RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN EE038 KEVÄT 2009 MARKKU KOSKELA

RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN EE038 KEVÄT 2009 MARKKU KOSKELA

TALOUSTIETEEN LAITOS / Elintarvike ekonomia Markku Koskela RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN (EE037) / KEVÄT 2009 KE 9.15 12.00 B6 LUENNOT PVM AIHE 14.1 Kurssin esittely, Rahoitus osana laskentatoimea, Rahoituksen historiaa. Rahoituksen muodot. 21.1 Rahoituksen johtaminen ja rahoitusstrategiat. Rahoituksen tarpeen syntyminen 28.1 Rahoitusbudjetti ja rahoituksen suunnittelu Rahoituksen erityisongelmia Osakkeen arvonmääritys, yrityksen arvonmääritys Rahoitusriskit 4.2 Arvopaperimarkkinalainsäädäntö Vero ja yhteisölainsäädäntö 11.2 Tilinpäätöksen sisältö, IFRS tilinpäätös Yritysanalyysit ja tilinpäätösanalyysi 18.2 Liiketoimintajärjestelyt, osakesijoittaminen, harjoitustehtävien laskeminen 25.2 TENTTI http://www.mm.helsinki.fi/~mokoskel/ee03709.ppt.pdf Luennoilla jaetaan harjoitustehtäviä, jotka on palautettava 16.2.2009 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen markku.koskela@helsinki.fi tai paperiversiona osoitteeseen PL 28, Koetilantie 7. Harjoitusten ratkaisut esitetään 18.2.2009 pidettävällä luentokerralla. LUENTOKIRJALLISUUS Leppiniemi, Jarmo: Rahoitus, WSOY 2006 Kallunki, Juha Pekka Martikainen, Teppo Niemelä, Jaakko: Yrityksen arvonmääritys, Kauppakaari, 1999 KIRJALLISUUSKUULUSTELU Kurssin suorittamiseen kuuluu erillinen kirjallisuuskuulustelu teoksesta: Brealy, Richard A. Myers, Stewart C. Allen, Franklin: Corporate Finance, McGraw Hill, 8th Edition, 2005 TENTTI MUODOSTUU LUENTO JA LUENTOKIRJALLISUUSKUULUSTELUSTA (5 op) JA BREALY MYERS KIRJALLISUUSKUULUSTELUSTA (3 op). KUULUSTELUT OVAT ERILLISIÄ JA MERKINTÄ OPINTOREKISTERIIN TEHDÄÄN OPISKELIJAN VALITSEMAN LAAJUUDEN MUKAISESTI.

RAHOITUSKRIISI SUBRIME LAINAT JA NIIDEN ARVOPAPERISTAMINEN KV RAHOITUSJÄRJESTELMÄN YLIVELKAANTUMINEN ASUNTOJEN JA MUUN VARALLISUUDEN ARVOJEN ALENTUMINEN PANKKIEN VÄLINEN LUOTTAMUSKRIISI (LEHMAN BROS KONKURSSI 15.9.2008) RAHOITUSKRIISI JOHTANUT MAAILMANTALOUDEN TAANTUMAAN

RAHOITUSKRIISI JA SUOMI POSITIIVISTA JULKINEN TALOUS YLIJÄÄMÄINEN ULKOMAINEN VELKAANTUMINEN HALLINNASSA PANKKIEN TILA VAHVA SUOMESSA RAHOITUSKRIISI 1990 LUVUN ALUSSA: KOKEMUSTA ON ONGELMIA VIENTI TÄRKEÄ SUOMELLE: VIENNIN SUPISTUMINEN SAA AIKAAN TALOUDEN KURJISTUMISEN PITKÄSSÄ YRITYSKETJUSSA PANKIT VAROVAISIA: LAINOJEN HINTA NOUSEE, LUOTONANTOKRITEERIT KIRISTYVÄT, RAHOITUKSEN SAAMISEN VAIKEUS LISÄÄ EM. TALOUSONGELMIA TYÖTTÖMYYDEN KASVU SAATTAA LISÄTÄ ASUNTOVELALLISTEN ONGELMIA JA KIIHDYTTÄÄ ASUNTOJEN HINNAN ALENTUMISTA

RAHOITUKSEN HISTORIAA 1900 LUVUN ALKU OPPIAINEEKSI USA:SSA SUURI FUUSIOAALTO TOI MUKANAAN SUURET JVK JA OSAKE EMISSIOT 1920 LUKU YRITYSTEN PÄÄOMATARVE KASVOI TEKNOLOGISTEN MUUTOSTEN KAUTTA 1930 LUKU 1929 SUURI PÖRSSIROMAHDUS: HUOMIO YHTIÖIDEN KONKURSSIUHKAAN SÄÄNTELY VOIMISTUI 1940 LUKU RAHAVIRTA ANALYYSIT ARVIONTIIN 1950 LUKU OSAKKEEN ARVONMÄÄRITYS (GORDON) JA PORTFOLIOAJATTELU (MARCKOWITZ) SISÄINEN LASKENTATOIMI HUOMION KOHTEENA (INVESTOINNIT, OPERAATIOANALYYSI, ATK)

RAHOITUKSEN HISTORIAA 1960 LUKU CAPITAL ASSET PRICING MODEL 1970 LUKU ARBITRAGE MODEL, OPTIOIDEN HINNOITTELU (BLACK&SCHOLES) 1980 LUKU MARKKINOIDEN EPÄTÄYDELLISYYS HUOMIOON SÄÄNTELYN PURKAMINEN KORKO JA VALUUTTARISKIT 1990 LUKU PÄÄOMAMARKKINOIDEN GLOBALISOITUMINEN RISKIEN HALLINTA 2000 LUKU TEKNOKUPLAN PUHKEAMINEN TILINPÄÄTÖSTEN VÄÄRISTELY TILINTARKASTUSSÄÄNNÖSTEN KIRISTÄMINEN IFRS EUROOPPALAISEKSI STANDARDIKSI

