www.toimialaraportit.fi

Majoitustoiminta www.toimialaraportit.fi

Majoitustoiminta Toimialaraportti 15/2006 Anneli Harju-Autti

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 15/2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Varsinais-Suomen TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Matkailun viimeaikainen kehitys kansainvälisesti ja Suomessa on ollut positiivista. Majoitusalan kysyntä on ollut nousujohteista ja se on tuonut uskoa myös alan yritysten tulevaisuuden näkymiin. Alan yrityksistä parhaiten ovat menestyneet liikevaihdon kehityksellä mitaten hotellit. Sen sijaan muiden majoitusalan yritysten (retkeilymajat, matkustajakodit ja leirintäalueet) ovat jääneet liikevaihdon kehityksessä paikalleen. Hotellitasolla myös kylpylöiden kehitys on majoituskysynnän perusteella hyvin positiivinen. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi myös ulkomaisten matkailijoiden osuus on taipunut nousuun. Alan rakenteet ovat monenlaisessa murroksessa. Markkinoilta on poistunut runsaasti matalampaa majoitustasoa edustavien yritysten huonekapasiteettia. Esimerkiksi matkustajakotisektorilta on hävinnyt muutamassa vuodessa 1700 huonetta. Koska sektoreiden liikevaihtotaso on kuitenkin ennallaan, jäljelle jäävä osa yrityksistä on löytänyt oman kilpailukykynsä ja menestymisensä sekä kuronut kiinni muiden jättämää aukkoa. Alan majoituskapasiteetti on hotellien ja lomakylien investointien vuoksi nousussa. Lomakylien huonemäärä on kasvanut parissa vuodessa peräti 600:lla. Hotellien huoneluvun kasvu 1600, mikä sekin on huomattava muutos. Toinen murrosprosessi on alan kiinteistöomistuksellisen ja operointitason muutokset ketjuuntumisen edetessä. Ketjut hallitsevat jo puolta Suomen hotellikapasiteetista. Hotellikapasiteettia on Suomessa 51 200 huonetta. Samalla kun ketjuuntuminen etenee, se myös erilaistuu. Ketjujen ydinosaaminen keskittyy markkinoihin ja jakeluteihin. Samalla hotellien operaattorit keskittyvät omien liiketoimintakonseptien toteuttamiseen ja kiinteistöjen omistus eriytetään yhä useammin hotellialan kiinteistösijoitustoimintaa harjoittaville, jopa kansainvälisille yhtiöille. Majoitusalan yritykset ovat tänä päivänä kohtuullisessa kunnossa. KTM:n pk-yrityksille suuntaaman kyselyn mukaan majoitusalan yritykset uskovat lähitulevaisuuden olevan varsin suotuisan heidän liiketoimintansa kannalta. Yritykset uskovat myös parantavansa entistä vahvemmin kannattavuuttaan lähimmän vuoden kuluessa. Investointihalukkuutta on olemassa, mutta pk-barometrin perusteella lähivuoden aikana investointien määrää ei aiota sanottavasti kasvattaa nykyisestä. Kapasiteettia on tämän hetkiseen kysyntään keskimäärin riittävästi, koska käyttöaste ei juuri nouse huolimatta kysynnän vuorokausilla lasketusta kasvusta. Hotellien käyttöaste on edelleen alle 50 %:n ja muiden majoittajien noin 27 35 %. Alan toimipaikkoja on koko maassa noin 1820, kun mukaan ei lasketa luokittelemattomia pienmajoittajia. Alan yritykset työllistävät 12 200 työntekijää. Alan liikevaihto on yli 1,2 miljardia euroa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) 1606 3681 Asiasanat matkailu, majoitustoiminta, hotellit, retkeilymajat, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakodit ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 952-489-080-1 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Tiivistelmä... 8 2 Toimialan määrittely ja sisältö... 10 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 10 2.2 Toimiala verrattuna muihin matkailun toimialoihin... 11 3 Toimialan rakenne... 12 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö... 12 3.2 Toimialan alueellinen jakauma... 13 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset... 14 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 16 4.1 Markkinoiden kansainvälinen kysynnän kehitys... 16 4.2 Markkinoiden kokonaiskuva suomessa.... 16 4.2.1 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys... 18 4.3 Majoituskysyntä alueellisesti... 18 4.4 Suomalaisten majoitusvalinnat... 19 4.5 Ulkomainen majoituskysyntä.... 20 5 Toimialan erityispiirteet... 24 5.1 Toimialan rakenteet.... 24 5.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa... 25 5.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut... 26 5.4 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 27 5.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen... 28 6 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 29 6.1 Investoinnit... 29 6.2 Kapasiteetti ja sen käyttöaste... 31 7 Taloudellinen tila... 35 7.1 Hotellien kannattavuus ja taloudellinen asema... 35 7.2 Muiden majoitusyritysten kannattavuus ja taloudellinen asema... 35 7.3 Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät... 37

8 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet... 39 8.1 Majoitustoiminnan menestystekijät... 39 8.2 Ongelmat... 40 8.3 Kehittämistarpeet... 41 9 Tulevaisuudennäkymät toimialalla... 42 9.1 Visio... 42 9.2 Suhdannekehitys... 43 9.3 Kilpailukyvyn kehitys... 43 10 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 45 11 Liitteet.... 46 11.1 Euroopan unioni ja matkailu... 46 11.2 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 47 12 Lähteet... 49 12.1 Hyödyllisiä internet-osoitteita... 50

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksessa saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Tämä majoitustoiminnan toimialaraportti on osa KTM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuus on nyt rakenteeltaan uudistunut. Sarjaan kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Turussa 16.11.2006 Anneli Harju-Autti toimialapäällikkö

