s. 1 / 6 Alue 118100 Postipuunmäki Asemakaava Asianumero 3025/10.02.03/2016 15.5.2017 Asemakaavan kohteena on kaavoittamaton maa-alue Postipuunmäellä, Leppävaaran kaupunginosassa. Tavoitteena on osoittaa asemakaavattomalle alueelle asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Espoon kaupunki 2017 Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortokartalla. Espoon kaupunki 2015
s. 2 / 6 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran kaupunginosassa, Postipuunmäen alueella Armas Launiksen kadun, Postipuunkujan ja Postipuuntien rajaamalla asemakaavattomalla alueella. Varsinaisen asemakaavan aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Kaavoitustilanne Alueen nykytilanne Asemakaavaton maa-alue muodostuu useista erikokoisista kiinteistöistä ja yhdestä määräalasta. Myös maanomistus on jakautunut. Alueen rakentuneilla kiinteistöillä sijaitsee 60-luvulla rakennettu rivitalo, pienkerrostalo sekä yksi 50-luvun pientalo. Suunnittelualueen ympäristö on pääosin 1960-1990 - luvuilla rakennettua kerrostaloaluetta, jossa kerrosluku vaihtelee kahden ja kuuden kerroksen välillä. Asemakaavaton alue kuului alkujaan ympäröivällä alueella voimassa olevan asemakaavan valmistelualueeseen, mutta sisäministeriö jätti sen osalta asemakaavan vahvistamatta valitusten johdosta vuonna 1980. Maastoltaan alue on etelään viettävää kallioista rinnettä. Alue sijaitsee Leppävaaran keskuksen palveluiden ja julkisten liikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Kulku alueelle tapahtuu Armas Launiksen katua pitkin, joka on suunnittelualueen kohdalle päättyvä tonttikatu. Kiinteistön 3:10 pysäköintipaikoille kuljetaan asemakaavattoman alueen pohjoisosan määräalan M604 kautta. Armas Launiksen kadun loppupäähän on osoitettu aikarajoituksetonta kadunvarsipysäköintiä. Armas Launiksen kadun eteläpäässä olevalla Hannu Olavinpojan tiellä liikennemäärä oli 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Mestarinkadulla, joka sijaitsee suunnittelualueen luoteispuolella liikennemäärä oli sama 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 5/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen summittainen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen KHO 29.4.2016) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajama- ja keskustatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Maanomistus Asemakaavattoman alueen kiinteistöt ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät katu- ja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki. Postipuuntien eteläpuoleinen puistoalue on yksityisessä omistuksessa.
s. 3 / 6 Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ympäröivällä alueella on voimassa asemakaava Puustellinmäki, alue 110500, lainvoimainen 24.6.1980, sekä Mestarintunneli, alue 115900, lainvoimainen 21.1.2004. Lisäksi suunnittelualueen lounaispuolella on voimassa asemakaava Puustellinmäki, alue 110501, lainvoimainen 20.2.1984. Aloite ja perittävät maksut Asemakaavaa on 23.6.2016 hakenut määräalan 1:206 M604 maanomistaja oman määräalansa osalta. Hakija maksaa asemakaavan laatimiskustannukset omalta osaltaan (MRL 59 ). Kaavoittamattoman alueen eteläosalta ei ole kaavoitushakemuksia. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (5/2017) Espoon kaupunki. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen läheisyydessä on osoitettu punaisella merkinnällä Kehä I:n liikennetunneli. Puustellinpuisto on osoitettu virkistysalueena (V). Mikäli laadittavalla asemakaavalla ei mahdollisteta uutta rakentamista vaan todetaan olemassa oleva tilanne, ei kiinteistölle kohdistu asemakaavan laatimisesta kustannuksia. Mikäli suunnittelualueen muut maanomistajat hakevat kiinteistölleen sen maankäyttöä tehostavaa asemakaavaa tämän hankkeen vireilläolon aikana, asemakaavan laatimisesta peritään muutoksen laajuudesta riippuen maksu. Heidän tulee myös laatia erillinen asemakaavahakemus. Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2017) Espoon kaupunki MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaavattomalle alueelle asemakaava, joka mahdollistaa alueen pohjoisosan määräalan M604 asuinrakentamisen toteutunutta ympäristöä vastaavalla kerrostalorakentamisella. Alueen eteläosalle laadittava asemakaava voi olla nykytilannetta toteava tai lisärakentamista salliva. Tavoitteet tarkentuvat suunnittelun edetessä. Asemakaavattoman alueen pohjoisosan rakentamattomalle määräalalle osoitetaan uutta kerrostalorakentamista. Muiden kiinteistöjen osalta voidaan tutkia esimerkiksi erilaisia vaiheittain toteutuvia täydennysrakentamisvaihtoehtoja. Nykytilanteen toteava asemakaava tarkoittaa, että täydennysrakentamisen sijaan laaditaan asemakaava, jolla vahvistetaan nykyisten rakennusten kaavallinen asema. Asemakaava lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti.
s. 4 / 6 Suunnitelman kuvaus Asemakaavattoman alueen pohjoisosan määräalaa koskevassa alustavassa viitesuunnitelmassa määräalalle esitetään kahta kuusikerroksista asuinkerrostaloa. Alustavan suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin 3 800 k-m 2. Rakennusten sijoittelu ja muoto täydentävät nykyistä rakennettua ympäristöä. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota pihaalueiden valoisuuteen sekä kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. Autopaikoitus pyritään ratkaisemaan maaston muotoja hyödyntävällä kansirakenteella. Armas Launiksen kadun päähän tehdään kääntöpaikka, jonka välittömästä läheisyydestä osoitetaan tarvittavat ajoliittymät tontille. Hakija on tutkinut myös hypoteettista vaihtoehtoa, jossa koko asemakaavaton alue täydennysrakentuu vaiheittain ja myös nykyiset rakennukset korvautuvat uusilla asuinrakennuksilla. Myös tästä tutkielmasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä kaksi mallinnuskuvaa. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavasta laaditaan viitesuunnitelma tai viitesuunnitelmia, joita tarkennetaan vaiheittain. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Alueen maankäyttö tuo aluelle hieman lisää liikennettä mutta lisäys ei ole niin merkittävä, että se aiheuttaisi haittaa alueen liikenneverkolle. Armas Launiksen kadun päähän osoitetaan kääntöpaikka, jotta kadun loppupää jäsentyisi katumaisemmaksi, selkeyttäisi liikennettä ja loisi turvallisen selkeän paikan auton kääntämiselle kadun päässä.
s. 5 / 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 12.- 26.6.2017 sekä 31.7.-15.8.2017. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 15.8.2017 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Postipuunmäki, 118100, 3025/2016) on mainittava. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa loppuvuodesta 2017. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallintooikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan nähtävilläoloaikana. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Leppävaaran suuralueen yhteispalvelupisteessä (Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto, Leppävaarankatu 9) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Kati Kivelä, p. 046 877 3704 Aino Aspiala (maisemasuunnittelu), p. 043 824 4837 Markus Pasanen (liikennesuunnittelu), p. 043 824 7351 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 15.5.2017 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
s. 6 / 6