LYHENNELMÄ TIESUOLAN KÄSITTELYN ERGONOMISESTA TUTKI- MUKSESTA TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS JÄRJESTELYTOIMISTO TVH 2.841

LYHENNELMÄ TIESUOLAN KÄSITTELYN ERGONOMISESTA TUTKI- MUKSESTA TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS JÄRJESTELYTOIMISTO TVH 2.841

y 1

PEKKA HUOVINEN LYHENNELMÄ TIESUOLAN KÄSITTELYN ERGONOMISESTA TUTKI - MUKSESTA TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Järjestelytoimisto 1975

ISBN 951-46-1580-8

S ISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 TUTKINUSTULOKSET 2.1 Yleistä 2.2 Nosto ja kantotyöt 2.21 Purkaus rautatievaunusta kuorma-autoon 2.22 Varastointi 2.23 Siirto käteisvarastoon 2.24 Käyttöönotto 2.25 Käsittelyketjun kuormittavuus 2.3 Kalsium- ja natriumsuolojen vaikutus terveyteen. TIESUOLAN KÄSITTELYN ERGONOMINEN JÄRJE TELY 3.1 Yleistä 3.2 Lyhyen tähtäyksen toimenpiteet 3.3 Pitkän tähtäyksen toimenpiteet

1 1 JOUDANTO 1.1 Yleistä Tiesuolan käsittelyn ergonominen tutkimus liittyy käsittelyn koneellistamista ja kustannuksia selvitteleviin tuotantoteknisiin ja kunnossapitoprojekteihin. Aloite käsittelyn tutkimiseen tehtiin työntekijöiden taholta syksyllä 1973. 1.2 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tavoitteena on tiesuolan käsittelyn kuormittavuden ja suolan kemiallisten haittojen selvittäminen. Tutkimuksen osatehtävänä on - selvittää pakkaus-, hankinta- ja toimitustavan vaikutukset käsittelyn kuormittavuuteen, - kartoittaa varastotilat ja selvittää niiden ominaisuuksien vaikutus käsittelyn kuormittavuuteen, - analysoida työvälineet ja -koneet, niiden soveltu- 'v-uus tiesuolan käsittelyyn, - kartoittaa työntekijään kohdistuvat terveys- ja työturvallisuushaitat käsitt6lytilanteissa, - selvittää tiesuolan vaikutukset ihmisen elimistöön ja ne toimet, joihin on ryhdyttävä mandollisten terveyshaittojen torjumiseksi, - selvittää käsittelyn kuormittavuus työntekijää kohti ja käsittelyn osuus koko työajasta, - tiesuolan käsittelytilanteen ergonominen ja samalla taloudellinen järjestely 5 so. esittää tutkimustulosten perusteella käsittelyn kuormittavuutta, terveyshaittoja ja työtapaturmia vähentäviä muutoksia tiesuolan kemiallisessa koostumuksessa, varastotiloissa, menetelmissä, koneissa ja välineissä sekä itse käsittelyssä.