8 1 Tiivistelmä Matkailun viimeaikainen kehitys kansainvälisesti ja Suomessa on ollut positiivista. Majoitusalan kysyntä on ollut nousujohteista ja se on tuonut uskoa myös alan yritysten tulevaisuuden näkymiin. Alan yrityksistä parhaiten ovat menestyneet liikevaihdon kehityksellä mitaten hotellit. Sen sijaan muiden majoitusalan yritysten (retkeilymajat, matkustajakodit ja leirintäalueet) ovat jääneet liikevaihdon kehityksessä paikalleen. Hotellitasolla myös kylpylöiden kehitys on majoituskysynnän perusteella hyvin positiivinen. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi myös ulkomaisten matkailijoiden osuus on taipunut nousuun. Mikäli alkuvuoden 2006 vallinnut kysynnän kasvu jatkuu tasaisena, voidaan ennakoida majoitusvuorokausien ylittävän uuden 18 miljoonan vuorokauden rajan. Alan rakenteet ovat monenlaisessa murroksessa. Markkinoilta on poistunut runsaasti matalampaa majoitustasoa edustavien yritysten huonekapasiteettia. Esimerkiksi matkustajakotisektorilta on hävinnyt muutamassa vuodessa 1 700 huonetta. Koska sektoreiden liikevaihtotaso on kuitenkin ennallaan, jäljelle jäävä osa yrityksistä on löytänyt oman kilpailukykynsä ja menestymisensä sekä kuronut kiinni muiden jättämää aukkoa. Alan majoituskapasiteetti on hotellien ja lomakylien investointien vuoksi nousussa. Lomakylien huonemäärä on kasvanut parissa vuodessa peräti 600:lla. Hotellien huoneluvun kasvu 1600, mikä sekin on huomattava muutos. Toinen murrosprosessi on alan kiinteistöomistuksellisen ja operointitason muutokset ketjuuntumisen edetessä. Ketjut hallitsevat jo puolta Suomen hotellikapasiteetista. Hotellikapasiteettia on Suomessa 51 200 huonetta. Samalla kun ketjuuntuminen etenee, se myös erilaistuu. Ketjujen ydinosaaminen keskittyy markkinoihin ja jakeluteihin. Samalla hotellien operaattorit keskittyvät omien liiketoimintakonseptien toteuttamiseen ja kiinteistöjen omistus eriytetään yhä useammin hotellialan kiinteistösijoitustoimintaa harjoittaville, jopa kansainvälisille yhtiöille. Majoitusalan yritykset ovat tänä päivänä kohtuullisessa kunnossa. Keskivertoyritysten liiketoiminnallinen tulos toki voisi olla parempikin, mutta eniten huomiota kannattaa kiinnittää yritysten suhteellisen velkaantumisen kevenemiseen, vaikka ala on raskaitten investointien vuoksi pääomasidonnaista. Iskukyky on seurausta kysynnän elpymisestä ja yhtiörakenteiden muuttamisesta. KTM:n pk-yrityksille suuntaaman kyselyn mukaan majoitusalan yritykset uskovat lähitulevaisuuden olevan varsin suotuisan heidän liiketoimintansa kannalta. Yritykset uskovat myös parantavansa entistä vahvemmin kannattavuuttaan lähimmän vuoden kuluessa. Investointihalukkuutta on olemassa, mutta pk- barometrin perusteella lähivuoden aikana investointien määrää ei aiota sanottavasti kasvattaa nykyisestä. Kapasiteettia on tämän

9 hetkiseen kysyntään keskimäärin riittävästi, koska käyttöaste ei juuri nouse huolimatta kysynnän vuorokausilla lasketusta kasvusta. Hotellien käyttöaste on edelleen alle 50 %:n ja muiden majoittajien noin 27 35 %. Alan toimipaikkoja on koko maassa noin 1820, kun mukaan ei lasketa luokittelemattomia pienmajoittajia. Alan yritykset työllistävät 12 200 työntekijää. Alan liikevaihto on yli 1,2 miljardia euroa.

10 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja seuraavan TOL 2002 -luokituksen mukaisesti. Majoitustoimintaa, lähinnä toimialaluokkaa 55239 muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, käsitellään myös osana maaseutumatkailua erillisessä raportissa Maaseutumatkailu. 55100 hotellit 55210 retkeilymajat 55220 leirintäalueet 55231 matkustajakodit ja täysihoitolat 55232 lomakylät 55239 muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa 2004 Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1 000 55100 520 720 10 115 1 076 851 55210 26 36 29 1 654 55220 133 158 270 20 375 55231 189 215 259 22 686 55232 135 155 224 20 943 55239 506 532 483 35 852 Yhteensä 1 509 1 816 11 380 1 178 361 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2006 Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu pääasiassa tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, SHR) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Yritysten näkemyksiä lähitu-

11 levaisuudesta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 -kyselyssä. Tilastoihin jää kirjautumatta vielä osa kaupalliseen käyttöön tarkoitettua, mutta rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia (alle 10 majoitusyksikön yritykset, yksityiset lomaosakkeet, vuokramökit, maatilojen yhteydessä olevat pienet majoitusyksiköt). Majoitus- ja ravitsemisasetuksen muutos 1.10.2006 alkaen tuonee parannuksen myös tilastointiin. 2.2 Toimiala verrattuna muihin matkailun toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Kaikkien matkailuun ja liikenteeseen kokonaan tai osittain liittyvien toimialojen liikevaihto oli vuonna 2004 25 miljardia euroa (2004 23,6 miljardia euroa). Lukuihin sisältyy tällöin laajasti liikenne ja sitä palvelevat toiminnat ja kaikkea kysyntää tyydyttävät virkistys- ja kulttuuripalvelut. Matkailuun keskeisemmin kytkeytyvien toimialojen sisäisen klusterin liikevaihto oli 2004 Tilastokeskuksen mukaan 10,5 miljardia euroa. Majoitustoiminnan osuus matkailun sisäisen klusterin kokonaisliikevaihdosta on 11,3 %, 1,2 miljardia euroa. Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 7,0 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 11,9 % Liikennettä palveleva toiminta 7,2 % Majoitustoiminta 11,3 % Ravitsemistoiminta 25,3 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne 37,2 % Lähde: Tilastokeskus 2006 Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2004

12 3 Toimialan rakenne 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimipaikat Tässä tilastoitujen noin 1300 majoituskohteen lisäksi pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja on 530 (ks. maaseutumatkailun toimialaraportti). Toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut miltei pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys 2000 2004 Toimipaikat 2000 2001 2002 2003 2004 Hotellit 710 727 698 715 723 Matk.kodit, retk.majat 244 245 243 249 251 Lomakylät 141 154 155 155 155 Leirintäalueet 169 163 161 161 158 Yhteensä 1 264 1 289 1 257 1 280 1 287 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2006 Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Liikevaihto Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (94 %) 1,1 miljardin liikevaihdollaan. Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on vain 69 milj. euroa, mutta se on ollut kasvussa leirintäalueita ja lomakyliä lukuun ottamatta. Retkeilymajojen merkitys kokonaisuudessa on häviävän pieni, noin 2 milj. euroa. Matkustajakodit ovat siten tasavahvoja volyymiltaan lomakylien ja leirintäalueiden rinnalla.

13 Taulukko 3. Liikevaihdon kehitys 2000 2004 Liikevaihto M 2000 2001 2002 2003 2004 Hotellit 1 112 1 198 1 116 1 120 1 142 Matk.kodit, retk.majat 26 17 23 25 30 Lomakylät 21 17 20 21 21 Leirintäalueet 18 14 20 19 18 Yhteensä 1 177 1 246 1 179 1 185 1 211 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2006 Liikevaihto keskimäärin toimipaikkaa kohden on hotelleilla noin 1,6 miljoonaa euroa. Leirintäalueilla, retkeilymajoilla ja matkustajakodeilla se on 98 000 euroa/toimipaikka ja lomakylillä 135 000 euroa. Liikevaihto henkilöä kohden taas on hotelleilla 106 000 euroa. Muilla majoitusyrityksillä se on alhaisempi, yleensä 76 000 euroa. Lomakylien liikevaihto/henkilö on kuitenkin parempi, 94 000 euroa. Työpaikat Majoitusalan henkilöstön määrä on pysynyt pitkään noin 12 000 tuntumassa ja on ollut 2000-luvun alun hieman laskusuuntainenkin. Alan työllisyydessä on leimallista kausiluonteisuus ja ulkoa ostettavien palvelujen, kuten siivouspalveluiden välillinen vaikutus. Perinteisten extrojen ja osa-aikaisten työntekijöiden ohella vuokrahenkilöstön käyttö alalla on kasvanut merkittävästi. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Oman työvoiman käyttö ja yrittäjän oma työpanos näkyvät enää parhaimmillaan pienissä majoitusalan yrityksissä. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys 2000 2004 Henkilöstö 2000 2001 2002 2003 2004 Hotellit 11 865 11 584 11 210 10 942 10 767 Matk.kodit, retk.majat 430 421 390 380 400 Lomakylät 243 219 221 221 224 Leirintäalueet 283 273 266 253 256 Yhteensä 12 821 12 497 12 087 11 796 11 647 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2006 3.2 Toimialan alueellinen jakauma Alueellisesti majoitusalan toimipaikat, hotellit ja muut majoitusyritykset painottuvat Lappiin (289 yritystä), Uudellemaalle (229) ja Varsinais-Suomeen (224). Näillä alueilla tehdään myös suurimmat liikevaihdot niin hotellitoiminnassa kuin muissakin majoitusyrityksissä.

