A K E L A N OPAS 5. LEIRIT
AKELAN OPAS 5. LEIRIT Tekstit Ohjelmaryhmä, sudenpenturyhmä, Suvi Jaakkola Avustajat: Partiotalo Kuvitus: Annu Martelius Taitto: SP:n tiedotus/tl Paino: K-Print Oy 2001 Julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry 2
LEIRIT AKELAN OPAS LEIRIT OVAT OLEELLINEN OSA PARTIOTOIMINTAA Elämänsä ensimmäisessä laumaillassa nuori sudenpentu kysyy silmät loistaen: Milloin opetellaan teltan pystyttämistä ja milloin mennään leirille? Leiri tarjoaa onnistuessaan sudenpennuille mieliin painuvia elämyksiä, onnistumisen tunnetta, kosketuksen luontoon. Siksi leirin järjestämisen pitäisi olla niitä asioita, joista lippukunnissa ei tingitä. Tämä vihkonen on tehty sudenpentuleiriä järjestäville johtajille. Opas pyrkii vastaamaan ainakin kysymyksiin siitä, mitä on erityisesti otettava huomioon järjestettäessä leiriä sudenpennuille ja millaisiin asioihin leirillä tulisi varautua. Leirin järjestämisestä ja johtamisesta on vihkosen lopussa kirjallisuusluettelo. Opas käsittelee lähinnä kesällä pidettävää leiriä, mutta sudenpentujen kanssa on mahdollista retkeillä myös muina vuodenaikoina. Oppaassa ei käsitellä yleisesti leirien pitämiseen liittyviä seikkoja (esim. johtajahuolto, turvallisuusohjeet, rakentelu), koska niistä löytyy erikseen kirjallisuutta. Käytä opasta harkiten ja sovella se omaan lippukuntaasi sopivaksi. Sellaisenaan opas ei ole tyhjentävä kokoelma vinkkejä eikä se takaa leirin täydellistä onnistumista. MITEN SUDENPENTULEIRI POIKKEAA MUISTA PARTIOLEIREISTÄ? Koska sudenpennut ovat yleensä melko nuoria, 7-10 -vuotiaita, voi leiri olla monelle ensimmäinen kerta pois kotoa tai ensimmäinen yöpyminen ilman vanhempia. Leirin on siis oltava mieleen painuva ja iloinen kokemus. Tärkeää onkin, että leiri vastaa sudenpennun taitoja ja kykyjä sekä kehitystasoa kaikin puolin: ruoan on oltava sudenpennuille maistuvaa, yöunta on saatava riittävästi, tehtävien on oltava sopivan haasteellisia jne. Leirin ja retken ero ei välttämättä ole aivan selvä, kun on kyse sudenpennuille kohdennetusta tapahtumasta. Leiri on kuitenkin aina pidempi ja ohjelmallisempi kuin retki. Mahdollisesti leirillä mennään kauemmas ja isommalla porukalla. Mukana on muitakin johtajia ja sudenpentuja, ei pelkästään oma lauma. Tässä opastuksessa on lähdetty siitä oletuksesta, että viikonlopun mittainen yöpyminen on retki. Leiri puolestaan kestää vähintään kolme yötä ja sillä yövytään ulkosalla. 3
LEIRIN SUUNNITTELU JA SUDENPENTUJEN VALMISTAMINEN LEIRILLE LÄHTÖÖN Sudenpentuleirin suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Tärkeintä on jo suunnitteluvaiheessa motivoida johtajat sudenpentumyönteisiksi: useimmiten sudenpentuleirillä johtajat joutuvat todella tekemään töitä. Samoin sudenpennut tulee varustaa iloisin mielin ja oikein varustein leirille. Seuraavista vihjeistä voi olla apua. HEHKUTTAMINEN LAUMAILLOISSA Sudenpennuille leiristä kerrotaan vähitellen kevään kuluessa laumailloissa. Lauman kokouksessa tutussa ryhmässä sudenpennut uskaltavat kysyä leiriin liittyä asioita. Laumanjohtaja kertoo leirielämästä samalla kun leiritaitoja harjoitellaan (miten tavarat pakataan, kuinka leirillä käyttäydytään jne.). Opeteltavia taitoja