkkaa.

25 18 Päivittäiset matkakustannukset 1. Työntekijän päivittäiset työmatkat korvataan sovitusta 0-pisteestä lukien 4 km:n etäisyyden ulkopuolelta laskettu maksu julkista kulkuvälinettä käyttäen menon ja paluun osalta. Sitä vastaava korvaus maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpaikastaan. Työnantaja maksaa työntekijänsä matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksen matkatunneilta 4 km:n etäisyyden ulkopuolella käytetystä ajasta 11,12 /h. Palkkaryhmässä I työntekijän matkaajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä edellä mainittuja korvauksia matkatunneilta. 0-pisteeksi voidaan sopia esimerkiksi koneasema. Tes-teksti tarkoittaa, että 0- pisteestä lähdettäessä ensimmäiset 4 kilometriä ovat päivittäisten matkakustannusten korvausten ja matka-ajanpalkan osalta korvauksettomia. 2. Työskenneltäessä jyrä- ja valuasfaltin siirtyvillä työmailla katsotaan koneasema 0-pisteeksi ja se on työhönottopaikka. Työhönottopaikkakunnan koneasema jää laskennan lähtökohdaksi. Työntekijän matka ja matka-ajan korvaus maksetaan yli 5 km:n matkalta, kuten kohdassa 1 on mainittu. 3. Edellä mainittuja matka-ajan korvauksia ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee kiinteällä koneasemalla, varastolla tai korjaamolla. Koneasema on työntekijän varsinainen työntekemispaikka, johon verottajankin ohjeen mukaan ei voida päivittäisiä matkakustannuksia korvata. 4. Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.