14 Uudellamaalla majoitusalan kokonaisliikevaihto on 360 miljoonaa euroa (2003: 357 M ). Lapin majoitusyritysten liikevaihto oli 145 miljoonaa euroa (2003: 142 M ) ja Varsinais-Suomen 109 miljoonaan euroa (2003: 113 M ). Muiden alueiden kokonaisliikevaihto on selvästi alle 100 miljoonan vaihteluvälin ollessa 30 ja 90 miljoona euroa. Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa hotellien suhteellinen osuus majoitusalan toimipaikoista on suurin eli noin 60 %. Muun majoitustoiminnan toimipaikat ovat määrällisesti painottuneet ennen kaikkea Lappiin ja Varsinais-Suomeen. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Savossa sektorin yrityksiä on suhteellisen paljon, jopa kaksinkertaisesti, alueensa hotellityyppisiin toimipaikkoihin verrattuna. Suurimman alueen eli Uudenmaan hotellien (yhteensä noin 3000 työpaikkaa) ei ole kehittynyt samaan tahtiin kasvavan hotellikapasiteetin kanssa. Varsinais-Suomen työpaikat (noin 1 200) ovat myös viime vuosina laskeneet. Lapissa oli 2004 majoitusalalla 1 545 työpaikkaa. Taulukko 5. Toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto TE-keskuksittain 2004 TE-keskus Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Hotellit Muu maj. Hotellit Muu maj. Hotellit Muu maj. Uusimaa 122 107 2 830 157 348 347 11 820 Varsinais-Suomi 76 148 1 041 156 96 929 11 690 Satakunta 31 27 320 35 26 628 2 053 Häme 45 42 618 78 67 159 4 879 Pirkanmaa 46 55 568 78 84 087 4 963 Kaakkois-Suomi 52 32 579 66 55 234 5 592 Etelä-Savo 32 85 381 112 30 054 8 718 Pohjois-Savo 40 69 557 115 50 553 7 123 Pohjois-Karjala 35 42 336 47 31 920 3 236 Keski-Suomi 40 47 576 88 54 909 8 292 Etelä-Pohjanmaa 26 34 485 32 41 255 2 202 Pohjanmaa 29 45 315 56 35 142 5 209 Pohjois-Pohjanmaa 44 110 615 90 68 823 7 660 Kainuu 20 49 246 57 24 513 4 332 Lappi 85 204 1303 242 126 319 19 076 Koko maa 723 1 096 10 770 1 409 1 141 872 106 845 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri 2006 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista. Yrityskanta ei ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoituk-

15 set tulevat tilastoihin viiveellä, joten varsinkin vuoden 2005 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Alan yritysten määrän nettokasvu oli 2005 lähes nolla ja edellisvuonna vain +11 yritystä ja sitä edeltävänä vuonna +1. Yritysten perustaminen on ollut hotelleja paljon vilkkaampaa muilla majoitussektoreilla. Vuosivauhti on kuitenkin hieman hitaampaa kuin viime vuosikymmenellä, jolloin alalle syntyi paljon uusia lomakyliä ja kurssikeskusluonteisia kohteita. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Taulukko 6. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset 2003 2004 2005 Hotellit aloittaneet 31 37 31 lopettaneet 35 31 46 konkurssit 12 10 7 Muut majoitusyritykset aloittaneet 56 63 74 lopettaneet 51 58 58 konkurssit 20 4 2 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2006

16 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Markkinoiden kansainvälinen kysynnän kehitys Viimeaikaiset tilastot ja uutiset ovat kertoneet eri puolilla maailmaa tapahtuvasta kysynnän elpymisestä ja mm. lentoyhtiöiden valoisammasta kehityksestä. Vuoden 2004 kysynnän kansainvälinen kasvu oli ennätyksellinen +10 %, Vuonna 2005 luku oli + 6 %. Tästä kehityksestä huolimatta edelleenkin on syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy tai suuntaa uusille alueille erilaisten uhka- ja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Tulevaisuuden kysynnän uskotaan useiden matkailua ennakoivien tahojen mukaan kasvavan 2 4 % vuositasolla aina vuosiin 2010 ja 2020. Matkailun kansainvälistä kokonaiskuvaa on esitelty laajemmin Toimialaraporttisarjamme matkailun yleisosassa (4.1). 4.2 Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa Majoitusvuorokausilla mitaten Suomen matkailun kysyntä on edennyt hyvin. 17 miljoonan vuorokauden rajapyykki ylitettiin 2005, jolloin tuo 17,3 miljoonan vuorokauden luku saavutettiin ulkomaisten noin 3 %:n vauhdilla ja kotimaisten noin 4 %:n kasvulla. Kuluvan vuoden kasvuvauhti on kotimaisten osalta ollut + 3 % ja ulkomaisten + 9 % (tammi elokuu 2006). Mikäli kysyntä jatkuu samanlaisena loppuvuoden on 18 miljoonan vuorokauden raja rikkoutumassa ja samalla ehkä 5 miljoonan ulkomaisen majoitusvuorokauden määrä saavutetaan. Majoituskysynnästä noin 70 % on vapaa-ajan kysyntään ja 30 % ammattiin tai vastaavaan liittyvää kysyntää. Vapaa-ajan matkailulla on ollut viime aikoina veturin asema, sillä työmatkailu ei ole oleellisesti kehittynyt. Uudet odotukset maailmantalouden noususta antavat toiveita myös liikematkailun suotuisammalle kehitykselle.