voi hioa pienemmällä retkellä, jotta jokainen leirille lähtijä olisi ollut ainakin yhden yön poissa kotoa ennen leiriä. Tärkeää on, että oma laumanjohtaja on leirillä mukana ja että pennut tietävät sen etukäteen. Leiriltä löytyy tällöin tuttu aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä henkilökohtaisemmissakin asioissa. ENNAKKOTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISLOMAKKEET Ennakkoon leiristä kerrotaan aluksi esimerkiksi lippukuntalehdessä tai ilmoitustaululla. Aluksi riittää pelkkä aika ja paikka. Tämän jälkeen jaetaan ilmoittautumislomakkeet, joissa on jo tietoa leirin teemasta, johtajista, kellonajoista jne. Ilmoittautumislomakkeessa on hyvä kysyä niin allergiat, sairaudet kuin pennun uimataitokin. Vanhemmilta kannattaa pyytää myös puhelinnumero, josta heidät hätätapauksessa tavoittaa. Katso liite 1. VANHEMMILLE TIETOA JA ROOLI Osa vanhemmista lähettää lapsensa ensimmäistä kertaa leirille, joten vanhemmille on hyvä järjestää tiedotustilaisuus sudenpentuleiristä. Tämä voidaan tehdä järjestämällä kaikkien laumojen yhteinen vanhempainilta, johon kuuluu muutakin ohjelmaa. Tiedotuksen voi hoitaa myös jokainen lauma erik- 4
seen etukäteen ilmoitetun laumaillan päätteeksi. Vanhemmille kerrotaan tarvittavista varusteista ja näytetään niistä esimerkkejä sekä käydään läpi lyhyesti majoittuminen, ruokailut, hygienia sekä mahdollisesti myös sudenpentuleirin ohjelma. Samalla voidaan perustella myös leiriaikainen kännykkäkielto. Vanhempia voidaan ottaa aluksi mukaan huolehtimaan leirin tarvikehankinnoista. Vanhemmat ovat hyvä apu myös silloin, kun sudenpentuleirin pitämiseen ei löydy riittävästi johtajia. Jo muutaman vanhemman avulla leirin järjestäminen onnistuu helposti, ja samalla saatetaan saada muutama uusi laumanjohtajakin lippukuntaan. LEIRIKIRJE llmoittautuneille lähetetään leirikirje muutamaa viikkoa ennen leiriä. Leirikirje sisältää tarkat tiedot leiristä, johtajan yhteystiedot, ajo-ohjeen leiripaikalle, varusteluettelon sekä mahdollisesti vierailupäivän ohjelman. Kannattaa myös mainita leirinjohtajan puhelinnumero, johon voi tarvittaessa jättää viestin, jos kotona on sattunut jotain. Tarvittaessa voi järjestää myös vanhempainillan leiristä. Katso liite 2. LEIRIN TEEMAN VALINTA JA OHJELMAN RAKENTAMINEN Sudenpentuleirillä on hyvä olla jokin teema, punainen lanka, johon ohjelmapisteet ja iltanuotiot nivoutuvat. Teema voi olla ajankohtainen tai sitten jokin perinteisempi. Kannattaa muistaa myös, että Pokemonien ja Muumien vastapainoksi voi sudenpentuleiri olla vaikkapa avaruusseikkailu, merirosvoretki tai aikamatka menneisyyteen. Ohjelmapisteiden tehtävät liittyvät teemaan: merirosvoleirillä voidaan rakentaa merirosvolaiva, veistellä puumiekat,painaa merirosvolippuja, rakentaa köysirata sekä iltanuotiolla laulaa merirosvolauluja ja esittää merirosvoaiheisia näytelmiä. Leirin voi rakentaa myös sudenpentuohjelmasta tuttujen laaksojen ympärille. Vain mielikuvitus on rajana. Ohjelmaa kannattaa varata mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Katso liite 3. VASTUUHENKILÖIDEN NIMEÄMINEN Sudenpentuleirillä on hyvä jakaa sudenpennut 4-6 pennun pentueisiin, joilla on jokaisella oma