SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998 N:o 250 261 SISÄLLYS N:o Sivu 250 Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta... 963 251 Laki rikoslain 49 luvun 1 :n muuttamisesta... 966 252 Laki kalastuslain 94 ja 121 :n muuttamisesta... 967 253 Asetus Ahvenanmaan maakunnan merenkulkuopetuksen arvioinnista... 968 254 Asetus Ukrainan kanssa keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta... 969 255 Asetus Sibelius-Akatemian tutkinnoista annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta... 970 256 Asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta 971 257 Asetus teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 5 ja 17 :n muuttamisesta... 972 258 Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta... 973 259 Maa- ja metsätalousministeriön päätös kalataloutta koskevista rekistereistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 976 260 Maa- ja metsätalousministeriön päätös Suomen lohikiintiön jakamisesta... 977 261 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä... 978 N:o 250 Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/1961) 12 :n 4 momentti, 25 j :n 4 momentti ja sen edellä oleva väliotsikko, 40 a :n edellä oleva väliotsikko, 49, 56 a :n 2 momentti ja 64 :n 7 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 12 :n 4 momentti, 25 j :n 4 momentti ja sen edellä oleva väliotsikko ja 64 :n 7 momentti laissa 446/1995, 40 a :n edellä oleva väliotsikko laissa 34/1991, 49 mainituissa laeissa 34/1991 ja 446/1995 sekä 56 a :n 2 momentti laissa 418/1993, sekä lisätään 25 j :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 446/1995, uusi 5 momentti ja 40 b :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 34/1991 ja 418/1993, uusi 3 momentti seuraavasti: 12 Tämän pykälän säännökset eivät koske tietokoneella luettavassa muodossa olevaa tietokoneohjelmaa, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistamista tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta eivätkä rakennusteoksen valmistamista. Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevia erityissäännöksiä 25 j Se, jolla on oikeus käyttää tietokantaa, saa valmistaa tietokannasta kappaleita ja tehdä kaikki muutkin toimet, jotka ovat tarpeen HE 170/1997 SiVM 2/1998 EV 15/1998 37 1998 480301
964 N:o 250 tietokannan sisältöön pääsyä ja sisällön tavanmukaista käyttöä varten. Sopimuksen ehto, jolla rajoitetaan 2 4 momentin mukaista käyttöä, on tehoton. Tietokoneohjelmat ja tietokannat 40 b Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään tietokoneohjelmasta, sovelletaan vastaavasti työja virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun tietokantaan. 49 Sillä, joka on valmistanut 1) luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai 2) tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, on yksinomainen oikeus määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla ne yleisön saataviin. Edellä 1 momentissa säädetty oikeus on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ valmistui, tai jos työ saatettiin yleisön saataviin ennen tämän ajanjakson päättymistä, 15 vuotta siitä vuodesta, jona työ saatettiin ensimmäisen kerran yleisön saataviin. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työhön sovelletaan vastaavasti, mitä 2 :n 2 ja 3 momentissa, 8 ja 9 :ssä, 11 :n 2 momentissa, 12 :n 1, 2 ja 4 momentissa, 13 :ssä, 14 :n 1 ja 3 momentissa, 15 18 :ssä, 19 :n 1 ja 2 momentissa, 22, 25 b 25 d, 25 f 25 i :ssä, 25 j :n 4 ja 5 momentissa sekä 26 :ssä säädetään. Jos sellainen työ tai sen osa on tekijänoikeuden kohteena, voidaan siihen oikeuteen nojata. Sopimuksen ehto, jolla 1 momentissa tarkoitetun julkistetun työn valmistaja estää työn laillista käyttäjää käyttämästä sen sisällön laadullisesti tai määrällisesti arvioiden epäolennaista osaa mihin tahansa tarkoitukseen tai rajoittaa tällaista käyttöä, on tehoton. 56 a Tekijänoikeusrikkomuksena ei kuitenkaan pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu. 64 Tämän lain 49 :n 1 momentin 1 kohdan säännöksiä sovelletaan työhön, joka on ensiksi julkaistu Suomessa. Lain 49 :n 1 momentin 2 kohdan säännöksiä sovelletaan työhön, jonka valmistanut henkilö on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen tai jonka valmistajalla on vakinainen asuinpaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Lain 49 :n 1 momentin 2 kohdan säännöksiä sovelletaan myös työhön, jonka valmistaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaisesti perustettu yhtiö tai elinkeinonharjoittaja, jonka kotipaikka, keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Jos tällaisella yhtiöllä tai elinkeinonharjoittajalla on ainoastaan kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, sovelletaan 49 :n 1 momentin 2 kohdan säännöksiä vain, jos sen toimilla on todellinen ja jatkuva yhteys Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion talouteen. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998. Lakia sovelletaan myös teoksiin, jotka on luotu ennen lain voimaantuloa, ja lain 49 :ssä tarkoitettuihin suojan kohteisiin, jotka on valmistettu ennen lain voimaantuloa. Lain 49 :ssä tarkoitetut suojan kohteet, jotka on valmistettu 31 päivän joulukuuta 1982 jälkeen, ovat suojattuja 1 päivään tammikuuta 2013. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin toimiin sekä hankittuihin oikeuksiin ja tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 49 :ssä tarkoitettujen suojan kohteiden kappaleita, jotka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saa edelleenkin levittää ja näyttää julkisesti. Tekijänoikeuslain 19 :n 2 momentin säännöksiä sovelletaan kuitenkin tämän lain 49 :n 3 momentin mukaisesti myös suojan
N:o 250 965 kohteiden kappaleisiin, jotka on valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa. Joka on ennen tämän lain voimaantuloa valmistamalla kappaleita sellaisesta 49 :ssä tarkoitetusta suojan kohteesta, joka ei ollut suojattu ennen tämän lain voimaantuloa, tai saattamalla sellaista yleisön saataviin tavalla, joka on vaatinut olennaisia toimenpiteitä, ryhtynyt käyttämään sellaista suojan kohdetta, saa lain säännösten estämättä saattaa aloitetun käytön loppuun tavanomaisessa ja käytön kannalta tarpeellisessa laajuudessa vuoden 1999 loppuun mennessä. Mitä edellä säädetään aloitetun käytön loppuun saattamisesta, koskee myös sitä, joka on vastaavissa olosuhteissa ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin valmistaakseen suojan kohteesta kappaleita tai saattaakseen sitä yleisön saataviin. Näiden säännösten perusteella valmistettuja kappaleita saa edelleenkin levittää ja näyttää julkisesti. Niihin sovelletaan kuitenkin tekijänoikeuslain 19 :n 2 momentin säännöksiä tämän lain 49 :n 3 momentin mukaisesti. Ministeri Claes Andersson
966 N:o 251 Laki rikoslain 49 luvun 1 :n muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 49 luvun 1 :n 1 momentin 6 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1010/1995, seuraavasti: 49 luku Eräiden aineettomien oikeuksien loukkaamisesta 1 Tekijänoikeusrikos Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/1961) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta 6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, tuo maahan yleisölle levitettäväksi ulkomailla valmistetun tai jäljennetyn 1 momentissa tarkoitetun teoksen tai valokuvan kappaleen taikka äänilevyn, filmin tai muun laitteen, jolle on tallennettu ääntä tai liikkuvaa kuvaa, taikka luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, ja jonka hän tietää valmistetuksi tai jäljennetyksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen tai jäljentäminen Suomessa tehtynä olisi ollut rangaistavaa 1 momentin tai tekijänoikeuslain 56 a :n mukaan. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998. Ministeri Claes Andersson HE 170/1997 SiVM 2/1998 EV 15/1998
