Pintakäsittelylaitoksen ympäristöluvan (Dnro PKA-2005-Y-200) ilma- ja viemäripäästömääräysten

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 29/2013/1 Dnro ISAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2013 ASIA HAKIJA Pintakäsittelylaitoksen ympäristöluvan (Dnro PKA-2005-Y-200) ilma- ja viemäripäästömääräysten muutokset, Outokumpu FSP Finnish Steel Painting Oy PL 15 01151 Söderkulla LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Outokummussa Turulan kaupunginosassa kiinteistöllä 309-11-1112-7. Laitoksen osoite on Kuvernöörinkatu 4, 83500 Outokumpu. Kiinteistön omistaa Outokummun seudun teollisuuskylä Oy. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 21.5.2010. Hakemus koskee voimassa olevan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 3.3.2006 antaman ympäristölupapäätöksen Dnro PKA-2005-Y-200 lupamääräysten muuttamista. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 2 h (pintakäsittelylaitos) ja 6 c (orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 435/2001 3 :ssä tarkoitettu toiminta) perusteella. Lisäksi laitokselta yleiseen viemäriin johdettavat ainepäästöt ovat ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n mukaan ympäristöluvanvaraisia. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (18) Ympäristönsuojeluasetuksen 5 2 h kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee allastilavuudeltaan vähintään 30 m 3 olevaa pintakäsittelylaitosta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Laitoksen toimintaan liittyvät seuraavat luvat ja päätökset: Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös 3.3.2006 Dnro PKA-2005-Y-200 pintakäsittelylaitoksen rakentamista koskeva TUKESin päätös 5251/36/2005 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen päätös 15.1.2008 tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä (Dnro PKA-2006-Y-12). ympäristövahinkovakuutus Fennia 25.6.2001 alkaen HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminnan yleiskuvaus Teollisuusalueella on asemakaava. Pintakäsittelylaitoksessa käsitellään metalliteollisuuden tuotteita peittaushappoliuoksella sekä korroosionestomärkämaaleilla. Prosessiin kuuluu tuotteiden happopeittaus, tarvittaessa pesu, suihkupuhdistus ja ruiskumaalaus. Laitoksen päivittäinen työaika on enimmillään 24 tuntia vuorokaudessa. Vuonna 2012 tuotanto oli käynnissä 4 000 tuntia (50 viikkoa x 80 h/viikko). Laitoksen toimintakapasiteetissa, prosesseissa, parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisessa tai päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna voimassaolevaan ympäristölupaan. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminta sijoittuu teollisuusalueelle, jossa on myös muuta raskasta teollisuutta. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 350 600 metrin päässä tehtaasta. Laitoksen sijaintipaikan lähistöllä ei ole vesistöjä. Noin 300 metriä koilliseen on yksi ja 300 400 metriä lounaaseen kaksi pientä lampea, joilla ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Lähialueilla ei ole valtakunnallisia luonnonsuojelukohteita. Raaka-aineet, kemikaalit ja vedenhankinta Pintakäsittelyprosessissa tärkeimmät aineet ovat fluorivety- ja typpihappo, maalit, ohenteet, pesuaineet ja teräsrae. Maaleista suurin osa on epoksi- ja polyuretaanimaaleja, liuottimina käytetään pääosin ksyleeniä tai liuotinbensiiniä. Pintakäsittelylaitoksen suurin mahdollinen vuosittainen kemikaalin kulutus on noin 50 000 kiloa maaleja ja noin 1 200 litraa happoja.

3 (18) Muutoksena aiempaan toimintaan verrattuna maalauslaitteistojen puhdistuksessa käytettyä liuotinta tislataan käytettäväksi laitoksella uudelleen maaliruiskujen pesuohentimena. Vuonna 2012 pesuliuotinta on kierrätetty 5,5 tonnia. Laitoksen käyttövesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta ja jätevedet johdetaan kaupungin yleiseen viemäriin. Pintakäsittelyn prosessijätevedet esikäsitellään laitoksella ennen niiden viemäröintiä. Jätehuolto Toiminnassa syntyvissä jätteissä tai niiden määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutosta verrattuna voimassaolevaan lupaan. Liuotinta menee jätteeksi vain osana ns. kiinteää maalijätettä, jonka kuivaainepitoisuus on hakijan arvion mukaan noin 95 %. Vuonna 2012 kiinteää maalijätettä on hävitetty 1 192 kiloa, josta liuottimen osuus on arviolta noin 60 kiloa. Prosessijätevesien esikäsittely Laitoksella muodostuu prosessijätevesiä haponkestävän teräksen peittausprosessissa. Prosessijätevedet esikäsitellään laitoksella, minkä jälkeen ne johdetaan Outokummun kaupungin viemäriverkostoon. Prosessijätevesien määrä on elokuussa 2008 käyttöön otetun mittauksen perusteella alle 0,5 m 3 kuukaudessa (keskimäärin 0,16 m 3 /d). Jätevedet esikäsitellään panostyyppisellä yksivaiheisella prosessilla, jota tehostetaan polymeerilla. Ruiskuhuuhtelusta tuleva jätevesi kerätään lattiakaivon kautta tasausaltaaseen (tilavuus 16 m 3 ), jossa on ilmastussekoitus. Altaasta lähtevä vesi johdetaan (ph 1 4) edelleen neutralointialtaaseen, jossa siihen syötetään lipeää ph-tason saamiseksi välille 7 8. Neutraloinnista jätevedet johdetaan flokkausaltaaseen, johon syötetään polymeeria. Metallisaostumat laskeutetaan lamelliselkeytysaltaassa, josta jätevesi johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Tasausaltaan jälkeistä prosessia ajetaan keskimäärin kerran viikossa työtilanteen ja muodostuvan jäteveden määrän mukaan. Saostamisessa on tärkeää ph-arvon säätö optimaaliselle alueelle, mitä ei laitoksella ole hakemuksen mukaan pystytty täysin hallitsemaan. Kaikki metallit pyritään saostamaan samassa prosessivaiheessa, mikä heikentänee puhdistustulosta, sillä nikkelin ja kromin optimaaliset ph-alueet eroavat toisistaan. Toiminnanharjoittaja on pyrkinyt optimoimaan esikäsittelyprosessin toimintaa lähinnä ph-arvon säädön ja virtaaman osalta. Tulokset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet lyhytaikaisiksi ja/tai riittämättömiksi. Aiemmin esikäsittelyprosessin alkuvaiheeseen lisättiin ferrosulfaattia (PIX- 105), mutta tästä on luovuttu tarpeettomana vuonna 2012. Lisäksi PIX-105 sisälsi nikkeliä ja kromia, minkä arvioitiin osaltaan nostavan näiden aineiden pitoisuuksia viemäriin johdettavassa vedessä.