nimetty pentueenjohtaja. Pentueenjohtaja käy sudenpentujen kanssa tarvittaessa vessassa, tarkastaa pentujen teltat, huolehtii että jokainen peseytyy ja vaihtaa vaatteita, kuljettaa heitä toimintapisteestä toiseen sekä on läsnä kun pennuilla on huolia. Pentueenjohtajan tehtävään voi hyvin valita lippukunnan vartionjohtajia ja vanhempia vartiolaisia, heidän ei välttämättä tarvitse olla aikuisia. Leirillä on johtajia vähintään yksi jokaista alkavaa kymmentä pentua kohti (ks. tarkemmin Turvallisuusohjeista). YHTEISTEN PELI- SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN Jo keväällä laumailloissa voidaan käydä leirikäyttäytymistä läpi siten, että itse leirille tultaessa riittäisi pelkkä pelisääntöjen kertaaminen ja päättäminen siitä, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Jos esimerkiksi juoksee puukon kanssa, otetaan puukko päiväksi talteen. Myös johtajat ja muu leirin henkilökunta noudattavat pelisääntöjä. 5
LEIRILLÄ Itse leiri voidaan pitää joko lippukuntaleirin yhteydessä tai pelkkänä sudenpentujen leirinä. Kummallakin vaihtoehdolla on omat hyvät ja huonot puolensa; johtajat päättävät siitä, minkälainen järjestely sopii juuri heidän lippukuntaansa ja heidän sudenpennuilleen. LEIRIN OHJELMASTA Leirikaste: Leirikasteesta liikkuu usein mitä hurjempia juttuja, ja joskus voikin käydä niin, että sudenpentu ei uskaltaudu leirille mukaan leirikasteen pelossa. Kuten kaikessa muussakin toiminnassa sudenpentujen kanssa leirikasteessa korostuu erityisesti turvallisuus. Jännitystä saa olla, mutta tulee muistaa, että monelle sudenpennulle silmät sidottuina kulkeminen on jo muistamisen arvoinen kokemus. Nöyryyttäminen ja nolaaminen eivät muutenkaan kuulu partioon. Paras leirikaste on sellainen, joka kohottaa sudenpennun itsetuntoa hänen selviydyttyään nokkeluutta vaativasta tehtävästä. ILTANUOTIOT Iltanuotiot kuuluvat partioon. Sudenpentuleirillä iltanuotio on loistava tapa päästää sudenpennut itse suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmaa. Jos sudenpennuille annetaan tehtäväksi ohjelman valmistaminen, on heille myös annettava mahdollisuus sen esittämiseen. Johtajien tulee suhtautua sudenpentujen laatimiin ohjelmanumeroihin pingottamatta: se mikä on aikuisesta hauskaa, ei välttämättä huvita lasta ja päinvastoin. Erityisesti sudenpennut nauttivat siitä, kun johtajat saadaan tekemään hulluja ja osallistumaan kilpailuihin. Iltanuotiota varten voi koota leirilaulukirjan, joka sisältää kaikki tutuimmat leirilaulut. Tällöin kaikki pääsevät laulamaan. OHJELMAPISTEET Leirin ohjelmapisteet rakentuvat leirin kantavan teeman ympärille. Ohjelmapisteiden tehtävien tulee olla sellaisia, että ne ovat vaatimustasoltaan sudenpennuille sopivia ja että tytöille ja pojille on yhtä paljon houkuttelevia tehtäviä. Mukavinta on, jos ohjelmapisteistä jää käteen jotain kotiin vietävää. 6
