YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 145/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/184 /04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotantotoiminta, Lapua HAKIJA Antti ja Sanna Saari Poutuntie 169 62100 Lapua TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa. Uusi pihattonavetta rakennetaan Lapuan kaupungin Kirkonkylään kiinteistölle Pystymetsä 408-404-21-59, osoitteeseen Rajatie, Lapua. Pihattonavettaan tulee tilat 170 lypsylehmälle, 12 hieholle ja 35 vasikalle (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelee aluehallintovirasto. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 20.12.2012. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Rakennettavalle pihattonavetalle ei ole käsitelty aikaisemmin ympäristölupaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 Toiminnanharjoittajilla on Lapuan ympäristölautakunnan 24.3.1999 myöntämä ympäristölupa tilakeskuksessa tiloilla Siltasaari 99:3 ja Saarela 18:127 sijaitsevalle eläinsuojalle, jossa on tilat 45 lypsylehmälle, 42 hieholle ja 40 alle 8 kk ikäiselle nuorkarjalle. Lupa on myönnetty Jussi Saarelle. Olemassa olevalle eläinsuojalle on tehty ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain mukainen ympäristöluvan tarpeen arviointi. Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan 23.11.2010 päätöksen mukaan toiminnanharjoittajalta ei vaadita uutta ympäristölupaa, koska lietelantalat on asianmukaisesti katettu. Maakuntakaavassa uuden pihattonavetan rakennuspaikka sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen reuna-alueelle. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Uusi pihattonavetta rakennetaan noin seitsemän kilometriä Lapuan keskustasta pohjoiseen ja noin kuuden kilometrin päähän toiminnanharjoittajan talouskeskuksesta. Rakennettavan pihattonavetan koillispuolella sijaitsee naapureiden asuintaloja, joista lähimmät kaksi sijaitsevat noin 300 metrin ja noin 400 metrin etäisyydellä pihatosta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 700 metrin etäisyydellä. Pihaton länsipuolella on valtakunnallisesti arvokas Lapuan-Kauhavan Alajoen maisema-alue. Lähin vesistö, Lapuanjoki, sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lännessä. Pihattonavetan lähialueella on pelto- ja metsäalueita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Uudessa pihatossa on tilat 170 lypsylehmälle, 12 hieholle ja 35 pikkuvasikalle (alle 6 kk). Lehmät lypsetään roboteilla. Uudessa tuotantorakennuksessa on ritiläpalkkilattiat ja syvät lietekuilut. Kuilutilavuutta on 360 m 3. Lanta käsitellään lietteenä. Poikimakarsinasta tulee jonkin verran kuivalantaa, samoin vasikoiden karsinoista. Kahdesta osakuivikekarsinasta tulee jonkin verran kuivalantaa. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Eläinten ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana traktorilla ja apevaunulla. Lypsykarjanavetan yhteyteen rakennetaan kaksi noin 2500 m 3 :n kokoista lietesäiliötä, jotka katetaan kelluvalla turvekatteella. Lisäksi rakennetaan noin 560 m 3 kuivalantala. Maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön ja wc-jätevedet erilliseen umpisäiliöön. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Tuotanto ja kapasiteetti Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan 1 700 000 kg maitoa ja 10 000 kg lihaa vuodessa.
Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet 3 Tilalla tehdään laajennuksen jälkeen esikuivattua säilörehua laakasiiloihin n. 3 400 t/a. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan kaksi uutta kattamatonta rehusiiloa uuden navetan yhteyteen. Puristenesteet johdetaan n. 2 m 3 :n keräilykaivoon ja se tyhjennetään lietevaunulla. Puristenesteet käytetään pellolla lannoitteena tai siirretään varastoitavaksi lietesäiliöön. Säilörehun teossa käytetään sekä happoja että biologisia säilöntäaineita. Säilöntäaineet varastoidaan tilalla konteissa. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähäistä nurmiviljelystä johtuen. Kasvinsuojeluaineet ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten, eikä niitä varastoida tilalla pitkiä aikoja. Lannoitteet hankitaan etukäteen seuraavaa kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Lannoitteet varastoidaan lavojen päällä konehallissa. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet ja lääkkeet säilytetään tuotantorakennusten yhteydessä asianmukaisesti. Uuden navetan yhteyteen hankitaan 2 000 litran polttoainesäiliö, joka sijoitetaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Vedenhankinta ja viemäröinti Rakennettava eläinsuoja liitetään Lapuan kaupungin vesijohtoverkostoon. Uuden navetan maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojan pesuvedet (yhteensä noin 300 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-jätevedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lannan varastointitilat Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan kaksi uutta noin 2 500 m 3 lietesäiliötä, joissa käytetään turvekatetta. Lietesäiliöt täytetään alakautta pudotus-/pumppukaivojen kautta. Lietekuilutilavuutta on uudessa pihattonavetassa 360 m 3. Lietesäiliötilavuutta on lietekuiluineen yhteensä 5 360 m 2. Kuivalantaa muodostuu poikima-, sairas- ja vasikkakarsinoista. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan noin 560 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantalan pohja ja reunat tulevat betonista. Lantalaan tulee 0,5 m korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolelle betoninen kuormauslaatta. Lantalaan rakennetaan erotuskaivo nesteitä varten ja erotuskaivo tyhjennetään tarvittaessa lietesäilöön. Lannan levittäminen Lannasta 20 % levitetään keväällä, 50 % kesällä ja 30 % syksyllä. Lannan levitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 176 ha, josta omaa peltoa 34 ha, vuokrapeltoa 54 ha ja sopimuspeltoa 88 ha. Lannat levitetään urakoitsijan toimesta. Käytössä on multauslaitteet. Liikenne Kulku rakennettavalle lypsykarjanavetalle tapahtuu Rajamäentietä pitkin. Liikennemäärät tulevat jonkun verran lisääntymään, mutta lypsykarjanavetan läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Rehukuljetuksia tulee olemaan n. ker-
4 ran kuukaudessa ja eläinlääkäri käy kerran viikossa. Teuraskuljetuksia on viikoittain ja maitoauto käy joka toinen päivä. Lantaa ajetaan 3 4 päivää levitysjakson aikana. Ruokintatavasta johtuen navetan ympärillä on traktoriliikennettä päivittäin. Jätteet Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan jäteasemalle, metalliromu metallinkeräykseen ja rehujätteet lantalaatalle kuivalannan joukkoon levitettäväksi lannoitteena peltoon. Jalostukseen kelpaamaton maito, noin 36,5 m 3 vuodessa, juotetaan vasikoille. Kuolleet eläimet, noin 6 kpl vuodessa, toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kuolleet eläimet varastoidaan lantalaatan päällä pressulla peiteltynä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lietteen levityksessä käytetään multauslaitteita ja uudet lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Pihattonavetan ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon. Poistoilmahormit tulevat eläinsuojan katolle. Lietteen multauksella estetään ravinteiden huuhtoutumista. Eläinsuojalla ei arvioida olevan vaikutuksia arvokkaaseen maisema-alueeseen, koska toiminta sijoittuu peltoalueen reunaan metsään. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tilan rakennusten, rakenteiden ja polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimien yhteydessä ja tarvittaessa ryhdytään korjaustoimiin välittömästi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on aggregaatti, jolloin tuotantorakennuksen toiminta pystytään takaamaan sähkökatkostenkin aikana. Ruokintatyö ei ole sähköstä riippuvaista. Paloturvallisuus huomioidaan rakennussuunnittelussa. Tuotantorakennuksessa on alkusammutuskalustoa ja palovaroittimet. Rakentamisessa huomioidaan paloturvallisuus rakennusmateriaalien valinnassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 19.2.2013 ja 4.9.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lapuan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 28.2. 2.4.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lapuan Sanomissa 28.2.2013. Ympäristölupaha-
