KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010. KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus

KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010 KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus

KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010 KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus 2004

Kannen kuva: Paino: Suvantopuistoa Onnelasta katsottuna Tekninen palvelukeskus, kunnallistekniikka Kajaanin kaupungin painatuskeskus Kajaani 2004

1 KARTTALIITTEET... 2 SUUNNITELMASSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ JA NIMITYKSIÄ... 3 ALKUSANAT... 3 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 5 2. LÄHTÖTIETOJA... 5 2.1 ALUE... 5 2.2 VÄESTÖ... 6 2.3 ELINKEINOELÄMÄ... 7 2.4 VAPAA-AJAN TOIMINNOT... 7 2.5 POHJAVESIVARAT... 8 2.6 VESISTÖT... 8 3. VESIHUOLLON NYKYTILA... 10 3.1 VESIHUOLTO KUNNAN ALUEELLA... 10 3.1.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 10 3.2 VESIHUOLTO... 11 3.2.1 Vedenottamot... 11 3.2.2 Jätevedenpuhdistamo... 12 3.2.3 Lietteenkäsittely... 13 3.3 YHTEISTYÖ... 13 3.3.1 Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö... 13 3.3.2 Ylikunnallinen yhteistyö... 13 3.5 VESIHUOLTOLAITOSTEN ULKOPUOLISET ALUEET... 14 3.5.1 Vedenhankinta... 14 3.5.2 Viemäröinti ja jätevesien käsittely... 14 4. ENNUSTEET...15 4.1 VÄESTÖ JA MUUT TOIMINNOT... 15 4.2 VEDENKULUTUSENNUSTEET... 16 4.3 JÄTEVESI- JA KUORMITUSENNUSTEET... 18 5. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TARPEET... 19 5.1 VEDENHANKINTA JA VESIJOHTOVERKOSTO... 19 5.2 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY... 20 5.3 HULEVESIVIEMÄRÖINTI... 21 5.4 VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS JA VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN... 22 5.4.1 Varautumisvelvollisuus ja vesihuollon valmiussuunnittelu...22 5.4.2 Vesihuoltolaitosten turvallisuusluokat ja toimintavarmuudet... 22 5.5 ORGANISAATION, HENKILÖSTÖN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN... 23 6. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 23 6.1 YLEISET TAVOITTEET... 23 6.2 VEDENHANKINTA... 24 6.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY... 24 6.4 HULEVESIEN VIEMÄRÖINTI... 25 6.5 VESIHUOLTOPALVELUJEN PARANTAMINEN... 25 7. TOIMENPITEET...25 7.1 KAAVOITUS SUUNNITELMAKAUDELLA... 25 7.2 KESKUSTAAJAMAN VESIHUOLTO... 25 7.2.1 Vedenhankinta... 25 7.2.2 Jätevesien viemäröinti ja käsittely... 27 7.2.3 Hulevesiviemäröinti... 27 7.2.4 Hallinnolliset toimenpiteet... 28 7.3 HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTO... 28 7.4 KIINTEISTÖKOHTAISEN VESIHUOLLON KEHITTÄMINEN... 28 7.4.1 Vedenhankinta... 28

7.4.2 Viemäröinti ja jätevesien käsittely...29 8. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS...30 8.1 INVESTOINTIEN RAHOITUS JA RAHOITUSTUKIMUODOT...30 8.2 TAAJAMA-ALUEEN VESIHUOLTO...32 8.2.1 Vesihuoltoverkosto...32 8.2.2 Vedenottamot...33 8.2.3 Jätevedenpuhdistamo...33 8.3 HAJA-ASUTUSALUEEN UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT...33 8.3.1 Rakentamiskustannusten laskentaperusteet...33 8.3.2 Rakentamiskustannukset...34 8.3.4 Käyttökustannukset...34 9. TOIMENPIDEOHJELMA...35 9.1 TOTEUTUKSEN ORGANISOINTI...35 9.2 KUSTANNUKSET, AIKATAULU JA TOTEUTTAJA...35 10. VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN VAIKUTUKSET...37 10.1 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...37 10.2 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET...38 10.3 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...38 11. TIEDOTUS, SEURANTA JA SUUNNITELMAN TARKISTUS...38 12. YHTEENVETO...38 LÄHDELUETTELO...40 2 KARTTALIITTEET Karttaliite 1: Karttaliite 2: Karttaliite 3: Karttaliite 4: Nykytila - Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkoston toiminta-alue ja vesijohtoverkosto, vesiosuuskuntien ja vesihuoltoyhtymän vesijohtoverkostot, sekä pohjavesialueet Nykytila - Kajaanin kaupungin vesihuollon viemäriverkoston toiminta-alue ja viemäriverkosto, vesiosuuskuntien viemäriverkostot, sekä pohjavesialueet Tarvealueet Toimenpidealueet

3 SUUNNITELMASSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ JA NIMITYKSIÄ Haja-asutusalue Hulevesi Jätevesien käsittelyjärjestelmä Jätevesijärjestelmä Kajaanin kaupungin vesihuolto Kehittämistarvealue Keskustaajama Lieve-alue Pohjavesialue Suunnittelualue Talousjätevesi Talousvesi Toimenpidealue Toiminta-alue Vesihuolto Vesihuoltolaitos Vesihuoltoverkoston tarvealue Vesijohdon tarvealue Vesilaitos Viemärilaitos Viemäriverkoston tarvealue asemakaava-alueen ulkopuolinen alue ja ranta-asemakaava-alueet sadevettä, sulamisvettä ja perustusten kuivatusvettä talousjätevesien puhdistusta tai muuta käsittelyä varten tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostama kiinteistökohtainen kokonaisuus rakennuksessa ja rakennusten ulkopuolella olevien talousjätevesiviemäreiden sekä jätevesien käsittelyjärjestelmien muodostama kokonaisuus, joka on tarpeen kiinteistön talousjätevesien johtamiseksi ja käsittelemiseksi Kajaanin kaupungin omistama vesihuoltolaitos, jonka keskeistä toiminta-aluetta on kaupungin keskustaajama alue, jolla on ilmennyt selkeä tarve vesihuoltopalvelujen kehittämiseen suurehko asukasjoukko yleis- tai asemakaava-alue alue, jolla on ympäristönsuojelumääräyksiä pohjavesialue muu erikseen mainittu tarve ympäristönsuojelulliset tai terveydelliset syyt asemakaavoitettu (ei ranta-asemakaava) alue keskustaajamaan liittyvä alue, jolla asukastiheys on haja-asutusaluetta suurempi alue, jonka pohjavettä käytetään, tai jonka pohjavesi soveltuu käytettäväksi talousvetenä liittyjämäärältään yli kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai vastaavassa muuta talousvettä toimittavassa laitoksessa alue, jota tämä suunnitelma koskee, eli koko Kajaanin kaupungin alue asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaava, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä sen mukaan kuin siitä terveydensuojelulaissa säädetään kehittämistarvealue, jolla esitetään suoritettavaksi toimenpiteitä kehittämissuunnitelman aikajaksolla. vesihuoltolain mukainen alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta veden hankintaa, eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä, että jäteveden, huleveden poisjohtamista ja käsittelyä laitos, joka huolehtii toiminta-alueellaan yhdyskunnan vesihuollosta kehittämistarvealue, jolla vesihuoltolaotos voi hoitaa vesihuoltopalvelujen tuottamisen kehittämistarvealue, jolla vesilaitos voi hoitaa veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi laitos, joka huolehtii toiminta-alueellaan yhdyskunnan talousvesihuollosta laitos, joka huolehtii toiminta-alueellaan yhdyskunnan jätevesihuollosta kehittämistarvealue, jolla viemärilaitos voi hoitaa jäteveden ja/tai huleveden poisjohtamisen ja käsittelyn