VESI Yleensä leirit pidetään vesistön läheisyydessä. Tämä vaatii johtajilta erityistä tarkkaavaisuutta ja yhteisten pelisääntöjen selväksi tekemistä. Varsinkin sään ollessa helteinen tulee uimamahdollisuuksia järjestää riittävästi. Johtajien on hyvä olla tietoisia lasten uimataidosta. Uinti-, veneily- ja melonta-aikoina on rannassa johtaj(i)a valvomassa. Uimapareja voi myös kokeilla, mutta tällöinkin on syytä pitää aikuinen rannassa valvomassa. Melontaa ja veneilyä varten sudenpennut opetetaan leirin ensimmäisinä päivinä melomaan ja soutamaan melontakoulussa, jonka suoritettuaan he saavat melontaluvan. Tämän jälkeen he saavat lähteä melomaan ja soutelemaan sovittuina aikoina johtajan valvonnassa. Rannalla tulee olla varavene mahdollisia pelastustehtäviä varten. Vesillä käytetään aina pelastusliivejä. VIERAILUPÄIVÄ Jos leiri on nelipäiväinen tai lyhyempi, on vanhempien vierailut syytä ajoittaa leirin viimeiseen päivään. Näin pennut eivät pääse livistämään kotiin, jos vaikkapa sää ei ole suosinut leiriä. Kotiikäväkään ei pääse yllättämään, kun kotiin pääsee vanhempien kanssa. Samalla vanhemmat tutustuvat leiriin ja johtajiin. Vierailujen tavoin kannattaa puhelinsoitot säästää todella ongelmallisia tapauksia varten. Vanhempien äänen kuuleminen saa helposti aikaan koti-ikävän, vaikka siihen mennessä sitä ei vielä olisi ollutkaan. Sudenpennut eivät myöskään tarvitse omaa matkapuhelinta leirillä. Vierailupäivän ohjelmaan voi kuulua leiriolympialaisia, leirillä tehtyjen esineiden näyttely sekä löytötavaroiden kauppaamista (vanhemmat tunnistavat useimmiten lastensa tavaroita paremmin kuin lapset itse). 7
LEIRIRUTIINEJA LIPUNNOSTO Päivä aloitetaan partiomaiseen tapaan lipunnostolla. Sudenpennut oppivat täsmällisyyttä rutiinien avulla. Päivä alkaa yhdessä ja samalla voidaan kertoa päivän tulevasta ohjelmasta. Lipunnoston yhteydessä voidaan kerrata yhteisiä pelisääntöjä ja muistuttaa leirin aikana ilmenneistä ongelmista samoin kuin kehua onnistumisista. Aamulla voidaan pitää myös hartaus. RUOKAILUT Ruokailuissa sudenpennut oppivat jonottamaan omaa vuoroaan. Kuitenkin johtajien tulee valvoa, että jokainen sudenpentu syö riittävästi. Jos joku ei syö, tulee tarkistaa, mistä se johtuu (koti-ikävä, äiti pakannut eväät mukaan, liikaa karkkia jne.). Lisäksi riittävästä juomisesta tulee huolehtia siten, että mehua tai vettä on koko ajan tarjolla ja että pentuja kehotetaan juomaan. Sudenpentu ei välttämättä uskalla pyytää juotavaa, vaikka hänellä olisi jano. Ruokailun jälkeen jokainen tiskaa omat astiansa. Leirilläkin noudatetaan hyviä tapoja kuten ruokalaulujen laulamista, kiittämistä ja lakin ottamista pois ruokailun ajaksi. Ruokalista kannattaa valita sudenpennun maun mukaan, siitä voi järjestää jopa kyselyn ennen leiriä. PESEYTYMINEN JA VAATETUS Jos sudenpennut on jaettu pentueisiin, voi pentueen johtaja ohjata sudenpentuja peseytymisessä ja vaatteiden vaihdossa. Neljän päivän leirin aikana jokaisen sudenpennun olisi hyvä käydä ainakin kerran uimassa siten, että hän myös peseytyy. Kädet pestään ennen ruokailua ja vessakäyntien jälkeen. Myös tiskatessa kädet puhdistuvat. Pentueen johtajat voivat tarkkailla, että pennut pukevat uimisen jälkeen puhtaat alusvaatteet ja että he kulkevat kuivissa vaatteissa. Telttatarkastuksissa voidaan katsoa, että jokainen säilyttää likavaatteet niille varatussa muovikassissa eikä esimerkiksi omassa makuupussissaan. 8