4 (18) Prosessijätevesien laatu Viemäröitävän jäteveden laatua on tarkkailtu pitoisuusraja-arvojen ylittymisen vuoksi lähes kuukausittain. Vuosina 2009 2012 tarkkailutulosten perusteella viemäröitävän prosessijäteveden ph sekä kromin, kuparin ja nikkelin pitoisuus (tulosten vaihteluväli minimi maksimi sekä havaintojen keskiarvo) ovat seuraavat: Vuosi 2009 2010 2011 2012 Min Maks K.arvo Min Maks K.arvo Min Maks K.arvo Min Maks K.arvo ph 4,0 12,6 10,4 6,9 11,2 9,8 5,5 11,0 8,4 5,8 8,6 7,2 Kromi 0,03 9,2 2,55 0,04 4,6 1,04 0,04 15,0 2,98 0,03 14 2,69 Kupari 0,05 2,2 0,89 <0,03 0,78 0,21 0,06 2,70 0,54 0,06 1,6 0,35 Nikkeli 0,97 18,0 4,96 0,45 6,3 2,62 0,01 14,0 5,23 0,27 13 4,41 Ilmapäästöt Viemäriin johdettavalle vedelle on tehtaan ympäristöluvassa määritelty raja-arvot mm. nikkelin, kokonaiskromin ja kuparin pitoisuuksille (0,5 mg/l) ja vuosikuormitukselle (1,5 kiloa vuodessa). Laitoksella on ollut ongelmia em. ainepitoisuuksia ja ph:ta (6 11) koskevien raja-arvojen saavuttamisessa, vuonna 2011 ylittyivät myös nikkelin ja kromin vuosikuormitusrajat. Tarkkailutulosten perusteella nikkelin raja-arvo on alitettu vain harvoin ja kromin raja-arvokin vain satunnaisesti. Yksittäisen näytetuloksen mukaan kromista noin kolmasosa on kuudenarvoisena kromina, joka on kolmenarvoista myrkyllisempi ja vaikeammin saostettavissa. Ajoittain myös kuparin pitoisuus lähtevässä jätevedessä on ollut hieman raja-arvoa suurempi. Vuonna 2012 myös kadmiumin päästöraja-arvo 0,01 mg/l ylittyi lähes kaikilla havaintokerroilla (havainnot välillä 0,003 0,13 mg/l). Aiempina vuosina laitos pysyi sille asetetuissa vuosikuormitusrajoissa, mutta vuonna 2012 nikkelin ja kromin vuosipäästöraja ylittyi selvästi. Outokummun jätevedenpuhdistamon lietteen nikkelipitoisuus on satunnaisesti ylittänyt lietteen maanviljelyskäytön suurimman sallitun pitoisuusarvon 100 mg/kg kuivaainetta, mutta aktiivilieteprosessissa ei puhdistamonhoitajan mukaan ole havaittu myrkytystiloista aiheutuvia ongelmia. Puhdistamolietteeseen sitoutuvan nikkelin määrä on hakemuksen mukaan ollut runsaat 50 kiloa vuodessa, mutta koska FSP:n laitokselta viemäröity prosessijätevesi sisältää nikkeliä tätä huomattavasti vähemmän (esimerkiksi vuonna 2009 nikkeliä 284 grammaa), puhdistamolle menevän nikkelin lähde on pääosin muualla. Kromin pitoisuus lietteessä ei ole ollut koholla. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt ovat lähinnä maalaamisessa syntyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Laitoksen VOC-päästöt koostuvat kahden maalauskammion ja maalivaraston poistokaasuista, jotka johdetaan ulkoilmaan kolmen tehtaan katolla sijaitsevan poistokanavan kautta. Lisäksi peittausaltaista ja ruiskupeittauksesta syntyy fluorivety- ja typpihappopäästöjä, jotka johdetaan laitoksen katolle kahden poistokanavan kautta. Päästöjä ei puhdisteta. VOC-päästöjä arvioidaan maalitoimittajalta saatavien ostoraporttien perusteella. Laitokseen sovelletaan liuottimien käyttömäärän perusteella valtioneuvoston asetusta orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (435/2001, ns. VOC-asetus).