967 N:o 252 Laki kalastuslain 94 ja 121 :n muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 94 :n 2 momentti ja 121 seuraavasti: 94 Muun kuin Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän kala- tai rapulajin tai niiden kantojen tai sukusolujen maahantuonti on sallittu ainoastaan asianomaisen ministeriön luvalla ja sen määräämillä ehdoilla. Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä saattaa aiheutua merkittävää haittaa luonnonvaraiselle eläimistölle tai luonnolle. Kala- tai rapulajeista, joiden maahantuontiin ei tarvita lupaa, säädetään tarvittaessa asetuksella. 121 Jos vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa. Luvassa voidaan antaa määräyksiä toimenpiteen suorittamisesta. Tämä laki tulee voimaan 9 päivänä huhtikuuta 1998. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä HE 3/1998 MmVM 1/1998 EV 12/1998
968 N:o 253 Asetus Ahvenanmaan maakunnan merenkulkuopetuksen arvioinnista Annettu Oikeusministerin esittelystä säädetään 16 päivänä elokuuta 1991 annetun Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 32 :n 1 momentin nojalla sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen suostumuksella: 1 Merenkulkulaitos huolehtii Ahvenanmaan maakunnan merenkulkuopetuksen arvioinnista siltä osin kuin kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva vuoden 1978 yleissopimus (SopS 22/1984) tätä edellyttää. 2 Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 1998 ja on voimassa vuoden 2000 loppuun. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ministeri Olli-Pekka Heinonen
969 N:o 254 Asetus Ukrainan kanssa keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta Annettu Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1997 Suomen tasavallan hallituksen ja Ukrainan hallituksen välillä keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehty sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 30 päivänä tammikuuta 1998, ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 13 päivänä maaliskuuta 1998, tulee voimaan 12 päivänä huhtikuuta 1998, niin kuin siitä on sovittu. 2 Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä huhtikuuta 1998. Ministeri Jouko Skinnari (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 40/1998)
970 N:o 255 Asetus Sibelius-Akatemian tutkinnoista annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä muutetaan Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annetun asetuksen (148/1995) 14 :n 3 momentti seuraavasti: 14 Aineenopettajien koulutus Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot. Nämä opinnot ovat kasvatustieteellisiä aineopintoja, joista säädetään kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetussa asetuksessa (576/1995). Opinnot järjestää yliopisto, jossa voidaan suorittaa kasvatustieteellisen alan tutkintoja ja opettajankoulutuksen opintoja. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
971 N:o 256 Asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä kumotaan taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annetun asetuksen (440/1994) 14 :n 4 momentti ja muutetaan 14 :n 3 momentti seuraavasti: 14 Opettajankoulutus Kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelmaan sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot. Nämä opinnot ovat kasvatustieteellisiä aineopintoja, joista säädetään kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetussa asetuksessa (576/1995). Opintojen järjestämisestä vastaa yliopisto, jossa voidaan suorittaa kasvatustieteellisen alan tutkintoja ja opettajankoulutuksen opintoja. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998. Opiskelijat, jotka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on otettu Taideteolliseen korkeakouluun suorittamaan taiteilijan pedagogisia opintoja, voivat suorittaa nämä opinnot loppuun. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 2 480301/37