SUOMEN RAHOITUSMARKKINAT INSTITUUTIOT Suomen Pankki Talletuspankit liikepankit osuuspankit säästöpankit Muut luottolaitokset rahoitusyhtiöt luottokorttiyhtiöt kiinnitysluottolaitokset eritysluottolaitokset Sijoitustoiminta ja sijoituspalvelut investointipankit sijoitusyhtiöt pääomasijoittajat rahastoyhtiöt arvopaperivälittäjät omaisuudenhoitoyhtiöt Vakuutuslaitokset vahinkovakuutuyhtiöt henkivakuutusyhtiöt eläkevakuutusyhtiöt Markkinapaikat Helsingin arvopaperipörssi/omx Helsinki Päälista, I lista, NM lista, pre lista, optiot, warrantit, joukkovelkakirjalainat

YRITYSRAHOITUKSEN MUUTOKSET KANSAINVÄLISET RAHOITUSMARKKINAT AVAUTUIVAT 1980 LUVUN LOPUSSA KANSAINVÄLISET SIJOITTAJAT TULLEET SUOMEEN PÖRSSIIN YRITYSKAUPPOJEN KAUTTA KIINTEISTÖMARKKINOILLE KORKO JA JVK MARKKINAT KEHITTYNEET PÄÄOMASIJOITOITUSTOIMINTA KEHITTYNYT ARVOPAPERIMARKKINOIDEN KEHITYS ARVOPAPERIMARKKINALAISÄÄDÄNTÖ HETI JÄRJESTELMÄ ARVO OSUUSJÄRJESTELMÄ SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI JOHDANNAISMARKKINAT NM, PRE JA M LISTA ETÄVÄLITTÄJÄT OMX PÖRSSI (RUOTSI, TANSKA, SUOMI, VIRO, LATVIA LIETTUA)

RAHOITUKSEN MUODOT A) PÄÄOMARAHOITUS OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN VIERAAN PÄÄOMAN EHTOINEN B) TULORAHOITUS KANNATTAVASTA LIIKETOIMINNASTA JÄÄVÄÄ PÄÄOMAA

PÄÄOMARAHOITUS RAHOJEN SOVITTU KÄYTTÖAIKA A) MÄÄRÄTTY (VPO) B) TOISTASEKSI (VPO) C) PYSYVÄKSI TARKOITETTU (OPO) TAKAISINMAKSUN MUOTO A) KERRALLA B) USEASSA OSASSA C) PURKAUTUESSA

PÄÄOMARAHOITUS MAKSETTAVAN KORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE A) RAHAMÄÄRÄN JA AJAN PERUSTEELLA (VPO) B) RAHAMÄÄRÄN JA YRITYKSEN TULOKSEN PERUSTEELLA (OPO) C) EM. YHDISTELMÄ RAHOJEN TAKAISINMAKSAMISESTA ANNETTU VAKUUS A) PANTTI B) TAKAUS C) SUUNNITELMAT JA IDEAT

PÄÄOMARAHOITUS RAHOJEN KÄYTÖSTÄ TEHDYT SOPIMUKSET PÄÄOMA KÄYTETTÄVÄ SOVITTUUN TARKOITUKSEEN PÄÄOMA VAPAASTI YRITYKSEN KÄYTETTÄVISSÄ RAHASIJOITUKSEN VAIHDETTAVUUS SIJOITUS ON ANTAJALLE JÄLKIMARKKINAKELPOINEN EI JÄLKIMARKKINOITA

PÄÄOMARAHOITUS PÄÄOMASIJOITUKSEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSENTEKO OIKEUDET A) EI PÄÄTÖKSENTEKO OIKEUTTA B) PÄÄTÖKSENTEKO OIKEIUS YHTIÖJÄRJESTYKSEN JA LAKIEN PUITTEISSA TAKAISINMAKSUJÄRJESTYS YRITYKSTÄ LOPETATTESSA ENSIMMÄISEKSI (PANTTI JA TAKAUSLAINAT) VIIMEISEKSI (OPO) PÄÄOMASTA MAKSETTAVAN KORVAUKSEN VEROKOHTELU VÄHENNYSKELPOISTA (VPO) VÄHENNYSKELVOTONTA (OPO)

RAHOITUSVAIHTOEHDOT JA ERILAISET ARVOPAPERIT OSAKKEET osakeannit listautuminen omien osakkeiden osto osakelainaus VELKAINSTRUMENTIT pitkäaikaiset velkainstrumentit, obligaatiot ja debentuurit lyhytaikaiset velkainstrumentit

YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT JA ERILAISET ARVOPAPERIT VÄLIRAHOITUS optiolainat vaihtovelkakirjalainat pääomalainat jako osaton etuosake JOHDANNAISET optiot termiinit futuurit swapit PÄÄOMASIJOITUKSET riskisijoittajat JULKINEN RAHOITUS Finnvera, Sitra, Tekes

OSAKE ARVOPAPERI, JOKA ON MYYTÄVISSÄ EDELLEEN VARAINSIIRTOVERO 1,6 % PÖRSSIN ULKOPUOLISISTA KAUPOISTA OSAKEKIRJA EI VÄLTTÄMÄTÖN PÖRSSIOSAKKEET ARVO OSUUSJÄRJETELMÄSSÄ VOIVAT POIKETA ÄÄNIMÄÄRÄLTÄÄN RAJOITUKSETTA OIKEUDET VAROJEN JAKOON VOIVAT OLLA ERILAISIA ERI OSAKESARJOILLA

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUS MAKSUTON OSAKEANTI/RAHASTOKOROTUS SIIRRETÄÄN VAROJA OMAN PÄÄOMAN MUISTA ERISTÄ OSAKEPÄÄOMAKSI YHTIÖLLE EI TULE RAHAA, OSAKKEENOMISTAJAN OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ LISÄÄNTYY (OSAKEANTI) MAKSULLINEN OSAKEANTI/OSAKEPÄÄOMASIJOITUS SIJOITETAAN VAROJA YHTIÖÖN OSAKEPÄÄOMANA JA MAHDOLLISESTI VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSUORITUKSENA OSAKKAALLE LISÄÄ OSAKKEITA (OSAKEANTI)

OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMINEN/LUNASTAMINEN OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA SEURAA VELKOJANSUOJAMENETTELY VAPAALLA OMALLA PÄÄOMALLA OMISTUSJÄRJESTELYISSÄ OSTETAAN ESIM. JONKIN OSAKKAAN OSAKKEET YHTIÖLLE PÖRSSIYHTIÖT OSTAVAT OMIA OSAKKEITAAN VOITONJAKOPOLITIIKKANSA MUKAISESTI(MAX 10 %) YHTIÖ VOI PITÄÄ OSAKKEET HALLUSSAAN, MYYDÄ NE ETEENPÄIN TAI MITÄTÖIDÄ

MIKSI PÖRSSIYHTIÖT OSTAVAT OMIA OSAKKEITAAN VARAUDUTAAN YRITYSKAUPPOIHIN LUODAAN KYSYNTÄÄN OSAKKEEN KURSSIN TUKEMISEKSI KÄYTETÄÄN KERTYNEITÄ YLIMÄÄRÄISIÄ LIKVIDEJÄ VAROJA PARANNETAAN OSAKEKOHTAISIA (ESIM. VOITTO/OSAKE) TUNNUSLUKUJA

KOVENANTIT OVAT LUOTTOIHIN LIITETTYJÄ ERITYISEHTOJA, ESIMERKIKSI: INFORMOINTIVELVOITE MERKITTÄVISTÄ INVESTOINNEISTA, SOPIMUKSISTA, MAKSUVALMIUDESTA JNE ENNAKKOSUOSTUMUS: LUTONANTAJAN SUOSTUMUS MERKITTÄVIIN LIIKETOIMIIN SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMINEN: VELKOJA VOI MUUTTAA ESIM. KORKOA, JOS JOTKUT EHDOT EIVÄ TÄYTY SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN: LUOTONANTAJA VOI IRTISANOA SOPIMUKSEN, JOS VELALLISEN VAKAVARAISUUS PUTOAA ALLE SOVITTUJEN RAJOJEN

JOHDANNAISET OPTIOT OIKEUS OSTAA TAI MYYDÄ KOHDE ETUUS SOVITTUNA AJANKOHTANA TIETTYYN HINTAAN MYYNTIOPTIO > HALTIJALLA OIKEUS MYYDÄ, ASETTAJALLA VELVOLLISUUS OSTAA OSTO OPTIO > HALTIJALLA OIKEUS OSTAA, ASETTAJALLA VELVOLLISUUS MYYDÄ

JOHDANNAISET WARRANTIT PITEMPIAIKAISIA OPTIOITA TERMIINIT OPTION KALTAINEN, MUTTA SITOVA SOPIMUS EI PREEMIOTA, SELVITETÄÄN ERÄPÄIVÄNÄ FUTUURIT KUTEN TERNMIIMI, MUTTA SELVITETÄÄN PÄIVITTÄIN

VAKUUDET REAALIVAKUUDET ANNETAAN LUOTONANTAJALLE PANTIKSI VELAN TAKAISINMAKSUN TURVAAMISEKSI ASUNTO OSAKKEET, PÖRSSIOSAKKEET, JOUKKOVELKAKIRJAT, RAHASTO OSUUDET KIINNITYKSET ESINEVAKUUS, JOTA EI VOIDA ANTAA LUOTONANTAJALLE KIINTEISTÖKIINNITYKSET, KIINNITYS AUTOON ILMA TAI VESIALUKSEEN TAI YRITYKSEEN HENKILÖTAKAUS TAKAAJA SITOUTUU MAKSAMAAN VELAN, JOS VELALLINEN EI SIIHEN PYSTY

KORKOKÄSITTEITÄ EURIBOR KORKO EURO INTERBANK OFFERED RATE EU:N ALUEELLA (+NORJA, ISLANTI, SVEITSI) KÄYTÖSSÄ OLEVA PANKKIEN MARKKINAKORKO ERI AJANJAKSOILLE (1 VK, 1 KK, 2 KK, 3 KK, 6 KK, 9 KK, 12 KK) LIBOR LONDON ITERBANK OFFERED RATE PRIME KORKO PANKKIKOHTAINEN RISKITÖN LUOTTOKORKO PERUSKORKO VALTIONVARAINMINISTERIÖ VAHVISTAA KAKSI KERTAA VUODESSA PERUSTUU EURIBOR KORKOIHIN

RAHOITUSPOLITTISET PERUSVALINNAT RAHOITTAJAPOLITIIKKA KUKA TAI KETKÄ RAHOITTAVAT RAHOITUSPOLITIIKKA KOTIMAISET/KANSAINVÄLISET RAHOITTAJAT LAINA/JOUKKOVELAKKIRJAT SIJOITUSPOLITIIKKA LIKVIDITEETTIYLIJÄÄMIEN SIJOITTAMINEN RAHOITUSJOHTO KESKITETTY VAI HAJAUTETTU RISKIPOLITIIKKA SUOJAUTUINEN, RAHOITUSRESERVIT

RAHOITUSSUUNNITTELU INVESTOINTIEN SUUNNITTELU LIIKEPÄÄOMAN SUUNNITTELU TULORAHOITUKSEN ENNAKOINTI PÄÄOMARAHOITUKSEN SUUNNITTELU TILINPÄÄTÖS JA VEROSUUNNITTELU

RAHAN SITOUTUMINEN YRITYKSEN TOIMINTAAN INVESTOINNIT PITKÄVAIKUTTEISTEN TUOTANNONTEKIJÖIDEN HANKKIMISTA INVESTOINNIT YLEENSÄ KULUVAT, MUTTA INVESTOINTIEN AVULLA ANSAITAAN PÄÄOMAA INVESTOINNIN TALOUDELLISEN PITOAJAN PÄÄTYTTYÄ INVESTOINTI UUSITAAN KORVAUSINVETOINNILLA INVESTOINTIEN TUOTETTAVA KULUVA PÄÄOMA INVESTOINTIKOHTEIDEN VALINTA TEHDÄÄN INVESTOINTILASKELMIEN AVULLA RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS RAJOITTAA INVESTOINTIEN MÄÄRÄÄ