1.3 Tutkimusmenetelmät Nykyinen tilanne kartoitettiin kyselyn (91 tmp), haastattelujen ja työhygienisten mittausten avulla. Lisäksi Työterveyslai toksen lääketieteen osastolta pyydettiin lausunto kalsium- ja natriumkloridin vaikutuksista. 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Yleistä Nykyisissä käsittelymenetelmissä esiintyvät suurimmat terveys- ja työturvallisuushaitat ovat: - raskaat nosto- ja kantotyöt - suolan kemialliset haittatekijät. 2.2 Nosto- ja kantotyöt Tällä hetkellä esiintyy raskaita nosto- ja kantotöitä suolan käsittelyvaiheessa eri menetelmillä seuraavasti. 2.21 Purkaus rautatievaunusta kuorma-autoon Purkaus rautatievaunusta kuorma-autoon suoritetaan nykyisin yleensä ilman apuvälineitä, ainoastaan 1-2 purkauksessa käytetään lastauskärryjä. Ilman apuvälineitä käsittelijä nostaa 35 t ja lastauskärryn avulla 10 t tiesuolaa työvuorossa. Purkaus ilman apuvälineitä kuormittaa käsittelijää siis 3 kertaa enemmän kuin lastauskärryn käyttö. Tiesuolavaunun saapumisesta ei tiedoteta etukäteen tiemestaripiireihin. Tiedon puute ja vaunun seisontapä.ivistä perittävä korvaus aiheuttavat äkillisen kuljetusvälineiden ja käsittelijöiden tarpeen. Urakkapalkkaus, jota käytetään useimmissa tiemestaripiireissä, vähentää käsittelijöiden tarvetta, nopeuttaa käsittelyä ja lisää käsittelijä kohdistuvaa kuorrnitusta 20-50 %. 2.22 Varastointi Rautatiekuljetuksista aiheutuu ylimääräinen tiesuolan käsittelykerta maantiekuljetukseen verrattuna. Varastoinnissa käytetään apuna lastauskärryä (5 %) sekä traktorikuormaajaa (10 %) rekka-auton purkamiseen. Suurin osa tiesuolasta varastoidaan miestyönä ilman apuvälineitä (85 %). 2

Jos kul,jetusväline mahtuu varastotilaan, kantomatka lyhenee, lavan korkuisia pinoja voidaan käyttää varastointitasona ja -portaina sekä säkin varastointi suorittaa parittain. Nykyisin käsittelijä suorittaa eri menetelmillä 1,1-1,3 nostoa jokaista työryhmän varastoimaa säkkiä kohti. Raskaita liikesarjoja sisältävien työnvaiheiden osuus vaihtelee 30-45 %, Kuormittavin liikesarja sisältyy säkkien pinoamiseen 2-3,5 metrin korkeuteen. 3 Varastotilojen ahtaus lisää tilastollista kuormittavuutta 25-35 prosentilla. Kuormittavin työnvaihe on säkin kanto yksin varastotilaan (10-20 in), mihin liittyy kanta säkkiportaita pitkin 2-3,5 metrin korkeuteen. Jos kuljetusväline mahtuu varastotilaan, Icäsittelijä nostaa ilman apuvälineitä 80 t, lastauskärryn avulla 25 t ja traktorikuormaajan avulla 30 t työvuorossa. Varastotilojen ahtaus hidastaa käsittelyä ja vähentää siten nosteltavia määriä 10-20 prosentilla aikayksikössä. Varastointi. ilman apuvälineitä kuormittaa käsittelijää 2-4 kertaa, lastauskärryn avulla lähes 2 kertaa enemmän kuin purkaus rautatievaunusta. Varastointi ilman apuvälineitä on 2 kertaa nopeampaa kuin muilla menetelmillä, mutta kuormittaa käsittelijää vastaavasti 3-6 kertaa enemmän. 2 23 Siirto käteisvarastoon Käteisvarastolla tarkoitetaan tiesuolan siirtämistä ja rikkomista laariin (kasaan), siiloun traktorikuormaajan tai hilmakuljettimen avulla. Käyttöönotto laarista (kasasta) suoritetaan koneellisesti. kuormaajalla ja siilosta vivun tai napin painalluksella. Käteisvarastoon siirretään 5-10 % tiesuolan kokonaiskulutuksesta. Siirto käteisvarastoon kuormittaa käsittelijää 2 kertaa enemmän kuin purkaus rautatievaunusta. Ilman apuvälineitä käsittelijä nostaa 10 t, lastauskärryn avulla 4-6 t, kuormaajan avulla 9 t ja hihnalailjettimen avulla 5 t tiesuolaa työvuorossa (1-2 tunnin aikana).