5 (18) Toiminnanharjoittaja on voimassaolevaa ympäristölupaa koskevan hakemuksen yhteydessä ilmoittanut noudattavansa asetuksen mukaista VOC-päästöjen vähentämisohjelmaa. Laitoksen maksimikapasiteetin mukaisen maalinkulutuksen (50 000 kiloa vuodessa) perusteella VOC-päästöjen vähentämisohjelman tavoitepäästöarvoksi saatiin 11,8 tonnia vuodessa, joka asetettiin VOC-yhdisteiden päästöraja-arvoksi. VOC-päästöjen vähentämistarve oli hakijan ilmoituksen mukaan tarkoitus saavuttaa siirtymällä käyttämään vähemmän liuottimia sisältäviä maalausjärjestelmiä (48,2 % -> 36,9 %). Vuonna 2012 liuottimien osuus oli 30,3 % maalin kokonaismäärästä (kg/a). Liuotinpäästöjä on saatu lupakaudella vähenemään työtapoja muuttamalla, vähentämällä käytettävän maalin ohentamista sekä liuotintislaimen käytön tehostamisella. Toiminnanharjoittajan tavoitteena on, että puhtaan liuottimen käyttö on alle 10 % maaliostoista. Vuonna 2012 puhtaan liuottimen kulutus oli 8,3 % kokonaismaalimäärästä. Tiedot vuosien 2008 2012 maalin sekä sen sisältämien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja kiintoaineen kulutuksesta ovat seuraavat: Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Maali + liuotin kg/a 45 477 32 446 28 747 30 994 42 029 VOC kg 16 849 11 450 9 317 9 929 12 772 Kiintoaine kg 28 627 20 986 19 440 21 076 29 188 Kiintoainepitoisuus % 62,9 64,7 67,6 68,0 69,4 Liuotin kiintoainesuhde 0,59 0,55 0,48 0,47 0,44 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ilmaan arvioidaan käytettyjen VOCyhdisteiden määrän perusteella. Päästöarviossa ei ole huomioitu maalijätteen sisältämän liuottimen eikä laitoksella kierrätettävän pesuliuottimen määriä. Ilmapäästöjen mittaukset Laitoksen poistokaasujen VOC-, fluorivetyhappo- ja typpihappopitoisuuksia sekä virtauksia on mitattu maalauskammion 1 ja happoaltaiden poistokanavista 28.9.2007. Mittausten aikana maalauskammiossa maalattiin ja peittausaltaassa oli peittaus käynnissä, mutta ruiskupeittausta ei tehty. Mittaustulosten perusteella arvioitiin laitoksen VOC-, fluorivetyhappo- ja typpihappopäästöt. Vuosipäästön laskennassa maalauskammion 2 päästöt oletettiin samanlaiseksi kuin kammiossa 1. Vuosipäästön laskennassa käytettiin maalausaikaa 3 832 tuntia vuodessa. Maalivaraston poistopuhaltimen oletettiin toimivan keskeytyksettä ja päästöjä syntyvän kokoajan vuoden ympäri. Maalaamon poistokaasujen yleisimmät VOCkomponentit olivat ksyleeni (27 %) ja etikkahapon butyyliesteri (27 %). Maalivaraston poistokaasut olivat pääosin ksyleeniä (32 %) ja trimetyylibentseeniä (17 %). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt olivat mittaustulosten perusteella seuraavat:

6 (18) Lähde Tuntipäästö g org. C /h Vuosipäästö t org. C /a Maalaamo - maalaus 1 637 ± 327 6,27 ± 1,25 - kuivuminen 442,8 ± 88,4 0,55 ± 0,11 Maalivarasto 78,5 ± 11,8 0,69 ± 0,10 Yhteensä 2 158 7,5 Poistokaasujen fluorivety- ja typpihappopitoisuudet mitattiin happoaltaiden poistokaasuista. Mittausten aikana happoaltaiden fluorivetyhappopitoisuus oli 5,7 % ja typpihappopitoisuus 19 %. Vuosipäästön laskennassa päästöjä oletettiin syntyvän kokoajan vuoden ympäri. Ruiskupeittauksen poistosta mitatut pitoisuudet edustivat yleisilmaa ja jäivät alle määritysrajojen. Fluorivetyhappo- ja typpihappopäästöt olivat mittaustulosten perusteella arvioituina seuraavat: Päästölähde Fluorivetyhappo Typpihappo Tuntipäästö g/h Vuosipäästö kg/a Tuntipäästö g/h Vuosipäästö kg/a Happoaltaat 7,21 ± 2,02 63,2 ± 17,7 26,3 ± 7,4 230 ± 65 Yleisilma/ ruiskupeittaus < 0,47 ± 0,13 < 4,1 ± 1,15 < 3,9 ± 1,1 < 34,6 ± 9,7 Nykyisen ympäristöluvan määräykset, joita hakemus koskee FSP Finnish Steel Painting Oy hakee muutosta voimassaolevan ympäristöluvan PKA- 2005-Y-200 viemäripäästöjä koskevaan lupamääräykseen 6 ja ilmapäästöjä koskevaan määräykseen 7. Syy muutoksen hakemiselle on luvan mukaisten viemäröityjen jätevesien pitoisuusrajojen sekä VOC-päästöjen jatkuva ylittyminen. Kyseiset määräykset ovat seuraavat: Päästöt viemäriin 6. Pintakäsittelylaitoksella syntyvät jätevedet on esikäsiteltävä laitoksen omalla jätevedenpuhdistamolla ennen niiden johtamista vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Pintakäsittelyn jätevesien esikäsittelyssä on asianmukaisella tavalla otettava huomioon mm. se, mitä yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen (365/1994) liitteessä 1 kohdassa C säädetään. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon johdettava jätevesi ei saa sisältää myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita eikä sellaisia määriä tai pitoisuuksia metalleja, liuottimia, kiintoainetta tai muita aineita, jotka ovat haitallisia viemäriverkon rakenteille tai laitteille, kunnallisen jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja sen lietteen jatkokäsittelylle tai purkuvesistölle. Pintakäsittelylaitoksen prosessijätevedet on esikäsiteltävä siten, että