17 1 000 vrk 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005E2006 Ulkomaiset matkailijat Kotimaiset matkailijat Lähde: Tilastokeskus, matkailutilasto 2005, ennuste 2006 on toimialaraportin kirjoittajan Kuva 2. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä 1991 E2006 Kylpylöihin kohdistuu erityisesti mielenkiintoa Suomessa niin investointimielessä kuin kysynnän kehityksen ja Viron kovan kilpailun kannalta. Kylpylöillä on perinteisesti ollut hyvä käyttöastetaso, keskimäärin vähintään 60 %, mikä tarkoittaa menestyvissä kylpylöissä jopa 80 90 % käyttöastetta. Viime vuodet ovat olleet majoitusmyynnin kannalta hyviä. Vuonna 2005 majoituksen määrä ylsi 2 455 000 vuorokauteen. Kasvu perustui pääasiassa kotimaisen kysynnän elpymiseen. Kylpylöiden asiakkaista 80 % on vapaa-ajan matkailijoita. Asiakasrakenteessa ulkomaisia asiakkaita on ollut vielä suhteellisen vähän, karkeasti 10 %. 2005 ulkomaisia oli kuitenkin jo lähes 290 000 vuorokauden verran (kasvua yli 40 000 vrk) ja osuus kaikista asiakkaista 12 %. vrk 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 ulkomaiset maj.vrk kotimaiset maj. vrk Lähde: Majoitustilasto 2001 2006 Kuva 3. Suomalaisten kylpylöiden majoitusvuorokaudet 2001 2005

18 4.2.1 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR seuraa alan kehitystä Tilastokeskuksen tietoihin perustuen kapasiteetin tarjonnan, majoitusmyynnin määrän ja käyttöasteen kehitystä kuvaavan indeksikaavion avulla. Kuva havainnollistaa, kuinka kapasiteetin käyttöaste ei voi parantua samaan aikaan kun majoitustarjonta kasvaa kysynnän kehitystä nopeammin huolimatta myynnin positiivisesta noususta. Ind. 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 2000 2002 2004 1-6/ 2006 Huonetarjonta Myydyt huoneet Käyttöaste Lähde: SHR/Tilastokeskus 2006 Kuva 4. Hotellien majoitustarjonnan ja -kysynnän sekä käyttöasteen kehitys (1980=100) 4.3 Majoituskysyntä alueellisesti Vapaa-ajan matkailukysyntä on se osa majoitusmyyntiä, josta ollaan erityisen kiinnostuneita. Vapaa-ajan matkailun kysynnän suuntaukseen voidaan alueilla itse pyrkiä vaikuttamaan tuotekehityksellä, investoinneilla ja markkinoinnilla. Työmatkailukysyntä puolestaan on muista tekijöistä, alueen elinkeinoelämän kehityksestä ja maailman ja kansallisesta taloudesta kiinni. Vapaa-ajan matkailukysynnän merkitys on suhteellisesti laskien huomattava eräillä keskeisillä alueilla kuten Ahvenanmaa (95 % kysynnästä), Lappi ja Kainuu (83 % kysynnästä). Määrältään huomattavaa se on Uudellamaalla ja Lapissa, joilla kummallakin on lähes 1,7 miljoonaa vapaa-ajan yöpymistä vuosittain.

19 Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Ahvenanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa kaikki maj. vrk vapaa-ajanmatka 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Majoitusvuorokautta Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2005 Kuva 5. Majoituksen kokonaiskysyntä ja vapaa-ajan matkustuksen kysyntä maakunnittain rekisteröidyssä majoituksessa 2005 4.4 Suomalaisten majoitusvalinnat Pitkällä (noin viikon kestoisella) kotimaan vapaa-ajan matkalla suomalainen valitsee mieluiten vuokramökin. Toiseksi mieluisin on hotellimajoitus. Kolmanneksi jäävät leirintäalueet. Pääosa pitkistä vapaa-ajan matkoista suuntautuu ensi sijassa Pohjois-Suomeen. Lyhyillä kotimaan lomamatkoilla hotellimajoitus käy ylitse muiden vaihtoehtojen. Vuokramökit ja leirintäalueet jäävät selvästi hotellin tuoman mukavuuden varjoon. Muutoin suomalainen haluaa matkailussaan olla omatoiminen, varata kohteen ilman erityistä paketointia, matkustaa omalla autolla ja useimmiten perheen tai ystävien kanssa. Lomakylien ja leirikeskusten asiakaskunnassa merkittävää roolia esittävät oppilaitosten leirikoulut ja erilaiset kulttuurin, luonnon tai muiden alojen harrasteryhmät. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että näiden majoituskohteiden kapasiteetin kokoluokka, hintataso ja sijainti luonnon lähellä tarjoavat erinomaiset lähtökohdat näiden ryhmien erityistarpeille.

20 Suomalaiset ovat valinneet kotimaisiksi suosikkikohteikseen kylpylät. Suomen kylpylätarjontaan kuuluu kolmentyyppisiä kylpylöitä; viihdekylpylöitä, terveyskylpylöitä ja kuntoutuslaitoksia. Viron kylpylät kuitenkin vaikuttavat kovan hintakilpailun voimin suomalaisten kylpylöiden kysyntään. Työmatkailussa kanta-asiakkaasta halutaan pitää kiinni. Kanta-asiakkuuden vahvistamiseksi on tuotu markkinoille perinteisten reppurietujen ja bonuskorttien lisäksi kantaasiakasetuja tuottavat hotelliketjujen kortit. 4.5 Ulkomainen majoituskysyntä Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuu vuosittain 2,1 miljoonaa ulkomaalaista asiakasta, jotka yöpyvät 4, 5 miljoonaa vuorokautta. Yöpymiset tapahtuvat valtaosaltaan hotelleissa (3,8 milj. vrk). Leirintäalueilla on ulkomaisten majoittajina merkitystä, sillä näissä ulkomainen matkailija yöpyi 348 000 kertaa. Lomakylissä vuorokausia kertyi 199 000, matkustajakodeissa 101 000 sekä retkeilymajoissa noin 64 000. Kasvua 2005 oli lähinnä hotelleissa ja lomakylissä verrattuna vuoteen 2004. Majoitustyypin valintaan vaikuttaa oleellisesti, millaisella matkalla ja kuinka tutulla alueella matkailija on. Autoileva kiertomatkailija tai suomalaista kulttuuria jo entuudestaan tunteva eurooppalainen valitsee helpommin muun kuin hotellin. Mitä suurempi etäisyys lähtöalueelta ja mitä vieraampi kulttuuri, sitä suuremmalla varmuudella matkailija yöpyy hotellissa. Aasialaiset yöpyvät pääasiassa hotelleissa, samoin amerikkalaiset ja englantilaiset. Muu majoitus soveltuu hollantilaisille, ruotsalaisille, ranskalaisille, norjalaisille ja saksalaisille. Brittien virta Pohjois-Suomeen heille edullisilla charterlennoilla on johtanut jo toistomatkoihin, jolloin valinta osuu mökki- tai apartementos-majoitukseen. Yöpymiset rekisteröidyn majoituskapasiteetin ulkopuolella (ml. mökit, omat mökit/asunnot, työnantajan asunnot, sukulaiset ja tuttavat jne.) kasvoivatkin siis rekisteröityjä hieman nopeammin. Kasvu keskittyi talvikaudelle 2004-2005 (+4,9%) kesäkauden pysyessä ennallaan (+0,2%). Talvikauden rekisteröityjen yöpymisten osuus koko vuoden yöpymisistä on kasvamassa ja oli vuonna 2005 noin 40% kesän osuuden ollessa noin 48%. Matkailun edistämiskeskus kartoitti syksyllä 2006 tätä toimialaraporttisarjaa varten kansainvälistymiskatsauksensa (ks. Matkailun yleisosa liite) yhteydessä myös majoitusyritysten näkökulmaa kansainvälisessä kilpailussa. Lähtömaista katsottuna yli 50 % yöpymisistä koostuu puolestaan viidestä suurimmasta lähtömaasta; Ruotsi (13,3 %), Saksa (12,1 %), Venäjä (11,1 %), Iso-Britannia (9,4 %) ja Ranska (5,1 %). Tämä on esim. Ruotsia parempi tilanne, sillä siellä pelkästään Norja, Saksa ja Tanska muodostavat reilusti yli 50 % rekisteröidyistä yöpymistä. Suomi on siis vähemmän riippuvainen keskeisistä markkinoista rekisteröityjen yöpymisten suhteen.