NUKKUMINEN Sudenpentu on vielä melko pieni lapsi, joten hänen öinen unentarpeensa on vähintään kahdeksan tuntia. Lisäksi ulkonaolo ja aamusta iltaan touhuaminen väsyttävät. Johtajien tuleekin rakentaa ohjelma sellaiseksi, että yöunta tulee riittävästi. Hiljaisuus tarkoittaa hiljaisuutta, myös johtajille. Päivällä voi varata esimerkiksi lounaan jälkeen vapaa-aikaa, jonka pentu voi käyttää haluamallaan tavalla, vaikka päiväunilla. Illalla pentueenjohtajat viipyilevät telttojen ympärillä siten, että hiljaisuus laskeutuu leiriin. Kukkujille voi järjestää esimerkiksi Aku Ankka -kirjastosta luettavaa taskulampun valossa. KÄYMÄLÄT Leirillä vessat tulee rakentaa sellaisiksi, että sudenpentu uskaltaa siellä käydä. Riukula ei riitä sudenpentujen leirikäymäläksi, vaan pennun on pystyttävä istumaan siinä tukevasti ja rauhassa isommallakin tarpeella. Käymälän on hyvä sijaita tarpeeksi lähellä leiriä, jotta sudenpentu uskaltaa lähteä käymään siellä myös yöllä. 9
LEIRILLÄ VAANII VAARA KOTI-IKÄVÄ Koti-ikävän ilmenemistä sivuttiin jo kohdassa vierailupäivä. Koti-ikävä puhkeaa usein illalla tai silloin kun ohjelmassa ei ole ohjattua toimintaa. Yksi hyvä keino on kuljettaa leirillä Aku Ankka -taskukirjastoa, josta jokainen voi lainata iltalukemista. Kirjaa voi myös luettaa ääneen sudenpennulla kuuntelevalle johtajalle, jolloin sudenpentu saa muuta ajattelemista. Koti-ikävästä voi myös keskustella pennun kanssa: mistä se johtuu, ketä pentu ikävöi, millaista leirillä on ollut. Jos pentu on pitkään, esimerkiksi seuraavaan aamuun asti, todella ahdistunut ja hänellä on voimakkaita fyysisiä oireita, lienee kotiinlähtö paikallaan. TURVALLISUUS Varsinkin monelle pojalle on puukko tärkeä retkivaruste. Yhteiset pelisäännöt tulee kuitenkin olla kaikille selvät: missä veistellään, milloin ja mitä. Puukkoa ei välttämättä sudenpennun tarvitse edes kuljettaa vyöllä, vaan se otetaan esiin vain tarvittaessa. Tulitikut eivät kuulu sudenpennun retkivarusteisiin, sillä heillä ei ole mitään tarvetta nuotion tekoon. Tikkuja saa lainaksi johtajilta tarpeen tullen. Kekseliäs sudenpentu voi tulitikkujen avulla tehdä suihkutettavasta hyttysmyrkystä liekinheittimen. Ennen leiriä johtajat tutustuvat SP:n Turvallisuusohjeisiin ja toimivat niiden mukaisesti. Turvallisuusohjeissa on esimerkiksi maininnat leirinjohtajan ja muiden johtajien pätevyysvaatimuksista. SAIRASTUMISET Leiriläisten terveydentila (mahdolliset sairaudet ja allergiat sekä niiden hoito ja lääkkeet) on johtajan tiedossa jo ennen leiriä. On otettava kuitenkin huomioon, että myös leirin aikana voi sairastua. Kun kysymyksessa on lapsi, joka on mahdollisesti sairastunut flunssaan tai vatsatautiin, on hänet toimitettava kotiin mahdollisimman pian. Todellinen sairaus kannattaa oppia erottamaan koti-ikäväsairastamisesta. Kuumemittari kuuluu sudenpentujohtajan ensiapuvarustukseen. 10
PELOT Jos sudenpentu on ensimmäistä kertaa yötä metsässä, teltassa tai poissa kotoa ilman vanhempia, on hyvä huolehtia siitä, että läsnä on aina aikuinen, jolla on aikaa kuunnella sudenpennun huolia. Lapsen pelkoja ei koskaan tule aliarvioida, vaan tulee ottaa selvää, mikä on pelon todellinen syy. Kummitusjutut ja pelottelut metsän eläimistä eivät kuulu sudenpentuleirille. Pennut kannattaa tutustuttaa hyvin leirialueeseen, jotta pimeässäkin löytää esimerkiksi käymälään. Joku johtajista voi yöpyä sudenpentujen läheisyydessä siltä varalta, että yön aikana joku pennuista esimerkiksi sairastuu tai ei saa makuupussiaan auki. Jokaiseen telttaan voidaan myös majoittaa johtajaikäinen partiolainen. 11
