1 (5) Lausunto MIG-1711888 00.03.00 29.08.2017 MIGDno-2017-988 LAUSUNTO IHMISKAUPAN VASTAISEN TOIMINNAN KOORDINAATION JATKON JÄRJESTÄMISESTÄ Yleistä Maahanmuuttovirasto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Koska ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation nykyinen rakenne perustuu sisäministeriön kansliapäällikön johtaman työryhmän 20.6.2013 antamaan ehdotukseen (jäljempänä työryhmän ehdotus) ihmiskaupan vastaisen toiminnan poikkihallinnollisen seurannan ja koordinoinnin järjestämisestä, on nykyistä koordinaatiota, sen toimivuutta ja nyt lausunnolla olevaa koordinaation jatkon järjestämistä syytä peilata alkuperäiseen ehdotukseen ja siinä esitettyihin tavoitteisiin. Maahanmuuttovirastolla on yksittäisistä viranomaisista kaikkein laajin käytännön kokemus Suomen ihmiskaupan vastaisesta työstä: Maahanmuuttovirasto suorittaa oleskelulupaharkintaa ja puhuttelee tai muutoin kuulee ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä osana oleskelulupaharkintaa sekä on lain mukaan yksi ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta vastaava viranomainen. Lisäksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminta on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmä työskentelee suoraan uhriksi joutuneiden kanssa, toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisten, vastaanottokeskusten, ELY-keskusten ja esitutkintaviranomaisten kanssa uhrien tunnistamiseen, avun piiriin ohjautumiseen, auttamistoimien järjestämiseen, ihmiskaupparikosten esitutkintaan ja laajemmin rikostorjuntaan liittyen. Lisäksi auttamisjärjestelmä tekee yhteistyötä mm. työsuojeluviranomaisten, oikeusaputoimistojen, oikeusavustajien, tuomioistuinten ja alaikäisten uhrien edustajien kanssa. Tätä taustaa vasten Maahanmuuttovirastolla on vankka käsitys siitä, että tavoitteellinen ihmiskaupan vastainen toiminta edellyttää sekä eri viranomaisten välistä yhteistyötä että viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä, mutta tämän lisäksi korostuneen poikkihallinnollisen luonteensa vuoksi tehokasta koordinaatiota. On syytä korostaa, ettei ihmiskauppa ole mikään valtion sisäistä tai yksilöiden turvallisuutta, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja yleisemmin yhteiskunnan rakenteita uhkaavista, horjuttavista tai kuormittavista suoranaisista rikoksista tai muista tekijöistä irrallaan oleva ilmiö. Sillä on liittymäpintaa tai suora yhteys esimerkiksi naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, huume- ja asekauppaan, talousrikollisuuteen, laittoman maahantulon järjestämiseen, turvapaikkaprosessin hyväksikäyttämiseen, maahantulosäännösten kiertämiseen, seksuaalirikoksiin sekä työmarkkinoiden ja vapaan kilpailun häiriöihin. Nykyhetkessä on lisäksi syytä mainita, ettei ihmiskaupan vastainen työ ole myöskään erillään terrorismin ehkäisystä. On kansainvälisesti hyvin tiedossa, että nuoret alaikäiset pojat tai nuoret miehet, jotka tulevat rikkinäisistä ja turvattomista lähtökohdista ovat alttiita kaikenlaiselle hyväksikäytölle - niin rikollisuuteen pakottamiselle, seksuaaliselle hyväksikäytölle, työvoiman hyväksikäytölle kuin terrorismin ideologiallekin. Terroristinen teko voi olla osa samaa jatkumoa ihmiskaupan uhriksi joutumisen kanssa. Siten ei ole yksinomaan ihmiskaupan vastaisen työn