21 Ulkomaisten rekisteröidyistä yöpymisistä lähes 80 % keskittyy kuuteen maakuntaan; Uudellemaalle (42 %), Lappiin (17,6 %), Ahvenanmaalle (6,1 %), Varsinais-Suomeen (5,4 %), Pirkanmaalle (4,5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalle (4,2 %). Muut ulkomaat 17,1 % Ruotsi 13,3 % Kiina 1,6 % Tanska 2,2 % Sveitsi 2,4 % Espanja 2,4 % Japani 3,1 % Italia 3,3 % Viro 3,5 % Norja 4,3 % Alankomaat 4,5 % Yhdysvallat 4,6 % Saksa 12,1 % Venäjä 11,1 % Iso-Britannia 9,4 % Ranska 5,1 % Lähde: MEK/Tilastokeskus matkailutilasto 2006 Kuva 6. 15 suurimman lähtömaan osuudet rekisteröidyistä yöpymisistä vuonna 2005 Ulkomaisen kysynnän alueellinen jakautuminen Suomessa Ulkomaisten rekisteröidyistä yöpymisistä lähes 80 % keskittyy kuuteen maakuntaan; Uudellemaalle (42 %), Lappiin (17,6 %), Ahvenanmaalle (6,1 %), Varsinais-Suomeen (5,4 %), Pirkanmaalle (4,5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalle (4,2 %). Talvi: Yli puolet Kiinasta ja Alankomaista tulleista ilmoitti Helsingin ainoaksi matkakohteekseen. Suhteellisesti vähiten Helsinkiin suuntasivat Venäjältä ja Iso-Britanniasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin eniten Venäjältä (186 000) ja Ruotsista (156 000). Järvi-Suomi oli ylivoimaisesti suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, 238 000 matkaa). Lappi oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suosituin brittien (56 % matkoista) keskuudessa. Kauttakulkumatkalla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä (104.000) ja suhteellisesti eniten Kiinasta. Kesä: Lähes kaksi kolmesta (64 %) Kiinasta ja Australiasta tulleista ilmoitti ainoastaan Helsingin matkakohteekseen. Suhteellisesti vähiten (18 %) Helsinkiin suuntasivat Venäjältä ja Norjasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin kuitenkin eniten Venäjältä (109 200) ja Ruotsista (98 900). Järvi-Suomi oli suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, 173.300 matkaa). Lappi oli suhteellisesti suosituin italialaisten ja sveitsiläisten keskuudessa. Eniten kohdematkoja Lappiin tehtiin kuitenkin Ruotsista. Kiertomatkalla (monta kohdetta) olleiden osuus oli suurin Hollannista (19 %) tulleiden kohdalla. Kauttakulkumatkailijoita oli sekä määrällisesti (48.800) että suhteellisesti (37 %) eniten Norjasta.

22 Maakohtaiset yöpymiset 2005 Alankomaat: Noin viidennes kansainvälisestä tarjonnasta on mökkilomia ja alle 10 % kaupunkilomia hotelliyöpymisineen. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman yli 40 % kaikista yöpymisistä. Vuonna 2005 laskua -5,3 % erityisesti kesäkaudella talvikauden hieman kasvaessa. Espanja: Kesän tarjonnasta on vajaa kolmannes kaupunkilomia. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman yli 10 % kaikista yöpymistä (suomalaisia on paljon mukana kaikissa yöpymisissä). Myös rekisteröimättömät mökkiyöpymiset ovat merkittäviä varsinaisten espanjalaisten matkustajien keskuudessa. Vuonna 2005 kasvua +6,3 % erityisesti talvikaudella kesän pysyessä ennallaan Italia: Tarjonnasta yli puolet on kiertomatkailutuotteita ja kaupunkilomia noin kolmannes. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman vajaat 40 % kaikista yöpymistä. Vuonna 2005 laskua -9,7 % erityisesti kesällä mutta myös talvikaudella. Iso-Britannia: Tarjonnasta kaupunkilomia on noin neljännes. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman yli 45% kaikista yöpymisistä. Vuonna 2005 kasvua +2,7 % talvikaudella kesän yöpymisten laskiessa hieman. Japani: Rekisteröidyt yöpymiset ovat merkittävä osa kaikista yöpymisistä. Vuonna 2005 kasvua +4,6 % kesä-kaudella talvikauden laskiessa hieman. Ranska: Kesän tarjonnasta kaupunkilomatarjonta on merkittävää. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman yli 25% kaikista yöpymistä. Vuonna 2005 kasvua oli +6,1 % erityisesti talvikaudella, vaikka myös kesäkauden yöpymiset kasvoivat. Saksa: Kesän tarjonnassa mökkilomat ovat merkittävässä asemassa yli 40 % osuudella. Muun tarjonnan osuus on kasvamassa keskittyen kaupunkilomiin, kylpylöihin jne. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman alle 25 % kaikista yöpymisistä. Vuonna 2005 yöpymiset pysyivät vuoden 2004 tasolla talven yöpymisten kasvaessa ja kesän hieman vähentyessä. Venäjä: Kesän tarjonnassa maaseutu- ja kiertomatkailutuotteet ovat vahvasti esillä, tärkein majoitusmuoto on selkeästi mökit ja lomakylät. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman yli 20 % kaikista yöpymisistä. Vuonna 2005 yöpymiset kasvoivat +11,6 % erityisesti kesällä, vaikka talvikaudellakin oli kasvua. Ruotsi: Niin kesän kuin talven tarjonta on vahvasti kaupunkiloma-painotteista. Rekisteröidyt yöpymiset ovat hieman alle 20 % kaikista yöpymisistä. Vuonna 2005 yöpymiset laskivat -2,0 %; suunnilleen saman verran niin kesällä kuin talvella.