Siilonsiirrossa ovat kuormaaja ja hihnakuljetin yhtä nopeita (70-80 säkkiä/h). Ennen siirtoa voidaan säkit rikkoa kuormaajan kauhaan teräaseella. Hibnalia säkit rikotaan teräasee,ila tai heittämällä ne ritilän päälle. Kuormaajan käyttö kuormittaa käsittelijää lähes 2 kertaa enemmän kuin hihnakuljettimen käyttö. 2.24 Käyttöönotto Käyttöönotto on hihnakuljettimen avulla 1,5-2,5 kertaa nopeampaa kuin muilla nykyisistä menetelmistä. Hihnakuljettimen käytön kuormittavuus riippuu säkin rikkomistavasta. Kun tiesuolaa otetaan käyttöön hihnakuljettimen avulla, 60 % käsittelijöistä suorittaa 1,3 nostoa (ritilä), 10 % 1,7 nostoa (teräase) ja 30 % 2,0 nostoa (teräskynsi ja säkin rikkominen lavalla) työryhmän käsittelemää säkkiä kohti. Ilman apuvälineitä käsittelijä nostaa 25-65 t, lastauskärryn avulla 25 t, kuormaajan avulla 50 t, autonosturin avulla 30-40 t ja hihnakuljettimen avulla 50-130 t työvuorossa. 2.25 Käsittelyketjun kuormittavuus Suolan koko käsittelyketjun kuormittavuus eri menetelmillä on laskettu ketjulle - purkaus rautatievaunusta kuorma-autoon - varastointi kuorma-autosta varastorakennukseen - käyttöönotto. Säkkien käsittely Ilman apuvälineitä tai hihnakul,jettimen avulla kuormittaa tunnissa käsittelijää 20-50 % enemmän kuin muut menetelmät. Edellisten menetelmäkapasiteetit ovat vastaavasti suuremmat (20-50 %) kuin muiden (esim. 63 tonnin suolavaunun purkaus ilman apuvälineitä kestää yhden, lastauskärryn avulla 1,5-2 työvuoroa, kun työryhmään kuuluu 6 miestä). 4 Lastauskärryn käyttö kuormittaa nykyisistä menetelmistä käsittelijää vähiten sekä aikayksikössä (160 nostoa/3 h) että käsiteltyä tonnia kohti (220 nostoa/4 t). Käsittely kärryn avulla kestää kuitenkin lähes 2 kertaa kauemmin kuin muilla menetelmillä.

Hihnakuljettimen kuormittavuus johtuu siitä, että ne ovat huonosti tiesuolan käsittelyyn soveltuvia. 5 Tilastollinen kuormitavuus vähenisi trukin ja kuormauslavan avulla 30 nostoon/h (käyttöönotto) ja nollaan, jos siirryttäisiin autonosturin ja kontin, tai kuorxnaajan ja irtosuolan käyttöön. 2.3 Kalsium- ja natriumsuolojen vaikutus terveyteen Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolta pyydetyssä lausunnossa todetaan, että kalsiumkloridi silmiin joutuessaan sitoo nestettä ja vaikuttaa lievästi syövyttävästi, iholla kuivattavasti ja mandollisesti syövyttävästi sekä aiheuttaa hengitysteiden limakalvoilla ärsytysyskää. Kalsiumklorldissa pieninä määrinä esiintyvät VI-arvoiset kromiyhdisteet saattavat aiheuttaa herkistymistä kuten ihottumaa ja astmaoireita. Natriuinkloridi vaikuttaa silmissä ja hengitysteiden limakalvoilla lievästi ärsyttävästi, iholla mandollisesti kuivattavast!. 3. TIESUOLAN KÄSITTELYN ERGONOMINEN JÄRJESTELY 3.1 Yleistä Tutkimustulosten perusteella on suunniteltu toimia, joihin on ryhdyttävä käsittelyssä esiintyvien haittojen poistamiseksi. Lyhyellä tähtäyksellä - alennetaan käsittelyn kuormittavuutta - estetään kalsiumkloridipölyn pääsy käsittelijän hengitys ilmaan. Pitkällä tähtäyksellä - koneellistetaan tiesuolan käsittely - siirrytään haitattoman aineen (tiesuolan) käyttöön.