7 (18) niiden haitta-aineiden pitoisuudet tai määrät puhdistamolta viemäriin johdettavissa jätevesissä eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: Parametri Pitoisuus Kuormitus mg/l kg/vuosi Kadmium 0,01 0,04 Kokonaiskromi 0,5 1,5 Kupari 0,5 1,5 Lyijy 0,5 1,5 Nikkeli 0,5 1,5 Sinkki 2,0 5,8 Lisäksi jäteveden ph-arvon tulee olla välillä 6.0 11.0. Määräys koskee laitoksen jätevedenpuhdistamolta poistuvaa vettä, johon ei ole sekoittunut saniteetti- tai muita laimentavia vesiä. Jäteveden pääsy viemäriin tulee estää, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaatimuksia. Näytteet tulee ottaa vähintään 8 tunnin kokoomanäytteenä yhden työpäivän aikana, ellei standardin mukainen määritysmenetelmä edellytä kertanäytettä. Näytteet otetaan aluksi lupamääräyksen 24 mukaisissa ja myöhemmin tarkkailusuunnitelmassa kuvattuina ajankohtina. Raja-arvoa katsotaan noudatetun, jos määritystulos ei virhemarginaali huomioiden ylitä annettua raja-arvoa. Viemäröitävien jätevesien laadusta on tarvittaessa tehtävä lisäselvityksiä alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Selvityksen perusteella alueellinen ympäristökeskus voi antaa jätevesien esikäsittelyyn tai laatuun liittyviä ohjeita tai määräyksiä. Päästöt ilmaan 7. Pintakäsittelylaitosta tulee käyttää siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Luvanhaltijan maalaustoiminnan aiheuttamia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ilmaan on vähennettävä noudattamalla toiminnanharjoittajan hakemusasiakirjoissa esittämää päästöjen vähentämisohjelmaa. Laitoksen maalaustoiminnassa syntyvä VOC-päästö ilmaan saa olla enintään 11 800 kiloa vuodessa. Päästöt arvioidaan laskennallisesti laitoksen toiminnassaan käyttämien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutuksen perusteella. Hakijan esitys prosessijätevesiä koskeviksi uusiksi raja-arvoiksi Realistinen nikkelin ja kromin pitoisuustavoite nykyisellä esikäsittelyprosessilla on hakemuksen mukaan 3 mg/l, mikä vastaa viemäriin johdettavana kuormana 10 g/kk eli 2,4 g/viikko eli 0,5 g/arkipäivä. Outokummun jätevedenpuhdistamon koko tulovirtaamaan suhteutettuina edellä mainitut metallikuormat laimenevat pitoisuustasolle 0,3 µg/l. Aiemmin FSP:n prosessijätevesistä muodostuvien vuosikuormituksien lasken-

8 (18) nassa on käytetty tehtaan kokonaisvesikulutusta, mikä on vääristänyt kuormitusarviota. Todellinen kuormitus on ollut pienempää. Hakija esittää, että laitokselta Outokummun kaupungin viemäriin johdettaville jätevesille asetetut pitoisuusraja-arvot lievennetään seuraavasti: Metalli Nykyinen raja-arvo mg/l Muutosesitys mg/l Nikkeli 0,5 3 Kromi (kokonaiskromi) 0,5 3 Kupari 0,5 1 Vuosikuormitusrajat esitetään jätettäviksi ennalleen. Hakemukseen liitetyssä Outokummun kaupungin teknisen lautakunnan pöytäkirjaotteessa todetaan, että hakijan, Outokummun teknisen viraston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ennakkoneuvottelujen mukaan näytekohtaisten raja-arvojen nostamiseksi esityksen mukaisesti ei ole neuvotteluosapuolten puolelta esteitä. Tällöin erityisvesien johtamisesta tulee laatia uusi sopimus ympäristöluvan muutosta koskevan päätöksen antamisen jälkeen. Hakijan esitys ilmapäästöjä koskevan lupamääräyksen 7 muuttamiseksi Nykyisessä luvassa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ilmapäästöjen päästöraja-arvo on määritetty kiinteästi 11,8 tonniin. Hakija ilmoittaa, että maalausyhdistelmien vaihtaminen huomattavasti korkeamman kiintoainepitoisuuden sisältäväksi ei aiemmin arvioidusta poiketen ole käytännön syistä mahdollista, sillä laitoksen asiakasyrityksen tuotannon määrä vaikuttaa suuresti tuotannon suuruuteen ja vuotuiseen maalin kulutukseen eikä pintakäsittelylaitos voi sitoutua kiinteään tavoitepäästöarvoon. Maalausyhdistelmän kiintoainepitoisuutta on saatu nostettua työtapoja muuttamalla lähes 70 %:iin. Hakija esittää, että tietyssä kiintoainepitoisuudessa pysyminen olisi myös tulevan ympäristöluvan ehto. Liuotinpäästöjä voidaan vähentää työtapoja muuttamalla, minimoimalla käytettävän maalin ohentamista, jos menetelmä ja itse tuote sen mahdollistavat, sekä Iiuotintislaimen käytön tehostamisella. Tähän mennessä ostetun puhtaan liuottimen määrää suhteessa kokonaismaalimäärään on onnistuttu vähentämään (12,4 % vuonna 2008 - > 9 % vuonna 2010). Toiminnanharjoittaja toteaa olevansa sitoutunut toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja kehitystoimintaa on tarkoitus edelleen jatkaa. Maalausyhdistelmien vaihtamista korkeamman kiintoainepitoisuuden sisältäväksi selvitellään jatkuvasti yhteistyössä maalitoimittajan ja asiakkaan kanssa. Muutos tuo kuitenkin lisäkustannuksia, eikä asiakas tästä syystä suhtaudu kovin myönteisesti asiaan.