4 ALKUSANAT Vesihuoltolain tavoitteena on, että moitteetonta talousvettä on riittävästi ja kohtuullisin kustannuksin saatavissa, ja että viemäröinti on järjestetty sekä terveyden että ympäristönsuojelun vaatimukset huomioon ottaen. Jotta tavoite toteutuisi, laki velvoittaa kunnan kehittämään vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä 28.2.2004 mennessä koko alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Lain mukaan suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisille alueille, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa sitova oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan luonteeltaan tavoitteellinen suunnitteluväline, jossa osoitetaan, millä tavoin vesihuolto aiotaan järjestää koko kunnan alueella. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kajaanin kaupungin alueella toimivien vesilaitosten; Kajaanin kaupungin vesihuollon, vesihuolto-osuuskuntien ja yhtymän kanssa. Vesiosuuskunnat ovat toimittaneet tähän asiakirjaan lähtöaineistoa ja perustietoa omasta toiminnastaan. Suunnittelutyön muu lähtöaineisto, nykytilakartoitus, viranomais- ja vesiosuuskuntien näkemykset on koottu teknisen palvelukeskuksen kunnallistekniikka-vastuualueen toimesta, joka on pääasiassa vastannut myös suunnittelutyöstä. Kehittämissuunnitelman laadinnan aikana on järjestetty eri intressiryhmille keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, joissa kuntalaisilla, naapurikuntien edustajilla, Kajaanin kaupungin alueella toimivilla kylä- ja asukasyhdistyksillä sekä vesiosuuskuntien edustajilla on ollut mahdollisuus kertoa näkemyksensä ja esittää toiveensa vesihuollon kehittämisen suhteen. Lisäksi erikseen on kuultu Kajaanin kaupungin eri yksiköiden edustajia viranomaisina ja oman alansa asiantuntijoina. Kainuun ympäristökeskuksen näkemys tämän asiakirjan sisältöön on saatu viranomaiskeskusteluin sekä ympäristökeskuksen tekemiä tutkimuksia ja selvityksiä lähdeaineistona hyväksi käyttäen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman keskeisen asiasisällön, erityisesti tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä on johtanut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut teknisen lautakunnan edustaja Rauno Ylikippari. Muina lautakuntien edustajina ohjausryhmään ovat kuuluneet Niilo Leinonen teknisestä lautakunnasta, sekä Leena Kortelainen ja Heikki Parviainen ympäristölautakunnasta. Työn puolesta ohjasryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet tekninen johtaja Martti Anttila, kaupungininsinööri Leo Räsänen, vesihuoltopäällikkö Juha Nurminen, suunnittelupäällikkö Risto Niskavaara ja rakennusmestari Eino Majava sekä vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen Kainuun ympäristökeskuksesta. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa laadittaessa malliasiakirjana on käytetty Suomussalmen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, jonka suunnittelutyön ovat pääasiassa tehneet Kainuun ympäristökeskuksen vesihuoltoinsinööri Pekka Kiviniemi ja vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen. Kehittämissuunnitelma on hyväksytty Kajaanin kaupunginvaltuustossa X.X.2004

5 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoitus ja sisällölliset vaatimukset on esitetty vesihuoltolaissa. Vesihuoltolain mukaan kehittämissuunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaava on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Lain perustelujen mukaan suunnitelmassa tulisi osoittaa alueet, jotka kunta aikoo sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Näin siitä kävisi ilmi, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesijohto- ja viemäriverkoston piiriin. Kehittämissuunnitelman tulee kattaa koko kunnan alue. Siinä tulee tarkastella myös niiden alueiden vesihuoltopalvelujen järjestämistä, jotka jäävät pysyvästi vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolelle. Näin suunnitelma palvelee myös kiinteistöjen omistajia harvaan asutuilla alueilla. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan kaupungin taajamien ja hajaasutusalueen vesihuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä esitetään koko kuntaa koskevat vesihuollon kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. Suunnittelun aikajakso ulottuu vuoteen 2010 saakka. Suunnitelman toimenpideosassa käsitellään keskustaajaman vedenhankinta- ja viemäröintikysymyksiä ja esitetään toimenpiteet, joilla turvataan riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saanti kaikissa olosuhteissa, myös erityis- ja poikkeustilanteissa, sekä ne toimet, jotka ovat tarpeen, jotta jätevedenkäsittely ja viemäröinti ympäristönsuojelullisesti ja terveydellisesti on riittävän hyvin järjestetty. Suunnitelmassa esitetään myöskin vesihuoltoverkon laajennustarpeet ja muut tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Useat Kajaanin kylät ovat jo keskitetyn vedenhankinnan piirissä, näiden osalta tutkitaan verkostojen laajentamistarpeet. Suunnitelmassa kartoitetaan ne alueet, joihin tulisi järjestää yhteinen vesihuolto. Kajaanin eteläisimmät kylät, Halla-aho, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Murtomäki, ovat harvaan asuttuja ja ne tulevat pääosin jäämään pysyvästi kiinteistökohtaisen vesihuollon varaan. Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan toimenpiteitä, joita tarvitaan haja-asutuksen vesihuollon saattamiseksi tavoitetasolle, niin vedenhankinnan kuin jätevesien käsittelynkin osalta. Kehittämissuunnitelmassa esitetään investointien kustannusarviot ja toteuttamisaikataulut sekä tarkastellaan rahoitusasioita ja toimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelma toimii kaupungin vesihuollon kehittämisohjelmana ja luo perusteet vesihuollon toteuttamisille. 2. LÄHTÖTIETOJA 2.1 Alue Kajaanin kaupunki sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnan keskustassa, noin 600 km Helsingistä pohjoiseen. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1 369,9 km 2, josta vesistön osuus on noin 15,5 %. Alueesta oli vuonna 2001 yleiskaavoitettu 438 km 2, asemakaavoitettu 26 km 2 ja ranta-asemakaavoitettu 3 km 2. Rantaviivaa on 445,0 km.

6 2.2 Väestö Kajaanin kaupungissa oli 31.12.2002 asukkaita yhteensä 35 842. Keskustaajaman väkiluku oli 31 377 henkilöä, eli 87,5 % kunnan väestöstä. Haja-asutusalueen väkiluku oli vastavana ajankohtana 4 281 henkilöä eli n.12 % kunnan asukasluvusta. Kajaanin väestömäärän kehitys on ollut laskeva 1990-luvun puolivälistä alkaen, jolloin kaupungissa oli enimmillään asukkaita noin 36 860. Väestön painopiste on siirtynyt hajaasutusalueelta taajamiin. Haja-asutusalueen väestömäärä väheni voimakkaasti suhteessa taajaman väestöön 1990 luvun puoliväliin saakka, jolloin se alkoi lievästi nousta. Kajaanin asukastiheys on 31,2 asukasta/km 2. Kuva 2.2-1. Asukastiheys ruuduissa Kajaanissa (as/0,25 km 2 ).

7 2.3 Elinkeinoelämä Kajaanin kaupunki kuuluu Kajaanin seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki. Rakennus 7 % Teollisuus 17 % Maa-/metsätalous 2 % Tuntematon 2 % Julkiset palvelut 41 % Palvelut 31 % Kuva 2.3-1. Työpaikkojen jakautuminen elinkeinoaloittain Kajaanissa. Lähde Tilastokeskus. Alkutuotannon kehitys Kajaanissa on ollut samansuuntaista kuin koko maassa, eli maatilojen määrä ja työpaikat ovat vähentyneet. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on 2 %. Maidontuotantoa harjoitetaan 22 tilalla, hevostiloja on 16 kpl, lihatiloja 9 kpl, lammastiloja 2 kpl, emolehmätiloja 2 kpl, kasvinviljelytiloja 27 kpl ja puutarhoja 6 kpl. Erilaiset palvelut työllistävät Kajaanissa määrällisesti eniten eli 55 %. Teollisuudessa työskentelee n 17 % ja rakentamisessa n. 6 % työllisestä työvoimasta. Suurin työnantaja on Kajaanin kaupunki, jonka henkilöstön määrä on noin 2 300. Suurin teollinen työnantaja on noin 800 henkilöä työllistävä UPM-Kymmene Oyj. Teknologiapuistossa on yrityksiä yli 100 ja työpaikkoja n.1200. 2.4 Vapaa-ajan toiminnot Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 Kajaanissa oli 1 142 vapaa-ajanasuntoa. Toisin ilmaistuna, 2,57 loma-as./ranta-km. Uusia loma-asuntoja on viime vuosina rakennettu n. 10 kpl/a. Mökkien varustelutason kohoaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi, sekä vuotuisen käyttöajan kasvu lisäävät kesäasuntojen vesihuollolle asetettavia vaatimuksia. Kajaanin kaupungin pienvenesatamat, jotka sijaitsevat Koutalahdessa, Paltaniemellä, Kajaanijoella Ämmäkosken alapuolella ja Koivukosken yläpuolella, Petäisenniskassa sekä Kuluntalahdessa, ovat viimeksi mainittua lukuun ottamatta kaikki liitetty vesijohtoverkkoon. Kajaanin golf-keskus sijaitsee Huuhkajanvaaran kaupunginosassa. Kivimäen Ruuhijärvellä sijaitsevan Kajaanin kaupungin virkistyskalastuskeskuksen vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin ratkaisuin.