5 kemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Lapuan kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Lapuan kaupunginhallitukselta sekä Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ole antanut varsinaista lausuntoa hakemuksen johdosta. ELY-keskus on kuitenkin todennut toiminnan sijoittuvan arvokkaalle maisema-alueelle, mutta sijaintipaikka on peltoalueen reunassa metsässä, joten hankkeella ei ole vaikutusta maisema-alueeseen. Suunnitellulla rakennuspaikalla alin rakentamiskorkeus kerran sadassa vuodessa olevan tulvan varalta on 29,35 N60 ja rakennuksen sekä lietesäiliöiden korkeus asemapiirroksen mukaan täyttää tämän. Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan lannan varastointitilavuutta rakennetaan riittävästi ja lannan levitykseen on varattu riittävästi peltoa. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin muistaa, että tilalla tulee olla peltopinta-alaa niin paljon, että peltopinta-ala riittää jatkossa myös nykyiseen navettaan sijoittuvien eläinten lannan levitykseen. Lähin naapurin asuttu asuinrakennus sijaitsee riittävän etäällä navetasta. Lapuan kaupunki Lapuan kaupungilla ei ole vireillä maankäytön suunnitelmia suunnitteilla olevan pihattorakennuksen rakennuspaikan alueella. Suunniteltua lypsykarjan suuryksikön rakennuspaikkaa voidaan pitää yleissijainniltaan ko. käyttötarkoitukseen sopivana ja liikennöinnin kannalta tarkoituksenmukaisena. Kaupungilla ei ole huomautettavaa pihattonavetan ympäristölupahakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta, mutta hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti ja Sanna Saarelle ympäristöluvan eläinsuojalle, maidontuotantotoiminnalle, Lapuan kaupungin Kirkonkylään tilalla Pystymetsä RN:o 21:59. Ympäristölupa myönnetään enintään 170 lypsylehmän, 12 hiehon ja 35 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle tähän päätökseen liitetyn, 22.11.2012 päivätyn asemapiirustuksen
6 mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Eläinsuojassa muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteen sekä kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten varastotilavuutta tulee olla vähintään 4 794 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt ja lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Pihattonavetan lattiarakenteet, lietesäiliöiden ja lietteen pudotus-/pumppukaivojen yläreunat tulee sijoittaa korkeuden N 60 +29,35 m yläpuolelle. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi uutta noin 2 500 m 3 :n lietesäiliötä. Rakennettavien lietesäiliöiden ympärille säiliön pohjatason alapuolelle tulee asentaa salaojaputkistot, jotka johdetaan tarkkailukaivoihin. Tarkkailukaivojen tulee olla sellaisia, että niistä saadaan tarvittaessa otettua vesinäytteet. Rakennettavien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista ja asfaltista. Uudet lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavien eläinsuojan käyttöönottoa. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla sadevesimitoituksen kanssa vähintään 610 m 3. Tilalle tulee rakentaa esitetystä suunnitelmasta poiketen uusi noin 610 m 3 :n kuivalantala vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi kuivalantalan päivitetyt asema-, pohja- ja leikkauspiirrokset vähintään kaksi kuukautta ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Lietteen/lannan varastointitilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi.
7 Rakennettavan navetan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 137,4 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon pohjavesialueiden, talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus sekä kaluston pesu tulee hoitaa siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.
8 Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Betonisiin laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristeneste tulee johtaa vesitiivistä materiaalia olevaan kiinteällä katteella katettuun umpisäiliöön. Puristeneste on ylitäyttymisen estämiseksi tyhjennettävä riittävän usein tai automaattisella pumppauksella umpisäiliöistä lietesäiliöön tai levitettävä kasvukauden aikana suoraan peltoon. Umpisäiliön täyttymistä tulee tarkkailla säännöllisesti ylivuotojen estämiseksi. Myös puristenesteen siirto lietesäiliöön tulee tapahtua siten, ettei vuotoja ympäristöön tapahdu. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee varastointiaikana pitää tiiviisti peitettynä. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavat lietesäiliöt (2 x 2500 m 3 ) tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa varmistaa katteen pysyvyys tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla, liete/lanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Muutoin muualle kuin kasvustoon levitettävä liete/lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Liete/lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Liete/lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen/lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojan sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja rehusiilojen ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Uuden pihattonavetan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta-
9 tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Vaaralliset jätteet, kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan saaneeseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee hakemuksen mukaisesti juottaa vasikoille. Jätehuollossa tulee noudattaa Lapuan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suoja-allas tulee rakentaa nestetiiviistä, kantavasta ja öljynkestävästä materiaalista. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa laponestolaitteella, lukituksella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia (esim. turve). Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, lietteen pudotus- ja pumppukaivojen, kuivalantalan, kuivalantalan erotuskaivon, laakasiilojen ja säilörehun puristenestesäiliön, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai lait-
10 teissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä (lypsylehmät, hiehot, vasikat alle 6 kk) - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja -ajankohdat - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset - kuolleet eläimet (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista - lanta-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskeva vuosiraportti tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä- Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi ja poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uusien lietesäiliöiden ja kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.
11 12. Toiminnan muutokset ja lopettaminen Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinnan ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa-
12 timusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Pihaton sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010 liitteen 4 mukaan uusien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on hakemuksen mukaisella eläinmäärällä (1 201 eläinyksikköä) suotuisissa olosuhteissa 290 m, normaaleissa olosuhteissa 320 m ja vaativissa olosuhteissa 380 m. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin ovat riittävät. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella, lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella, eläinsuojan poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta sekä säilönrehun varastoinnista. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi, lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lietteen ja lannan varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tulvakorkeuden huomioiminen on tarpeen riittävien vesiensuojeluedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä 3 804 m 3. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (yhteensä noin 520 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (noin 300 m 3 ) ja säilörehun puristenesteet (noin 170 m 3 ) on lietelannan varastointitilavuus vähintään 4 794 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, pesuvesien ja puristenesteiden varastotilavuutta. Kuivalantaa muodostuu noin 596 m 3 vuodessa ja sadevesimitoituksen kanssa (noin 14 m 3 ) vaadittava kuivalannan varastointitilavuus on noin 610 m 3. Kuivalantala on määrätty rakennettavaksi esitetystä suunnitelmasta poiketen suu-
13 rempana, koska varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Kuivalantalan päivitettyjen piirrosten toimittaminen valvontaviranomaiselle tiedoksi on tarpeen valvonnallisista syistä. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Käsittelemällä wc-vedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely, lupamääräys 2 Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 137,4 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopintaalatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi hehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) ikäistä kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (178 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Säilörehu, lupamääräys 3 Määräys säilörehun varastoinnista ja puristenesteen johtamisesta sekä rehujätteen varastoinnista on tarpeen pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Hajuhaittojen vähentäminen, lupamääräys 4 Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Jätteet ja eläinjätteet, lupamääräykset 5 ja 6 Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset
14 ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi, lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haittaaineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Toiminnan tarkkailu ja raportointi, lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, lietteen pudotus-/pumppukaivojen, kuivalantalan ja rehusiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Paras käyttökelpoinen tekniikka 9 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Häiriö- ja poikkeustilanteet, lupamääräys 10 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Käyttöönottoilmoitus, lupamääräys 11 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Toiminnan muutokset ja lopettaminen, lupamääräys 12 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa.
15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Lapuan kaupunginhallituksen ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kommentit. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.9.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksistä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki, 4 7, 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 96, 97 ja 100 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15, 21-22, 30 ja 37 :t Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29, 72, 91, 118, 122 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 9 ja 24 :t Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMMRMO- C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4 751 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvosoton asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lapuan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Lapuan Sanomat -lehdessä. JAKELU Päätös Sanna ja Antti Saari Tiedoksi Lapuan kaupunginhallitus Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.
17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Maarit Vuorela Eeva Jokikokko Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Eeva Jokikokko.
VALITUSOSOITUS LIITE 1 18 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.10.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
SIJAINTIKARTTA LIITE 2 19
ASEMAPIIRROS LIITE 3 20