9 (18) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 23.9.2010, 30.11.2011, 7. ja 15.2.2012 sekä 1.2., 20.2. ja 19.3.2013 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu ja se on ollut asiakirjaliitteineen yleisesti nähtävänä Outokummun kaupungintalolla kuulutusaikana 24.2. 26.3.2012. Lisäksi hakemuksesta on kuulutettu Itä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Hakemuksesta on lähetetty erillisillä kirjeillä tieto asianosaisille. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Outokummun kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Y-vastuualue). Outokummun kaupunginhallitus FSP:n esitystä uusiksi viemäriin johdettavan käsitellyn jäteveden nikkelin ja kromin raja-arvoiksi pidetään hyväksyttävänä sillä ehdolla, että uudessa luvassa ja sen valvonnassa varmistutaan siitä, että toiminnanharjoittaja parantaa toimintaansa jätevedenkäsittelyn osalta ja uusiin rajoihin päästään. Toiminnassa tulee kiinnittää huomiota sopivan ph-arvon saavuttamiseen ja oikeiden puhdistuskemikaalien valintaan. Toiminnanharjoittajan viemäriin päästämästä kromista noin kolmannes on myrkyllistä kuudenarvoista kromia. Mikäli tästä epäillään aiheutuvan haittaa jätevedenpuhdistamolle tai sen purkuvesistölle, tulee kuudenarvoisen kromin määrää vähentää. Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n lausunnon mukaan tasausaltaan sekoittaminen pumppaamalla voisi vähentää kuudenarvoisen kromin määrää sekä parantaa kromin saostumista. Toiminnanharjoittaja esittää myös, että VOC-päästöjen raja-arvona olisi tietty maalin kiintoainepitoisuusprosentti eikä kiinteä vuosittainen raja, kuten nykyisen luvan määräyksessä 7 on. Esitys on hyväksyttävissä, mikäli muilla keinoilla varmistutaan siitä, että toiminnanharjoittaja jatkaa toiminnan kehittämistä siten, että liuottimien käyttö tulevaisuudessa vähenee suhteessa tuotantomäärään. Muuten pelkkä kiintoainepitoisuusraja voi heikentää yrityksen halua kehittää toimintaansa VOC-päästöjä vähentävään suuntaa. Lisäksi tulee edelleen selvittää, voitaisiinko VOC-päästöjä vähentää esimerkiksi vaihtamalla vähemmän liuottimia sisältäviin maaleihin, muuttamalla maalausmenetelmiä, lisäämällä automaatiota tai puhdistamalla tiloista poistettavaa ilmaa. Kaupunginhallitus kannustaa toiminnanharjoittajaa pyrkimään ympäristövaikutusten vähentämiseen ja etsimään yhdessä asiakkaidensa kanssa sellaiset vähemmän liuotinpitoiset maalausmenetelmät, jotka soveltuvat kummallekin osapuolelle.

10 (18) Outokummun vesi- ja viemärilaitos on tehnyt 18.5.2006 laitoksen viemärivesien vastaanottamisesta sopimuksen, jossa on nykyisen ympäristöluvassa asetettujen rajaarvojen mukaiset pitoisuus- ja kuormitusrajat kadmiumille, kokonaiskromille, kuparille, lyijylle, nikkelille ja sinkille. Viemäröitävän veden ph-arvo tulee olla välillä 6,0 11,0. FSP:n viimeisin jätevesitutkimustulos 9.2.2012 näyttää, että laitoksen vesien käsittely ei toimi vielä lupaehtojen mukaisesti. Pitoisuuksissa oli erittäin suuria ylityksiä, eli ph 5,8, kromi 5,4 mg/l (raja-arvo 3 mg/l uusi esitys), nikkeli 9,1 mg/l (raja-arvo 3 mg/l uusi esitys). Outokummun kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen edustajat katsovat, että FSP:n laitokselta viemäriin johdettujen jätevesien ainemäärät esitettyjen pitoisuusrajojen nostamisesta huolimatta eivät ole haitallisen suuria kunnallisen jätevesipuhdistamon toiminnalle. Mikäli raja-arvot tulevat muuttumaan, tehdään FSP:n ja vesi- ja viemärilaitoksen välille uusi sopimus. Uudessa sopimuksessa tullaan laittamaan lisäehtoja kertanäytteiden suurille yksittäisille ylityksille ja ehto, että ko. laitoksen pitoisuuksista ei saa aiheutua haittaa jätevedenpuhdistamon purkuvesien ja lietteen laadulle. Uuden sopimuksen tulee aikanaan käsittelemään tekninen lautakunta. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Viemäriverkostossa tapahtuvan laimenemisen johdosta pintakäsittelylaitokselta viemäriin johdettavien jätevesien nikkeli-, kromi- ja kuparipitoisuuden korottaminen hakemuksen mukaiselle tasolle ei aiheuta haittaa Outokummun kaupungin viemäriverkostossa tai jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Kun vuosipäästö ei pitoisuusrajojen korottamisen seurauksen kasva, ei muutoksella ole ennakoitua suurempaa vaikutusta ainekertymiin Outokummun kaupungin jätevedenpuhdistamon lietteessä tai jätevedenpuhdistamon kautta tapahtuvaan vesistökuormitukseen. Näin ollen ELY-keskus ei näe myöskään estettä hakemuksen mukaiselle jätevesien pitoisuusrajojen korottamiselle. Jätevesien pitoisuusrajojen muuttaminen edellyttää kuitenkin Outokummun kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen suostumusta. VOC-päästörajan ylittymisen syynä on ollut maalauksen korkea liuotinpitoisuus. Maalauksessa joudutaan käyttämään asiakkaiden vaatimusten mukaisia maaleja, mikä osaltaan vaikuttaa maalauksessa käytettävään liuotinmäärään. Liuottimien käyttömäärää on saatu vähennettyä mm. työtapoja muuttamalla ja liuotintislaimen käytön avulla. Maalauksen toteuttaminen huomattavasti korkeammalla kiintoainepitoisuudella on osoittautunut toiminnanharjoittajan mukaan mahdottomaksi ja vähentämisohjelman mukaan määritetyn päästörajaan pääseminen ei ole mahdollista. Tästä johtuen hakija esittää nykyisen VOC-päästörajan poistamista ja korvaamista maalauksen kiintoainepitoisuuteen perustuvalla lupamääräyksellä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan laitoksella pyritään kuitenkin minimoimaan VOC-päästöä teknistaloudellisesti toteutettavissa olevilla keinoilla, mistä johtuen ELY-keskus katsoo, että ympäristölupaa voidaan muuttaa hakijan esittämällä tavalla, ellei lainsäädäntö aseta sille estettä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä.