LEIRIN JÄLKEEN AIHEESTA VOI LUKEA LISÄÄ Leirin jälkeen huolehditaan luonnollisesti tavarat kuntoon. Tärkeää on kuunnella sudenpentujen ja vanhempien palaute leiristä, vaikka jo leiripaikalla kotiin lähdettäessä tai syksyn ensimmäisessä kokouksessa. Vaikka pennut eivät välttämättä osaa kovinkaan tarkkaan arvioida leirin onnistumista, antavat jo kommentit ruoka oli hyvää ja vapaa-aikaa oli tarpeeksi osviittaa siitä, millaisia seikkoja kannattaa ottaa huomioon seuraavaa leiriä suunniteltaessa. Muistettava on, että leiri tehdään sudenpentuja varten. Sudenpentujen kanssa voi jo leirillä kirjoittaa jutun lippukuntalehteen sekä paikallislehteen. Kesäinen sudenpentuleiri muodostuu vähitellen perinteeksi. Jos tuntuu, että omassa lippukunnassa ei ole voimia järjestää leiriä, kannattaa ottaa yhteyttä lähialueen muihin lippukuntiin ja järjestää alueen partiolaisten kanssa yksi isompi leiri. Sudenpennuille olisi hyvä tarjota mahdollisuus leireilyyn, jotta vartioikäisenä pidemmille leireille osallistuminen ei muodostuisi kynnykseksi. Leirit ovat olellinen osa partiotoimintaa, myös sudenpennuilla. Laumanjohtajan käsikirja. 4. painos. Oy Partio Scout Ab, 2001. Johtajasusi - sudenpentujohtajan kirja. 3.painos. Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, 1989. (ei enää myynnissä.) Turvallisuusohjeet. Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. 1999. Turvallisuusmääräykset partiotoimintaan vesillä. Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, 1997. Melontaopas. 2. painos. Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, 1997. Leirikokki. Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Lippukunnan kesäleiri - vihjemateriaalia lippukuntaleirin järjestäjälle. Lippukuntakansio. Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, 1997. 12
LIITE 1. LEIRI-ILMOITTAUTUMINEN Tervetuloa viettämään sudenpentuleiriä Merten kauhujen kanssa! Merten kauhut valtaavat Kurjalammen rannat lippukuntamme perinteisellä sudenpentuleirillä. Leiri alkaa torstaina 14.6. ja päättyy sunnuntaina 17.6. 2001. Leirille menemme yhteisellä linja-autolla. Takaisin tulemme vanhempien kyydillä vierailupäivän päätyttyä. Leirin hinta on 25 pennulta, sisarushinta 20. Leirin johtajana toimii Pauli Partiolainen (puh. 012 345 678). Mukana ovat myös muut lippukuntamme tutut johtajat. Lisätietoja voi kysellä leirinjohtajalta suoraan tai omalta laumanjohtajalta. Ilmoittaudu alla olevalla lomakkeella omalle laumanjohtajalle 4.5.2001 mennessä. Ilmoittautuneet saavat varsinaisen leirikirjeen, joka sisältää varusteluettelon, ajoohjeen ja maksukuitin, toukokuun loppuun mennessä. Lähde mukaan merirosvoseikkailuun! Ilmoittautuminen Merten kauhut -sudenpentuleirille 14.-17.6.2001 Sudenpennun nimi:... Lauma:... Osoite:...... Puhelin kotiin ja numero, josta tavoittaa leirin aikana: (... )... (...)... Allergiat, sairaudet ja erikoisruokavaliot:...... Uimataito: hyvä keskinkertainen huono Annan luvan lapselleni osallistua sudenpentuleirille 14.-17.6.2001...... Huoltajan allekirjoitus Nimenselvennys 13