23 Muut maakunnat 12,1 % Pohjois-Savo 2,1 % Etelä-Karjala 2,5 % Keski-Suomi 3,5 % Pohjois-Pohjanmaa 4,2 % Pirkanmaa 4,5 % Uusimaa42% Varsinais-Suomi 5,4 % Ahvenanmaa 6,1 % Lappi 17,6 % Lähde: MEK/Tilastokeskus, Matkailutilasto 2006 Kuva 7. Ulkomaisten yöpymisten jakautuminen maakunnittain 2005

24 5 Toimialan erityispiirteet 5.1 Toimialan rakenteet Suomessa hotellialan huomiota herättävin muutos on ollut kansainvälisen yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön London & Regional Propertiesin tulo Suomen hotellikiinteistömarkkinoille ostamalla eläkeyhtiöiden ja pankkien omistaman Dividum Oy:n. Hotellikiinteistöihin erikoistuneen Dividumin kaupan myötä siirtyi huomattava määrä hotellikapasiteettia uusiin käsiin. Suuri askel tehtiin, kun Dividumille siirtyi Holiday Club Finland Oy:n kiinteistöt ja S-ryhmälle liiketoiminta. Dividumilla on 35 hotellikiinteistöä. Muita hotellikiinteistömarkkinoilla toimivia yrityksiä ovat Kapiteeli Oy ja Tapiola-Yhtiöt. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on ollut edelleen lisääntyvää. Venäläisten halukkuus sijoittaa pääomaa ja myös toimia yrittäjinä suomalaisissa lomakohteissa on ollut merkillepantavaa. Venäläisten kiinnostus on kohdistus lomakeskuksiin, joihin on mahdollista investoida myös perhematkailuun soveltuvia palveluja. Kiinteistön omistuksen muutokset eivät siis enää ole sidoksissa operaattoreihin eli kussakin hotellissa liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin eikä myöskään tuotemerkkejä lanseeraaviin markkinointi- tai varausketjuihin. Esimerkiksi Dividumin kohteissa toimivat hotellivarausketjujen tuotemerkit ovat Crowne Plaza, Cumulus, Ramada, Rantasipi, Skandic Hotels, Sokos Hotels, Radisson SAS,. Holiday Club Finland, Holiday Inn. Hotellien liiketoiminnan harjoittaminen on sen sijaan keskittynyt sellaisten operaattoreiden käsiin kuten Sokotel Oy, Skandic Hotels Oy ja Restel Oy ja edellä mainittu Holiday Club Finland Oy. Tähän joukkoon voidaan lukea myös Lomaliitto. Yksityiset yritykset, jotka toimivat useimmiten sekä kiinteistön omistajan roolissa, operaattorina että oman tuotemerkkinsä eli liikenimen haltijana voivat kuulua Finlandia Hotels- tai Best Western -ketjuun. Toistaiseksi ketjut näkyvät lähinnä pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa keskittyen lähinnä liikematkailuun Lomakohteisiin kiinnostus on kuitenkin herännyt.. Skandic Luosto ja Restelin Rantasipi Ruka ovat olleet eturintamassa. Yksityinen Lapland Hotels -ketju on hankkinut omistukseensa laajan hotellikokonaisuuden Lapin tunturikohteista. SOK:n alueosuuskaupat ovat tulleet myös matkailukeskuksiin vahvoiksi toimijoiksi (Tahko, Nurmes, Koli). S-ryhmällä on myös tavoitteita laajentaa hotellitoimintaa esimerkiksi Leville samalla kun se operoi näkyvästi jo Holiday Club Finlandin kautta kylpyläsegmentillä ja laajentuu Venäjän hotellimarkkinoilla. Mikä ketjuuntumisen etu sitten on? Kansainväliset tunnukset vahvistavat asiakkaalle korkeaa laatumielikuvaa, jota ylläpidetään tiukoilla kriteereillä. Kaikki kansainvälisten ketjujen kohteet eivät kuitenkaan ole viiden tähden hotelleja, vaan ketjutkin ovat rakentaneet

25 kohteidensa palvelutasoon liittyviä alatuotemerkkejä säästöhotelleista alkaen. Ketju käytännössä tarkoittaa joko omistuksellista tai osaomistuksellista toimintaa. Franchising-, operaattori- tai management-sopimukset ovat myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. Ketju voi merkitä joskus vain markkinoinnin ja varausjärjestelmien kautta syntyvää toimintaa saman tuotemerkin alla. Suomessa joka neljäs hotelli kuuluu johonkin tunnettuun ketjuun. Huonekapasiteetista se merkitsee 50 %:n osuutta. Ketjuihin siis valikoituvat yksikkökooltaan suurimmat hotellit. Muiden majoittajien keskeisiä yhteisiä tunnuksia ovat Suomen retkeilymajajärjestö ja Valtakunnallinen leirintäalueverkosto. Retkeilymajajärjestön siipien suojassa toimii 94 liikepaikkaa ja 2 840 huonetta. Leirintäalueverkostoon kuuluu 163 yritystä, joilla on 3 550 huone- tai mökkiyksikköä ja 8 364 vaunupaikkaa. Leirintäsektorin erityispiirteenä on myös SF-Caravanin jäsenille tarkoitetut leirintäalueet. Pienet majoitusyksiköt eivät kykene laajamittaisiin ja taloudellisia resursseja vaativiin markkinointitoimiin. Pk-yritysten barometrikyselyihin vastanneet pienyritykset sanovat vuo-desta toiseen markkinoinnin olevan yrityksen kehittämisen tärkein kehittämisalue. Kun markkinointikanavien saavuttamiseen on luotu Suomessa peittävä verkko, lienee kyse enemmänkin markkinoinnin ja myynnin osaamattomuudesta ja yhteistyötaitojen puutteesta. Oudoksuntaa aiheuttanee kokemattomille yrittäjille myös välittäjäorganisaation oman liike-toiminnan kattamiseen tarvittavan välityspalkkion ja yhteismarkkinoinnin vuotuismaksujen maksaminen. Välityspalkkiot vaihtelevat 10 30 %:n välillä. 5.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Toimialalla teknologian hyödyntäminen on toistaiseksi ollut lähinnä informaatioteknologian hyödyntämistä. Hotellien omat tietojärjestelmät: kassajärjestelmät ja varausjärjestelmät ovat kehittyneet vähitellen toiminnan ja johtamisen hallinta- ja seurantajärjestelmiksi. Asiakaspinnassa ovat näkyviä muotoja esimerkiksi älykortit, lukitus- ja turvallisuusjärjestelmät. Hotellien palveluilta asiakas odottaa tänä päivänä langatonta ja vaivatonta tietoverkkoa. Uusia avauksia Suomessa on mahdollista odottaa esimerkiksi Tekesin uuden vapaa-ajan ja elämysteollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelma puitteissa, mikä voisi tarkoittaa uusia palvelukonsepteja uudella tavalla toteutettuna huipputeknologiaa hyväksikäyttäen. Millainen on sitten teknologinen kehitysnäkymä globaalilla tasolla? Mintel on selvittänyt suhteellisen tuoreessa hotelliteknologiaa koskeneessa analyysissa uusimpien teknologian sovelluksia hotelleissa.