11 (18) Hakijan vastine FSP:n maalaamo noudattaa päästöjen vähentämisohjelmaa (Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä N:o 435/2001 8). Päästöjen seurannassa on käytetty asetuksen mukaista laskentakaavaa, mikä ohjaa käytettävän maalausjärjestelmän kehittämistä. Pintakäsittelytuotanto ja maalin käyttömäärä ovat täysin riippuvaisia asiakkaan tuotantokapasiteetista, käytettävään maalausjärjestelmään ei pystytä nopealla ajanjaksolla vaikuttamaan. Nykyisessä luvassa tavoitepäästöarvo on määritetty vuoden 2006 tuotannon mukaisesti 11,8 tonniin, mikä on osoittautunut hyvin vaikeaksi toteuttaa tuotannon vaihtelun myötä. Vuosi 2008 oli tuotannollisesti huippuvuosi, jolloin maalinkulutus oli runsasta ja myös VOC-päästöt ylittivät asetetun kiinteän tavoitepäästöarvon. Vuodet 2009 2011 olivat hiljaisempia ja maalinkulutus oli noin 30 % alhaisempi, näin myös VOC-päästöjen vähentämisohjelman mukainen tavoitepäästöarvo on tuolloin saavutettu. Liuotinpäästöjä voidaan vähentää työtapoja muuttamalla, minimoimalla käytettävän maalin ohentamista (jos menetelmä ja itse tuote sen mahdollistaa) sekä Iiuotintislaimen käytön tehostamisella. Myöskään automaatio ei tuo varsinaisesti apua vähennyshaasteeseen. Toiminnanharjoittaja toteaa olevansa alan johtavana yrityksenä ja sertifioidun toimintajärjestelmän myötä sitoutunut toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Maalausyhdistelmien vaihtamista korkeamman kiintoainepitoisuuden sisältäväksi selvitellään jatkuvasti yhteistyössä maalitoimittajan ja asiakkaan kanssa. Muutos tuo kuitenkin lisäkustannuksia, eikä asiakas tästä syystä suhtaudu kovin myönteisesti asiaan. Asian myöhemmät vaiheet Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan 19.3.2013 lisäselvityksellä, jossa todetaan että maalausyhdistelmän nykyisellä kiintoainepitoisuudella 69,4 % VOCpäästöt pystyttäneen pitämään myös tulevaisuudessa alle 15 tonnissa. Aiemmassa lupahakemuksessa prosessijätevesien esikäsittelyssä käytettäväksi ilmoitettua saostuskemikaalia TMT-15 ei ole otettu käyttöön, mutta sen käyttöönottoa ollaan valmistelemassa. Mikäli nykyisellä laitteistolla ja TMT-15 kemikaalilla ei päästä luvan edellyttämiin päästörajoihin, nykyiseen laitokseen liitetään muu sopiva laitteisto (käänteisosmoosi-, ultrasuodatus- tai kemiallinen saostuslaitteisto), jolla päästöarvot saavutetaan. Laitteistoista on lähetetty jo tarjouspyynnöt ja päätös asiasta tehdään viikolla 18. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintokeskus myöntää FSP Finnish Steel Painting Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen Outokummun pintakäsittelylaitokselle ja maalaamolle 3.3.2006 myöntämän ympäristöluvan Dnro PKA-2005-Y- 200 muuttamista. Lupamääräyksiä 6, 7, 24 ja 33 muutetaan seuraavasti. Muut lupamääräykset jäävät sellaisenaan voimaan.

12 (18) Lupamääräysten lisäykset ja muutokset Päästöt viemäriin 6. Pintakäsittelylaitoksella syntyvät jätevedet on esikäsiteltävä laitoksen omalla jätevedenpuhdistamolla ennen niiden johtamista vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon asianmukaisella, parhaan käyttökelpoisen tekniikan edellyttämällä tavalla, joka täyttää ympäristönsuojeluasetuksen 36 :ssä asetetut vaatimukset. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon johdettava jätevesi ei saa sisältää myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita eikä sellaisia määriä tai pitoisuuksia metalleja, liuottimia, kiintoainetta tai muita aineita, jotka ovat haitallisia viemäriverkon rakenteille tai laitteille, vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamon laitteille, toiminnalle ja puhdistamolietteen jatkokäsittelylle tai purkuvesistölle. Pintakäsittelylaitoksen prosessijätevedet on esikäsiteltävä siten, että niiden haitta-aineiden pitoisuudet tai määrät viemäriin johdettaessa eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: Parametri Pitoisuus mg/l Kuormitus kg/vuosi Kadmium 0,01 0,04 Kokonaiskromi 3,0 1,5 Kupari 1,0 1,5 Lyijy 0,5 1,5 Nikkeli 3,0 1,5 Sinkki 2,0 5,8 Esikäsittelyprosessia tulee kehittää ja hoitaa siten, että kuudenarvoisen kromin pitoisuus pysyy mahdollisimman alhaisena ollen kuitenkin enintään 30 % kromin kokonaispitoisuudesta. Lisäksi jäteveden ph-arvon tulee olla välillä 6,0 11,0. Raja-arvot koskevat laitoksen jätevedenpuhdistamolta poistuvaa vettä, johon ei ole sekoittunut saniteetti- tai muita laimentavia vesiä. Jäteveden pääsy viemäriin tulee estää, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaatimuksia. Näytteet tulee ottaa vähintään 8 tunnin kokoomanäytteenä yhden työpäivän aikana, ellei standardin mukainen määritysmenetelmä edellytä kertanäytettä. Näytteet otetaan aluksi lupamääräyksen 24 mukaisesti ja myöhemmin tarkkailusuunnitelmassa kuvattuina ajankohtina. Raja-arvoa katsotaan noudatetun, jos määritystulos ei virhemarginaali huomioiden ylitä annettua raja-arvoa. Viemäröitävien jätevesien laadusta on tarvittaessa tehtävä lisäselvityksiä valvontaviranomaisen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Jätevesien esikäsittelyjärjestelmän toimintaa tulee tehostaa viipymättä siten, että kaikki asetetut raja-arvot saavutetaan viimeistään kahdeksan kuukautta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