8 2.5 Pohjavesivarat Kajaanin pohjavesivarat ovat huomattavan suuret. Vedenhankinnan kannalta merkittävin harjujakso ulottuu Matinmäestä Mustikkamäkeen. Tällä alueella sijaitsevat keskustaajaman pohjavedenottamot; Heteranta, Matinmäki, Hannusranta, Salmijärvi ja Mustikkamäki. Koutaniemen vedenottamo sijoittuu kaupungin länsiosaan. Harjumuodostumien pohjavedet ovat laadultaan lievästi happamia ja pehmeitä, mutta muutoin yleensä moitteettomia. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat tutkituissa esiintymissä olleet pieniä. Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan seuraavasti: I II III Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Muu pohjavesialue Luokkaan I kuuluu pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään 20-30 vuoden kuluessa liittyjämäärältään yli kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai vastaavaan muuta talousvettä toimittavaan laitokseen. Luokkaan I luokitellaan myös pohjavesialue, josta otetaan vettä pakattua talousvettä toimittavaan laitokseen tai sitä tarvitaan kriisiaikojen vedenhankintaan. Yhteisvedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa, kuuluu luokkaan II. Muuksi pohjavesialueeksi (luokka III) määritellään alue, joka vaatii lisätutkimuksia antoisuudesta, vedenlaadusta tai likaantumis- tai muuttumisuhasta, jotta hyödyntämiskelpoisuus voidaan arvioida. Mikäli luokkaan III kuuluva alue on todettu jatkotutkimuksissa vedenhankintaan soveltuvaksi, se siirretään luokkaan I tai II. Muussa tapauksessa se jätetään luokittelun ulkopuolelle. Taulukko 2.5-1. Kajaanin pohjavesivarat (luokka I, II ja III) vuonna 2003. Luokka Lkm. Muodostumisalueen Kokonaisantoisuus Käytössä pinta-ala km 2 m 3 /d % I 2 25,22 24 000 31 II 1 2,51 2 100 0 III - - - - Kajaanin I- ja II-luokan pohjavesialueet on esitetty karttaliitteessä 1. 2.6 Vesistöt Kajaanin vesistöistä pääosa kuuluu Oulujoen vesistöalueen Sotkamon reittiin. Kajaanin vesipinta-ala on 212 km² eli noin 15,5 % kunnan kokonaispinta-alasta. Oulujärvi ja Nuasjärvi ovat vesistön suurimmat keskusjärvet. Oulujärvi jakautuu kolmeen suureen altaaseen: Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään. Sotkamon reitin viimeisiä järviä, Palta- ja Sokajärveä, voidaan pitää Oulujärven osa-alueina. Paltaselälle laskee kaksi suurta reittivesistöä: Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, lisäksi Oulujärveen laskee useita pieniä jokia ja puroja. Kajaanijoki saa alkunsa Nuasjärven Rehjan selältä.

Vesistöjen veden laatu on pääosin hyvä. Oulujärven vesi on jokseenkin humuspitoista koko alueella. Kajaanijoen, Paltajärven ja Paltaselän eteläosassa happipitoisuus on ajoittain heikentynyt, orgaanisten aineiden pitoisuus, fekaalisten indikaattoori-bakteerien määrä ja ravinnepitoisuudet sekä perustuotannon taso ovat jonkin verran kohonneet. Vesistöjen yleistä tilaa kuvataan käyttökelpoisuusluokituksen avulla. Ympäristöhallinnon käyttämässä laatuluokituksessa on viisi laatuluokkaa. Kullakin luokalla on omat raja-arvonsa veden laatumuuttujille, joita ovat happipitoisuus, happamuus, humuspitoisuutta kuvaava veden väriarvo sekä rehevyyttä kuvaavat fosforipitoisuus ja a-klorofylli. Pääosa Kajaanin järvistä kuuluu laatuluokkaan hyvä (kuva 2.6-1). Merkittävimmän joen, Kajaanijoen käyttökelpoisuusluokka alajuoksulla on välttävä. Kajaanin kaupungin jätevedet johdetaan Peuraniemen jätevedenpuhdistamosta Kajaaninjokeen ja edelleen Oulujärven Paltaselälle. Paltamon keskustaajaman jätevedet laskevat Oulujärveen Kiehimäjoen suulle ja Paltamon Kontiomäen taajaman jätevedet Haarajoen ja edelleen Miesjoen kautta Oulujärveen. Jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa vuonna 2002 mitatuissa tuloksissa. Oulujärven havaintopaikalla ravinne ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat lievää rehevyyttä ja veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Vuolijoen kunnan jätevedet johdetaan Vuolijokea pitkin Ärjänselälle. Jokisuussa, Ärjänselällä oli vuoden 2002 maaliskuussa havaittavissa selvää ravinnepitoisuuksien kasvua ja kohonnut bakteeritiheys. Kesällä ravinnepitoisuuksien nousua ei havaittu, mutta veden happitilanne oli heikentynyt. Oulujärven ympäristön taajamien ja kalalaitosten yhteenlaskettu kuormitus oli v 2002 noin 5,8 kg/d fosforia, 411 kg/d typpeä ja 410 kg/d happea kuluttavaa ainesta (BOD 7 ). Taajamakuormittajista selvästi suurin yksittäinen oli vuonna 2002 Kajaanin kaupunki, 49 kg/d happea kuluttavaa ainesta, 2,95 kg/d fosforia ja 47 kg/d typpeä. UPM-Kymmene Oyj:n kuormitus oli v.2002 noin 6,9 kg/d fosforia, 109 kg/d typpeä ja 7,3 t/d COD Cr Mainuanjärvi on Oulujoen vesistöalueen Mainuanjoen valuma-alueen keskusjärvi. Mainuanjärvi on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormittama lyhytviipymäinen matala ja rehevä järvi. Järveen kohdistuvan ravinnekuormituksen määräksi on fosforin osalta arvioitu keskimäärin 3 300 kg/a ja typpikuormitukseksi 42 000 kg/a. Yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan järvi kuuluu pääosin tyydyttävään, paikoin välttävään luokkaan. 9

10 Kuva 2.6.-1. Kajaanin vesistöjen käyttökelpoisuus 1990-luvun puolivälissä. Lähde: Kainuun ympäristöohjelma 2005. 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto kunnan alueella Kajaanin kaupungin vesihuollon vesi- ja viemäriverkko kattaa keskustaajama-alueen. Hajaasutusalueilla on sekä Kajaanin kaupungin vesihuollon että kahdeksan vesiosuuskunnan ja yhtymän vesijohto- ja viemäriverkostoa. Kaupungin väestöstä 97 % on vesijohtoverkoston ja 89 % viemäriverkoston piirissä. 3.1.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Kajaanin keskustaajama-alue reuna-alueineen kuuluu Kajaanin kaupungin vesihuollon toiminta-alueeseen. Laitos toimittaa ottamoistaan talousvettä myös kaikille kahdeksalle Kajaanin kaupungin alueella toimivalle vesiosuuskunnalle ja yhtymälle, sekä hankkii vähäisiä määriä vettä Vuolijoen kunnalta toimitettavaksi Mainuan taajamaan. Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkkoon oli vuonna 2002 liittynyt yhteensä 35 100 asukasta ja viemäriverkkoon 32 000 asukasta. Veden kulutus laskutuksella mitaten oli keskimäärin 5 890 m 3 /d ja ominaiskulutus 168 l/as d. Vesiosuuskunnille ja yhtymälle vesihuolto toimitti vettä keskimäärin 218 m 3 /d. Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle johdettiin vuonna 2002 jätevettä keskimäärin 7 959 m 3 /d ja jäteveden ominaistuotto oli 249 l/as d.