RAHAN SITOUTUMINEN YRITYKSEN TOIMINTAAN LIIKEPÄÄOMA LIIKETOIMINNAN YLLÄPITO SITOO PÄÄOMAA RAHOITUS JA VAIHTO OMAISUUTEEN RAHOITETAAN OSITTAIN LYHYTAIKAISELLA VIERAALLA PÄÄOMALLA SITOUTUU PYSYVÄSTI NIIN KAUAN KUN LIIKETOIMINTA JATKUU, TOIMINNAN LOPPUESSA PÄÄOMA VAPAUTUU SITOUTUVAN LIIKEPÄÄOMAN MÄÄRÄÄN VOIDAAN VAIKUTTAA TEHOKKUUDELLA JA RATIONALISOINNEILLA LIIKEPÄÄOMALLE ANSAITTAVA KORKO

RAHOITUSSTRATEGIAT MITEN TOIMINTASTRATEGIAT RAHOITETAAN ASETTAA RAJAT TOIMINNALLE, VOI INVESTOIDA VAAN NIIN PITKÄLLE KUIN RAHOITUS RIITTÄÄ RAHA MITTAA YRITYKSEN MENESTYKSEN

RAHOITUSSTRATEGIAT A. SYVVÄN TASON RAHOITUSSTRATEGIAT SUURIIN LINJOIHIN VAIKUTTAMINEN YHTEISÖ, VERO, TULLI YM LAIN SÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN EU:N SÄÄNTELYYN VAIKUTTAMINEN RAHAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAMINEN EM. VOIVAT VAIKUTTAA VAIN SUURET YRITYKSET, MUUT JÄRJESTÖIJENSÄ KAUTTA RAHOITTAJAN JA YRITYKSET VÄLISET SUHTEET

RAHOITUSSTRATEGIAT B. PERUSSTRATEGIAT PÄÄOMARAKENTEEN VALINTA > VELKAANTUMISPOLITIIKKA YRITYSMUODON VALINTA YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄN VALINTA YRITYSTEN OMISTURAKENTEET YRITYSJÄRJESTELYT

RAHOITUSSTRATEGIAT RAHOITUSSTRATEGIOIDEN TARKOITUKSENA ON TURVATA YRITYKSELLE TOIMINTAVAPAUS

RAHOITUSRISKIT 1. LUOTTORISKI 2. JÄLLEENRAHOITUSRISKI 3. MAKSUVALMIUSRISKI 4. KORKORISKI 5. VALUUTTARISKI

DIVIDEND POLICY LAKISÄÄTEISET RAJOITTEET RAJOTTAVAT EHDOT VEROT LIKVIDITETTIRAJOITTEET LAINA JA OSAKEANTIMAHDOLLISUUKSIEN NIUKKUUS OMAKSUTTU OSINGONJAKOTASO KASVUYRITYS INFLAATIO ERILAISTEN OSAKKAIDEN PREFERENSSIT LAIMENNUSVAIKUTUSTEN TORJUMINEN

LIIKETOIMINTAJÄRJESTELYT OSAKEKAUPPA OSAKKEIDEN MYYNTI OMIEN OSAKKEIDEN LUNASTUS LIIKETOIMINNAN KAUPPA MYYJÄNÄ OSAKEYHTIÖ MYYJÄNÄ HENKILÖYHTIÖ YRITYSJÄRJESTELYT SULAUTUMINEN JAKAUTUMINEN LIIKETOIMINTASIIRTO OSAKEVAIHTO OSAKEYHTIÖN PURKAMINEN

PÄÄOMAVEROTUS Verokannat Yhteisöverokanta 26 % Pääomatulojen verokanta 28 % Ansiotulojen ylin marginaaliverokanta: 31,5 % (yli 62000 e) + kunnallisvero + kirkollisvero + sairausvakuutusmaksu, noin 50 53 % Osinkojen verotus Osingot jaetaan kahteen ryhmään: pörssiyhtiöiden jakamat osingot ja muiden yhtiöiden jakamat osingot Pörssiyhtiön jakamasta osingosta verotetaan 70 % pääomatulona, loput verovapaata; johtaa 19,6 % verotukseen osingonsaajalla Muilta kuin pörssiyhtiöiltä saadut osingot: verotus perustuu yhtiön nettovarallisuuteen ja sen perusteella määriteltävään osakkeen matemaattiseen arvoon: 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta on verovapaata, mutta verovapaan osingon maksimimäärä on 90.000 euroa/osingonsaaja. Jos osinko ylittää em. 9 % matemaattisesta arvosta, se on saajalleen ansiotuloa. Jos osingot ylittävät 90.000 e, ylimenevästä osasta 70 % on pääomatuloa (9 %:n rajaan saakka) Osakeyhtiön toiselta osakeyhtiöltä (ei pörssiyhtiö) saamat osingot verovapaita

PÄÄOMAVEROTUS Perintö ja lahjaverotus Sukupolvenvaihdoshuojennuksen peruste 40 %:iin varallisuusverotusarvosta Perintöverotuksen alaraja 20000 e, ylin marginaaliverokanta 13 % Lahjaverotus, alaraja 4000 e (kerran 3 vuodessa) muut kuin lähisukulaiset (II luokka): perintö ja lahjaverotus kaksinkertaisena Luovutusvoittojen verotus Yksityishenkilön yli 10 vuotta omistetun omaisuuden luovutusvoittoverotuksen hankintameno olettama 40 % Alle 10 vuotta: 20 % verovelvollinen voi valita käyttääkö luovutusvoiton laskemisessa alkuperäistä hankintamenoa vai hankintameno olettamaa Yhteisöjen käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot verovapaita, jos omistus yli 1 vuoden, omistus yli 10 %, liiketoimintaa harjoittava, ei asunto ja kiinteistöyhtiö Vastaavat luovutustappiot vähennyskelvottomia Verotuksen kattosääntö 60 % Henkilöyhtiöt 20 % nettovarallisuudesta pääomatuloa, vaatimuksesta vain 10 %

ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ Arvopaperimarkkinalaki ( 89, 93, 96) L Sijoituspalveluyrityksista 96 L kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä L obligaatio ja debentuurilainoista L arvo osuusjärjetelmästä L arvo osuustileistä Sijoitusrahastolaki Rahoitustarkastuslaki MUUT OMX:in ohjesääntö Ratan ohjeet VM:n päätökset

ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ ARVOPAPERIMARKKINALAKI arvopapereiden markkinointi, liikkeellelasku ja tiedonantovelvollisuus ei saa antaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa listalleottoesite, tarjousesite tilinpäätöstiedote liputusvelvollisuus : osakkeenomistajan ilmoitettava omistuksestaan, kun joko ylittää tai alittaa: 1/20, 1/10, 1/5, 1/3, ½, 2/3 arvopaperinvälitys: ei kauppaa, jonka tarkoitus vaikuttaa kursseihin huolellisuus, tasapuolisuus, kaikille kaikki tieto, ei saa pantata asiakkaan osakkeita, ei saa myydä omaan lukuun, kauppa pörssissä sisäpiirin väärinkäytön kielto: joka saa tietää julkistamattoman tiedon, joka on omiaan vaikuttamaan pörssikurssiin, ei saa käyttää tietoa hyväkseen hankkimalla aineellista etua itselleen tai muille sisäpiiri: johto, tilintarkastaja, meklari ja yhteisö johon määräysvalta: ilmoitusvelvollisuus myös sukulaisista lunastusvelvollisuus: jos omistus on yli 2/3 on tarjouduttava lunastamaan loputkin osakkeet käypään hintaan; käypä hinta 12 kk:n painotettu osakekurssi tai muu

ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ OMX:n ohjesääntö pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus: säännöllinen tiedonantovelvollisuus: ennakkotieto tilinpäätöksestä, tilinpäätöstiedote, tilinpäätös, osavuosikatsaus jatkuva tiedonantovelvollisuus: osingonjakoehdotus, tilintarkastuskertomus, jos poikkeaa vakiomuotoisesta, yhtiöärjestyksen muutokset, muutokset johdossa, osakepääoman korottaminen, merkintäsiotumus, osakemerkinnän kehitys, yrityskauppa, yritysjärjestelyt, osakassopimus, muutokset tulevaisuuden näkymissä tarkkailulista: konkurssi, selvitystila, laiminlyönyt pörssin sääntöjä osavuosikatsausten lukumäärä, tilinpäätöstiedotteiden päivämäärät tiedotettava arvopaperin ottaminen pörssilistalle

IFRS International Financial Reports Standards Pörssiyritysten täytyy 1.1.2005 laatia tilinpäätöksensä kansainvälisten IFRS säännösten mukaisesti. IFRS standardit poikkeavat suomalaisesta kirjanpitokäytännöstä mm. seuraavasti Enemmän yksityiskohtaista sääntelyä: standardeissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita liiketapahtumien kirjaamisessa Vähemmän vaihtoehtoja: joustavuus ja vaihtoehdot vähäisempiä kuin suomalaisessa kirjanpitokäytännössä Käyvät arvot: useiden tase erien arvostaminen käypään arvoon on joko pakollista tai mahdollista ja realisoitumattomat arvonmuutokset vaikuttavat monessa tapauksessa myös tuloslaskelmaan. Vaikea erottaa mikä osa tuloksesta on liiketoiminnallista tulosta ja mikä osa markkinoiden, korkotason, pörssikurssien tai muiden tekijöiden johdosta syntynyttä realisoitumatonta tulosta. Läpinäkyvyys: IFRS tilinpäätöksessä annetaan olennaisesti laajempaa ja avoimempaa liitetietoinformaatiota. Esimerkiksi usealla toimialalla toimvien yritysten tulee antaa segmenttitietoja, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, missä liiketoiminnoissa ja millä maantieteellisillä alueilla yrityksen tulos kertyy ja missä varat ja asiakkaat sijaitsevat.

OPTIO OSTO OPTIO NOKIA 18 e, HINTA 2 e TOT.HINTA HALTIJA ASETTAJA 16 2 +2 17 2 +2 18 2 +2 19 1 +1 20 0 0 21 +1 1 22 +2 2 23 +3 3

TUNNUSLUKUJA 1. Tuloslaskelmaluvut Keskeisimmät tuloslaskelmaan liittyvät luvut. Liikevaihto Varsinaisen toiminnan myyntituotot alennusten ja arvonlisäveron jälkeen. Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnasta aiheutuneet kustannukset, sisältää myös mahdollisen varaston muutoksen. Saattaa sisältää myös liiketoiminnan muut tuotot, mikäli niitä ei eritelty. Poistot ja arvonalentumiset Käyttöomaisuuden kulumisesta johtuvat säännölliset kulukirjaukset ja arvonalennukset, myös liikearvopoistot. Liiketulos Varsinaisen toiminnan tulos ennen rahoitus, satunnais ja veroeriä. Nettorahoituskulut Rahoitusoperaatioihin liittyvä erä: rahoituskulut rahoitustuotot. Tulos rahoituserien jälkeen Käytetään myös nimitystä:"tulos ennen satunnaiseriä". Välittömät verot Tuloksesta aiheutuvat tuloverot ja muut välittömät verot, erään sisällytetään mahdollinen laskennallinen vero. Vähemmistöosuus tuloksesta Tytäryhtiön vähemmistöomistajan osuus tytäryhtiön ja siten koko konsernin tuloksesta. Jakson tulos Kirjanpidon mukainen raportointikauden tulos.

TUNNUSLUKUJA 2. Taseluvut Keskeisimmät taseluvut, yrityksen omaisuus eli "vastaavaa" ja rahoituspohja eli "vastattavaa" eriteltyinä. Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteinen,"paikallaan pysyvä", omaisuus. Aineettomat hyödykkeet Mm. aktivoituja perustamis, tutkimus ja kehittämismenoja, immateriaalioikeuksia, lisäksi liikearvo. Aineelliset hyödykkeet Perinteiset tuotannontekijät, kuten rakennukset sekä koneet ja kalusto. Sijoitukset Omistukset muissa yrityksissä, saamiset konserniyrityksiltä; mahdolliset omat osakkeet erotetaan. Vaihtuvat vastaavat Lyhytvaikutteinen,"kiertävä", omaisuus. Vaihto omaisuus Lähinnä aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset ja valmiit tuotteet. Saamiset Mm. myyntisaamiset, laskennallinen verosaaminen, mikäli ei ilmoitettu ylempänä. Rahoitusarvopaperit Helposti rahaksimuutettavat eli likvidit arvopaperit. Rahat ja pankkisaamiset Käteinen ja käteisen luonteiset varat. Oma pääoma Yrityksen varat velat, taseen mukainen oma pääoma sisältäen pääomalainat, mahdolliset omat osakkeet erotettu. Vähemmistöosuus omasta pääomasta Tytäryhtiön vähemmistöomistajan osuus tytäryhtiön ja siten koko konsernin omasta pääomasta. Pakolliset varaukset Tuleviin todennäköisiin menetyksiin perustuvat etukäteen tehdyt kulukirjaukset; vieraan pääoman luonteinen erä. Vieras pääoma Velka eli pääoma joka ei omaa mutta jolla rahoitettu omaa toimintaa. Pitkäaikainen vieras pääoma Yli vuoden päästä erääntyvät velat, sisältää myös laskennallisen verovelan. Lyhytaikainen vieras pääoma Vuoden sisällä maksettavaksi erääntyvä vieras pääoma kuten ostovelat, sisältää saadut ennakkomaksut. Taseen loppusumma Yrityksen koko omaisuus taseessa, sekä oma että vierasrahoitteinen, ei omia osakkeita.

TUNNUSLUKUJA 3. Johdetut tulos ja taseluvut Rahamääräiset, ilmoitetuista eristä johdetut tai oikaistut olennaiset tunnusluvut. Käyttökate Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset; liiketoiminnan kassavirtaa (ilman investointeja) muistuttava erä. Oikaistu liiketulos Kertaluonteisista eristä (lähtökohtana yrityksen kertaluonteisiksi ilmoittamat erät) harkinnanvaraisesti puhdistettu liiketulos. Rahoitustulos Nettotulos + poistot ja arvonalentumiset; kertoo tuloksentekokykyyn liittyvän poistopotentiaalin. Nettotulos Rahoituserien ja verojen jälkeinen tulos, joka ei sisällä satunnaiseriä. Oikaistu nettotulos Kertaluonteisista eristä (lähtökohtana yrityksen kertaluonteisiksi ilmoittamat erät) harkinnanvaraisesti puhdistettu nettotulos. Kokonaistulos Nettotulos +/ satunnaiserät verovaikutuksineen; vähemmistöosuutta ei eliminoitu. Vapaa kassavirta Liiketoiminnan ja investointien yhteenlaskettu nettorahavirta (omalle pääomalle). Likvidit varat Rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit; nopeasti realisoitavissa oleva omaisuus. Rahoitusomaisuus Vaihtuvat vastaavat vaihto omaisuus pitkäaikaiset saamiset (mikäli tiedossa); raha ja rahan luonteiset saamaerät yhteensä. Nettokäyttöpääoma Vaihtuvat vastaavat lyhytaikainen vieras pääoma; ilmaisee karkeasti juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan pääomamassan. Tasesubstanssi Oma pääoma + vähemmistöosuus oposta + konsernireservi + tilinpäätössiirrot pääomalainat; oman pääoman luonteiset erät yhteensä sisältäen vähemmistöosuuden. Korolliset velat Vieras pääoma, joille on maksettava korkoa. Korolliset nettovelat Korolliset velat likvidit varat; käytetään myös nimitystä nettovelat; yritystä pidetään velattomana, jos korolliset nettovelat ovat negatiiviset. Vieraan pääoman luonteiset erät Vieras pääoma + pakolliset varaukset + pääomalainat; vieraan pääoman luonteiset erät yhteensä. Oikaistu taseen loppusumma Tasesubstanssi + vieraan pääoman luonteiset erät saadut ennakkomaksut (mikäli tiedossa).

TUNNUSLUKUJA 4. Muut avainluvut Olennaisimpia ja helposti saatavia muita avainlukuja. Tutkimus ja tuotekehitysmenot Tutkimuksen ja tuotekehityksen aiheuttamat menot; usein kuluja mutta voi sisältää myös aktivoituja menoja. Bruttoinvestoinnit Investoinnit käyttöomaisuuteen bruttona, sis. yritysostot. Tilauskanta Saadut mutta toimittamattomat tilaukset jakson lopussa. Liiketoiminnan rahavirta Todellinen liiketoiminnasta kertyvä nettorahavirta rahoituskulujen ja verojen jälkeen. Investointien rahavirta Investointeihin kuluva ( ) ja käyttöomaisuuden myynneistä saatava (+) nettorahavirta. Rahoituksen rahavirta Pääomarahoituksen nettorahavirta; velan otto lisää (+), velan takaisinmaksu ja osingonjako vähentää ( ). Henkilöstömäärä lopussa Henkilökunnan lukumäärä jakson lopussa; käytetään kokopäivisiä jos eritelty; voidaan käyttää jakson keskiarvoa jos lopun määrää ei tiedossa.

TUNNUSLUKUJA 5. Taloudelliset suhdeluvut Tämän ryhmän tunnusluvut kuvaavat yrityksen taloudellista tilaa kokonaisvaltaisesti, tarpeen mukaan vuositasolle normeerattuina. 5.1 Volyymipohjainen kannattavuus Käyttökate, % Käyttökate / liikevaihto x 100. Liiketulos, % Liiketulos / liikevaihto x 100. Oikaistu liiketulos, % Oikaistu liiketulos / liikevaihto x 100. Nettotulos, % Nettotulos / liikevaihto x 100. Oikaistu nettotulos, % Oikaistu nettotulos / liikevaihto x 100. Kokonaistulos, % Kokonaistulos / liikevaihto x 100.

TUNNUSLUKUJA 5.2 Pääoman tuottavuus Ilmaisee pääoman tuottavuuden muodostaen kannattavuuden keskeisimmän mittariston. Oman pääoman tuotto, % (Nettotulos x NORM (= normeerauskerroin) / tasesubstanssi keskimäärin x 100; ilmoittaa nettotuloksen kirjanpidolliselle omalle pääomalle, vuositasolle normeerattu; arvo hyvä > 10 % (karkea raja). Oikaistu oman pääoman tuotto, % Oikaistu nettotulos x NORM / tasesubstanssi keskimäärin x 100; arvo hyvä jos > 10 % (karkea raja). Sijoitetun pääoman tuotto, % (Nettotulos + (netto)rahoituskulut (jos posit.) + välittömät verot satunnaiserien verovaikutus) x NORM / (tasesubstanssi + korolliset velat) keskimäärin x 100; arvo tyydyttävä jos > 5 % (karkea raja). Koko pääoman tuotto, % (Nettotulos + (netto)rahoituskulut (jos posit.) + välittömät verot satunnaiserien verovaikutus) x NORM / oikaistu taseen loppusumma keskimäärin x 100; arvo hyvä jos > 5 % (karkea raja).

TUNNUSLUKUJA 5.3 Vakavaraisuus, velkaisuus Tärkeä ominaisuus ajatellen yrityksen toiminnan perustaa ja rahoituksellista liikkumavaraa. Omavaraisuusaste, % Tasesubstanssi / oikaistu taseen loppusumma x 100; arvo hyvä jos > 40 % Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Nettovelkaantumisaste, % (Korollinen velka likvidit varat) / tasesubstanssi x 100; arvo hyvä jos < 100 % Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Suhteellinen velkaantuneisuus, % (Vieraan pääoman luonteiset erät saadut ennakkomaksut) / (liikevaihto x NORM) x 100; arvo hyvä jos < 40 % Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Vieraan pääoman takasinmaksukyky, % Rahoitustulos x NORM / (vieraan pääoman luonteiset erät saadut ennakkomaksut) x 100; dynaamisen v 5.4 Maksuvalmius Ilmaisee yrityksen kyvyn suoriutua maksuvelvoitteistaan lyhyellä aikavälillä. Quick ratio Rahoitusomaisuus / (lyhytaikainen vieras pääoma saadut ennakkomaksut); arvo hyvä jos > 1 Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Current ratio (Vaihto omaisuus + rahoitusomaisuus) / lyhytaikainen vieras pääoma; arvo hyvä jos > 2 Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus Rahoitustulos, % Rahoitustulos / liikevaihto x 100; dynaamisen maksuvalmiuden mittari. 5.5 Rahoitusrasite Kuvaa nettorahoituskulujen vaikutusta virtaeriin. Nettorahoituskulut/liikevaihto, % Ilmaisee kuinka suuri osa myyntituloista rahoituskuluihin tarvitaan. Nettorahoituskulut/käyttökate, % Ilmaisee kuinka suuri osa käyttökatteesta rahoituskuluihin tarvitaan.

TUNNUSLUKUJA 5.6 Pääomakuormitus Pääomakuormitus paljastaa kuinka raskaasti toiminnassa sidotaan pääomia virtaeriä kohden. Nettokäyttöpääoma, % Nettokäyttöpääoma / (liikevaihto x NORM) x 100. Tase/liikevaihto, % Oikaistu taseen loppusumma / (liikevaihto x NORM) x 100. Kiinteä käyttöom./liikevaihto, % Aineelliset hyödykkeet / (liikevaihto x NORM) x 100. Vaihto omaisuus/liikevaihto, % Vaihto omaisuus / (liikevaihto x NORM) x 100; tunnusluvun kasvu saattaa viitata myyntivaikeuksiin. Likvidit varat/liikevaihto, % Likvidit varat / (liikevaihto x NORM) x 100; suuri arvo saattaa merkitä yrityksen varautumista investointeihin, osingonjakoon tai tappiollisuuteen 5.7 Kasvuintensiteetti Kuvaa yrityksen suhteellisia kasvu ja kehityspanostuksia. Tutkimus ja tuotekehitysmeno, % Tutkimus ja tuotekehitysmenot / liikevaihto x 100. Investointiaste, % Bruttoinvestoinnit / liikevaihto x 100. Liikevaihdon muutos, % (Liikevaihto kuluvalla jaksolla liikevaihto edellisellä jaksolla) / liikevaihto edellisellä jaksolla x 100. Huom. Tunnusluku muuttuu kullakin yhtiöllä Q4/04 tulospäivityksen yhteydessä seuraavasti: (Liikevaihto kuluvalla jaksolla liikevaihto vuosi sitten vastaavalla jaksolla) / liikevaihto vuosi sitten vastaavalla jaksolla x 100.

TUNNUSLUKUJA 6. Osakekohtaiset tunnusluvut Osaketasolle kohdistetut keskeiset tunnusluvut; mikäli osakeanteja, lukujen oikaisuissa saattaa esiintyä viivettä. Tulos/osake, eur (Nettotulos vähemmistöosuus tuloksesta) / osakemäärä keskimäärin; käytetään yrityksen ilmoittamaa arvoa jos saatavissa. Oikaistu nettotulos/osake, eur (Oikaistu nettotulos vähemmistöosuus tuloksesta) / osakemäärä keskimäärin; käytetään yrityksen ilmoittamaa arvoa jos saatavissa. Vapaa kassavirta/osake, eur Vapaa kassavirta / osakemäärä keskimäärin. Osinko/osake, eur (Osinko / 4) / osakemäärä keskimäärin; jaksolle kohdistettu osuus vuosittaisesta osakekohtaisesta osingosta (tai osinkoehdotuksesta mikäli tiedossa); jälkikäteen päivitetään jakson todellinen osinko, koska tiedetään vasta seuraavana vuonna. Oma pääoma/osake, eur (Oma pääoma pääomalainat) / osakemäärä lopussa; käytetään yrityksen ilmoittamaa arvoa jos saatavissa.

TUNNUSLUKUJA 7. Markkinaperusteiset tunnusluvut Jakson lopun markkina arvoon perustuvia tunnuslukuja; virtapohjaisissa käytetään 12 kk:n kumulatiivista virtaerää, jotta vältetään jaksoheilahtelu. P/E ja EV/EBIT luvuissa ei ilmoiteta mahdollisia negatiivisia arvoja tulkintasyistä johtuen. Markkina arvo lopussa Osakemäärä lopussa (ei omia osakkeita) x osakkeen hinta lopussa; mikäli useita eri hintaisia osakesarjoja, markkina arvo lasketaan manuaalisesti, noteeraamattomat sarjat arvostetaan vaihdetuimman mukaan. Yritysarvo lopussa Markkina arvo lopussa + korolliset nettovelat; yrityksen ns. velaton arvo. Osakekurssi lopussa, eur Osakkeen päätöskurssi jakson lopussa; mikäli selkeästi erihintaisia osakesarjoja, ilmoitetaan sarjojen painotettuna keskiarvona laskettu päätöskurssi. P/E luku Markkina arvo / (nettotulos vähemmistöosuus tuloksesta) 12 kk; ilmaisee kuinka monessa vuodessa yritys ns. maksaa itsensä takaisin mikäli tulos säilyy ennallaan. Oikaistu P/E luku Markkina arvo / (oikaistu nettotulos vähemmistöosuus tuloksesta) 12 kk; ilmaisee kuinka monessa vuodessa yritys ns. maksaa itsensä takaisin mikäli tulos säilyy ennallaan. DIV/P luku, % Osinkosuhde kertoo todellisen, markkina arvoon perustuvan osinkotuoton. P/B luku Markkina arvo / (tasesubstanssi vähemmistöosuus oposta); luonnollisessa tilanteessa markkina arvo on tase arvoa suurempi. P/S luku Markkina arvo / liikevaihto 12 kk; ilmaisee yrityksen arvon suhteessa myyntiin. EV/EBIT luku Yritysarvo / liiketulos 12 kk, vrt. P/E luku; kertoo yritysostajalle saman asian kuin P/E sijoittajalle. Oikaistu EV/EBIT luku Yritysarvo / oikaistu liiketulos 12 kk, vrt. P/E luku; kertoo yritysostajalle saman asian kuin P/E sijoittajalle.

EE037 RAHOITUKSEN JOHTAMINEN HARJOITUKSET 2009 1. Pankki laskee liikkeelle 1.000.000 euron sijoitustodistuksen. Sijoittajan tuottovaatimus on 0,5 %/kk. Kuinka paljon sijoittaja on valmis maksamaan sijoitustodistuksesta, joka erääntyy a) kuukauden päästä b) kolmen kuukauden päästä 2. Oma vuotuinen tuottovaatimuksesi on osakesijoittamiselle on 10 %. Laske Invest Oy:n osakkeen arvo Gordonin osinkomallilla, kun oletat, a) että yhtiö joka vuosi maksaa 1,00 euron osingon b) oletat, että tulevien osinkojen määrä kasvaa 3 % vuodessa

EE037 RAHOITUKSEN JOHTAMINEN HARJOITUKSET 2009 3. Vanhemmat päättävät lahjoittaa vastasyntyneelle lapselleen rahaa sen verran, että lapsi pystyy 20 vuotiaana ostamaan itselleen oman asunnon. Vanhemmat sijoittavat rahat pitkäaikaselle talletustilille ja olettavat saavansa pitkällä tähtäimellä keskimäärin 3 %:n tuoton. Asunnon tavoitehinnaksi vanhemmat asettavat 150.00 euroa. a) Kuinka paljon vanhempien täytyy tallettaa lapsen tilille syntymähetkellä, jotta vanhempien aikoma suunnitelma toteutuisi? b) Kuinka suuren lahjoitukset vanhempien tulee tehdä, kun huomioidaan seuraavan taulukon mukaan lahjan saajan maksettavaksi tuleva lahjavero? Vuoden 2009 lahjaveroasteikko Verotettavan osuuden arvo Veron vakioerä alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta 4000 17000 100 7 % 17000 50000 1010 10 % 50000 4310 13 %

EE037 RAHOITUKSEN JOHTAMINEN HARJOITUKSET 2009 4. Sinulla on osakeyhtiömuotoinen yritysvalmennukseen keskittyvä yritys, jonka 31.12.2008 päättyneen tilikauden mukainen oma pääoma 80.000 euroa, jonka määrän arvioit myös verotuksessa vahvistettavaksi verovuoden 2008 nettovarallisuudeksi. osakepääoma on 8.000 euroa, tilikauden voitto 10.000 euroa ja vapaa oma pääoma yhteensä 72.000 euroa. a) Kuinka paljon voit nostaa yrityksestä sellaista osinkoa, josta sinulta henkilökohtaisesti ei enää mene veroa? b) Kuinka paljon veroa joudut maksamaan, jos päätät nostaa osinkoa 50.000 euroa? Koska olet nostanut yhtiöstä palkkaa ja sinulla hiukan muitakin ansiotuloja, arvioit marginaaverokannaksesi 50 %. c) Mikä on maksimiosinkomäärä, jonka voit yhtiöstäsi nostaa? Onko sille mitään edellytyksiä? Paljonko on henkilökohtaisen verosi määrä ko. summasta? Mikä on verokanta tästä osingosta kokonaisuudessaan, kun lasket yhteen yhtiön maksaman veron ja suoraan sinulta henkilökohtaisesti perittävän veron?