TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen
Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat yhdessä työttömän kanssa, mitä hänen palvelutarpeensa ovat kartoitusjakso suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet monialainen työllistymissuunnitelma vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta työttömän palvelutarpeen mukaiset työllistymistä edistävät palvelut
Asiakkuuskriteerit Kuka on asiakas? Työttömyyden kesto -yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai -yhtäjaksoinen työttömyys - vähintään 6 kk (alle 25-vuotiaat) - vähintään 12 kk (25 vuotta täyttäneet) Monialaisen yhteispalvelun tarve työttömän työllistymisen edistyminen edellyttää TEtoimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista TE-toimisto kunta tai Kela arvioi, onko asiakas monialaisen yhteispalvelun tarpeessa
TYP-asiakasprosessi Asiakkaaksi ohjaaminen Tarkistuspiste 12 kk (yli 25v) 300 pv 6 kk (alle 25v) Monialainen työllistymissuunnitelma Asiakkuusehdokas Kunta KELA Asiakkuuden aloittaminen A J A N V A R A U S TEtoimisto Kartoitusjakso <- max 3 kk -> Kartoitusjakso Monialainen palvelutarve arvio Monialainen työllistymissuunnitelma Kartoitusjakson palvelut Suunnitelman mukaiset palvelut <- max 6 kk -> Palvelutarpeen mukaiset palvelut Toteutumisen seuranta Suunnitelman tarkistus Suunnitelman tarkistus Asiakkuuden päättäminen Monialaisen yhteispalvelun tarve päättyy Monialaisen yhteispalvelun tarve Ei monialaisen yhteispalvelun tarvetta Ohjaus TE-toimistoon tai muuhun tarpeen mukaiseen palveluun 19.4.2017 Anna-Liisa Lämsä
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakunnallisten kasvupalvelujen käytännön toteutuksen ja sisällön päättää pääosin maakunta keskeisenä tavoitteena julkisten yritys- ja TE-palvelujen yhdistäminen asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, erilaisten palvelujen yhteensovittaminen ja tuottaminen asiakastarpeiden perusteella osuvampi työnvälitys ja yritysten kasvua tulevat palvelut lakiesityksestä ei selviä, kenellä on vastuu vaikeasti työllistettävistä kuntien panostus työllisyyden edistämiseen jäänyt lakiesityksessä huomiotta
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista - haasteita Palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei välttämättä ole Palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti + työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen tulevaisuuden haasteita Raha ei korvamerkittyä työllisyyspalvelut joutuvat kilpailemaan resursseista esim. terveyspalvelujen kanssa Maakunta jopa hyötyy työttömyydestä, kun määrärahojen jakokriteerinä on myös työttömien työnhakijoiden määrä ja työttömyysaste.
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista - haasteita Kenellä vastuu työttömyyden kustannuksista? Mikäli maakunnilla ei kannustinta satsata työttömien palveluun, kasvaa riski, että maakuntauudistus johtaa lopulta aktiivisen työvoimapolitiikan alasajoon markkinapuute ilmeisin niiden asiakkaiden palveluissa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen Asiakkailta edellytetään nykyistä enemmän itseohjautuvuutta ja omaa aktiivisuutta. Kaikilla ei välttämättä ole tähän edellytyksiä.
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Vaikeimmin työllistettäville tarkoitettu palvelukokonaisuus (työja toimintakyvyn arviointi, palvelutarpeen arviointi, työpajatoiminta, piilotyöpaikkojen etsiminen, matalan kynnyksen työpaikkojen räätälöinti, palvelujen yhteensovittaminen) voitava jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle
Työttömät Kempeleessä Helmikuussa 2017 914 työtöntä, joista - miehiä 499 - alle 25-vuotiaita 162 - yli 50-vuotiaita 266 263 pitkäaikaistyötöntä, joista - miehiä 137 - alle 25-vuotiaita 11 - yli 50-vuotiaat 125 Työmarkkinatuen kuntaosuus 828 410 /vuosi 2015 737 026 /vuosi 2016 53 584 (helmikuu 2017) - 3,09 / asukas (maakunnan ka. 6,40 /asukas) - 58,63 /työtön (maakunnan ka. 98,33 /työtön) 50 TYP-asiakasta (11.4.2017)