aikuiset 24 Turkuun Seurakunnan kevätretki tiistaina 18.5. Lähtö klo 9.00 srk-kodin edestä. Ohjelma: Kiertoajelu, vierailemme Forum Marinum-meritiedon keskuksessa, Pyhän Henrikin taidekappelissa ja syömme lounaan Koulu-panimoravintolassa. Hinta 30 Ilmoittautuminen diakoniavastaanotolle viim. 7.5. (puh. 019-2413226) Raamattupiiri on alkanut 12.1. klo 18 seurakuntakodilla, jatkuen joka toinen tiistai. Tervetuloa keskustelemaan, kyselemme ja pohdimme yhdessä. Seurakuntapiiri kokoontuu seurakuntakodilla kuukauden toisena tiistaina: 9.3. ja 13.4. klo 13. Ensin syömme yhdessä lounaan koko seurakunnan kanssa ja sen jälkeen jatkamme suomenkielisten joukolla; hartaushetki, kahvia, pientä ohjelmaa ja yhdessäoloa. Tervetuloa entiset ja uudet jäsenet! Diakoniavastaanotto Larssonintie 1, puh. 24 13 226 Avoinna ma, ti, to, pe klo 9-10. Diakonissa Carita Englund puh. 040-572 95 10 Diakoni Nina Fabritius-Ylitalo puh. 040-722 33 12.. Toritapahtuma pääsiäislauantaina 3.4. klo 9-12. Seurakunnan työntekijät ovat paikalla! LAHETYS AITTA Tammisaaren seurakunta puh. 0400-793673 Rautatienkatu 15 Myytävänä hyväkuntoisia vaatteita, astioita, kirjoja, ym. Kirpputorille voit tuoda käyttökelpoista tavaraa, otamme vastaan myös kuolinpesiä. To klo 16-18 La klo 10-12 - kahvitarjoilu - myytävänä perunapuuroa ja pikkuleipiä Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi - yleisökilpailu - lapsille ongintaa ja ilmapalloja Yhteyshenkilöt: Berit Gustafsson tel. 241 4179 Eliel Järnström tel. 0400-472 387 Marianne Borg tel. 241 2758 Etel Sjölund tel. 246 1269, 040-739 6693
25 Juniorit (7-13v. tytöt ja pojat) JUNIORIT ( 7-13v.) JUNIORKERHO GLÄN- TANilla, Langansbölessa to klo 17 18.15. Tapaat kerhossa kivojen ohjaajien lisäksi kavereita kilpailujen, pikkukokkailun, leikkimielisten ohjelmien, luovan askartelun, kertomusten, pikkujuhlien yms. parissa. TULEPA JA TUO KAVERISIKIN! Iltapäiväkerhon MAHISiltapäivä seurakuntakodin kerhohuoneistossa ke klo 14 16.30. MAHIS- ja JUNIORkerhojen KEVÄTRETKI RAMSDALiin ke 19.5. LAPSIKUORO Lapsikuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 15.30-16.15 riparisalissa. Lisätietoja Marjo-kanttorilta, puh. 044-528 09 87. Nuoret Nuorten (yli 14v.) AVOIN TALO pe klo 18. ISOSKOULUTUS. Tunnit jatkuvat sovittuina aikoina, LEIRIKOULUTUS Ramsdalissa 20.-21.3. Toimikautena valmistuneiden KERHONOHJAA- JIEN ja ISOSTEN SIU- NAAMINEN ilmoitetaan myöhemmin. Huom! Seuraa EU:n Tammisaaren seurakunnan ilmoituspalstaa. Toritapahtuma pääsiäislauantaina 3.4. (katso s. 24) Lasten pääsiäishartaus kirkossa ti 30.3. klo 10.30. lapsi & nuoriso Perhetyö Vanhempien ja heidän alle kouluikäisten lastensa AVOIN AAMUPÄIVÄ keskiviikkoisin klo 9.30 12 Tammisaaren seurakuntakodin kerhohuoneistossa, Larssonintie 1. Tule kevättalven hankien ja valkenevien päivien keskellä juomaan kupponen kahvia, teetä, mehua pikku naposteltavan kanssa. Voit jakaa ajankohtaisia asioita tai rupatella mukavia samassa elämänvaiheessa olevien kanssa. Lapsille on leikkitilassamme leluja ja toisia lapsia. Lastenhoidosta joudut vastaamaan itse, mutta autellaan toisiamme tarvittaessa. Tule tutustumaan mahtavaan joukkoomme! AVOIMEN AAMUPÄIVÄN kevätjuhlaretki Ramsdaliin, seurakunnan leirikodille ke 19.5. Haluat tietoja? Puh. 040-7468102/Lea Perhekirkko ja esikoululaisten siunaaminen helluntaipäivänä 23.5. klo 12 kirkossa.