26 Näitä ovat mm. Automaattiset sisään kirjautumiskioskit kanta-asiakkaille hotellien vastaanottojonojen vähentämiseksi. Check in automaatti, joka sallii asiakkaan itse valita huoneensa hotellin pohjakartan mukaisesti aivan kuten jo nyt lentomatkustajat voivat tehdä Tulevaisuuden huoneet sisältävät huomattavia integroituja ratkaisuja Huoneiden layout uudistuu Työskentelytilojen muuntuvuuteen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Mukavuutta lisätään minibaarien tekniikan kehittämisellä ja vaikkapa kahvinkeittojärjestelmällä Kaukosäätimellä voidaan ohjata useita eri toimintoja, kuten ilmastointia ja lämpötilaa, valaistusta ja verhoja ja kaikkia digitaalisia viihde-elektroniikkalaitteita Huoneen elektroniikkayksikkö itse asiassa muodostaa monipuolisen kotiteatterin Biometrinen tunnistus tulee myös huoneiden turvasäilöihin Säätimellä voidaan saada kamerakuvaa huoneeseen pyrkivistä suoraan kuvaruudulle Audiovisuaaliset laitteet havainnoivat huoneessa olijan sijainnin ja säätää äänentoiston sijaintiin sopivaksi Kylpyhuoneen varustukseen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Suihkujärjestelmä sallii monivalintaisia vedenpaineita Kylpyhuoneen tilavuusmielikuvaan ja materiaaleihin kiinnitetään huomiota entistä enemmän Kylpyhuoneeseen johdetaan samat kotiteatterin elementit kuin varsinaiseen huoneeseen Mintelin raportti myös ottaa esille lujasti perustuksilleen rakennettujen hotellikiinteistöjen tulevaisuuden vaihtoehdoksi jalaksilla kohteeseen siirrettävän hotellin eräänlaisena kestävän kehityksen ratkaisuna. Tällaisten rakenneratkaisujen toinen puoli olisi niiden sisä- ja ulkotilojen muunneltavuus kunkin asiakkaan tarpeiden ja käytettävissä olevan rahan mukaan. Tosiasiassa tällainen uuteen vetovoimakohteeseen siirrettävissä oleva ratkaisuhan on jo olemassa laivahotellien muodossa. 5.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Yritysasiakkaat ovat hotellien tärkeimpiä kohderyhmiä. Kokoustilojen tarvetta yrittäjät pitävät siten välttämättömyytenä markkinoinnissa. Kokouspalveluja tarjoaa 80 % hotelleista. Seminaarien ja ohjelmapalvelujen yhdistelyn yleistyessä myös lomahotelleissa tilatarve on kasvanut. Työ- ja kokousmatkailuun keskittyneissä hotelleissa kokoussalien käyttöaste on yleensä hyvä, mutta muissa hotelleissa tilojen käyttö on vähäisempää. Siten uusimmat kokoustilainvestoinnit on suunniteltu monitoimisiksi ja helposti muunneltaviksi.

27 Hotellien omat liikuntatilat ja allasosastot samoin kuin kauneudenhoitotiloja on kunnostettu uuteen kuosiin. Wellness-henkeen nyt halutaan tarjota hotelliasiakkaalle hetkiä Day Spassa kuten katukuvaan ilmestyneet uuden luonteiset kauneushoitolat konsanaan. Tähän soveltuvia liitännäispalveluja on eniten suurissa hotelleissa, hotelliketjuilla ja lomailuun soveltuvissa hotelleissa. Hotellien omat liikuntaan ja muuhun aktiivisuuteen tähtäävät palvelut ovat pääasiassa sisätiloissa (esim. uima-allas, kuntosali, monitoimiliikuntatila). Usein hotellin ympäristö tarjoaa kuitenkin omatoimisille kunto- ja latureittejä ja esimerkiksi kalastusmahdollisuuksia vuokraveneineen. Suomalaisille vapaa-ajan matkaajille omatoimisuus ja harrastepaikkojen käyttömahdollisuudet ovat tärkeitä, ulkomaisille taas ohjatut palvelut ovat välttämättömyys. Suomalaisille perhematkailijoille merkitystä on kuitenkin luontoon ja perheen yhteiseen puuhasteluun liittyvillä ohjatuilla palveluilla. Ohjattuja ohjelmapalveluita hotellit järjestävät itse enää vain satunnaisesti ja erikoistilanteissa. Lomahotellit ovat ulkoistaneet aktiviteettien ja viikko-ohjelmien tuottamisen ammattitaitoisille ohjelmapalveluyrityksille. Tosin nämä palvelut ovat saatavilla parhaiten vasta Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tehokkuuden tavoittelu ja asiakaskontaktien saavuttaminen ovat johtaneet myönteisellä tavalla ohjelmapalveluyritysten jakelukeskittymien syntymiseen ( aktiviteettien tavaratalot ). Hotellit voisivat hyödyntää enemmänkin ohjelmapalveluyrityksiä tarjontansa monipuolistamiseksi ja asiakkaita tyydyttävien kokonaispalvelujen takaamiseksi. Ohjelmapalvelujen yritystoiminnasta saa lisätietoa samaan aikaan julkaistavasta Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportista. 5.4 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta astui voimaa 1.10.2006.. Uusi laki korvaa aiemman majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen. Uuden lain vaikutukset voidaan kiteyttää kolmeen asiakokonaisuuteen: majoitus- ja ravitsemisliikkeiden asiakasvalintaoikeus ja järjestyksen turvaaminen ravitsemisliikkeiden aukioloaika ja ilmoitus aukioloajan pidennyksestä matkustajailmoitus Lakiuudistuksen myötä majoitustilastoinnin peittävyys toivottavasti paranee, sillä varsinkin vapaa-ajan matkailun tarjonnasta ja kysynnästä huomattava osa on jäänyt rekisteröinnin ulkopuolelle. Toisaalta matkustajailmoitusmenettely asettaa uusia vaatimuksia ja toimintamenettelyjä esim. loma-asuntojen vuokraajille. Tämän raportin liitteessä on luettavissa kauppa- ja teollisuusministeriön tiedote lakimuutoksesta.

28 5.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Suomessa ei ole käytössä virallista hotelliluokitusta. Hotellielinkeino ei ole pitänyt sitä mitenkään tarpeellisena Euroopan unionin päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta. Luokitusta pidetään useimmiten liian teknisenä standardiratkaisuna, sillä se ei ota riittävästi huomioon toiminnan luonnetta tai toimintaympäristöä. Luokituksella on usein taipumus johtaa vain minimivaatimusten täyttämiseen eikä toiminnan laadulliseen parantamiseen. Kansainvälistyminen saattaa kuitenkin johtaa vapaaehtoiseen luokitukseen tai tähdistön käyttämiseen markkinoinnissa. Laatu on nostettu keskeiseksi matkailutuotteiden kilpailutekijäksi. Suomen kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa edellytetään, että tarjottavat tuotteet ja kohteet voivat osoittaa noudattavansa jotakin laatujärjestelmää. Varsinkin asiakaspalautteen kerääminen on ensisijaisen tärkeää laadun kehittämisen kannalta. MEK on ottanut laadun suureksi haasteeksi. MEK on tuonut yritysten käyttöön Laatutonni-ohjelman, jonka avulla voidaan asettaa kriteerit yritysten ja matkailukeskusten toiminnalle, verrata ja kehittää laatua prosessina sekä saavuttaa tietty laadun standarditaso. Matkailualalle luotuun Laatutonni-laatujärjestelmään on kehitetty myös erityisesti matkailukeskuksiin sopiva Destination Quality Net. Sen avulla matkailukeskuksille voidaan luoda yhtenäinen toimintamalli. Maaseutumajoituksen luokitusohjeistoa (MALO) uudistamassa siten, että se soveltuisi aiempaa paremmin kaiken maaseutumatkailuun kuuluvan majoituskapasiteetin luokittamiseen. Palvelun ja viihtyisän ympäristön katsotaan kuuluvan tiiviisti korkeaan laatuun. Tämäkin luokitus on varsin tekninen, mutta se on edesauttanut erilaisten ja eri olosuhteissa sijaitsevien majoitusyksiköiden markkinoitavuutta, hajanaisen kapasiteetin vertailtavuutta sekä yhteismitallisuutta myynnissä. Sillä on myös ollut koulutuksellista merkitystä. Leirintäalueiden laatuluokitukset muuttuivat 1990-luvun loppupuolella, mikä on johtanut monen sinänsä kohtuutasoisen camping-alueen tipahtamiseen laatuluokkaa tai kahta alemmaksi. Leirintäalueilla on siten jouduttu investoimaan, jotta laatuluokan takaama kilpailukyky säilyisi. Kilpailukentässämme viimeisin muutos on, että vuonna 2006 Latvia, Liettua, Viro, Tanska, Ruotsi, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret ovat luomassa yhteistä hotelliluokitusjärjestelmää. Kyseessä on tähtiluokitus (1 5).