MIG-1711888 2 (5) näkökulmasta yhdentekevää, miten valtio ja hallinto kykenevät vastaamaan ihmiskaupan asettamiin haasteisiin. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteensovittamissihteeristö ja verkosto Nykyinen ihmiskaupan vastaisen toiminnon koordinaatiorakenne vastaa Maahanmuuttoviraston käsityksen mukaan sinällään työryhmän vuonna 2013 antamaa ehdotusta. Käytännössä koordinaatiorakenteella ei kuitenkaan ole Maahanmuuttoviraston kokemuksen mukaan pystytty täysin vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja tämän vuoksi olisi tärkeää vielä tarkastella nykyisen koordinaatiorakenteen ja siihen liittyvien käytännön toimintatapojen tarkoituksenmukaisuutta ja muutostarpeita ennen kuin esitetään koordinaation jatkumista nykymuodossaan. Työryhmä totesi ehdotuksessaan, että ihmiskaupan vastaisen toiminnan seuraamiseksi ja koordinoimiseksi on tärkeää, että käytännön työstä tuleva tieto saadaan osaksi päätöksentekoa, jotta operationaalisella tasolla esiin nouseviin haasteisiin ja ongelmiin kyetään reagoimiaan päätöksenteossa. Tätä tavoitetta on syytä korostaa Suomen ihmiskaupan vastaisen toiminnan eteenpäin viemiseksi. Koordinaatiosta tulisi olla nykyistä selkeämmin hyötyä käytännön toimijoille. Viranomaisille sekä kansalaisjärjestöille tulisi olla nykyistä paljon selvempää, millä foorumilla ja miten niillä on mahdollisuus nostaa esiin ihmiskaupan vastaisen toiminnan käytännön haasteita ja lainsäädännön tulkitsemiseen tai suoranaisiin puutteisiin liittyviä haasteita sekä se, miten tämä tieto etenee osaksi päätöksentekoa. Koordinaatiorakenteen kautta (yhteensovittamissihteeristöltä) tulisi saada tarvittaessa myös erityisesti poikkihallinnollisissa asioissa ohjeistusta siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa tai eri lakeja yhteen sovittaa ja käytännössä tätä kautta paitsi tehostaa ihmiskaupan vastaista työtä ja uhrien suojelua ja yhdenvertaista kohtelua, myös viranomaisten resurssien käyttöä. Sen sijaan, että yksittäiset viranomaiset törmäävät yhä uudelleen samoihin haasteisiin ja etsivät niihin yksittäistapauksissa ratkaisuja, ratkaisut voitaisiin linjata kerralla ja ohjeistaa osaksi käytännön toimintaa. Käsillä olevassa luonnoksessa koordinaation jatkon järjestämisestä tuodaan esiin ihmiskaupan vastaisen koordinaattorin tekemä yhteistyö ihmiskaupan vastaista työtä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöjen asemaa ja tekemää työtä on syytä korostaa ihmiskaupan vastaisessa työssä. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä paikkansa uhrien tavoittamisessa ja auttamisessa. Myös työryhmä edellytti ehdotuksessaan, että ihmiskaupan vastaisen toiminnan verkostossa on edustettuna asian kannalta keskeiset kansalaisjärjestöt ja, että koordinaatiorakenteella sekä ihmiskaupan vastaisen koordinaattorin työllä edistetään viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä. Tähän asti ihmiskaupan vastaisen toiminnan verkosto on käytännössä käsitellyt ainoastaan ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausjärjestelmän (NRM) valmistelua ja kokoontunut sitä koskevissa muutamassa työpajassa, joissa edustettuna ovat siis olleet sekä kansalaisjärjestöt että viranomaiset. Koordinaattorin on koko ihmiskaupan vastaisen koordinaation näkökulmasta seurattava ja oltava yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, mutta yksistään kansalaisjärjestöjen foorumeihin osallistumalla ei kyetä edistämään haasteiden ja toisaalta hyvien käytäntöjen virtaamista eteen- ja ylöspäin koordinaatiorakenteessa tai järjestöiltä viranomaisille ja toisin päin. On syytä huomioida, että kansalaisjärjestöt kykenevät nostamaan tehokkaasti esiin ihmiskaupan vastaisen toiminnan haasteita, mutta ratkaisut löytyvät lopulta viranomaisten toiminnasta ja päätöksistä. Siksi Maahanmuuttovirasto kaipaa