yhteisvastuu 2010 26 Yhteisvastuu -Mitä tiedät Yhteisvastuusta? -Eikö se ole joku kirkollinen juttu? -Minä tiedän! Kerääjillä on yllään liivit ja he keräävät rahaa lippaisiin! -Meidän ovikelloa soitti kerran eräs täti, joka halusi nimen johonkin listaan ja vähän rahaa myös. -Olen nähnyt sellaisen merkin! Sydän jossa on pieni risti. -Presidentti puhuu televisiossa Yhteisvastuukeräyksestä. -Sanoitko Yhteisvastuu? Entä Vastuuviikko? Luulin että ne ovat yksi ja sama asia Suomen suurin kansalaiskeräys Yhteisvastuukeräys on suurin Suomessa järjestettävä vuosittainen keräys. Evankelis-luterilaisen kirkon keräys toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1950. Sodan päättymisen jälkeen elämä oli niukkaa, mutta osassa maatamme nähtiin nälkää. Perheiden oli vaikea selviytyä elämästä ja lapset kärsivät aliravitsemuksesta. Osa keräyksen tuloista käytettiin paikallisen seurakunnan diakoniatyöhön, osa ohjattiin diakonian laitosten ja eri hiippakuntien diakoniatyön kautta apua tarvitseville. Tasavallan presidentti mukana vuodesta 1950 Tasavallan presidenttiä pyydettiin Yhteisvastuukeräyksen suojelijaksi. Jo ensimmäisenä vuonna syntyi perinne presidentin pitämästä avajaispuheesta. Aluksi puhe radioitiin ja myöhemmin siirryttiin televisiolähetyksiin. Presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen suojelija ja arkkipiispa Jukka Paarmaa toimii kampanjan johtajana. Kaikki alkoi 60 vuotta sitten Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan apua tarvitsevia Suomessa ja ulkomailla. 1950-luvulla keräystuotto käytettiin Suomessa, kun taas 1960-luvulla syntyi halu auttaa myös muissa maissa asuvia hädänalaisia. Näin on jatkettu. Keräyksellä on vuosittain vaihtuva kohderyhmä. Näin Yhteisvastuu on nostanut tietoisuuteen erilaisia, vaikeissa elämänolosuhteissa sinnitteleviä ihmisryhmiä. Ihmiset tukevat Yhteisvastuukeräystä Yhteisvastuu on osa paikallisseurakunnan diakoniatyötä. Jo vuonna 1950 Yhteisvastuukeräys toteutettiin maamme kaikissa evankelis-luterilaisissa seurakunnissa. Monet seurakuntalaiset ovat värväytyneet vapaaehtoisina listakerääjiksi. Vieläkin puolet tuloista kerätään Yhteisvas- mitä se on? tuun listakeräyksenä. Varoja kerätään myös erilaisten tempausten avulla, esimerkiksi on ollut leivänmyyntiä torilla tai lipaskerääjät ovat kierrelleet kauppakeskuksissa. Jossakin seurakunnassa on pidetty orjamarkkinat eli vapaaehtoisia on voinut palkata vaikka ikkunanpesuun ja palkka on lahjoitettu Yhteisvastuulle. On järjestetty Yhteisvastuulounaita ja viime vuosina on voinut ostaa Yhteisvastuutuotteita: t-paitoja, kynttilöitä, heijastimia, patalappuja, joissa on Yhteisvastuukeräyksen logo (punainen sydän jossa pieni risti). Seurakuntalaiset luottavat Yhteisvastuukeräykseen: kaikki raportoidaan tarkasti ja keräyskulut pidetään alhaisina. Kaikki voivat auttaa Yhteisvastuun ajatus on, että me kaikki voimme auttaa hädänalaisia hyvin suunniteltujen hankkeiden avulla. Se on auttamista, se on diakoniaa. Yhteisvastuu on myös nuorempien seurakuntalaisten diakoniakasvatusta. Tämän vuoden rippikoululaiset ahersivat yhden iltapäivän ja sujauttivat jokaisen seurakuntalehden väliin Yhteisvastuun pankkisiirtolomakkeen. Seurakuntamme diakoniatyöntekijät Carita ja Nina kertoivat rippikoululaisille Yhteisvastuusta. Pastorin tunnustukset Syksyisin YK-päivän tietämissä (24.10.) vietetään Ekumeenista Vastuuviikkoa, jolloin keskitytään johonkin ajankohtaiseen ja kansainväliseen asiaan. Kristilliset kirkot ja yhteisöt ovat viettäneet tätä kansainvälisyyskasvatuksen viikkoa vuodesta 1978 alkaen. Minun on tunnustettava, että nuorena teologianopiskelijana sekoitin koko ajan Yhteisvastuun ja Vastuuviikon keskenään. Onneksi olen oppinut erottamaan ne.