11 Taulukko 3.1.1-1. Kajaanin kaupungin vesihuollon runkoverkostot Vesijohdot materiaali pituus pituus km % Valurauta 73,3 21,6 Sg 18,4 5,4 Mannesman 1,1 0,3 Peh 215,8 63,6 Pvc 29,5 8,7 Himanit (ei käytössä) 1,3 0,4 339,4 100,0 Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Jätevesi - viettoviemärit Paineviemärit Yhteensä Viettoviemärit Paineviemärit Yhteensä materiaali pituus pituus pituus pituus pituus pituus pituus pituus km km km % km km km % Betoni 52,7-52,7 26,1 107,8-107,8 67,1 Valurauta 0,006-0,006 0,003 0,02-0,02 0,01 Puu 0,2-0,2 0,1 - - - - Pvc 111,6 0,06 111,7 55,4 5,5-5,5 3,4 Peh 15,7 21,5 37,1 18,4 47,2 0,2 47,4 29,5 180,2 21,5 201,7 100,0 160,5 0,2 160,6 100,0 Kajaanin kaupungin vesihuollon nykyiset verkostot kattava toiminta-alue on vahvistettu vuonna 1990. Kajaanissa toimivien vesiosuuskuntien ja yhtymän toiminta-alueita ei ole vahvistettu. Jätevedenkäsittely niiden alueilla hoidetaan Siikaniemen vesiosuuskuntaa lukuun ottamatta kiinteistökohtaisesti. Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkoston toiminta-alue sekä haja-asutusalueella toimivien vesiosuuskuntien ja -yhtymän vesijohtoverkostoalueet on esitetty karttaliitteellä 1. Kajaanin kaupungin vesihuollon viemäriverkoston toiminta-alue sekä haja-asutusalueella toimivan vesiosuuskunnan viemäriverkostoalueet on esitetty karttaliitteellä 2. Taulukko 3.3.3-1. Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja yhtymä Vesihuoltolaitos Verkoston Verkostoon liittyneet Veden Veden Sijainti pituus asukkaat kiinteistöt kulutus kulutus km kpl kpl m 3 /d m 3 /a Karttaliite 1 Jormuan vesioskuuskunta 50 400 2) 140 44 16 060 Jormua Kirkkoniemen vesiosuuskunta 14 340 110 68 24 820 Paltaniemi Koutaniemen vesiosuuskunta 25 300 101 41 14 965 Koutaniemen länsiosa Lauttolahden vesiosuuskunta 50 450 150 31 11 113 Myötärinne - Karanka Paltaniemen vesiosuuskunta 5,8 200 68 17 6 205 Paltaniemi Siikaniemen vesiosuuskunta 12 10 4 2 730 Polvilantie Vuoreslahden vesiosuuskunta 48 550 188 28 10 220 Vuoreslahti Niemelänrannan vesihuoltoyhtymä 0,7 35 12 4 1 460 Kuluntalahti Yhteensä 205,5 2 285 773 235 85 573 2) Liittyjien määrä vuonna 2003 3) Osuuskunta toimittaa vettä Hövelönjoki yhtymälle n. 150 m 3 /a. 1) Liittyjien määrä vuonna 2002 Veden vesiosuuskunnille toimittaa Kajaanin kaupungin vesihuolto 3.2 Vesihuolto 3.2.1 Vedenottamot Kajaanin kaupungin vesihuollon toimittama pohjavesi pumpataan kuudesta pohjavedenottamosta (taulukko 3.2.1-1.). Koutaniemen vedenottamo toimii omana vedenjakelupiirinään kaupungin keskustan länsipuolella, Koutaniemen pohjavesialueella. Muut viisi pohjave

denottamoa sijaitsevat eri puolilla Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialuetta, kaupungin keskusta pohjoiseen. Niistä pumpattu vesi ohjataan yhteiseen vedenjakelupiiriin, joka kattaa kaupungin keskustan ja muut vesijohtoverkoston piirissä olevat alueet. Ottamoiden vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset ilman minkäänlaista esikäsittelyä. Teknisen laadun parantamiseksi Matinmäen pohjavedenottamolle on vuonna 2003 suunniteltu kalkkikivialkalointilaitos, joka on määrä toteuttaa vuonna 2004. Lisäksi Kajaanin kaupungin vesihuolto ostaa vähäisiä määriä (2002 keskimäärin 16 m 3 /d) pohjavettä Vuolijoelta ja toimittaa sitä Mainuan kylään kaupungin keskustasta etelään. Taulukko 3.2.1-1. Pohjavedenotto 2002. Pohjavedenottamo Otettu vesimäärä Teoreettinen maksimi* ) Vesioikeuden lupa m 3 /d m 3 /d m 3 /d Heteranta 2 763 5 600 5 000 Matinmäki 1 735 2 350 3 000 Salmijärvi 1 110 3 000 1 400 Hannusranta 776 1 500 1 800 Mustikkamäki 570 1 750 1 400 Koutaniemi 99 500 500 Muualta ostettu (Mainua) 16 - - Yhteensä 7 069 14 700 13 100 *) Teoreettinen maksimi tällä hetkellä käytössä olevin pumpuin yms. 3.2.2 Jätevedenpuhdistamo Kajaanin kaupungin vesihuollon viemäriverkoston toiminta-alueen jätevedet käsitellään vuonna 1975 rakennetussa ja vuosina 1998 ja 2003 saneeratussa Peuraniemen kemiallisbiologisessa jätevedenpuhdistamossa. Saneerausten yhteydessä vuonna 1998 uudistettiin laitoksen esikäsittely (välppäys sekä hiekan- ja rasvanerotus ja samalla flokkaus muutettiin korkeakuormitteiseksi aktiivilietelaitokseksi, joka ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla). Kemiallinen laitos ei ole saavuttanut sille asetettuja lupaehtoja orgaanisen aineksen osalta. Vuonna 2003 laitos täydennettiin biologiseksi rakentamalla kemiallisen osan perään biologinen suodatin. Samassa yhteydessä uusittiin prosessinhallintajärjestelmä. Laitoksessa käsitellään noin 32 000 asukkaan jätevedet. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Käsiteltävä vesimäärä Q kesk = 10 000 m 3 /d ja q mit = 550 m 3 /h Orgaaninen kuorma BHK 7 = 2 000 kg/d Kiintoaine SS = 2 400 kg/d Kokonaistyppi N tot = 450 kg/d Kokonaisfosfori P tot = 80 kg/d Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston vuonna 2002 antaman, vuoteen 2010 voimassa olevien lupaehtojen mukaan puhdistamolta Kajaanijokeen johdettavan jäteveden on täytettävä taulukon 3.2.2-1. lupaehdot. Suluissa aiemmat lupaehdot. Lupaehdot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Taulukko 3.2.2-1. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lupaehdot 1.1.2004 alkaen (lupaehdot 31.12.2003 asti). Parametri Pitoisuus, puhdistettu jätevesi Pitoisuuden vähenemä mg/l % BHK 7 (ATU) < 15 (< 30) > 90 (> 70) Kokonaisfosfori < 0,5 (< 0,5) > 90 (> 90) Taulukkoon 3.2.2-2. on koottu jätevedenpuhdistamon keskimääräisiä puhdistustuloksia vuosilta 2000-2003. 12