972 N:o 257 Asetus teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 5 ja 17 :n muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä muutetaan teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annetun asetuksen (216/1995) 5 :n 5 momentti ja 17 seuraavasti: 5 Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmat Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, teatteritaiteen maisterin tutkintoon johtaa kaksivuotinen teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma näyttelijäntyön, ohjauksen tai dramaturgian koulutusohjelmassa suoritetun tai muun soveltuvan kandidaatin tutkinnon pohjalta. Teatterikorkeakoulu päättää teatteri- ja tanssialan muista kaksivuotisista koulutusohjelmistaan, jotka johtavat maisterin tutkintoon kandidaatin tutkinnon pohjalta. 17 Opettajankoulutus Sen lisäksi, mitä 3 luvussa säädetään, tanssin opettajan ja teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmissa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana. Näihin koulutusohjelmiin sisältyvät tanssitaiteen tai teatteritaiteen opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa deistäviä opintoja. Opettajan pedagogiset opinnot ovat kasvatustieteellisiä aineopintoja, joista säädetään kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetussa asetuksessa (576/1995). Opintojen järjestämisestä vastaa yliopisto, jossa voidaan suorittaa kasvatustieteellisen alan tutkintoja ja opettajankoulutuksen opintoja. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998. Opiskelijat, jotka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on otettu Teatterikorkeakouluun suorittamaan taiteilijan pedagogisia opintoja, voivat suorittaa nämä opinnot loppuun. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
973 N:o 258 Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Liikenneministerin esittelystä muutetaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 4 päivänä joulukuuta annetun asetuksen (1256/1992) 32 b, 71 :n 2 momentin p kohta sekä 92 a, 208 ja 234 a, sellaisina kuin ne ovat, 32 b, 71 :n 2 momentin p kohta sekä 92 a ja 234 a asetuksessa 902/1997 ja 208 osaksi asetuksessa 530/1993, sekä lisätään 103 :ään, sellaisena kuin se on asetuksissa 1122/1994 ja 1366/1997, uusi 6 ja 7 momentti sekä 207 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 902/1997, uusi 6 momentti seuraavasti: 32 b Auton ja perävaunun valmistajan kilpeä koskevat vaatimukset Auton ja sen perävaunun kilven on oltava 32 :n 2 momentissa mainitun direktiivin mukainen, ja siihen on merkittävä selvästi ja häviämättömästi ainakin seuraavat tiedot alla mainitussa järjestyksessä: a) valmistajan nimi; b) M 1 - luokan ajoneuvossa EY-tyyppihyväksyntänumero; c) ajoneuvon valmistenumero; d) suurin ajoneuvolle teknisesti sallittu massa kuormattuna; e) suurin ajoneuvoyhdistelmälle teknisesti sallittu massa kuormattuna, jos ajoneuvoa käytetään vetoajoneuvona; f) suurin teknisesti sallittu kullekin akselille kohdistuva massa, lueteltuna ajoneuvon etupäästä takaosaan; ja g) puoliperävaunussa suurin teknisesti sallittu vetotapille kohdistuva massa. 71 Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet 2. Autossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet: p) M 2 -, M 3 -, N 2 -jan 3 -luokan ajoneuvossa sivuille ja taakse näkyvät heijastavat nauhamaiset tai ääriviivamerkinnät ja mainokset; ja 92 a Heijastavat ääriviivamerkinnät ja mainokset M 2 -, M 3 -, N 2 -jan 3 -luokan ajoneuvossa 1. Jos autossa on sivuille tai taakse näkyviä heijastavia nauhamaisia tai ääriviivamerkintöjä ja niiden sisään sijoitettuja heijastavia mainoksia, niiden tulee olla toteutetut
974 N:o 258 säännön n:o 104 mukaisesti E-hyväksytyllä heijastavalla materiaalilla. 2. Heijastavissa merkinnöissä ei saa käyttää taaksepäin valkoista valoa heijastavaa materiaalia. Heijastavia merkintöjä tai mainoksia ei saa olla vetoautossa, ellei perävaunussa ole niitä. 3. Heijastavan nauhamaisen tai ääriviivamerkinnän tulee olla 50 60 mm leveä ja sen tulee osoittaa vähintään 80 prosenttia ajoneuvon pituudesta ja leveydestä. Jos merkintä ei ole jatkuva, heijastinnauhojen välit saavat olla enintään puolet lyhimmän nauhaosuuden pituudesta. Nauhamaisten merkintöjen tai ääriviivamerkinnän alareunan tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,50 metrin tai, jos tämä ei ajoneuvon rakenteesta johtuen ole mahdollista, enintään 2,10 metrin korkeudella. 4. Heijastava mainos tulee sijoittaa ajoneuvon sivuille ääriviivamerkinnän sisään eikä mainos saa heikentää ääriviivamerkinnän eikä valaisinten tai heijastimien toimintaa. Mainoksessa saa olla enintään 15 kirjainta tai numeroa. Kirjainten ja numeroiden korkeuden tulee olla vähintään 0,30 metriä ja enintään 1,00 metriä. Edellä 1 momentissa mainitussa E-säännössä tarkoitetulla D-luokan heijastusmateriaalilla toteutetun mainoksen pinta-ala saa olla enintään 2,00 m 2. 103 Eräitä autoryhmiä koskevat poikkeukset 6. Vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja kokoamisesta osista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (167/1997) tarkoitettuun rakennettuun ajoneuvoon, käytetystä ajoneuvosta M 1 -luokkaan muutoskatsastettavaan ajoneuvoon, muuttotavarana maahantuotavaan ajoneuvoon, vammaisen kuljettajan käyttöön tarkoitettuun ajoneuvoon ja poliisin virkatehtäviin käytettävään ajoneuvoon ei sovelleta 32 b :n EY-tyyppihyväksyntänumeroa koskevaa vaatimusta. 7. Tässä pykälässä tarkoitettuihin ajoneuvoihin ja niiden osiin ei sovelleta 30 :n 3 momentin vaatimusta M 1 -luokan ajoneuvon osien EY-, e- tai E-hyväksynnästä. Ajoneuvon ja sen osien tulee kuitenkin vammaisen kuljettajan, pelastustoimen tai poliisin erityistarpeisiin varustettuja osia lukuun ottamatta olla ajoneuvon käyttöönottoajankohtaa vastaavien Suomessa voimassa olleiden direktiivien tai E-sääntöjen vaatimusten mukaisia. 207 Heijastimet 6. Polkupyörässä saa olla tässä pykälässä vaadittujen heijastimien lisäksi eteenpäin valkoisia, sivullepäin keltaisia ja taaksepäin punaisia heijastimia. Tässä pykälässä vaadittujen heijastimien lisäksi eteenpäin ja taaksepäin sallitut heijastimet saavat olla asennettuina leveyssuunassa polkupyörän keskilinjasta poiketen ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä. 208 Valaisimet 1. Ajettaessa tieliikennelain 36 :n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa tulee polkupyörässä olla eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Polkupyörässä saa olla taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin. Valaisimet saavat olla sijoitettuina leveyssuunnassa polkupyörän keskilinjasta poiketen. 2. Valaisimien tulee olla vähintään 0,30 metrin ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä. 234 a Heijastavat ääriviivamerkinnät ja mainokset O 3 -jao 4 -luokan perävaunussa 1. Jos perävaunussa on sivuille tai taakse näkyviä heijastavia nauhamaisia tai ääriviivamerkintöjä ja niiden sisään sijoitettuja heijastavia mainoksia, niiden tulee olla toteutetut 92 a :ssä mainitun säännön mukaisesti E-hyväksytyllä heijastavalla materiaalilla. 2. Heijastavissa merkinnöissä ei saa käyttää taaksepäin valkoista valoa heijastavaa materiaalia. Heijastavia merkintöjä tai mainoksia ei saa olla perävaunussa, ellei vetoautossa ole niitä. 3. Heijastavan nauhamaisen tai ääriviivamerkinnän tulee olla 50 60 mm leveä ja sen tulee osoittaa vähintään 80 prosenttia ajoneuvon pituudesta ja leveydestä. Jos merkintä ei ole jatkuva, heijastinnauhojen välit
N:o 258 975 saavat olla enintään puolet lyhimmän nauhaosuuden pituudesta. Nauhamaisten merkintöjen tai ääriviivamerkinnän alareunan tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,50 metrin tai, jos tämä ei ajoneuvon rakenteesta johtuen ole mahdollista, enintään 2,10 metrin korkeudella. 4. Heijastava mainos tulee sijoittaa ajoneuvon sivuille ääriviivamerkinnän sisään eikä mainos saa heikentää ääriviivamerkinnän eikä valaisinten tai heijastimien toimintaa. Mainoksessa saa olla enintään 15 kirjainta tai numeroa. Kirjainten ja numeroiden korkeuden tulee olla vähintään 0,30 metriä ja enintään 1,00 metriä. Edellä 92 a :n 1 momentissa mainitussa E-säännössä tarkoitetulla D-luokan heijastusmateriaalilla toteutetun mainoksen pinta-ala saa olla enintään 2,00 m 2. 1. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998. 2. Auton ja perävaunun valmistajan kilpeä koskevan 32 b :n estämättä saa M, N-ja O-luokan ajoneuvon, lukuunottamatta M 1 -luokan ajoneuvoa, tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ja ottaa käyttöön ennen 21 päivää toukokuuta 1998. 3. N-luokan ajoneuvosta M 1 -luokan ajoneuvoksi muutetun ajoneuvon, joka on näin muutettuna tyyppikatsastettu ennen 1 päivää tammikuuta 1998, saa 32 b :n b kohdan vaatimuksen estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2000. Liikenneministeri Matti Aura