3.2 Lyhyen tähtäyksen toimenpiteet: 3.21 Siirrytään ulko- ja käteisvarastointiin 3.211 Ulkovarastointi Varastotilojen täyttöasteen alentamiseen käytetään ulkovarastointia. Samalla voidaan vähentää siirtoja varaston sisällä. Varastoalueen pohja on päällystettävä ja suolaveden pääsy pohjaveteen estettävä. Varastoa ei saa sijoittaa pohjavedenottamon suoja-alueelle. 3.212 Käteisvarastointi Sijoittamalla käteisvarasto varastotilan keskelle lyhenevät siirtomatkat. 3.213 Muita toimenpiteitä Nykyisiä varastoja on korjattava ja mikäli ulkovarastointiin ei siirrytä on uusien varastojen tarve suuri. Tiesuolan käsittelyyn soveltuvan varaston lattiapinta-alan olisi oltava nykyistä (100 m 2 ) 2-3 kertaa suurempi. Varastojen saneeraus ja rakentaminen olisi aloitettava Keski-Suomen ja Mikkelin piireistä. Suolavaraston ominaisuuksia ja saneerauskohteita: - varastointitaso on nostettava kuorma-auton lavan korkeudelle (1.25-1.30 m), jolloin skit voidaan kantaa tai kärrätä suoraan varastoon. Kun pinojen enimmäiskorkeus rajoitetaan 1.0-1.5 m, tilan vapaaksi korkeudeksi riittää nykyinen 3.5-4.0 m (huom. koneiden käyttö tulevaisuudessa kts. 3.32). - hiekka, maa ja sorapohjaiset varastot olisi päällystettävä. Päällyste on voitava puhdistaa suolasta. Natriumkloridi syövyttää betonia, joten betonilattioita tulee välttää. - tiesuolaa käsitellään nykyisin lmpötiloissa, jotka poikkeavat nosto- ja kantotyössä suositeltavasta lämpötilasta. Varastotilan lämpötila ei saisi yht- 0 taa 19 C.

- ilmanvaihtoa tarvitaan läminön poistamiseen ja hen- gitysilman vaihtumiseen. Ensisijaisesti pyritään estämään pakokaasujen ja suolapölyn pääsy hengitysilmaan. - tiesuolan käsittelytiloissa tulisi olla vähintään 100 lulcsin valaistusvoimakkuus. 3.22 Suunnitellaan säkkien käsittelyyn soveltuvat apuvälineet ja muutetaan nykyiset lastauskärryt, hihnakuljettimet ja muut välineet käsittelyyn soveltuviksi. 3,221 Kuorma-auto Lavan reunojen avattavuus helpottaa säkkien siirtoa. Avattavan osan pituus olisi oltava vähintään 200 cm. Konttiin tai muuhun suurpaukkaukseen siirtyminen edellyttää autonosturien määrän lisäämistä nykyisestä. Nosturiautojen käyttö olisi suunniteltava päivittäin ja viikottain. Apuvälineenä voidaan käyttää nostokoukkua, nostokorvaketta tai -silmukkaa. Nosturin rikkoutumisen estämiseksi on käytettävä ylikuormasuojaa. Nosturissa on oltava selvä merkintä sen suurimmasta sallitusta kuormauksesta eri etäisyyksillä. Lavalle nousemisessa ja laskeutumisessa olisi käytettävä irtotikkaita, jotka sijoitetaan lavan reunaan tai perälautaan. 3.222 Lastauskärry Säkkien kuljetukseen suunniteltu kärry puuttuu. Nonet nykyisin käytettävissä ovat raskastekoisia eikä niitä voida tasapainottaa. Pienikin kärryn kahvoja kohottava voima (0-5 kp) lisää kärräyksen kuormittavuutta. Jos rengaskokoa suurennettaisiin nykyisestä (8-10 tuumaa) 16 tai 21 tuumaan, kärräyksen kuormittavuus alenisi 75-80 prosenttiin nykyisestä. Rengaspaineen lisäys 4 kilopondiin vähentää kuormittavuutta 5-1( prosentilla. Hyvä lastausasento edellyttää, että käsittelijä voi asettaa ja nostaa säkin kärrystä 80-100 cm:n korkeudella lattiasta, ts. käsittelytaso vakioidaan jousen tai muun laitteen avulla. Ii

Hyvän lastauskärryn ominaisuudet (kuva 1): - asetus- ja nostokorkeus vakio (80-100 cm) - kärry vakaa lastausasennossa - renkaan halkaisija 20-30 tuumaa, rengaspaine 3-4 kp - kahvojen korkeus käsittelijän mukaan 70-80 cm. tasapainote t- tu kuorma f asetus- ja nos tokorkeus vakio (U0-100 cm) kahvojen korkeus käsittelijfl mukaan! (70-80 cm)i vakaa lastausaseflflo8sa jousitettu, mekaaninen nostolaite renkaan halkaisija hydrauiinen 20-30 tuumaa, ti rengaspaine 3-4 kp Kuva 1. Suolasäkkien kuljetukseen soveltuvan kärryn perusominaisuudet 3.223 Lastaus silta Säkkien käsittelyyn sopivan lastaussillan on oltava: - kevyt käsitellä, paino alle 35 kiloa, - leveydeltään jaollinen kuorma-auton lavan suhteen (perusleveys 200 cm), - karkea, pitävä kanto- ja työntöalusta, - varustettu pidikkeillä, jotka estävät sillan liukumisen käsittelyn aikana, sekä - varustettu suojakaiteilla, jotka voidaan tarvittaessa irroittaa. 3.224 HihIakuljetin Nykyisiä kuljettimia on muutettava siten, että käsittelyssä esiintyvät terveyshaitat pystytään poistamaan. Kuljettimen runko muutetaan: - liukuvaksi hihnan pituussuuntaan niin, että kuljettimen alapää saadaan tarvittaessa ulottumaan lattiaan

- niin pitkäksi (8-10 m), että kuljetin ulottuu varaston kattoon 3-4 m korkeuteen ja vesisäilön aukolle, sekä - säädettäväksi korkeussuuntaan molemmista päistä. Kuormaussuppiloon asennetaan viiltoleikkuri suojuksineen, tehokas kohdeimu ja sen korkeus säädetään käsittelytasoon (70-80 cm). Säkki siirretään suppiloon pitkin rullarataa, jonka pituutta voidaan säätää ja sijaintia muuttaa suppilon laidalta toiselle. leikkurin SUO jus ilarata kohde imut ylä- ja keskiosaan 70-ao c viilto- \ )J'i - - - le i kkuri -. säkin osat poistetaan sivulta suppio :o:u lattiaan Kuva 2. Säkkien rikkomiseen sopivan kuormaussuppilon perusominaisuudet Kuljettimen jatkuvalla suunnittelulla voidaan poistaa käsittelytilanteessa esiintyviä haittoja: - kokonaispainoa vähennetäjin ja pyörästön ominaisuuksia parannetaan niin, että kuljettimen siirto käy vaivattomasti, - kuljettimen korkeutta säädetään mekaanisen laitteen avulla nykyisen miestyön sijasta, - päätyrummun ja rungon välinen nielu suojataan, ja - käynnistin-, pyörimissuunnan vaihto- ja pysäytinkatkaisija koteloidaan.

10 3.225 Vesisäiliö Säiliön aukkoa suurentamalla kalsiumkloridi voitaisiin kuormata säillöön suoraan kauhasta tai hihnaa pitkin. Aukon kansi olisi voitava avata ja sulkea esim. vetokoukun avulla. Jos liikkumista säiliön päällä ei näin tai muulla tavoin tehdä tarpeettomaksi, on säiliöön asennettava tikkaat, kulkutelineet ja suojakaiteet tapaturmien torjumiseksi. Vedenotto olisi järjestettävä ns. letkupukin avulla. Polttomoottoripumppujen melutasoa olisi alennettava alle 85 db (A). 3.23 Laaditaan tiesuolan toimitus- ja varastointisuunnitelmat piireittäin Toimitussuunnitelman avulla voitaisiin varastoinnin tarve jakaa tasaisesti koko kaudelle. Ohjelmoidut toimitukset tasoittaisivat huippuja ja vähentäisivät korkealle pinomisen tarvetta. Toimitussuurmitelman avulla tietäisi tiemestari etukäteer kuljetuskaluston ja käsittelijöiden tarpeen. 3 24 Siirrytään rautatiekuljetuksista maantiekuljetuksiin Rautatiekuljetuksista aiheutuu ylimääräinen käsittelykerta maantiekuljetuksiin verrattuna. Mikäli rautatiekuljetuksia jatketaan on siirryttävä irtosuolan tai konttien käyttöön. Tällöin on purkaus tapanduttava koneellisesti (alta purettavat vaunut, nosturit). 3.25 Opetetaan käsittelijöille oikea säkkien käsittelytekniikka Oikea säkkien käsittelytekniikka vähentää selän kuormitusta ja parantaa työturvallisuutta. 3.26 Hankitaan tarvittavat henkilökohtaiset suojavälineet ja opetetaan niiden oikea käyttö 3.261 Suojavaatetus Työvaatetuksen on toimittava lämmönsäätelijänä ulkoiluan ja työskentelijän lämmöntuoton välillä. Kangasmateriaalin on oltava vettä ja hygroskooppista suolaa hylkivää.

Kädet on suojattava pehmeillä käsineillä, jotka auttavat pitävän otteen saamisessa. Jalkineiden on oltava tukevat, leveäpohjaiset ja liukumattomat. 3.262 Suojaimet Kalsiumkloridisäkkiä rikottaessa ja tyhjennettäessä on ihon lisöksi suojattava myös silmät ja hengitystiet. llengityssuojain ei saa vaikeuttaa käsittelijän hapensaantia. 3.3 Pitkän tähtäyksen toimenpiteet 3.31 Siirrytään säkistä suurpakkaukseen ja irtosuolan käyttöön 3.311 Suurpakkaus Konttiin tai muuhun suurpakkaukseen siirryttäessä on käsittely koneellistettava. Tällöin on lisättävä kuorma-autonosturien määrää, tai suunniteltava traktorikuormaajaan haarukka tai muu nostolaite, tai hankittava konttien käsittelyyn sopivia trukkeja. Kontin ominaisuudet: -. kokoon taitettava molemmin puolin avattava - sään kestävä - koko: 500-1000 suola-kg. Säärikestävyyden tuomat edut: - kontit voidaan kuljettaa avovaunussa tai lavalla - kontit voidaan sijoittaa tien viereen hiekkalaatikon tapaan ts. ohjelmoidulla varastoinnilla poistetaan tarve ajaa varastolle suolauksen aikana - ulkovarastointi mandollista. 11 nostolenkit kaikis3a nurkiasa Kuva 3. Kontti ]aukaisu1ajte, joka voidaan avata maasta kasin

3.312 Irtosuola Natriu.mkloridin ja mandollisen uuden vaarattoman tiesuolan osalta voidaan siirtyä irtosuolatoimituksiin, sen sijaan kalsiumkloridi ei Läily irtonaisena eikä sitä saa päästää hengitysilmaan. Irtosuolatoimituksiin siirtyminen edellyttää - kuljetuskalustoa, joka voidaan lastata ja purkaa koneellisesti - koneellista varastointia ja käyttöönottoa - toimia, jotka estävät suolapölyn pääsyn hengitysilmaan. 3.32 Suunnitellaan koneelliseen käsittelyyn soveltuvat varastoalueet ja tilat Varaston tilat on mitoitettava käytettävien koneiden mukaan. Kulkuteiden on oltava vähintään 3 m levyisiä. Jos halutaan käyttää trukkeja, autonosturia tai haarukkakuormaajaa suurpakkausten nostoon, varaston vapaata korkeutta on lisättävä nykyisestä (3.5-4.0 m) vähintään 5 m. 12 3.33 KäynnistetWin lääketieteellinen tutkimus ja seuranta Tiesuolojen terveydellisiä vaaroja ei nykyään tunneta. 3.34 Käynnistetään tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena on ha!- tattoman tiesuolan kehittäminen