13 (18) Päästöt ilmaan 7. Pintakäsittelylaitosta tulee käyttää siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Luvanhaltijan maalaustoiminnan aiheuttamia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ilmaan on vähennettävä noudattamalla toiminnanharjoittajan esittämää päästöjen vähentämisohjelmaa. Liuottimien käyttömääriä ja liuotinpäästöjä tulee edelleen pyrkiä vähentämään. Laitoksen maalaustoiminnassaan käyttämien liuottimien ja kiintoaineen määrien suhde saa olla enintään 0,6. Toiminnasta aiheutuvat VOC-päästöt arvioidaan laskennallisesti laitoksen toiminnassaan käyttämien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutuksen perusteella. Päästötarkkailu 24. Jätevesipäästöjen mahdollisimman luotettavan määrän, laadun ja vaikutuksen selvittämiseksi laitokselta vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien prosessivesien määrää ja laatua on seurattava tihennetysti, kunnes laitoksen prosessijätevesien esikäsittelyjärjestelmä toimii luotettavasti ja häiriöttömästi ja asetetut päästörajat saavutetaan. Tihennetyn tarkkailun jaksolla pintakäsittelylaitoksen jätevedenpuhdistamolla esikäsitellystä kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavasta prosessijätevedestä otetaan vähintään joka toinen kuukausi näyte, josta on tehtävä ainakin seuraavat määritykset: kadmium kokonaiskromi ja kromi(vi) kupari lyijy nikkeli sinkki ph Näytteenotto on kohdennettava edustavasti laitoksen prosesseihin ja käyttöaikoihin nähden. Näytteenoton yhteydessä tulee kirjata hetkellinen jätevesivirtaama ja näytteenottopäivän jätevesivirtaama. Jätevesiä ei saa laimentaa laitoksen muilla jätevesillä ennen näytteenottoa. Mikäli näytteen laboratoriotulos osoittaa jäteveden laadun poikkeavan lupamääräyksessä 6 asetetuista vaatimuksista, tulee poikkeaman syy selvittää välittömästi ja tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet sekä ottaa jätevedestä uusintanäyte. Kun laitos saavuttaa päästörajat ja tihennetty tarkkailu on valvontaviranomaisen suostumuksella lopetettu, lupamääräyksen 24 mukaista jätevesitarkkailua jatketaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

14 (18) Raportointi 33. Laitoksen toiminnan tarkkailuista on tehtävä vuosiyhteenveto, joka on toimitettava kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Karjalan ELY-keskukselle ja Outokummun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - laitoksen tuotantotiedot ja prosessien käyntiajat - raaka-aineiden ja kemikaalien laatu- ja kulutustiedot - selvitys käytöntarkkailusta tarkkailutuloksia ja muita havaintoja hyväksikäyttäen häiriötilanteet eriteltyinä - tiedot yleiseen viemäriin johdettujen prosessijätevesien määrästä (keskimääräinen m 3 /d ja kokonaismäärä m 3 /a), laadusta ja kuormituksesta (kg/a) laskentaperusteineen sekä yhteenveto jätevesien esikäsittelyn toiminnasta - yhteenveto ilmapäästöistä (VOC-päästöt arvioidaan laskennallisesti laitoksen toiminnassa käytettyjen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutuksen perusteella) - vuoden aikana käytettyjen maalien ja ohenteiden määrä, niiden sisältämien liuottimien ja kiintoaineen määrä (kiloa vuodessa) sekä liuotin-kiintoainesuhde - yhteenveto edellisen vuoden jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta ja sen perusteella tehty selvitys niiden määrän (myös tuotantoon suhteutetun) ja mahdollisen haitallisuuden vähentymisestä sekä hyötykäytön edistymisestä. - yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet, öljyn- ja hiekanerotuskaivot ym.) - muut ympäristönsuojeluun liittyvät mittausraportit ja selvitykset - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoimenpiteet) - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa, jotka saattavat vaikuttaa päästöihin Raportoinnissa voi hyödyntää Tyvi-operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta. Tosite ympäristövahinkovakuutuksen olemassaolosta on liitettävä vuosiraporttiin. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, voidaan ennalta arvioida, ettei toiminnasta aiheudu päästörajojen muuttamisenkaan jälkeen terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

15 (18) Lupamääräysten perustelut Määräys 6 (Päästöt viemäriin) Aiemmassa luvassa määrätyt viemäröitävien jätevesiä ainepitoisuuksia koskevat rajaarvot perustuivat yleisesti käytettyihin PARCOM-suosituksiin (92/4, 1992) ja niissä huomioitiin myös Outokummun kaupunginhallituksen lausunnossa esitetyt raja-arvot. Toiminnanharjoittajan tuolloisessa hakemuksessa esittämien tietojen perusteella asetettujen raja-arvojen olisi pitänyt olla saavutettavissa suunnitelluilla prosessijätevesien esikäsittelyjärjestelmillä. Käytännössä jätevesien esikäsittelyä ei toteutettu täysin tuolloin suunnitellussa muodossa. Esikäsittelyjärjestelmä on toiminut ennakoitua huonommin ja viemärivesien metallipitoisuudet, erityisesti nikkelin ja kromin osalta, ovat toistuvasti ylittäneet asetetut pitoisuusraja-arvot. Lisäksi prosessijätevesien on todettu sisältävän kuudenarvoista kromia, jota ei aiemmin arvioidun perusteella pitänyt prosessissa muodostua. Kuudenarvoisen kromin määrän pitäminen mahdollisen alhaisena on tärkeää sen haitallisuuden ja vaikean saostettavuuden vuoksi. Esikäsittelyn toimintaa on yritetty parantaa siinä onnistumatta, mutta toiminnanharjoittaja on esittänyt vaihtoehtoisia toimintamalleja tilanteen parantamiseksi. Outokummun vesi- ja viemärilaitos ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus eivät vastusta hakemuksen mukaisia korotuksia metallien pitoisuusraja-arvoihin, sillä niiden ei katsota olevan haitallisen suuria viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Lupaviranomaisenkaan näkemyksen mukaan pitoisuusraja-arvojen nosto ei lisää ympäristönsuojeluasetuksen 36 :ssä mainittujen seurausten todennäköisyyttä, joten hakemuksen mukaiseen esitykseen on voitu suostua. Raja-arvoja voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Prosessijätevesien esikäsittelyjärjestelmän jatkuvien ongelmien vuoksi sen ei nykyisellään voida katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia, mistä syystä toiminnanharjoittajalle on katsottu välttämättömäksi asettaa lupamääräyksen 6 mukainen velvoite esikäsittelyn tehostamisesta viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Annettua määräaikaa voidaan pitää riittävänä, kun otetaan huomioon toiminnanharjoittajan jo olemassa olevat suunnitelmat. Myös Outokummun kaupunginhallitus on edellyttänyt, että jätevesien esikäsittelyä tehostetaan. Lupamääräykseen on tehty myös joitakin vähäisiä teknisluonteisia muutoksia, jotka johtuvat lainsäädännön (mm. viranomaisten nimien) muutoksista. Määräys 7 (Päästöt ilmaan) Luvanhaltijan toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ilmaan ja laitokseen sovelletaan liuottimien käyttömäärän perusteella valtioneuvoston orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta antamaa asetusta (435/2001, ns. VOC-asetus). VOC-asetus määrää päästöjen alentamisen vähimmäistason, joka voidaan saavuttaa joko noudattamalla päästöjen vähentämisohjelmaa tai asetuksessa määrättyjä päästöraja-arvoja. FSP Finnish Steel Painting Oy on aiem-