13 Taulukko 3.2.2-2. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon keskimääräinen puhdistustulos vuosina 2000-2003. Parametri Pitoisuus, puhdistettu jätevesi Pitoisuuden vähenemä mg/l % 2000 2001 2002 2003 2000 2001 2002 2003 BHK 7 (ATU) 42 44 49 48 74 77 74 75 Kokonaisfosfori 0,72 0,55 0,37 0,27 90 94 96 97 Kokonaistyppi 35 40 47 38 16 16 13 22 Ammoniumtyppi 29 34 41 34 30 29 24 31 Kiintoaine 28 18 14 11 85 93 94 96 COD cr - - 104 85 - - 77 81 Saostus- ja umpikaivolietettä otetaan vastaan yhdessä vastaanottopisteessä. Vastaanotettujen lietteiden määrä vuonna 2002 oli 8 987 m 3 /v. 3.2.3 Lietteenkäsittely Peuraniemen jätevedenpuhdistamon liete kuivataan mekaanisesti lingolla ja aumakompostoidaan noin 0,5 km:n etäisyydellä jätevedenpuhdistamolta sijaitsevalla Auralan kompostointialueella, jolla on ympäristölupa vuoteen 2013 saakka. Kompostoinnissa syntyvät suotovedet johdetaan Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle. Lietettä syntyi 16 m 3 /d vuonna 2002. Kompostoitu liete käytetään viherrakentamiseen ja maisemointiin. 3.3 Yhteistyö 3.3.1 Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö Kajaanin kaupungin vesihuolto toimittaa talousvettä kaikille Kajaanin kaupungin alueella toimiville vesi-osuuskunnille ja yhtymälle ja vastaanottaa Siikaniemen vesiosuuskunnan jätevedet. Lisäksi Kajaanin kaupungin vesihuolto tekee vesiosuuskuntien kanssa yhteistyötä asennus- ja kunnossapitotöissä. Kirkkoniemen vesiosuuskunta toimittaa verkostonsa kautta talousvettä Paltaniemen vesiosuuskunnalle. Kajaanin kaupunki on avustanut vesiosuuskuntien vesijohtoverkostojen rakentamista ja Kajaanin kaupungin vesihuolto myy vettä osuuskunnille alennettuun hintaan. 3.3.2 Ylikunnallinen yhteistyö Kajaanin kaupungin vesihuolto ostaa talousvettä Vuolijoen kunnalta ja toimittaa sitä asiakkailleen Mainuan kylässä. Vuoreslahden vesiosuuskunnan jakelualue ulottuu Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan alueille. Lauttolahden seudun vesiosuuskunta ulottuu Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan alueille. Jormuan vesiosuuskunta ulottuu Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan alueille ja se myy talousvettä yhdelle liittyjälle Paltamon kunnan puolelle. Kajaani Paltamo Ristijärvi vesihuollon yleissuunnitelma julkaistiin vuonna 1994 (Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri). Suunnitelmassa käsitellään kuntien välisen vesihuollon kehittämistä ja yhteistoimintaa. Kainuun vesihuollon kehittämissuunnitelma julkaistiin vuonna 2000. Suunnitelmassa käsitellään yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vedenhankinnan, viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn nykytilannetta, tavoitteita ja kehittämistarpeita. Kehitystoimenpiteiden tarkastelu ulottuu vuoteen 2006 saakka. (Kainuun ympäristökeskus, Pekka Kiviniemi, Jari Pesonen)

Kainuun maaseudun vesihuollon kehittäminen ja rahoitustukitarpeet-selvitys, julkaistiin vuonna 2003. Asiakirjassa tarkastellaan Kainuun maaseudun vesihuollon kehittämistarpeita ja yhteisten vesihuoltohankkeiden rahoituskysymyksiä. Toteuttamiskelpoisista hankkeista on laadittu alustavat suunnitelmat ja kustannusarviot sekä ehdotukset rahoitusjärjestelyistä. (Kainuun ympäristökeskus, Pekka Kiviniemi, Jari Pesonen). 14 3.5 Vesihuoltolaitosten ulkopuoliset alueet 3.5.1 Vedenhankinta Kajaanin kaupungin asukkaista noin 3 % eli 1 076 henkilöä on keskitetyn vedenhankinnan ulkopuolella. Suurin osa näiden henkilöiden kiinteistöistä on järjestänyt vedenhankintansa omista kaivoistaan, joita arvioidaan olevan käytössä alle 400 kpl. Osa niistä on porakaivoja ja osa vanhempia rengaskaivoja. Lisäksi suurin osa noin 1 150:stä vapaa-ajan asunnosta on järjestänyt vedenhankintansa omasta tai naapurin kaivosta, lähteestä, vesistöstä tai tuo ainakin juomaveden vakituisesta asunnostaan. Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota porakaivojen radonpitoisuuksiin. Säteilyturvakeskus on vuonna 2000 julkaissut Porakaivoveden radonkartasto-nimisen julkaisun. Sen mukaan Kajaanin kaupungin alueella tutkitusta porakaivosta 300 Bq/l ylittyy 50-100 % kaivoista. Porakaivojen radonpitoisuuksien keskiarvo Kajaanin alueella 43:n porakaivon osalta oli 1 174 Bq/l, suurin mitattu arvo oli 5 990 Bq/l. Kainuun ympäristökeskus käynnisti vuonna 2001 koko maakuntaa koskevan radonkartoituksen, mutta sen tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Säteilyturvakeskus suosittelee radonpitoisuuden pienentämistä, mikäli talousveden radonpitoisuus ylittää 1 000 Bq/l. Kaupunki on tutkinut sekä pora- että rengaskaivojen vedenlaatua. Porakaivoissa suurimpina ongelmina korkeiden radon pitoisuuksien lisäksi, ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet. Rengaskaivoissa yleisin ongelma on pohjaveden syövyttävyys, mikä aiheutuu mm. veden alhaisesta ph:sta. Lähes joka toisen kaivoveden ph-arvo oli alle 6,0. 3.5.2 Viemäröinti ja jätevesien käsittely Kajaanissa toimivat vesiosuuskunnat huolehtivat pääsääntöisesti vain puhtaanveden jakelusta. Myös osa Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkostoalueista on viemäröimättä. Kajaanin väestöstä 9 %, eli n. 3 060 asukasta hoitaa jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisesti. Myöskin vapaa-ajan rakennusten jätevesien käsittely on toteutettu yleensä kiinteistökohtaisena. Kiinteistöjen omien puhdistusjärjestelmien toimivuudesta ja siitä, miten ne täyttävät tämän päivän vaatimukset, ei ole tarkkaa kuvaa, koska kattavia kartoituksia ja selvityksiä ei ole tehty. Kajaanin kaupungin ympäristötoimi julkaisi vuonna 1998 ohjeet haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Yleisesti voidaan päätellä, että 1990-luvulla ja sen jälkeen rakennetut maapuhdistamot ovat asianmukaisia ja toimivat tyydyttävästi. Tätä aikaisemmin rakennetut puhdistusjärjestelmät ovat yksinkertaisempia käsittäen yleensä sakokaivoparin ja imeytyskuopan, joissakin tapauksissa myös imeytysojaston. Näiden toimivuudessa ja puhdistustehossa esiintyy suurta vaihtelua. Vuosina 1996 ja 1997 suoritettiin Teeri- ja Hevossuon haja-asutusalueilla jätevesikartoitus. Tällöin alueella oli 63 taloutta, joista suurin osa johti käymälävetensä umpikaivoon ja muut