29 6 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 6.1 Investoinnit Hotellien investointihalukkuus on Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -kyselyn mukaan noussut. Kuitenkin tämän syksyn aikana yritykset vastauksissaan totesivat, ensisijassa, että heidän investointinsa tulevat lähivuoden ajan olemaan samalla tasolla kuin nyt (60 % vastanneista. 27 % hotelliyrityksistä aikoo kasvattaa investointeja. Tilanne on hyvin saman kaltainen kuin edellisvuonna. Muiden majoitusyritysten linja on sama, 61 % yrityksistä pitäytyy nykyisessä investointien suuruusluokassa ja 24 % aikoo lisätä niitä. Yritysten verratessa investointitilannettaan vuoden takaiseen, hotelleista peräti 41 % sanoin investoineensa enemmän kuin vuosi takaperin. Muun majoitustoiminnan yritykset sen sijaan pääasiassa (50 % vastanneista) oli pitäytynyt aiemmalla tasollaan. Saldoluku 50 40 30 20 10 0-10 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007-20 Odotukset Toteutuma Lähde: KTM/Tietoykkönen Oy Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät, syksyt 1995 2006 Kuva 8. Hotellien investointiodotukset ja toteutumat vuosille 1995 2007 Menneiden lamavuosien historia ei näy siis vielä toistuvan. Majoitus- ja ravitsemisalalla oli voimakas investointivaihe vuosina 1989 92. Toimialan omien investointien lisäksi myös rakennusbisnekseen lähti useita eri tahoja kiinteistösijoitusmielessä. Majoitusalan investoinnit kääntyivät rajuun laskuun huippuvuodesta 1989 ja laman lähetessä. 1990-luvulla myös kapasiteetti rapistui, kun peruskorjauksia lykättiin taloudellisten resurssien puuttuessa. Yritykset ovat purkaneet patoutuneita korjauspaineita ja ylläpitäneet tasaisempaa investointitahtia.

30 Kuntoutuksen kasvuun erityisesti työikäisten asetetaan suuria odotuksia. Kuntoutettavien keski-ikä laskee, mikä merkitsee markkinoiden uusjakoa sotainvalidien määrän vähentyessä. Investointiaikeet ainakin kapasiteettiin näyttävät kuitenkin tyrehtyneen hetkellisesti. Vanhentunutta rakennuskantaa ja palvelutasoa edustavat leirintäalueiden ja lomakylien rappeutuvat mökit. Esimerkiksi Itä-Suomessa on tehty paljon projektityötä tilanteen parantamiseksi. Hiihtokeskuksissa sen sijaan on suhteellisen uutta rakennuskantaa. Joillakin hotelliyrityksillä huonelukumäärä on epätaloudellisen pieni suhteessa toiminnan kuluihin ja tuottovaatimukseen. Suuri osa hotellikapasiteetista hyvin pienissä, alle 70 huoneen yksiköissä. Laajennusinvestointien tarpeellisuutta harkittaessa tulisikin arvioida kunkin yrityksen optimikoko alueen tarpeiden ja yrityksen liiketaloudellisen kannattavuuden perusteella. Nykyinen majoitusalan yrityskanta sinänsä on riittävä. Taajamien palvelut ovat tasapainossa eikä uusia matkailukeskuksiakaan tarvita. Nyt tulisi panostaa nykyisten yritysten ja matkailukeskusten kilpailukykyyn. Majoitusyritysten investointeihin kuuluvat tietotekniikan nopeasti kehittyessä edistyneet raportointi- ja viestintätekniikat. Tavoitteina on saada esimerkiksi toimipaikan yksikkökohtainen tehokkuusseuranta mahdollisimman reaaliaikaiseksi ja toisaalta luoda myynnin apuvälineistö niin varaustoimintaan kuin asiakasseurantaan. MEK on kartoittanut aiemmin tätä toimialaraporttia varten kansainvälisten markkinoiden toiveita matkailun kehittämiseksi Suomessa. Matkailun kehittämiseksi tarvitaan yleisesti riittävä kuljetuskapasiteetti ja joustavat liikenteen aikataulut. Lentokaluston nykyaikaisuus, lentohinnat ja hyvät lentoyhteydet ulkomaisista kohteista ja jatkoyhteydet Suomessa voivat rajoittaa matkailun kehitystä markkinointipanostuksista huolimatta. Satamamaksujen korkeus koetaan esteeksi amerikkalaisten risteilymatkoille. Yleisesti kartoitukseen vastanneet totesivat hotellitason Suomessa olevan keskimäärin hyvä. Siitä huolimatta kehittämistoiveet ovat moninaiset. Vaikuttaa siltä, että Suomessa ei sittenkään osata vielä personoida majoitusliikkeitä ja niiden ympäristöjä vastaamaan ulkomaisen asiakkaan kulttuurin nälkään arkkitehtuuristaan ja muotoilustaan tunnetussa maassa. Tietyt ulkomaiset ryhmät (esim. saksalaiset) kaihtavat hotelleja, joissa on samanaikaisesti esim. kokousryhmiä. Tämä tarkoittaa pientä, tasokasta ja viihtyisää hotellia, jossa juuri kyseinen asiakasryhmä tuntee tulleensa huomioiduksi yksilöllisesti ja saavansa intiimimpää ja paikallissävyisempää matkailuelämystä. Britit kaipaavat hotelleiltaan myös incentive-ryhmien vaatimukset täyttävää laatua ja monipuolisuutta, mikä olisi saavutettavissa nykyisen kapasiteetin korjausinvestoinneilla ja kohtuullisin uusinvestoinnein. Erityisesti tasokkuutta kaivattiin Helsingin ulkopuolella. Myös tasoluokitukseen tottuneet, esim. espanjalaiset kaipaavat hotelliluokituksia Suomessakin. Kylpyläpotentiaalia on lähinnä Venäjällä ja Ruotsissa. Saavutettavuus on kylpylöillekin keskeinen. Ruotsalaisten kohdetoiveet osuvat parhaiten rannikkoseudulle ja Lappiin.