16 (18) massa lupahakemuksessaan ilmoittanut noudattavansa päästöjen vähentämisohjelmaa, minkä perusteella edellisessä ympäristölupapäätöksessä toiminnalle määritettiin VOC-yhdisteiden vuotuinen päästöraja. Toiminnanharjoittaja on käyttänyt maalaustoiminnassaan VOC-yhdisteitä viime vuosina 9,3 12,8 tonnia vuodessa maalin ja liuottimen kokonaiskulutuksen ollessa samana aikana 28,7 42,0 tonnia vuodessa (maksimikapasiteetin mukainen kulutus 50 tonnia vuodessa). Laitoksen sisäisestä liuottimen kierrätyksestä huolimatta käytännössä kaikki käytetyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet pääsevät lopulta ilmaan. Maalausjärjestelmiä on kehitetty lupakaudella vähemmän liuottimia käyttäviksi ja maalausjärjestelmän kiintoainepitoisuutta on voitu nostaa 51,2 prosentista (vuonna 2006) 69,4 prosenttiin (vuonna 2012), mikä on vähentänyt merkittävästi laitoksen VOCyhdisteiden käyttöä ja päästöjä. Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan maalausjärjestelmän nykyisellä kiintoainepitoisuudella VOC-päästöt pysyvät alle 15 tonnissaa vuodessa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käyttömääriä ja päästöjä tulee määräyksen mukaan edelleen mahdollisuuksien mukaan vähentää. Toiminnanharjoittajan mukaan aiemmassa ympäristölupapäätöksessä asetetussa VOC-päästöjen kokonaispäästörajassa 11,8 tonnia vuodessa on ollut vaikeaa pysyä tuotannon vaihtelevan määrän ja laadun vuoksi. Tästä syystä hakemuksessa on pyydetty asettamaan velvoite tietyssä kiintoainepitoisuudessa pysymiseksi. VOCasetuksen mukainen päästöjen vähentämistavoite on asetettu kokonaispäästörajan sijasta liuotinkiintoainesuhteen enimmäistasona. VOC-asetuksen edellyttämä liuottimien ja kiintoaineen suhteen enimmäistaso on riippuvainen liuottimien kulutuksesta laitoksella. Kun laitoksen toiminnassa käytetään liuottimia enintään toiminnanharjoittajan ilmoittama 15 tonnia vuodessa, liuotin-kiintoainesuhde saa asetuksen mukaan olla enintään 0,6. Mikäli liuottimien kulutus kasvaa jatkossa tätä suuremmaksi, lupamääräyksiä on tarkistettava ja suhdeluku määritettävä uudelleen. Määräys 24 (Päästötarkkailu) Viemäriverkostoon johdettavan esikäsitellyn prosessijäteveden tarkkailuun on lisätty kokonaiskromin ohella kuudenarvoinen kromi. Aiemman lupaprosessin aikaan hakija arvioi, ettei kuudenarvoista kromia muodostu, mutta hakemusasiakirjojen mukaan sen osuus kromin kokonaispitoisuudesta saattaa olla merkittävä. Tästä syystä sen tarkkailu on tarpeellista toiminnasta aiheutuvan kuormituksen arvioimiseksi. Lupamääräystä on myös päivitetty tarpeellisilta siten, että siinä huomioidaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen 15.1.2008 hyväksymä tarkkailusuunnitelma. Määräys 33 (Raportointi) Raportointivelvoitetta on täsmennetty, jotta toimitettavien tietojen avulla voidaan tarkistaa liuotin-kiintoainesuhde. Määräystä on tarpeen muuttaa, jotta valvontaviranomainen voi valvoa lupamääräyksessä 6 asetetun velvoitteen noudattamista. Vuosiraportin perusteena olevien aineistojen säilytysaikaa on jatkettu kuuteen vuoteen. Muutos perustuu uuteen jätelakiin (646/2011).

17 (18) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausunnonantajien vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamista koskevasta hakemuksesta on määrätty 3.3.2006 annetussa päätöksessä. Tarkistamishakemukseen on liitettävä muiden tarpeellisten selvitysten lisäksi selostus prosessijätevesien esikäsittelyjärjestelmän parantamisesta sekä yhteenveto viemäröitäviä jätevesiä koskevista tutkimuksista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöstä voidaan noudattaa sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 41 43, 46, 47, 52, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 36, 36 a, 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 840 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu perustuu aluehallintoviraston maksuista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1145/2009). Hakemusasian käsittelyyn käytetyn työajan perusteella maksu on 3 840 euroa (48 euroa/h x 80 h). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Outokummun kaupunginhallitus Outokummun rakennus- ja ympäristölautakunta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Y-vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

18 (18) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Outokummun kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Kari Varonen Tiina Ristola Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Kari Varonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.5.2013. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi ja vaatimusten perusteet - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 029 501 6800 Telekopio: (015) 760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.