vedet saostuskaivojen kautta imeyttämällä maaperään. Vuonna 2001 talouksia oli 66, mutta asukasmäärä oli hieman pienentynyt. Teeri- ja Hevossuon asutus sijoittuu Vimpelinlammen valuma-alueelle ja on selvityksen mukaan suurin Vimpelinlampeen kohdistuvista ihmisen aiheuttamista ravinnekuormittajista. (Kainuun ympäristökeskus, 2002, Vimpelinlammen kunnostuksen yleissuunnitelma.) Kartoituksen mukaan, lammen vedenlaadun parantamiseksi on ensisijaisen tärkeää saattaa alue viemäriverkoston piiriin. Toimenpiteellä on myönteinen vaikutus myös alapuoliseen Kaupunginlammen veden laatuun. Kajaanin kaupungilla ei ole kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 15 4. ENNUSTEET 4.1 Väestö ja muut toiminnot Kajaanin kehittämiskeskus on työstänyt Kainuun liitolle maakuntasuunnitelmaa ja maakuntakaavaa varten vuodesta 1999 vuoteen 2020 ulottuvia Kainuun väestöennusteita kunnittain. Raporttiin on koottu Tilastokeskuksen trendiennusteet ja Kajaanin kehittämiskeskuksen laatima maakunnallista näkökulmaa edustava trendiennuste sekä kunnilta pyydetyt niiden omat väestötavoitteet. Kajaanin kaupungin asettama väestötavoite vuodelle 2020 on 36 000. Trendiennusteet ja väestötavoitteet Kajaanin kaupungin osalta on esitetty taulukossa 4.1-1. KAJAANIN VÄESTÖENNUSTE 39000 38000 37000 hlöä 36000 35000 34000 33000 32000 2002 2005 2010 2015 2020 TK-omavar 35842 36952 37517 38005 38292 Kaup. tavoite 35842 36000 KKK-trendi 35842 35000 TK-trendi valt. 35842 35365 34542 33673 32796 TK-trendi kesk. 35842 35653 35986 36997 38608 vuosi Kuva 4.1-1 Kajaanin väestöennusteet kaupungin väestötavoite vuoteen 2020. Kainuu liitto 2002. Kainuun liiton kokoamassa ennusteessa on esitetty myös taajama-alueiden väestöennusteet. Kajaanin kehittämiskeskuksen Kainuun väestön trendiennusteen mukaan Kajaanin väkiluku

vuonna 2020 on 35 000, jossa muutosta vuoden 1999 tilanteeseen on taajama-alueella 5,2 % ja haja-asutusalueella + 9,8 %. Taajamaväestö väheni vuoteen 2002 mennessä jo 1 290 henkeä eli -3,9 % ja haja-asutusalueen väestö lisääntyi 759 henkeä eli +21,6 %, vuodesta 1999. Kasvu kohdistui pääasiassa taajaman lähialueille. 16 TAAJAMAVÄESTÖ TK-omavarais TK-trendi kesk. KKK-trendi hlöä 36000 35000 34000 33000 32000 31000 30000 1999 2002 2005 2010 2015 2020 vuosi Kuva 4.1-2 Kajaanin taajamaväestön kehitys ja ennusteet vuoteen 2020. Kainuun liitto 2002. HAJA - ALUEEN VÄESTÖ TK-omavarais TK-trendi kesk. KKK-trendi 5000 4500 hlöä 4000 3500 3000 1999 2002 2005 2010 2015 2020 vuosi Kuva 4.1-3 Kajaanin haja-asutusalueella asuvan väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2020. Kainuun liitto 2002. Tämän kehittämissuunnitelman lähtökohdaksi on otettu kaupungin oma väestötavoite, eli 36 000 asukasta. Haja-asutusalueen väestömäärän kasvu on suunnitelmassa huomioitu. 4.2 Vedenkulutusennusteet Keskustaajama-alueen vesijohtoverkostoon liitetyissä kiinteistöissä oli vuonna 2002 asukkaita noin 32 800. Liittyjämäärä oli siten suurempi kuin taajamaväestö. Tämä johtuu lähinnä siitä, että vesilaitoksen toiminta-alue on laajempi kuin Tilastokeskuksen rajaama taajama-alue.

Keskustaajaman vesijohtoverkon liittyjämäärä noudattaa asukasluvun kehitystä eli liittyjämäärä tulee alenemaan (taulukko 4.2-1.). Liittyjäluvuissa on otettu huomioon vesijohtoverkon laajentaminen uusille asemakaava-alueille, keskustaajama-alueen lievealueille ja haja-alueille. Haja-asutusalueella toimivien vesihuoltolaitosten liittyjämäärät ovat pieniä, joten vähäisetkin muutokset asukasluvuissa vaikuttavat suhteellisesti katsoen merkittävästi. Tulevan kehityksen ennustaminen saattaa siten helposti johtaa virheellisiin johtopäätöksiin. Tässä suunnitelmassa on lähdetty siitä, että pienten vesilaitosten liittyjämäärät kasvavat hieman uudisrakentamisen mutta myös toiminta-alueilla verkon ulkopuolella olevien liittymisen seurauksena. Taulukko 4.2-1. Vesilaitosten liittyjämääräennusteet asukkaina. Vesijohtoverkkoalue 2003 2005 2010 Kajaaniin taajama 32 815 32 500 32 000 Jormua 400 450 550 Kirkkoniemi 340 350 380 Koutaniemi 300 310 330 Lauttolahti 450 460 480 Paltaniemi 200 205 210 Vuoreslahti 550 570 600 Siikaniemi 10 10 15 Niemelänranta_ 35 35 40 _ Yhteensä 35 100 34 890 34 605 Vedenkulutusennuste on laadittu vesilaitokseen liittyneen asukasmäärän ja asukasta kohti kulutetun veden määrän eli ominaiskulutuksen perusteella. Ominaiskulutus sisältää talousveden käytön lisäksi mm. teollisuuden, myymälöiden, toimistojen, ravintoloiden, koulujen ja terveyskeskuksen veden käytön sekä ns. yleisen veden käytön ja hävikin. Haja-asutusalueella myös maatalouden veden käyttö sisältyy yleensä ominaiskulutukseen. Erityisesti suurissa taajamissa yleisen veden käyttö voi olla huomattavan runsasta. Taajaman koon kasvaessa palvelujen määrä kasvaa, mikä aiheuttaa ominaiskulutuksen kasvua. Pienillä laitoksilla yksittäiset suuret kuluttajat voivat vaikuttaa laitoksen kokonaiskulutukseen huomattavasti. Kajaanin keskustaajama-alueella veden ominaiskulutus vuonna 2003 oli 209 l/as d. Ominaiskulutuksen arvioidaan pienenevän vuoteen 2010 mennessä 205 l:aan/as d. Arviossa ei ole varauduttu runsaasti vettä tarvitsevien yritysten lisääntymiseen. Eräiden pienten vesihuoltolaitosten ominaiskulutuksen ennustetaan hieman kasvavan, mutta pääosin pysyvän nykyisen suuruisena. Ominaisvedenkulutuksen kehitysennuste on esitetty kuvassa 4.2-1. 17 250 l/as'd 200 150 100 50 2002 2005 2010 0 Kajaanin kaup Jormua Kirkkoniemi Koutaniemi Lauttolahti Niemelänranta Paltaniemi Siikaniemi Vuoreslahti Kuva 4.2-1. Veden ominaiskulutusennusteet ( l/as d).