LIITE 2. LEIRIKIRJE Olet lähdössä viettämään hauskaa sudenpentuleiriä! MERTEN KAUHUT Merten kauhut valtaavat Kurjalammen rannat 14.-17.6.2001. Lähdemme kololta torstaina klo 9.00 yhteisellä linja-autolla ja vierailupäivän jälkeen leirin päätyttyä sunnuntaina klo 15.00 lähdemme kohti koloa vanhempien kyydeillä. Tilisiirto on tämän kirjeen mukana, maksa sillä leirimaksu eräpäivään mennessä. Leirillä yövytään teltoissa. Tarvittavat varusteet kannattaa nimikoida huolellisesti, jotta ne pysyisivät oikeilla omistajillaan. Tavarat pakataan reppuun tai isoon kassiin muovipusseissa. Tavaroita ei tarvitse kantaa montakaan metriä. Sudenpentu on hyvä ottaa mukaan pakkaamiseen, jolloin hän itsekin tietää mitä hänellä on mukana. Varusteet: makuupussi ja makuualusta istuinalusta partioasu yöasu (lämmin; pipo, villasukat) alusvaatteita, sukkia saappaat, sadetakki ja -housut peseytymisvälineet uimapuku ja pyyhe lakki/lippis taskulamppu, varaparistot muoviset ruokailuvälineet (haarukka, veitsi, lusikka, lautanen ja muki) kangaspussissa työkäsineet puukko suorituskirja muistiinpanovälineet laastaria, omat lääkkeet hyttysmyrkky unilelu Leiri päättyy sunnuntaina vierailupäivään, joka alkaa klo 13.00. Vierailupäivän ohjelmassa on leiriolympialaiset, leirin esittelyä, kaarnavenenäyttely, kahvitus sekä lipunlasku klo 14.30, minkä jälkeen alkaa kotimatka. Jos jollakulla ei ole kyytiä kotiin, pyydetään siitä ilmoittamaan leirinjohtajalle ennen leiriä. Ohessa on kartta ja ajo-ohje leirille. Leirin aikana hätätapauksissa leirinjohtajan matkapuhelimeen voi jättää soittopyynnön. Leiriltä ei ole mahdollisuutta soittaa kotiin leirin aikana muutoin kuin hätätapauksessa. Lisätietoja antavat omat laumanjohtajat sekä leirinjohtaja Pauli Partiolainen puh. 012 345 678. Meriseikkailu odottaa sinua! 14
LIITE 3. OHJELMARUNKO Sudenpentuleirin ohjelmarunko neljän päivän leirille Torstai 9.00 lähtö kololta, ajo leiripaikalle 10.30 saapuminen leiripaikalle, leirinjohtajan tiedotukset, majoittuminen 12.30 lounas 13.30 lipunnosto ja leirin avajaiset 14.00 rakentelu jatkuu 15.00 välipala 15.30 maastoleikki ja melontakoulu 17.30 päivällinen 18.00 valmistautuminen avajaisiltanuotioon 19.00 avajaisiltanuotio 21.00 iltapala ja iltatoimet 22.00 hiljaisuus Perjantai 8.00 herätys, aamutoimet 8.30 aamupala 9.30 lipunnosto 10.00 ohjelmapisteet 12.00 lounas 13.00 ohjelmapisteet 15.00 välipala 15.30 leikkejä, kilpailuja; yhteistä toimintaa 17.30 päivällinen 18.30 ohjattua vapaa-aikaa: pelejä, melontaa, uintia 20.30 leirikaste 21.30 iltapala, iltatoimet 22.30 hiljaisuus Lauantai 8.00 herätys, aamutoimet 8.30 aamupala 9.30 lipunnosto 10.00 ohjelmapisteet 12.00 lounas 13.00 ohjelmapisteet 15.00 välipala 15.30 sauna, uintia, melontaa, soutelua 18.00 päivällinen 19.00 päätösiltanuotio 21.00 iltapala, iltatoimet 22.00 hiljaisuus Sunnuntai 8.00 herätys, aamutoimet 8.30 aamupala 9.30 lipunnosto 10.00 leirijumalanpalvelus 11.00 pakkaamista, leirin purkaminen alkaa 12.00 lounas 13.00 vierailupäivä alkaa, leiriolympialaiset 14.30 välipala ja kahvit 15.00 lipunlasku ja leirin lopetus 15