976 N:o 259 Maa- ja metsätalousministeriön päätös kalataloutta koskevista rekistereistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut kalataloutta koskevista rekistereistä 31 päivänä joulukuuta 1994 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (1575/1994) 13 :n 1 momentin ja 16 :n, sellaisina kuin ne ovat, 13 :n 1 momentti päätöksessä 798/1997 ja 16 osaksi mainitussa päätöksessä, seuraavasti: 13 Ilmoittautuminen ammattikalastajarekisteriin Edellä 12 :n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kalastajan on ilmoittauduttava työvoima- ja elinkeinokeskukselle ennen kalastuksen aloittamista. Kalastajan on liitettävä ilmoitukseen selvitykset, jotka ovat tarpeen kalastuslain (286/1982) 6 a :ssä ja tämän päätöksen 12 :n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten toteamiseksi. 16 Kalastajan ilmoitusvelvollisuus Kiintiöityjen kalalajien pyyntiä merialueella harjoittavan aluksen päällikkö on velvollinen antamaan kalastuspäiväkirjan tiedot työvoima- ja elinkeinokeskukselle 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta. Kokonaispituudeltaan alle 10 metrin pituisella aluksella kalastava voi kuitenkin tehdä vastaavat tiedot sisältävän ilmoituksen kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään seuraavan kuukauden viidentenä päivänä, jos saalisilmoitus ei koske lohisaalista. Jos saalis puretaan toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, on kalastuspäiväkirjan tiedot annettava aluksen rekisteröintipaikan työvoima- ja elinkeinokeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa saaliin purkamisesta. Toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan aluksen päällikkö antaa maahan tuodun saaliin osalta saaliin purkamisilmoituksen purkamispaikan työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kolmansien maiden lipun alla purjehtivien alusten päälliköt antavat maahan tuodun saaliin osalta saaliin purkamisilmoituksen tulliviranomaisille, jotka toimittavat sen edelleen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Tämä päätös tulee voimaan 9 päivänä huhtikuuta 1998. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen
977 N:o 260 Maa- ja metsätalousministeriön päätös Suomen lohikiintiön jakamisesta Annettu Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1139/1994) 2 ja 10 :n nojalla: 1 Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt, että Itämeren osa-alueille 22 31 (varsinainen Itämeri ja Pohjanlahti) Suomelle vuotta 1998 varten myönnetystä lohikiintiöstä ahvenanmaalaiset saavat vuoden 1998 aikana kalastaa enintään 24 943 kappaletta. 2 Tämä päätös tulee voimaan 9 päivänä huhtikuuta 1998 ja sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 1998 saakka. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen 1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3760/1992; EYVL N:o L 389, 31.12.1992, s. 1 2) Neuvoston asetus (EY) N:o 45/1998; EYVL N:o L 12, 19.1.1998, s. 1
978 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 261 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä Annettu Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/1980) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/1993): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan päätöksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Päätöksen nimike antopäivä MMMp kasvinsuojeluaineina käytettävien torjunta-aineiden myyntipäällyksiin tehtävistä merkinnöistä* )... 29/1998 3.4.1998 9.4.1998 Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite Liisankatu 8, PL 250, 00171 Helsinki, puh. (09) 134 211. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Marita Seppänen * ) Neuvoston direktiivi 91/414/ETY; EYVL N:o L 230, 19.8.1991, s. 1 N:o 250 261, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1998