Taulukossa 4.2-2. on esitetty liittyjämäärien ja ominaiskulutuksen perusteella lasketut vedenkulutusennusteet. Koutaniemen ja Vuoreslahden vesilaitoksille vesi pumpataan Koutaniemen ottamolta muiden käyttämä vesi pumpataan Matinmäki Mustikkamäki alueen vedenottamoilta. Niemelänrannan ja Siikaniemen vesilaitosten kulutuksella ei ole merkitystä vesitalouteen. Mainuan vesijohtoverkkoon ostetaan vettä Vuolijoen puolelta n 16 m 3 /d. Taulukko 4.2-2. Vesihuoltolaitosten vedenkulutusennusteet (m 3 /d). Vesijohtoverkkoalue 2003 2005 2010 Kajaani 6 846 6 760 6 560 Jormua 44 59 77 Kirkkoniemi 52 54 59 Koutaniemi 42 43 46 Lauttolahti 32 37 53 Paltaniemi 17 18 21 Vuoreslahti 28 43 60 Niemelänranta 4 4 5 Siikaniemi 2 2 2 Yhteensä 7 067 7020 6883 18 4.3 Jätevesi- ja kuormitusennusteet Keskustaajama-alueen viemäriverkon liittyjämäärä noudattaa asukasluvun kehitystä, joten liittyjämäärä tulee lievealueet huomioiden pysymään lähes ennallaan. Taulukko 4.3-1. Viemäriverkkojen liittyjämääräennusteet. Viemäriverkkoalue 2003 2005 2010 Kajaanin taajama 31 000 31 000 31 500 Kirkkoaho, Kuluntalahti 1 000 1 000 1 500 Hevossuo, Teerisuo 0 0 300 Paltaniemi 0 0 500 Yhteensä 32 000 32 000 33 800 Jätevesimäärien ja -kuormitusten viemärilaitosten toiminta-alueilla oletetaan pysyvän suurin piirtein samana kuin nykyisinkin. Viemäriverkoston saneeraus ja sekaviemäröinnin poistuminen vähentää vuotovesien määrää ja sitä kautta jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä pienenee. Taulukko 4.3-2. Viemärivesimäärien (m 3 /d) ennusteet. Viemäriverkostoalue 2003 2005 2010 Kajaanin taajama 7 719 7 688 7 718 Kirkkoaho, Kuluntalahti 220 217 316 Hevossuo, Teerisuo 0 0 60 Paltaniemi 0 0 105 Yhteensä 7 939 7 905 8 199 Jätevesikuormitusennusteiden lähtökohtana on nykyinen kuormitus. Jätevesikuormitusta kuvaavat tärkeimmät kuormitusarvot ovat: Biologinen hapenkulutus (BHK 7 ) Fosfori (P) Typpi (N) Jätevedenpuhdistamolle tulevan BHK 7 :n, fosforin ja typen määrä arvioidaan puhdistamojen tarkkailuvelvoitteiden perusteella.

19 Taulukko 4.3-3. Jätevedenpuhdistamolle tulevan kuormituksen kehitys (kg/d). Puhdistamo 2002 2005 2010 BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi 1 505 73 431 1 500 73 430 1 555 75 445 Taulukko 4.3-4. Jätevedenpuhdistamolla saavutettavat keskimääräiset puhdistustulokset Kajaanissa vuoteen 2010, tavoitereduktiot (%). Puhdistamo 2002 2005 2010 BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi 74 96 13 92 95 65 92 95 65 Taulukko 4.3-5. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähtevän kuormituksen tavoitearvot (kg/d) Kajaanissa vuoteen 2010. Puhdistamo 2002 2005 2010 BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi 394 2,95 374 120 3,65 150 125 3,75 155 5. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TARPEET (Vesihuollon kehittämistarpeet esitetty karttaliitteessä 3.) 5.1 Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Pohjavedenottamot ja pohjavesien suojelu Kainuun ympäristökeskus on julkaisussaan, Kainuun pohjavesivarojen ja harjuainesten luonnonvaraselvitys 1999-2000, tehnyt Kainuun vedenottamoiden riskianalyysin, missä pohjavedenottamot on jaettu neljään riskiryhmään. Kajaanin vedenottamoilla riskit on luokiteltu kuudessa tapauksessa kohtalaiseksi ja yksi on katsottu riskittömäksi. Ärjänsaari, Sivolanniemi ja Pekonkangas Salmijärvellä on nimetty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi harjualueiksi. Pekonkangas - Salmijärvi, 750 ha on lisäksi harjujensuojelualue ja Ärjänsaari Natura 2000 alue. Pohjaveden laadun ja määrän vaarantumisen merkittävimmät uhkatekijät ovat liikenne, tienpito, kuljetukset maanteillä, maa-ainesten otto sekä asutus. Pilaantuneiden maa-alueiden, maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden aiheuttama riski pohjavedenottamoiden käytölle on vähäinen. Tärkeillä pohjavesialueilla on tarpeen tehdä seuraavat suojelutoimenpiteet: Muodostaa vesioikeudelliset suoja-alueet Laatia suojelusuunnitelma yhdessä kaupungin, alueellisen ympäristökeskuksen ja muiden vedenottajien kanssa. Kiinnittää erityistä huomiota maa-ainesten ottoon sekä jätevesien käsittelyyn. Laatia ottamisalueen kunnostussuunnitelma pohjavesialueille, joista maa-ainesten ottaminen on lopetettu. Suunnitelma tulisi laatia ensimmäiseksi Mustikkamäen alueelle. Selvittää ja minimoida pohjavesialueita saastuttava ja haittaava toiminta. Laatia kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset

Pohjavedenottamoilla on tarpeen tehdä seuraavat toimenpiteet: Alkaloida käyttöön otettava pohjavesi, ensimmäisenä kohteena Matinmäen pohjavedenottamon vedelle (sijoitus Hepomäen paineenkorotusasemalle) Päivittää Heterannan pohjavedenottamon ottolupa ajanmukaiseksi Nykyaikaistaa vedenottamoiden turvallisuusjärjestelmät sekä uudistaa niiden aitaukset ja lukitukset Saneerata ottamoiden radioviestiverkko Päivittää pohjavedenottamoiden (ja jätevesipumppaamoiden) käyttöjärjestelmä Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkostossa on tarpeen tehdä seuraavat toimenpiteet: Nykyaikaistaa vesisäiliöiden ja paineenkorotuspumppaamoiden turvallisuusjärjestelmät sekä uusia aitaukset ja lukitukset Suorittaa vesisäiliöiden rakennustekniset tarkastukset ja perusparannukset Rakentaa lisää virtausseurantapisteitä (3-4 kpl) Yhdyskuntatekniikan verkostojen nykytila ja saneeraustarve-selvityksen (1992) mukaan vesijohtojen keskimääräinen vuotuinen saneeraustarve on 0,9 % verkostopituudesta. Tämän laskentaperusteen mukaan keskustaajamassa on vanhojen vesijohtoverkostojen saneeraustarvetta n. 3 km/v eli n. 21 km tarkastelujaksojen aikana. Uusien verkostojen rakentamistarvetta on seuraavilla asemakaavoitettavaksi suunnitelluilla alueilla: Kätönlahti Huuhkajanvaara Maasto Heinisuo Pöllyvaara Asukkaiden, viranomaisten, vesilaitosten sekä asukasyhdistysten kuulemiseen perustuen on ilmennyt vesijohtoverkoston rakentamistarvetta seuraavilla alueilla: Takkaranta Lehtomäki-Kuluntalahti Leväjoki ja Mainuanvaara Parkinniemi-Sokajärvi Karankajärvi 20 5.2 Jätevesien viemäröinti ja käsittely Viemäriverkosto Yhdyskuntatekniikan verkostojen nykytila ja saneeraustarve-selvityksen (1992) mukaan viemärijohtojen keskimääräinen vuotuinen saneeraustarve on 1,5 % verkostopituudesta (jätevesija hulevesi). Tämän laskentaperusteen mukaan keskustaajamassa tulisi saneerata vanhoja viemäreitä n. 5,4 km/v, eli n. 38 km tarkastelujakson aikana sekä muuttaa sekaviemärit erillisviemäreiksi. Uusien viemäreiden ja vesijohtojen rakentamistarve kohdistuu asemakaavoitettavaksi suunnitelluille alueille. Viemäröintitarvetta on myös asemakaavoitetun alueen lievealueilla, joihin

