Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Samankaltaiset tiedostot
Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Susanna Viljanen

DEE Tuulivoiman perusteet

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi Satelliittikartoitus

Johtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan.

7.4 Alustan lämpötilaerot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Vesilläliild<ujan saaopas

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Länsiharjun koulu 4a

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Ella-Maria Kyrö. Fysiikan täydennyskoulutuskurssi , Kumpula. kuvan E.-M. Kyrö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola

Mittausasema peltoolosuhteiden

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Luvun 12 laskuesimerkit

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016

Luento Kyösti Ryynänen

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Hydrologia L4 Sadanta

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Napapiirin luontokansio

ENSIRAPORTTI. Työ A Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Kosteuskartoitusraportti

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Meteorologian ja sääilmiöiden perusteet Yliopistonlehtori Marja Bister

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI KESÄKUU 2016

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/

Lataa Säähavainnoijan käsikirja - Storm Dunlop. Lataa

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Valitse seuraavista vaihtoehdoista. Oikeasta vastauksesta annetaan 2p.

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Lämpöopin pääsäännöt

Lentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI SYYSKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Transkriptio:

Sää ja ilmasto

Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

1. Tuulen nopeus Ilman liike m/s Mitataan anemomometrillä 2. Tuulen suunta Mistä ilma on tulossa Ilmaistaan ilmansuuntina, joskus asteina 3. Ilmanpaine Ilmapuntari mittaa paikan yläpuolella olevan ilman painoa Ilmaistaan mbar (vanha yksikkö mmhg) 4. Ilman lämpötila Ilmaistaan tavallisesti C tai (anglo-amerikkalaisittain) F C = ( F 32) / 1,8 F = ( C) 1,8 + 32 Säätilan keskeiset tekijät HOBO-sääasema 5. Sademäärä ja -tyyppi Vettä, alijäätynyttä vettä, lunta, räntää tai rakeita Ilmaistaan millimetreinä aikayksikköä (yleensä kk) tai tapahtumaa kohden 6. Ilmankosteus Ilmaistaan suhteellisena ilmankosteutena (RH) = ilman vesimäärä % siitä määrästä jonka se voi ko. lämpötilassa sisältää. 7. Pilvisyys Ilmaistaan usein asteikolla 0/8 (kirkasta) 8/8 (täyspilvistä) Voidaan mitata myös esim. valon intensiteettinä Usein havainnoidaan myös pilvityyppejä

Mitä tuuli on? Tuuli on ilman virtausta korkeapaineesta matalapaineeseen! Ilmakupla jäähtyy ja laajenee syntyy voimakas ylävirtaus Ylävirtausten kohdatessa viileä ilma kääntyy alas Ilma lämpenee ja nousee kuplana ylös syntyy matalapaine Ilman laskeutuessa havaitaan kohonnut Tuuli viuhuu! ilmanpaine Paine-erot tasoittuvat M Maan pinta K

Tuulen nopeus riippuu: 1. Korkea- ja matalapaineen välisestä etäisyydestä 2. Ilmanpaine-erosta

Säteilyepätasapainosta ja maan planetaarisuudesta: Planetaariset ilmanpainevyöhykkeet ja planetaariset tuulet. Maan ja veden pinnan lämpöeroista paikallistuulet: 1. Monsuuni 2.Trooppiset hirmumyrskyt 3.Tornadot ja trombit 4. Maa- ja merituulet 5. Laakso- ja vuorituulet 6. Lämpimät laskutuulet 7. Kylmät laskutuulet

Ääri-ilmiöitä I: Trooppiset hirmumyrskyt - Vaatii syntyäkseen yli +26 C merenpinnan lämpötilan. - 5-20 C päiväntasaajan molemmin puolin. - Saa lisäenergiaa adiabaattisesti vesihöyryn tiivistymisestä hyytyy maan päällä.

Ääri-ilmiöitä II: Tornadot ja trombit - Syntyvät yleensä ukkospilvissä voimakkaiden ylätuulten, nousevan lämpimän ilman ja laskevan kylmän ilman vuorovaikutuksena. - Trombiksi kutsutaan pientä tornadoa.

Sateet - Sade syntyy kun ilma nousee ylöspäin, jäähtyy, ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi. - Tiivistymiseen tarvitaan tiivistymiskeskuksia (esim. noki- tai suolahiukkasia). Käsitteitä: Absoluuttinen ilmakosteus = ilman sisältämä vesimäärä (g/m 3 ). Suhteellinen ilmankosteus = ilman sisältämä kosteus prosentteina siitä määrästä jonka se voi kyseisessä lämpötilassa sisältää. Kastepiste = Lämpötila jossa suhteellinen ilmankosteus on 100% ja vesihöyry tiivistyy pisaroiksi.

1. Konvektiosateet - Aurinko lämmittää maan pintaa ilma nousee ylös kastepiste sade. - Tropiikin sadetyyppi (zeniittisateet).

2. Vuoristosateet eli orografiset sateet - Ilmavirtaukset pakottavat ilman nousemaan vuoren rinnettä ilma jäähtyy kastepiste sade.

3. Rintamasateet - Kylmä (raskas) ilma pakottaa kostean ja lämpimän ilman nousemaan lämmin ilma viilenee kastepiste. Polaaririntaman sadetyyppi.

Sää Suomessa Suomi kuuluu polaaririntaman alueeseen säätilan määräävät pääasiassa liikkuvien matalapaineiden eli syklonien liikkeet. Noin 60 N/S kohdalla oleva suihkuvirtaus mutkittelee. Suuri mutka, eteläisen ilmamassan alueella: olemme korkeapaineen selänteessä. Suuri mutka, Suomi polaarin ilmamassan alueella: olemme matalapaineen solassa. Pienemmät mutkittelut muodostavat liikkuvat matalapaineet.

1. Cirrus, untuvapilvi 4. Altostratus, verhopilvi 7. Cumulus, kumpupilvi 8. Stratocumulus, kumpukerrospilvi 2. Cirrostratus, harsopilvi 5. Altocumulus, hahtuvapilvi 9. Cumulonimbus, kuuropilvi 3. Cirrocumulus, palleropilvi 6. Nimbostratus, laaja sadepilvi 10. Stratus, sumupilvi I Yläpilvet II Keskipilvet III Alapilvet