1 LUPAPÄÄTÖS Nro 65/08/1 Dnro PSY-2006-Y-58 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2008 ASIA LUVAN HAKIJAT Koneellista kullankaivua Kaarrepankki -nimisellä valtauksella Kaarreojan varrella koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan muuttaminen, Inari Antti Kohtamäki, Ralf Kudinoff ja Ulla Niinikoski/ Antti Kohtamäki Salmikatu 7 64260 Kaskinen
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET... 3 TOIMINTA... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ VARAUTUMINEN POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN... 5 Vesistövaikutukset... 5 Melu ja ilmapäästöt... 5 Päästöt maaperään... 5 Jätehuolto... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 6 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 VESITALOUSLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 8 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Veden johtaminen ja uoman siirto... 9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 9 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 10 Tarkkailu- ja raportointi... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Ympäristölupa... 11 Vesitalouslupa... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 13 Päätöksen voimassaolo... 13 Lupamääräysten tarkistaminen... 13 Korvattavat päätökset... 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT... 14 Ratkaisu... 14 Perustelut... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15
3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Antti Kohtamäki, Ralf Kudinoff ja Ulla Niinikoski ovat 29.3.2006 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytäneet lupaa koneellista kullankaivua koskevan ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen muuttamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kaivualue on Lemmenjoen kansallispuistossa valtion maalla RN:o 2:2 Inarin kunnassa. Kaivu tapahtuu kaivospiirissä 4887/1a, joka sijaitsee Kaarreojan varrella noin 200 metriä Miessijoen yhtymäkohdan yläpuolella alkaen Isolan museokaivospiiristä ja jatkuen noin 1 390 m ylävirtaan. Alue, jolla on lupa koneelliseen kaivuun, sijaitsee kaivospiirin keskiosalla noin kilometri joen yhtymäkohdasta. Alue on 5,140 ha suuruinen, ja sijoittuu Kaarreojan kahta puolen noin 360 370 m:n pituisena ja 140 m leveänä yhtenäisenä kaistana. Tällä alueella ei ole kaivutaparajoituksia. Koko kaivospiiri on käyttöaluetta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesitaloushakemuksen peruste Luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentista ilmenevästi. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaan lupa on tarpeen myös poikettaessa vesioloihin vaikuttavalla tavalla aikaisemmin myönnetystä luvasta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaan toiminnan muuttamista koskevan asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 39/03/1, 9.5.2003. Kaivoskirja, kauppa- ja teollisuusministeriö, 4887/1a, 25.3.1997. Kaivosoikeuden siirto, kauppa- ja teollisuusministeriö, 26.8.1997 ja 6.11.2001. Kaivospiirin kaivosoikeuden haltijoiden välinen sopimus 30.7.2001.
4 TOIMINTA Toimintaa on tarkoitus muuttaa tehostamalla kalustoa. Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa edelleen 5,14 ha:n alueella Kaarreojan varrella Lemmenjoen kansallispuistossa alueella, joka kuuluu kaivospiiriin Kaarrepankki nro 4887/1a. Kaivu tapahtuu 20 60 m:n levyisellä alueella siten, että Kaarreojan virtaama ohjataan ohitusojaan. Tavanomainen kaivusyvyys on enintään 4 m (aikaisemmin enintään 2 m), josta poistettavia pintamaita on arviolta 0,2 0,5 m. Toiminta tapahtuu touko syyskuun aikana. Kaivupäiviä on 40 60 ja käsiteltävä maamäärä on 1 000 4 000 m 3 (aikaisemmin 300 1 000 m 3 ) kesässä. Kaivu ja seulonta tapahtuvat siten, että kultapitoinen maa nostetaan huuhdontarumpuun, johon pumpataan myös huuhdontavesi kiertovesialtaasta. Pesurummusta hienoaines seuloutuu rännitykseen, johon kulta painavimpana jää rihlojen väliin. Seuloksesta saadaan vaskaamalla erotelluksi kultahiekka eli niin sanottu upakulta, joka toimitetaan edelleen teollisesti puhdistettavaksi. Kaivussa saattaa kullan lisäksi löytyä korukiviä. Huuhdonnassa käytetään kiertovesijärjestelmää. Kierrätettävä vesimäärä on noin 1 500 3 000 l/min (aikaisemmin 500 1 000 l/min). Kaivualueelle kaivetaan vähintään 300 m 3 :n (aikaisemmin 100 m 3 ) suuruinen pääallas ja useampia altaita kaivun edetessä. Altaat täyttyvät maaperästä purkautuvasta vedestä siten, että Kaarreojan vettä käytetään vain tarvittaessa. Huuhdontavesi palaa ojaa myöten takaisin kiertovesialtaaseen. Kaivutyön edetessä kuiviksi imeytyneet saostusaltaat täytetään huuhdotulla maa-aineksella ja maisemoidaan paikalle palautettavilla pintamailla. Entisöinti on nopeaa ja helppoa, koska kaivusyvyys ja -leveys ovat melko vähäiset. Toiminnassa tarvittava talousvesi otetaan Kaarreojasta erilleen kaivetusta altaasta. Moottoreissa käytetään kevyttä polttoöljyä enintään 5 000 l (aikaisemmin 4 000 l) kesässä. Voiteluaineena käytetään luonnossa hajoavaa bioöljyä. Kevytpolttoöljy kuljetetaan alueelle kevättalvella 200 litran tynnyreissä ja varastoidaan 2 tynnyrin ryhmissä. Jäteöljy sekä muovi-, metalli-, lasi- ja muut jätteet varastoidaan lukittuun tiivisalustaiseen varastoon, josta ne kuljetetaan talvella kunnan jätehuoltomääräysten mukaiseen käsittelyyn. Talousjätteet kompostoidaan. Kaivospiirille liikennöidään edelleen paikallistietä Lemmenjoen Njurgalahteen, josta talvella kuljetaan moottorikelkalla Metsähallituksen osoittamaa kulkureittiä pitkin. Kesällä Njurgalahdesta kuljetaan veneellä Lemmenjokea 25 km ylävirtaan ja noin 12 km maastouraa. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Kaarreoja on 2,5 km:n pituinen ylikäveltävä pajukon sisällä luikerteleva puro. Virtaama kaivospiirin kohdalla on noin 0,6 m 3 /s. Miessijoki laskee noin 6 km Kaarreojan alapuolella Postijokeen. Ympäröivä alue on kansallispuistoa. Kaarreoja on Lemmenjoen kultaaluetta. Alue on lähes puutonta, eikä lähistöllä ole erikoistoimintoja kuten matkailureittejä. Alue on Sallivaaran paliskunnan poronhoitoaluetta ja sillä
harjoitetaan tehokasta nykyaikaista koneellistettua poronhoitoa. Alueella ei ole vedenottamoita tai kaivoja. Kaarreojassa ei ole kalastoa eikä sillä ole merkitystä taimenen poikastuotantoalueena. Haettavan kaivualueen yläpuolella harjoitetaan koneellista kaivua kaivospiirillä 4567/1a. Kaarreojan suulla Isolan museokaivospiirillä Kullankaivajaliitto harjoittaa lapiokaivua. Kaivospiirillä 4887/1a harjoitetaan myös lapiokaivua. Miessijoen varrella harjoittaa koneellista kaivua Kaarreojan alapuolella kaksi ja sen yläpuolella 10 12 kaivajaa. Koneellisen kullankaivun 7.8.2002 tehdyn vesistötarkkailun tulokset ovat Kaarreojan ja Miessijoen osalta seuraavat: väri COD Mn sameus kiintoaine mg/l Pt mg/l NTU mg/l KA1 25 2,5 0,39 <1,0 KA2 45 1,1 9,1 11 Mi3 35 <1 14 32 Mi4 35 3,0 3,4 1,7 Tarkkailupiste KA1 sijaitsee Kaarreojassa kaivualueiden yläpuolella ja KA2 lähellä joen yhtymäkohtaa. Miessijoen tarkkailupiste Mi3 sijaitsee Kaarreojan yläpuolella ja Mi4 sen alapuolella. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ VARAUTUMINEN POIKKEUKSELLI- SIIN TILANTEISIIN Vesistövaikutukset Melu ja ilmapäästöt Päästöt maaperään Hakijan mukaan selkeytysaltaista voi valua jonkin verran vuotovesiä vesistöön. Selkeytysaltaita kuitenkin tarkkaillaan päivittäin ja tarvittaessa niissä havaitut puutteet korjataan samentumia aiheuttavien päästöjen ehkäisemiseksi. Hakijan käsityksen mukaan huuhdontaveden pääsy vesistöön muodostaa ainoan kaivuaikaisen ympäristöriskin. Muutoksista johtuen vesi- tai muut päästöt eivät hakijan ilmoituksen mukaan lisäänny. Toiminnasta aiheutuva melu, kuten moottorin käyntiäänet, voivat kuulua läheisten kaivospiirien alueille, joilla myös harjoitetaan kullan huuhdontaa. Moottorin pakokaasujen lisäksi muita päästöjä ilmaan ei synny. Toiminnassa on mahdollisuus päästä maahan pieniä määriä poltto- tai voiteluaineita tankkauksen tai letkun rikkoutumisen yhteydessä. Tätä varten varastoidaan turvetta, keräysastioita ja jätesäkkejä.
6 Jätehuolto Hankealueella syntyvät talousjätteet kompostoidaan. Jäteöljy sekä muovi-, metalli- ja lasijätteet kootaan tiivisalustaiseen välivarastoon, josta ne kuljetetaan talvella Ivalon jätehuollon asianmukaisiin keräyspisteisiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Inarin kunnassa 5.5. 5.6.2006 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 10.5.2006. 1. Lapin ympäristökeskus Valtaus sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa Natura-alueella. Alueella ei ole Lapin ympäristökeskuksen tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä suurten petolintujen pesiä. Lapin ympäristökeskus ei näe estettä hakemuksen mukaisen koneellisen kullankaivun harjoittamiselle. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia yleisesti käytössä olevia koneellista kullankaivua koskevia periaatteita: Kaivukausi on 15.5. 15.10. Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. Syksyisin kaivun päätyttyä on altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitettävä karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla mihin tulva voi nousta. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää.
Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. Kaivukoneiden hydrauliikkaöljynä tulee käyttää biohajoavaa öljyä. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi. Tämä tulee tehdä siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaaraa vesistöön ei ole ja maaston muodot vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Luvan saajan on osallistuttava Lapin kullankaivajien liiton valmisteilla olevaan vesistön yhteistarkkailuun, mikäli se saadaan käyntiin ennen kaivutoiminnan aloittamista. Mikäli yhteistarkkailu ei toteudu, tulee tarkkailua jatkaa nykyisen luvan määräämällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että jatkossa ei ole tarpeellista ilmoittaa vuosittaisia jätetietoja ympäristökeskukselle. Myöskään kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta ei ole tarpeen erikseen ilmoittaa. Lapin ympäristökeskus tulee lähettämään kaikille toiminnanharjoittajille vuosittain lomakkeen, jolla toiminnan harjoittajat ilmoittavat tarvittavat tiedot. Toiminnanharjoittajan ei ole tarpeen toimittaa erillistä suunnitelmaa alueen toiminnan jälkeisestä kunnostamisesta. Riittää, kun toimitaan ympäristöluvan ehtojen mukaan. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Mikäli Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus katsoo, että kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaiku- 7
tuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Kullan huuhdonta voi aiheuttaa veden samentumista ja siten paikallisesti kalojen karkoittumista. Vesistövaikutukset ovat kuitenkin sen verran vähäiset, ettei kompensaatiota tarvita. Tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle pienelle valtaukselle, mutta tarvittaessa järjestettävään yhteistarkkailuun tulee luvan saajan osallistua. 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Antti Kohtamäelle, Ralf Kudinoff ille ja Ulla Niinikoskelle luvan hakemuksen mukaiseen koneelliseen kullankaivuun 5,14 ha suuruisella alueella Kaarrepankki-nimisellä kaivospiirillä nro 4887/1a valtionmaalla RN:o 2:2, Inarin kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Antti Kohtamäelle, Ralf Kudinoff ille ja Ulla Niinikoskelle luvan hakemuksen mukaisessa kiertovesiperiaatteella tapahtuvassa kullan huuhdonnassa tarvittavan veden ottamiseen Kaarreojasta sekä mainitun uoman siirtämiseen 5,14 ha suuruisella alueella Kaarrepankki-nimisellä kaivospiirillä nro 4887/1a valtionmaalla RN:o 2:2, Inarin kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Veden otosta tai uoman siirrosta ei ennalta arvioiden aiheudu yleistä tai yksityistä etua koskevia edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa kaivaa koneellisesti ja huuhtoa noudattaen hakemuksessa esitettyjä työtapoja, siten kuin tässä muutoshakemuksessa on täsmennetty, vuosittain 15.5. 30.9. 2. Tehtävät kaivannot on ainakin yhdeltä sivulta luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava.
9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Veden johtaminen ja uoman siirto Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytys- ja kiertovesialtaiden kautta takaisin kiertoon. Altaiden yhteenlasketun tilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kolmen tunnin tuottoa vastaava tilavuus, mutta kuitenkin vähintään 500 m 3. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa vesistöön, vaan käytöstä poistettu vesi on imeytettävä maaperään. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta vesistöön. 4. Kaivinkoneen ja muiden laitteiden hydrauliikassa on käytettävä biohajoavaa öljyä. 5. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä (enintään 200 litran) astioissa ja sateelta suojattuina sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 6. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 7. Kaarreojasta saa johtaa vettä kiertovesijärjestelmään tarvittavan määrän. Vedenottolaitteet on asennettava ja niitä on käytettävä siten, että ei vaikeuteta tai estetä vesistön muuta käyttöä tai rannalla liikkumista. Kaarreojasta johdettavan veden määrä on pidettävä kiertovesialtaiden tehokkaalla käytöllä mahdollisimman pienenä. Kaarreojan mahdollinen uoman siirto on suunniteltava ja toteutettava siten, että sitä ei ole tarpeen tehdä kuin kerran ennen lupamääräysten tarkistamista. Uoman siirto on tehtävä vähän veden aikaan kaivukaudella, ei kuitenkaan syyskuussa. Uoman siirtämiseksi tehtävä kanava ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiviydeltään sellaiseksi, ettei kanavan vesi runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle ja ettei kanavasta suotaudu sanottavasti vettä kaivualueelle tai kiertovesialtaisiin. Kanavasta on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Toiminnan loputtua on uoma palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseen paikkaan. 8. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoi-
tettava välittömästi myös Inarin kunnan pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajan on varattava kaivospiirille vähintään 400 l imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointi 9. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Kaarreojan tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Kaarreojan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. 10. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi. Tämä tulee tehdä siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaaraa alapuoliseen vesistöön ei ole ja maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. 11. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, Kaarreojastosta johdettavan veden määrästä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 12. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun. Mikäli yhteistarkkailua ei jonakin vuonna järjestetä tai yhteistarkkailun näytteenotto ei tapahdu heinäelokuussa, on luvan saajan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla huolehdittava toiminnan vedenlaatuvaikutusten seurannasta. Tarkkailu on järjestettävä niin, että ainakin yksi tarkkailukerta on heinä elokuussa. Uoman siirtämisestä on etukäteen hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskus voi määrätä uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä. 13. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta ja aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja 10
päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Mikäli kaivospiiri vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Ympäristölupa Vahingon kärsijä voi hakea luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. Vesitalouslupa Vahingon kärsijä voi hakea luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Kuitenkin rakennelman sortumisesta tms. syystä aiheutuvasta vahingosta korvausta voi hakea 10 vuoden määräajan jälkeen. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella 10.4.1991 jälkeen. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita ennen rauhoitusmääräyksen voimaantuloa hankittua oikeutta luonnonsuojelualueeseen. Hakemuksen mukaiselle alueelle on myönnetty valtauskirja ennen lain muutosta. Kaivoslain mukainen oikeus maaperässä olevan kullan hyödyntämiseksi on siten saatu ennen asetuksen 583/91 voimaantuloa, eikä koneellista kullankaivua koskeva kielto koske aluetta, jolle lupaa haetaan. Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura 2000 -verkostoon on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Luvan saajilla on kaivosrekisteriin merkityn kaivosoikeuden nojalla kaivoslain 5 luvussa säädetty oikeus alueella olevien kaivoskivennäisten kuten huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä nii-
den nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa kaivospiirillä tapahtuva huuhdonta ei heikennä Kaarreojan tai Miessijoen virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä. 12 Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Kaivumenetelmä edellyttää kullan huuhdonnassa tarpeellisen veden käyttöä, jonka ottaminen on tarkoituksenmukaista järjestää altaisiin luonnostaan kertyvän veden lisäksi Kaarreojasta. Kiertovesiperiaatteella toteutettuna vedenottotarve on minimoitu. Veden ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta oleellista vesistön samentumista tai muita vesilain 2 luvun 3 :n mukaisia haittoja. Vedenotto Kaarreojasta ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja on tarpeen alueella olevan kultaesiintymän hyödyntämiseksi. Kaarreojan uoman siirtäminen aiheuttaa tilapäistä samentumista alapuolisessa vesistössä. Vesistön koko, sijainti ja käyttö huomioon ottaen uoman siirrosta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan haittaan, vahinkoon tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan saajilla on käyttöoikeudet tarvittaviin alueisiin kaivoskirjan perusteella. Huuhdonta-aika ja vesistön kannalta haitallisimpien vesistötöiden suorittamisaika on rajattu muun muassa Vaskojoen vesistön taimenkannan suojelemiseksi. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista ja sen aiheuttamia haittoja alapuolisessa vesistössä. Kiertovesialtaiden käytön voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Anne-
tuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat mahdollisimman pienet. Sade- ja valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Maisemointityön erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Luvan saajan on 31.12.2017 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima yhteenvetoraportti Miessijoen alueen kullankaivutoiminnan vesistövaikutuk-
sista ja selvitys kullankaivun vaikutuksista Vaskojen vesistön kalastoon ja kalastukseen. 14 Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 9.5.2003 nro 39/03/1. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti, 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1, 3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 :n 1 ja 2 momentti, 11 ja 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 Luonnonsuojelulaki 71 KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 980 euroa. Kun vuotuinen kaivumäärä on yli 1 000 m 3, on asetuksen mukainen käsittelymaksu 1 960 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 prosenttia edellä mainitusta. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ulla Hantunen Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Ulla Hantunen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182 UH/lk Liite Valitusosoitus
16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 2.1.2009. jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182 telekopio 08 8162 870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.