MIG-1711888 3 (5) nykyistä selkeämmin koordinaatiolta ihmiskaupan vastaisen viranomaistoiminnan seuraamista ja todellista yhteensovittamista. Luonnoksessa on esitetty ihmiskaupan vastaisen verkoston toiminnan kehittämistä ottamalla käyttöön uutena työmuotona ns. pyöreän pöydän kokoukset. Kokousten tarkoitukseksi esitetään nimenomaisesti havaittujen kehittämiskohteiden käsittely ja joko ratkaisumallien löytäminen välittömästi tai siirtämällä tieto eteenpäin huomioon otettavaksi jatkossa ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittämisessä. Kehittämisehdotus on sinänsä oikean suuntainen, mutta ennen uusien työmuotojen/kokousten käyttöönottoa tulee varmistua siitä, että niillä yhdessä koordinaatiorakenteen ja koordinaattorin työn kanssa kyetään oikeasti vastaamaan tavoitteeseen: käytännössä havaittujen puutteiden ja ongelmien ratkaisemiseen. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori Työryhmä päätyi ehdotuksessaan ihmiskauppakoordinaattorin viran perustamiseen ja sijoittamiseen sisäministeriön poliisiosastolle. Työryhmä perusteli viran perustamista sisäministeriöön sillä, että sisäinen turvallisuus on osa sisäministeriön ydintehtävää. Viran sijoittamista nimenomaisesti poliisiosastolle työryhmä piti luontevana, koska poliisin tehtäviin kuuluvalla rikostorjunnalla on merkittävä rooli ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Koordinaattori on keskeisessä osassa koko ihmiskaupan vastaisen koordinaatiorakenteen toiminnassa ja työskentelyssä. Siten myös viran sijoituspaikka ja siitä mahdollisesti aiheutuvat rajoitteet tai erityiset hyödyt on syytä punnita huolellisesti. Ihmiskaupan vastainen toiminta on poikkihallinnollista eikä se ole yksinomaan erityisesti ihmiskaupan uhrien suojelemisen ja auttamisen osalta poliisitoimintaan sisältyvää rikostorjuntaa. Yksiselitteistä sijoituspaikkaa koordinaattorin viralle ei siten voida osoittaa. Maahanmuuttovirasto kaipaa käsillä olevalta luonnokselta koordinaation jatkon järjestämiseksi sen avaamista, mitä etua tai mahdollisia rajoitteita nykyisestä viran sijoituspaikasta on koitunut koordinaattorin työlle ja koko ihmiskaupan vastaisen työn koordinaatiolle ja mikä siten puoltaa viran sijoittamista jatkossakin sisäministeriön poliisiosastolle. Koordinaattorin tehtävän sääntely ja lainsäädäntömuutostarpeet Työryhmä esitti ehdotuksessaan, että koordinaattori laatisi ehdotuksen tehtävän sääntelystä ja lainsäädäntömuutostarpeista käytännön toiminnasta kertyneen kokemuksen pohjalta. Sekä tätä taustaa vasten että huomioiden asian vakavuus (ihmiskauppa ilmiönä) ja edellä esitetty koordinaation tärkeys, vastuunjako ja tarve pysyvyydelle on käsillä olevan luonnoksen viittausta asiassa yksinomaan ns. norminpurkutalkoisiin pidettävä riittämättömänä. Asiaa tulisi tarkastella ja perustella monipuolisemmin. Maahanmuuttovirasto katsoo, että koordinaatiosta voitaisiin säätää esimerkiksi asetuksella ja, että ainakin sääntelyn tarvetta ja toteuttamistapaa ja siitä mahdollisesti pysyvyyden ja vastuiden selkeytymisen kautta syntyvät hyödyt tulisi punnita sen sijaan, että sääntelyn mahdollisuus yksinomaan ja yksioikoisesti ohitetaan. Lisäksi: tiedonsaantioikeuden laajentaminen Maahanmuuttovirasto ei näe minkäänlaista tarvetta eikä mahdollisuuksia luonnoksessa esitetylle tietojen luovuttamista koskevien säännösten laajentamiselle niin, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä voitaisiin luovuttaa asiakkaita ja heidän olosuhteisiinsa liittyviä yksilöiviä tietoja valtioneuvoston ihmiskaupan
MIG-1711888 4 (5) vastaisen toiminnan yhteensovittamissihteeristön jäsenille. Maahanmuuttovirasto huomauttaa, että lähtökohtaisesti henkilötietojen tai salassa pidettävien arkaluontoisten tietojen luovuttaminen ja käsittely edellyttävät perustetta ja tarkoitusta tämänlaisen tiedon saamiselle ja käsittelylle. Luonnoksessa ei ole esitetty minkäänlaista selvitystä siitä, mitä tarkoitusta ja esimerkiksi laissa säädettyä tehtävää varten yhteensovittamissihteeristön jäsenille katsottaisiin olevan tarvetta tai perusteita luovuttaa yksilöiviä tietoja auttamisjärjestelmän asiakkaita koskien. Luonnoksesta jää täysin epäselväksi, mihin tämänkaltainen tietojen luovuttamista ja tiedonsaantioikeutta koskeva lainsäädännön kehittäminen perustuisi. Maahanmuuttovirasto huomauttaa, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee puolivuosittain tilannekatsauksen, jossa se antaa vapaasti käytössä olevaa tietoa auttamisjärjestelmään esitetyistä ja otetuista sekä sen piiristä poistetuista henkilöistä, heidän kansalaisuuksistaan, sukupuolestaan, iästään, hyväksikäytön muodoista, siitä, missä hyväksikäyttö on tapahtunut, oleskelustatuksestaan ja mm. auttamisjärjestelmän tietoon tulleista mahdollisista uusista ihmiskauppaan liittyvistä ilmiöistä tai havainnoista. Lisäksi auttamisjärjestelmä on tähänkin asti ja on jatkossa valmis ja halukas tuomaan ihmiskaupan vastaisen toiminnan käyttöön asiakastyöhönsä pohjautuvaa tietoa ja kokemusta ihmiskaupan vastaisen toiminnan haasteista tai hyvistä käytännöistä. Tämänkaltainen tieto on täysin riittävää yhteensovittamissihteeristön tehtävän kannalta eikä siihen tarvita yksilöivää asiakastietoa. Maahanmuuttovirasto huomauttaa, että jo nykyisellään auttamisjärjestelmän piiriin ja sitä kautta myös poliisin ulottumattomiin jää faktisesti ihmiskaupan uhreja, jotka eivät halua tai uskalla tulla auttamisjärjestelmän asiakkaaksi sen vuoksi, että auttamisjärjestelmällä on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus poliisille. Nykyiselläänkin haastavalle ihmiskaupan vastaiselle työlle ja uhrien tunnistamiselle ja tavoittamiselle ei ole mitään syytä asettaa uusia haasteita tai suoranaisia esteitä. Käytännössä luonnoksessa esiin tuotu tietojen luovuttamista koskeva laajennus tarkoittaisi sitä, että auttamisjärjestelmään ohjautuvalle uhrille täytyisi kertoa myös se, että valtioneuvoston yhteensovittamissihteeristön jäsenillä on oikeus saada häntä koskevia tietoja auttamisjärjestelmästä. Maahanmuuttovirasto katsoo näillä perustein, että luonnoksesta koordinaation jatkon järjestämiseksi tulee poistaa tämä tietojen luovutusta koskeva esitys. Ylijohtaja Jaana Vuorio Ylitarkastaja Katri Lyijynen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuuttovirasto 29.08.2017 klo 23:54. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.
MIG-1711888 5 (5)