21 on aikaisemmin rakennettu vesijohto. Näitä alueita ovat: Hevossuo Teerisuo Ammeniemi Kuninkaanniementie Kuulemisen yhteydessä esiin tulleita viemäröintitarvealueita ovat: Paltaniemi Parkinniemi- Sokajärvi Takkaranta Kuluntalahti Pärsänsuo Lehtomäki Niemelänranta Jätevesien käsittely Jätevedenkäsittelyssä on tarpeen tehdä seuraavia toimenpiteitä: Uuden puhdistamon käyttöönotto ja toiminnan vakiinnuttaminen Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lämmityskattiloiden uusiminen Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lietteen kuivauksen (nykyisin linko) uusinta Peuraniemen jätevedenpuhdistamon välpe- ja hiekanpesurin hankinta Jätevesilietteen käsittely Jätevesilietteen käsittelyssä on varauduttava käsittelyn tehostamiseen muuttuvien ympäristövaatimusten edellyttämällä tavalla. 5.3 Hulevesiviemäröinti Hulevesiviemäriverkosto Sekavesijärjestelmän systemaattinen vähentäminen lisää hulevesiverkoston kuormitusta, jonka vuoksi on tarpeen viivytyksettä tarkistaa hulevesiverkoston mitoitus ja varautua vuosittain verkostosaneerauksien rahoitukseen. Hulevesiviemäriverkostossa on tarpeen toteuttaa seuraavat toimenpiteet: Jäljellä olevien sekaviemäreiden erottaminen erillisviemäreiksi Jätevesiviemäriverkkoon kytkettyjen kiinteistöjen hulevesien kytkeminen hulevesiviemäriverkkoon Vanhan hulevesiverkoston mitoituksen tarkistaminen ja varautuminen selvityksen mukaisiin verkoston saneeraustoimiin, kuten putkikoon suurentamiseen ja tasausaltaiden rakentaminen. Padotuskorkeuksien (jäte- ja hulevesi) määrittäminen uusittaviin liittymissopimuksiin Hulevesien käsittely Varauduttava hulevesien laadun parantamiseen muuttuvien ympäristövaatimusten edellyttämällä tavalla.

22 5.4 Vesihuollon toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin 5.4.1 Varautumisvelvollisuus ja vesihuollon valmiussuunnittelu Valmiuslain 40 :n mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtävien häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Myös terveydensuojelulaissa ja pelastustoimilaissa on säädökset onnettomuuksiin ja muihin erityistilanteisiin varautumisesta. Sisäasiainministeriö on antanut vuonna 1994 ohjeen kuntien teknisten alojen valmiussuunnittelusta. Sen mukaan kunnan valmiussuunnitelman toimialaosassa tulee esittää keskeiset tiedot eri toimialojen, kuten vesi- ja viemärilaitostoiminnan valmiussuunnitelmista. Vesihuoltolaitokset laativat yksityiskohtaiset valmiussuunnitelmansa itse noudattaen puolustustaloudellisen suunnittelukunnan ohjeita, jotka on annettu vuonna 1992. Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnittelun keskeisenä tavoitteena on vesihuollon toimivuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Toiminta-ajatus on poikkeusoloissa ja muissa erityistilanteissa mahdollisimman suuressa määrin sama kuin normaaliolosuhteissa. Veden tarve tulee tyydyttää terveydellisesti vaarattomalla ja käyttöominaisuuksiltaan haitattomalla vedellä. Jätevesien käsittely ja johtaminen tulee hoitaa siten, että terveysvaaroja voidaan pitää vähäisinä ja muita haittoja olosuhteisiin nähden kohtuullisina. Vesihuoltolaitoksen tulee varautua erityistilanteisiin siten, että normaaliajan järjestelyin selvitään mahdollisimman kauan myös kriisien aikana ja kriisiajan toimintaa turvaavat lisäjärjestelyt valmistellaan jo normaaliaikana. Tekniselle toimialalle on laadittu poikkeusolojen valmiussuunnitelma, joka sisältää myös vesihuoltolaitosta koskevan osan. Valmiussuunnitelma on tarkoitettu vain virkakäyttöön ja nimettyjen henkilöiden tietoon. Kajaanin kaupungin vesihuollon on tarpeen laatia ja päivittää valmiussuunnitelma osaltaan ajan tasalle. 5.4.2 Vesihuoltolaitosten turvallisuusluokat ja toimintavarmuudet Vesilaitoksen turvallisuusluokka kuvaa vedenhankinnan turvallisuutta. Sillä tarkoitetaan käytännössä sitä, kuinka monta litraa riskitöntä vettä on käytettävissä yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteissa eli vedenhankinnan erityistilanteissa. Poikkeustilanteeksi eli vedenhankinnan erityistilanteeksi määritellään pohjavesilaitoksilla tilannetta, jolloin tuottoisinta pohjavedenottamoa ei voida käyttää. Turvallisuusluokka määritetään siten, että poikkeustilanteessa käyttöön jäävien vedenottamoiden antoisuudesta vähennetään terveydenhuollon ja elinkeinoelämän minimivedentarve. Jäljelle jäävä vesimäärä jaetaan vesilaitoksen piirissä olevien vedenkuluttajien määrällä, jolloin saadaan poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä asukasta kohti vuorokaudessa. Vesilaitokset jaetaan neljään turvallisuusluokkaan taulukon 6.6.2-1. mukaisesti. Taulukko 5.4.2-1. Vesilaitoksen turvallisuusluokat. Turvallisuusluokka Käyttöön jäävä vesimäärä poikkeustilanteissa l /asαd I > 120 II 50-120 III 20-50 IV < 20

Koska Kajaanin kaupungin vesihuollolla ei ole ajan tasalla olevaa päivitettyä valmiussuunnitelmaa, vesilaitoksen turvallisuusluokituskaan ei välttämättä ole ajan tasalla. Mikäli terveydenhuollon ja elinkeinoelämän minimivedentarpeena käytetään vanhassa valmiussuunnitelmassa käytettyjä arvoja, kuuluu Kajaanin kaupungin vesihuolto turvallisuusluokkaan I. 23 5.5 Organisaation, henkilöstön ja yhteistyön kehittäminen Kajaanin kaupungin vesihuollosta on tarpeen muodostaa liikelaitos, mikä selkiinnyttää Kajaanin kaupungin vesihuollon aseman vesihuoltolain periaatteiden mukaiseksi (muusta kaupungista erillinen kirjanpito, pitkällä aikajänteellä menot katettava vesihuollosta perittävillä maksuilla, sijoitetulle pääomalle vain kohtuullinen tuotto, taksojen ja kulujen läpinäkyvyys) selkiinnyttää Kajaanin kaupungin vesihuollon investointien suunnittelua parantaa toiminnan tehokkuutta Käyttöön tulisi ottaa uusi käyttö-, perus- ja liittymismaksut sisältävä taksamalli, mikä helpottaa kustannusten oikeaa kohdentamista (käyttömaksu kattaa muuttuvat kulut, liittymismaksu kattaa osan investoinneista ja perusmaksu loput investoinneista ja kiinteät kulut) mahdollistaa eri suuruiset liittymis- ja perusmaksut eri alueille todellisten kulujen mukaisesti Tarpeelliseksi on nähty kuluvan vuoden aikana ottaa käyttöön uudet toimitus- ja liittymisehdot sekä käynnistää sopimusten uusiminen. Tällä saadaan käytäntö ja sopimukset Vesihuoltolain periaatteiden mukaiseksi selkiinnytetään laitoksen ja liittyjän vastuita ja velvollisuuksia Kajaanin kaupungin ja myöskin vesihuollon parissa työskentelevien ikärakenne edellyttää rekrytointeja lähivuosina. Henkilökunnan tiedolliset ja taidolliset puutteet sekä tarpeet tulee kartoittaa vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Ammattitaitoa tulee ylläpitää sopivin täydennyskoulutuksin. Vesihuollon suunnittelun, rakentamisen ja käytön parissa työskentelevien vuorovaikutusta lisättävä tavoitteena vesihuollon toteutuksen parantaminen. 6. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 6.1 Yleiset tavoitteet Vesihuoltolaissa vastuu vesihuollosta on jaettu kunnan, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön omistajan tai haltijan kesken. Lain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavalla tavalla. Kunnalla on myös vesihuollon järjestämisvelvollisuus. Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuollosta kunnan hyväksymällä toimintaalueella, jolla sijaitsevalla kiinteistöllä on velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon.