Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 75/2011/1 Dnro ISAVI/287/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.8.2011 ASIA HAKIJA Pieksämäen kaupungin Haapakosken jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Pieksämäki Pieksämäen Vesi PL 125 76101 Pieksämäki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN ASIAN VIREILLETULO HAKEMUKSEN KUVAUS Jätevedenpuhdistamon toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) nojalla oltava ympäristölupa. Etelä- Savon ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen (21.2.2002) mukaisesti hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tullut jättää 31.12.2010 mennessä. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Hakemus on tullut vireille 28.12.2010. Toimintaa koskevat luvat Etelä-Savon ympäristökeskus on myöntänyt luvan 21.2.2002 jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Puhdistetut jätevedet johdetaan Haapajokeen, joka laskee Haapajärveen. Päätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla niin, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistustehon on oltava molempien kohdalla vähintään 90 % ja puhdistustulokset lasketaan vuosikeskiarvona ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet mukaan lukien. Sijainti, kaavoitus ja häiriintyvät kohteet Puhdistamo sijaitsee Pieksämäen kaupungin Haapakosken taajamassa kiinteistöstä Luhtikoski (593-428-12-0) vuokratulla 2 000 m 2 suuruisella alueella Haapajoen ran-
nalla. Haapakosken taajama sijaitsee pääosin puhdistamon eteläpuolella, mutta asutusta on myös laitoksesta pohjoiseen. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 150 m. Noin 200-300 metrin etäisyydellä on Haapakosken tehdasalue, johon kuuluvat valimo sekä sahalaitos ja höyläämö. Muutoin Haapakosken taajaman ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Jätevesien purkualueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole yleisiä uimarantoja. Lähin pohjavedenottamo on noin 700 m etäisyydellä, mutta puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Alueella ei ole kaavaa. Puhdistamo ja sen toiminta Haapakosken taajaman jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1979 ja laitos on saneerattu täydellisesti vuonna 2000. Saneeraus oli välttämätön osin vanhentuneen tekniikan johdosta sekä nykyisille virtaamille liian väljän mitoituksen aiheuttamien ongelmien johdosta. Puhdistamo on yksilinjainen ja toimii biologis-kemiallisella rinnakkaissaostusprosessilla, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Allasjärjestelyt on toteutettu pakettiratkaisuna. Ylijäämäliete kuljetetaan sakeutettuna Pieksämäen kaupungin jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Saneerauksessa mitoituksen arvoina on käytetty keskivirtaamaa MQ 25 m 3 /d, mitoitusvirtaamaa q mit 2,5 m3/h, fosforikuormaa 0,25 kg/d ja BOD 7 -kuormaa 3,4 kg/d. Puhdistusprosessi tapahtuu puhdistamorakennuksen sisällä. Viemäröinti ja pumppaamot Jätteet Viemäriverkoston pituus on noin 4,2 km. Vuotovesien vähentämiseksi verkostoa on saneerattu. Väestörekisterin mukaan Haapakoskella viemäriin liitetyissä kiinteistöissä asuu tällä hetkellä 28 henkilöä. Tämän lisäksi alueella on muutama kiinteistö, jotka todennäköisesti ovat vapaa-ajan asuntona. Myös Haapakosken Tehdas on liitetty viemäriin. Tehtaalta tulee saniteettivesiä ja aiemmin myös jonkin verran jäähdytysvesiä. Jätevesipumppaamoita on verkostossa 3 ja lisäksi tulopumppaamo. Näistä tulopumppaamo kuluu puhdistamon automaattivalvontaan. Muut pumppaamot tarkastetaan 2 kertaa kuussa. Varsinaisessa jäteveden puhdistusprosessissa syntyviä jätteitä ovat puhdistamon ylijäämäliete ja välppäysjäte. Muusta toiminnasta syntyy pieniä määriä ongelmajätettä. 2
Vuosittain syntyvien jätteiden keskimääräiset määrät ja jätteiden sijoituskohteet ovat seuraavat: Jätelaji Jätetyyppi Määrä Sijoituskohde Ylijäämäliete (ka. noin 1%) Tavanomainen 20 m 3 /a Pieksämäen jätevedenpuhdistamo Välppäjäte Tavanomainen noin 0,1 m 3 /a Heinälamminrinteen jätekeskus, Kuopio Jäteöljy Ongelmajäte 20 l/a Ongelmajätteen keräyspiste Loisteputket Ongelmajäte 2 kpl/a Ongelmajätteen keräyspiste 3 Veden ja kemikaalien käyttö Puhdistamon talousvesi tulee Haapakosken verkostovedestä. Laitoksella käytetään talousvettä noin 40 m 3 vuodessa. Puhdistamolla talousvettä käytetään kemikaalin liuotukseen ja laitteistojen ja altaiden puhdistukseen. Käytetty talousvesi johdetaan puhdistusprosessin kautta vesistöön. Fosforin saostukseen käytetään ferrosulfaattia 500 600 kg/a. Ferrosulfaatin säilytys puhdistamotiloissa on enimmillään 200 kg. Puhdistamon tulo- ja vesistökuormitus Vuosina 2000 2009 puhdistamolle tuleva fosforikuorma on ollut keskimäärin 0,14 kg/d, typpikuorma 0,77 kg/d ja BOD 7 -kuorma 2,9 kg/d. Keskimääräinen jätevesivirtaama oli 13,5 m3/d. Vuosina 2001 2009 ei jätevettä ohitettu puhdistamolla eikä ylivuotoja ollut. Vuosina 2000 2009 keskimääräinen tulokuorma oli virtaaman osalta 52 %, BOD 7 :n osalta 58 %, fosforin osalta 56 % ja typen osalta 64 % mitoitusarvoista. Puhdistamon toimintaa haittasivat aiemmin kevätaikaan läheisen puron tulvavedet, mutta kaivojen korotuksen jälkeen tätä ongelmaa ei pitäisi enää olla. Vuosina 2001 2009 kokonaisteho puhdistuksessa poistumaprosentti on ollut fosforin osalta keskimäärin 93 %, typen osalta 13 % (vaihtelu huomattavaa), BOD 7 :n osalta 93 %, COD Cr :n osalta 78 % ja kiintoaineen osalta 88 %. Nitrifikaatioaste on ollut keskimäärin 62 %. Puhdistamolta lähtevän veden fosforipitoisuus on ollut vuosina 2001 2009 keskimäärin 0,72 mg P/l, typpipitoisuus 48 mg/l, ammoniumtyppipitoisuus 25 mg N/l, BOD 7ATU - arvo 8,4 mg O2/l, COD Cr -arvo 57 mg/l ja kiintoainepitoisuus 13,5 mg/l. Puhdistamolta vesistöön lähtevä fosforikuorma on ollut keskimäärin 0,014 kg/d, typpikuorma 0,77 kg/d, ammoniumtyppikuorma 0,33 kg/d, BOD 7ATU -kuorma 0,11 kg/d, COD Cr kuorma 0.78 kg/d ja kiintoainekuorma 0,19 kg/d.
4 Lupaehtojen täyttyminen Haapakosken puhdistamon toiminta ei täyttynyt lupaehtoja vuosina 2002 2009 seuraavilta osin: fosforin osalta pitoisuusvaatimus ei täyttynyt vuonna 2002 eikä puhdistustehovaatimus vuonna 2006, BOD 7 :n osalta puhdistustehovaatimus ei täyttynyt vuonna 2008. Muilta osin puhdistamon toiminta täytti lupaehdot. Päästöt ilmaan Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu pölypäästöjä. Jäteveden puhdistamon prosesseissa haihtuu ilmaan orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä puhdistusprosessin eri vaiheissa. Puhdistusprosessissa jätevedestä poistuu osa sen sisältämästä typestä. Typpi poistuu osin kaasuna osan sitoutuessa lietteeseen. Puhdistamolla koko jäteveden puhdistusprosessi tapahtuu rakennuksen sisällä. Ylijäämäliete ajetaan puhdistamolta Pieksämäen puhdistamolle kaksi kertaa vuodessa. Välppäjätteen käsittely ei aiheuta merkittävää hajua puhdistamotilojen ulkopuolelle. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Puhdistamokiinteistöllä tapahtuva toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Puhdistamon toiminta ei aikaansaa tärinää. Toiminnassa käytettävät kompressorit on sijoitettu rakennusten sisään, joten niistä ei aiheudu melua puhdistamotilojen ulkopuolelle. Melua syntyy vähäisessä määrin toiminnan aiheuttamasta ajoneuvoliikenteestä. Alueelle johtava tie kulkee asutus- ja teollisuusalueen kautta. Liikenne ja melu alueella on vähäistä. Lähin asutus sijaitsee 150 m:n päässä puhdistamoalueesta. Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Jäteveden puhdistuksesta ei aiheudu normaalin toiminnan aikana ympäristöriskiä. Toiminnan ympäristöriskit liittyvät pääosin poikkeuksellisen suuriin virtaamiin (laitoksen kapasiteetin mahdollisiin ylityksiin), biologisen ja kemiallisen prosessin toimintahäiriöihin sekä korjaus- ja määräaikaishuoltojen edellyttämiin erityisjärjestelyihin tai onnettomuustilanteisiin, joista saattaa seurata: vesistön pilaantumista pohjaveden pilaantumista työntekijöiden altistumista Puhdistamon biologisen prosessinosan toimintaa saattaa häiritä mikrobeille myrkyllisen päästön kulkeutuminen jäteveden mukana puhdistamolle. Tällöin puhdistamon mikrobikanta voi tuhoutua joko osittain tai kokonaan, mistä voi seurata lisääntyneitä päästöjä ja hajuhaittoja. Poikkeus- ja häiriötilanteiden aiheuttamia ympäristöriskejä pienennetään seuraavin toimenpitein:
Viemäriverkon vuotovesien määrää pienennetään viemäriverkoston saneerauksella. Puhdistamo ja tulopumppaamo ovat kaukovalvonnassa. Vikatapauksissa päivystävä laitosmies saa hälytyksen. Mikäli puhdistamolle tulevaa jätevettä ei voida ohjata puhdistusprosessin kautta, jätevesi voidaan johtaa mekaanisen esikäsittelyn kautta ohitukseen. Jätevesipumppaamoilla sähkökatkos saattaa aiheuttaa pahimmillaan jäteveden ylivuotoja ympäristöön. Puhdistamolla on asianmukaiset takaiskuventtiilit, jotka estävät jäteveden pääsyn talousvesiverkostoon. 5 Purkuvesistö Vesistön yleiskuvaus Veden laatu Haapajoki saa alkunsa Pieksäjärvestä, on pituudeltaan noin 15 km ja laskee Haapajärveen. Pudotuskorkeutta matkalla on 16,7 metriä, josta lähes puolet Haapakosken tehdasalueella. Pentlamminjoki yhtyy Haapajokeen Haapakosken taajamassa jätevedenpuhdistamon kohdalla. Haapajoen keskivaluma on Pieksäjärven luusuassa noin 1,5 m 3 /s ja Haapakosken taajaman alapuolella noin 2,50 m 3 /s. Haapajoen veden laatu ennen taajamaa on keskimäärin seuraava: happi 9,3 mg/l, happi kyll. % 77, ph 6.5, väri 86, kok. P 20 µg/l, kok. N 637 µg/l ja COD Mn 15 µg/l. Veden laatu taajaman jälkeen on keskimääräin seuraava (mukana Pentlamminjoki): happi 8,2 mg/l, happi kyll. % 82, ph 6.7, väri 95, kok. P 23 µg/l, kok. N 535 µg/l ja COD Mn 15 µg/l. Jätevedenpuhdistamon vaikutus vesistön tilaan Vuotuisen ainekuormituksen perusteella voidaan arvioida puhdistamolta tulevan kuormituksen osuutta Haapajoen typpi- ja fosforikuormasta. Vesistön keskivirtaamilla ja puhdistamon keskikuormilla arvioiden puhdistamolta tuleva kuorma muodostaa Haapajoen vuosikuormasta ennen taajamaa fosforilla 0,3 % että typellä 0,5 %. Vastaavat osuudet Haapajoen ja Pentlamminjoen yhtymäkohdan alapuolella ovat 0,2 % ja 0,5 %. Suurin osa tästä muutoksesta johtuu Pentlamminjoesta tulevasta kuormituksesta. Kalasto ja kalastus Haapajoen reitillä on tavanomainen sisävesien kalakanta: haukea, ahventa ja särkikaloja. Kalastus on tavanomaista virkistyskalastusta. Vesistön käyttö Vesistössä on tavanomaista virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Purkuvesistöä ei käytetä yhdyskuntien vedenhankintaan. Haapajokea käytetään vesiretkeilyyn. Haapajoen melontareitti alkaa Pieksäjärveltä ja päättyy Koskelon leirintä-
alueelle. Haapajoki on melonnan kannalta parhaimmillaan keväällä ja alkukesästä, koska keski- ja loppukesällä on vesi vähissä. Jätevesien vaikutus vesistön käyttöön Tarkkailutulosten mukaan Haapakosken taajaman puhdistamon jätevesien vaikutus vesistön veden laatuun Haapajoessa on hyvin pieni. Puhdistamon aiheuttama kuormitus ei heikennä alapuolisen vesistön käyttöä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Haapakosken taajaman jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1979. Laitos on saneerattu täydellisesti vuonna 2000. Saneeraus oli välttämätön osin vanhentuneen tekniikan johdosta sekä nykyisille virtaamille liian väljän mitoituksen aiheuttamien ongelmien johdosta. Saneerauksessa uusittiin altaat, tehtiin mm. maavarainen betonilattia, tehtiin lattioihin lämpöeristys, allastilan seinät ja vesikatto lämpöeristettiin, sisäverhous uusittiin ja kaivettiin kaapeliojia. Puhdistamo on yksilinjainen ja toimii biologis-kemiallisella rinnakkaissaostusprosessilla, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Allasjärjestelyt on toteutettu pakettiratkaisuna. Ylijäämäliete kuljetetaan sakeutettuna Pieksämäen kaupungin jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Vuonna 2010 uusittiin kompressori ja sille lisättiin taajuusmuuntajasäätö. Lisäksi asennettiin ilmastusaltaan hapen mittaukseen perustuva kompressorien ohjaus. Puhdistamo ja tulopumppaamo ovat kaukovalvonnan piirissä. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemukseen on liitetty Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksen laatima ehdotus Haapakosken taajaman jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaksi, päivätty 16.11.2010. Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun tavoitteena on selvittää luotettavasti vesistöön johdettavan jäteveden määrä ja laatu, eli kuormitus, sekä puhdistamon lupaehtojen toteuttaminen. Näytteet otetaan tulevasta ja lähtevästä jätevedestä kahdeksan tunnin aikana tunnin välein. Osanäytteistä muodostetaan kokoomanäytteet tulevasta ja lähtevästä vedestä, jotka analysoidaan. Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetaan näytteet 4 kertaa vuodessa. Näytteet otetaan kahdeksan tunnin ajalta tulo- ja lähtövedestä. Näytteenottoajankohdat tulee sovittaa eri vuodenajoille normaaleiksi arkipäiviksi. Tulevasta ja lähtevästä vedestä määritetään ph-arvo, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7ATU, kok.n, kok.p ja kiintoaine. Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi rauta, 6
ammonium ja fekaaliset streptokokit. Ilmastusaltaista otetaan lietenäytteet, joista analysoidaan kiintoaines. Mikäli puhdistamon ylijäämälietettä luovutetaan hyötykäyttöön, tulee vuosittain tehdä lietteen ravinne- ja raskasmetallitutkimus. Näytteiden otossa ja käsittelyssä on noudatettava hyvää kansainvälistä laboratoriokäytäntöä, jolla pyritään vähentämään näytteiden muuttumista näytteenoton ja analysoinnin aikana. Velvoitetarkkailua tekevän laboratorion on oltava akkreditoitu. Kuormitustarkkailun yhteydessä suoritetaan puhdistamon hoidon valvontaa (hoitotarkkailu), jolloin altaista mitataan jäteveden lämpötila, ph-arvo ja happipitoisuus, ilmastuslietteiden ja palautuslietteiden kiintoaine sekä 1/2 h laskeuma. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailunäytteet otetaan kerran vuodessa (elokuu). Näytteet otetaan kolmelta havaintoasemalta (karttaliite), joiden nimet ja koordinaatit ovat: 1. Haapajoki 095 692 816-350 862 2. Haapajoki 077 692 832-350 895 3. Pentlamminjoki 096 692 826-350 866 Näytteistä analysoidaan happipitoisuus, sähkönjohtavuus, ph-arvo, väriarvo, CODMn, kok.p, kok.n ja fekaaliset streptokokit. Kuormitus- ja vesistötarkkailun suorittajan tulee olla julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. Tulosten raportointi Jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä otettavat vuorokauden kokoomanäytteet on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että ne ovat edustavia. Näytteenottopaikat on ilmoitettava. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin sekä soveltuvin osin yhdyskuntavesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailutulokset toimitetaan kunkin tutkimuskerran jälkeen puhdistamon osalta Pieksämäen Vedelle, Pieksämäen kaupungille ja Etelä-Savon ELY-keskukselle. Tarkkailuvuoden tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti. Raportti toimitetaan Pieksämäen Vedelle, Pieksämäen kaupungin ympäristötoimelle ja Etelä-Savon ELYkeskukselle. 7
8 VAHINKOARVIO Arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista Hakijan mukaan puhdistamon jätevedet eivät aiheuta korvattavia vahinkoja. Vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet Vahinkojen välttämiseksi puhdistamoa on hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jäteveden pitoisuudet ovat nykyisen luvan asettamissa rajoissa. Puhdistamon jätevedet eivät tällöin aiheuta vesistön pilaantumista. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Fosfori: pitoisuusraja 1,0 mg/l ja puhdistusteho 90 % BOD 7ATU : pitoisuusraja 15 mg/l ja puhdistusteho 90 % Laskentajakso 1 vuosi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Pieksämäen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pieksämäen Lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristönhoito ja vesiensuojeluyksiköltä sekä maaseutu- ja energiayksikön kalatalousryhmältä sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1.) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristönhoito ja vesiensuojeluyksikön lausunto: Nykyiset lupaehdot ovat BOD 7 :n ja kokonaisfosforin osalta tekniikaltaan ko. tyypin puhdistamoiden mukaisella tasolla. Kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen luparajat ovat yhdyskuntajätevesiä koskevan asetuksen (888/2006) vähimmäistasolla. Haapajoen ominaispiirteet ja nykytila ovat sellaiset, ettei nykyinen kuormitus ole vaarassa merkittävästi heikentää joen tilaa lähitulevaisuudessa. Päivitettyyn lupaan tulisi kirjata Valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukaisesti luparajoiksi kemiallisen hapenkulutuksen (125 mg/l, poistoteho väh. 75 %) ja kiintoaineen (35 mg/l, poistoteho väh. 90 %) raja-arvot. Kyseiset raja-arvot täyttyisivät nykyisellä puhdistusmenetelmällä. Laitoksen sisällä puhdistusprosessin kannalta tarpeellinen laitteisto tulee pitää ajan tasalla ja varmistaa sen toiminta. Suunnitelmissa on mm. puhdistamon katon uusiminen lähiaikoina. Myös muun muassa pintalietteen poisto prosessissa tulee varmistaa. Laitoksen ohjaus- ja hälytysjärjestelmätekniikan voidaan katsoa olevan ajanmukaista tasoa. Lähialueen viemäriverkostossa on ilmennyt ajoittain keväisin sulamisvesien ai-
kaisia ongelmia mm. kaivoissa. Viemäriverkoston saneeraus riskialttiimmissa kohdissa tulee turvata. Toiminnassa tulee huomioida Itä-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 - julkaisussa esitetyt tavoitteet. Lietteiden jatkokäytöstä maanviljelyssä tulee huomioida valtioneuvoston päätös 282/1994. Kuormitus- ja vesistötarkkailut ehdotetaan pidettäväksi ennallaan. Analyysivalikoiman ym. suhteen voidaan jatkossa toimia hakemusasiakirjoissa esitetyn tarkkailuohjelman (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus, 16.11.2010) pohjalta. Kuormitus- /puhdistustulosten laskenta ja tulosten toimittaminen ELY-keskukselle esitetään suoritettavaksi nykyisin voimassa olevan luvan mukaisesti. Tulokset esitetään toimitettavaksi sähköisessä muodossa. Kuormitustarkkailutuloksia esitetään lähetettäväksi sähköisesti suoraan Itellan TYVI -palvelun kautta. Vesistötarkkailutulosten toimittaminen ELY-keskukselle esitetään tehtäväksi aiemman käytännön mukaisesti. 2.) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikön kalatalousryhmän lausunto: Tarkkailuraporttien mukaan Haapakosken jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin ja saavuttanut asetetut puhdistustehovaatimukset. Kuormituksen vaikutus alapuoliseen vesistön kalastoon ja kalastukseen on ELY-keskuksen kalaviranomaisen näkemyksen mukaan vähäinen, eikä aiheuta korvattavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle. 3.) Pieksämäen ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto: Ympäristölautakunta puoltaa luvan myöntämistä entisin lupaehdoin. Lupamääräykset vesi- ja viemäripäästöille ovat riittävän tiukat. Jätevesien käsittelyprosessi tulee varmistaa siten, ettei missään tapauksissa jouduta ohijuoksutuksiin. Häiriötilanteita varten tulee olla varautumissuunnitelma. Laitokset käyttö- ja kuormitustarkkailuun ei ole huomauttamista. Hakijan vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus vastineen antamiseen, mutta vastinetta ei annettu. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Pieksämäen kaupungin Haapakosken taajaman jätevedenpuhdistamolle 21.2.2002 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee osoitteessa Talvilahdentie, 77520 Haapakoski (kiinteistörekisteritunnus 593-428-12-0). Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan jäljempänä korvausmenettelyä koskeva ohjaus. 9
10 LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja viemäriin Melu ja haju Jätteet 1. Jätevedet käsitellään puhdistamolla niin, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistustehojen on oltava molempien osalta vähintään 90 %. Puhdistustulos lasketaan vuosikeskiarvona. Vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä myös seuraavat valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset: kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 % sekä kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %. Puhdistustuloksien laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ylivuodot. 2. Puhdistamoa ja siihen liitettyä viemäriverkkoa käytetään ja hoidetaan niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. 3. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ylivuoto- ja ohijuoksutusvedet tehdään tarvittaessa terveydelle haitattomiksi. 4. Viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. 5. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkkoon johdettavat jätevedet esikäsitellään tarvittaessa asianmukaisesti siten, ettei puhdistamolle pääse sen toimintaa haittaavia tai terveydelle vaarallisia aineita. 7. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello 7-22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db eikä kello 22-7 välisenä aikana 50 db. Puhdistamon toiminnasta ei saa aiheutua häiritsevää hajuhaittaa ympäristöön. 8. Jätteet on kerättävä puhdistamolla asianmukaisiin keräysastioihin ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, jossa astian mahdollisesti rikkoutuessa valumat voidaan kerätä talteen. Jätteet saa toimittaa vain sellaiseen paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen hyödyntäminen ja käsittely on hyväksytty.
Ylijäämäliete tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä ko. jätettä. Puhdistamolietteet on kuljetettava niin, että lietettä ei pääse putoamaan eikä kulkeutumaan ympäristöön. Tarvittaessa likaantuneet alueet ja kuljetusreitti on siistittävä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Jos puhdistamolla tai viemäriverkossa tapahtuu laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen jätevesipäästö, luvan saaja tulee ryhtyä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tällaisesta tapahtumasta ilmoitetaan välittömästi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu-, raportointi- ja valvontamääräykset 10. Luvan saajan on tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja laatua, puhdistuslaitteiden tehoa sekä jätevesien ja muiden päästöjen ympäristövaikutuksia. Tarkkailu on suoritettava hakemuksen liitteenä olevan Pieksämäen kaupungin Haapakosken taajaman jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (päivätty 16.11.2010) mukaisesti. Edellä mainittuja ohjelmia voidaan vielä tarvittaessa muuttaa ja täydentää Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutulokset on säilytettävä ja toimitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi niiden valmistuttua. Ylijäämälietteiden sekä muiden jätteiden määristä ja toimituksista hyötykäyttökohteisiin ja jätteenkäsittelypaikkoihin on pidettävä kirjaa. Tiedot on liitettävä lupamääräyksessä 11 mainittuun vuosiraporttiin. 11. Puhdistamon toimintaa, päästöjä ja ympäristövaikutuksia koskevat seuranta- ja tarkkailutiedot on koottava vuosittain yhteenvedoksi, joka on toimitettava helmikuun loppuun mennessä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa esitetään lyhyesti myös suunnitellut toiminnan muutokset sekä tiedot jätteiden määristä ja toimituksista hyötykäyttökohteisiin ja jätteenkäsittelypaikkoihin Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 12. Puhdistamon hoidosta vastaamaan asetetaan riittävän koulutuksen saanut henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Paras käytettävissä oleva tekniikka 13. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava toimintaansa soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 11
12 Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 14. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan ilmoitettava toiminnan loppumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään vuosi puhdistamon jätevesien vesistöön johtamisen päättymisestä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Kyseessä on Pieksämäen kaupungin Haapakosken taajaman jätevedenpuhdistamon toiminnalle 21.2.2002 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Etelä-Savon ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti puhdistamon toiminnasta ja jätevesien johtamisesta puhdistamolta nykyiseen purkupaikkaan ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnan voidaan katsoa olevan myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma on huomioitu lupamääräyksiä tarkistettaessa. Lupamääräysten yleisperustelut Jätevedenpuhdistamo on toiminut varsin hyvin ja päästörajat ovat lähes kokonaisuudessaan täyttyneet puhdistustulosten ja vesistöön kulkeutuvien ravinne- ym. pitoisuuksien osalta. Jätevedenpuhdistamon päästörajojen tiukentaminen nykyisestä ei käytännössä vähentäisi merkittävällä tavalla Haapajokeen kohdistuvaa vesistökuormitusta, koska puhdistamon osuus joen kokonaiskuormituksesta on varsin pieni. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia.
13 Lupamääräysten perustelut Jätevesipäästöjä koskevat lupamääräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Fosfori on vesistön rehevyyteen vaikuttava ravinne, joten fosforin tehokas vähentäminen on tarpeen. Samoin orgaanisten aineiden tehokas poisto on tarpeen purkuvesistön happitilanteen kannalta. Päästöraja-arvoja ei ole tiukennettu, koska ne vastaavat muiden vastaavien jätevedenpuhdistamoiden vaatimustasoa ja jätevesien vaikutukset purkuvesistössä ovat vähäiset. Päästöraja-arvot edustavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista puhdistustasoa puhdistamon koko huomioiden. Viemäriverkon suunnitelmallista kunnostamista tarpeen jatkaa edelleen vuotovesien vähentämiseksi ja puhdistamon toimivuuden varmistamiseksi. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, etteivät puhdistamolle johdettavat jätevedet heikennä puhdistamon toimintaa ja normaalisti saavutettavaa puhdistustulosta tai puhdistamolietteen käyttökelpoisuutta ja ettei puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä aiheudu asetuksella kiellettyjä päästöjä vesistöön. Määräys melusta ja hajusta on annettu naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun kohtuuttoman haitan torjumiseksi. Meluarvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätehuolto on toteutettava jätelainsäädännön, Itä-Suomen jätesuunnitelman ja kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jätehuollon järjestämisestä. Häiriötilanteisiin varautumalla ehkäistään ympäristövahinkojen syntymistä. Puhdistamo on velvollinen ilmoittamaan poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi sekä tapahtuneesta tiedottamiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja ympäristöriskeistä. Tarkkailutiedot ovat tarpeen myös seuraavaa lupamääräysten tarkistamista varten. Toiminnan ympäristönsuojelun jatkuva kehittäminen on tarpeen siten, että luvan saaja on riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seuraa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Toiminnan lopettamiseen liittyvät toimenpiteet, joilla ennalta ehkäistään ympäristön pilaantumista, on tarpeen toteuttaa suunnitelmallisesti.
14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen esitys valtioneuvoston päätöksen 888/2006 soveltamisesta on huomioitu lupamääräyksessä 1. Vaatimus laitteistojen kunnosta ja ajan tasalla pitämisestä on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 13. Vaatimus viemäriverkoston kunnostuksesta on huomioitu lupamääräyksessä 4. Jätteitä koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksessä 4. Tarkkailutulosten ja raporttien toimitustavan valvontaviranomainen voi parhaiten sopia tarkkailuvelvollisen kanssa, eikä toimitustavasta siten ole annettu määräystä. Häiriötilanteisiin varautumisesta on annettu määräys 9. Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedon mukaan koko Pieksämäen Veden toimintaa koskevan valmiussuunnitelman laatiminen on vireillä ja valmiussuunnitelma valmistuu vuoden 2011 aikana. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2020 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, selvitys jätevesien johtamisen vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, selvitys jäteveden käsittelyn tehostamistarpeesta, selvitys asukasvastineluvusta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 8, 41 47, 52, 55, 56, 72, ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 23, 30, 36 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 8, 12, 51 ja 52 Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (889/2006) ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄÄMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdistamon lupaha-
kemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Kun asian käsittelyn vaatima työmäärä on vähäisempi kuin käsiteltäessä uutta toimintaa, toiminnan lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 15 Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Pieksämäen kaupunginhallitus Pieksämäen kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Tästä päätöksestä ilmoitetaan Pieksämäen kaupungintalon ja Itä-Suomen aluehallintoviranomaisen Mikkelin päätoimipaikan (Maaherrankatu 16, Mikkeli) ilmoitustauluilla valitusajan. Kuulutuksesta ilmoitetaan Pieksämäen lehdessä(ysa 23 ). Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Keijo Lindberg Ari Liimatainen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.9.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.