27 yhteisvastuu 2010 Yhteisvastuu 2010: Ruoki rakas lapsi. Ole arkienkeli. Mitä se merkitsee? Kaikkia lapsia ei tänäänkään huudeta syömään. Vähävaraisten lapsiperheiden arki voi olla karu. Jääkaappi on tyhjä. Rahat ovat loppu. Lapsilisät tulevat pankkitilille vasta muutaman päivän kuluttua. Köyhien lukumäärä Suomessa on kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana. Hyvinvointipalvelujen leikkaus on koskenut lapsiperheisiin. Köyhiksi luokitelluissa perheissä asuu 151 000 suomalaislasta. Kuka on köyhä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan köyhäksi kotitaloudeksi luokitellaan talous, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskituloista (Tästä lisää tietoa esim. Tilastokeskuksen internet-sivuilla). Lapsiperheen köyhyys merkitsee perheelle häpeää omasta elämäntilanteestaan. Aikuiset ovat stressaantuneita jatkuvan niukkuuden vuoksi. Vähitellen koko perheen elämänpiiri alkaa supistua, lasten harrastusmahdollisuudet vähenevät ja perheen taloudellinen tilanne heijastuu myös ruokailuun, joka muuttuu yksipuoliseksi ja niukaksi. Yhteisvastuu auttaa Suomessa ja Haitissa Suomessa Yhteisvastuun kohderyhmänä ovat vaikeimmassa asemassa olevat köyhät lapsiperheet. Lapsiperheiden ruokaturva-hanke toteutetaan Marttaliiton ja seurakuntien, neuvoloiden ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Tavoitteena on parantaa lapsiperheiden valmiuksia selviytyä arjesta opastamalla edullisen ja ravitsevan ruoan valmistukseen sekä luoda perheeseen iloa, joka syntyy yhdessä tekemisestä. Herra, jos olemme tänään elossa hurrikaaneista, nälästä ja sairauksista huolimatta, meidän elämällämme täytyy olla tarkoitus. (vapaa suomennos haitilaisesta rukouksesta) Maailmassa on riittävästi ruokaa, mutta silti 963 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja kärsii aliravitsemuksesta. Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräys auttaa haitilaisia nälästä kärsiviä lapsiperheitä. Apu toimitetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Haitin haasteina ovat luonnonkatastrofit ja luonnonvarojen kestämätön käyttö. Metsistä on jäljellä alle kaksi prosenttia ja maaperän köyhtyminen, eroosio, leviää. Maan oma ruoantuotanto ei ole riittävä, joten 60 % ruokatarvikkeista joudutaan tuomaan ulkomailta. Keräysvaroilla halutaan turvata ruoan saantia niin, että edistetään viljelyä ja kotieläinten kasvatusta. Tavoitteena on myös ohjata luonnonvarojen kestävään käyttöön ja antaa varautumiskoulutusta katastrofien varalle (viljelmien, kotieläinten, metsien ja vesilähteiden suojelu). Herra, palvelijanasi en erota vasenta oikeasta, en edes tiedä kumpi käsi olen sinun käsistäsi. Sillä ei lopulta ole väliä, olenko oikea vai vasen käsi. Olla sinun käsinäsi. Se riittää. (vapaa suomennos haitilaisesta rukouksesta) Teksti: Tuija Wilman
yhteisvastuu 2010 28 Köyhyys ei ole mukava puheenaihe Ei ole helppoa avautua vieraalle ihmiselle perheen arjesta. Köyhyys ei ole mukava puheenaihe. Sen vuoksi Lenan nimi on muutettu. Lena on eräs meistä, jotka asuvat Raaseporin kaupungin alueella. Joitakin vuosia sitten Lenan elämä sujui aivan tavalliseen tapaan. Perhe asui mukavassa omakotitalossa ja perheen molemmilla aikuisilla oli vakituiset työpaikat. Pariskunnan parisuhde ajautui kriisiin eikä Lena nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pois kotoa. Hän otti lapset mukaansa, mikä johti vaikeisiin huoltajuuskiistoihin. Lena otti pankkilainan voidakseen maksaa lasten huoltajuudesta syntyneet oikeudenkäyntikulut. Lena selvisi arjen pyörityksestä lastensa kanssa. Mutta sitten alkoivat vastoinkäymiset. Ensin Lena menetti työpaikkansa, sitten hänen terveytensä alkoi horjua ja lopulta hänellä todettiin vakava sairaus. Kalliit lääkkeet ja usein toistuvat sairaalakäynnit saivat perheen talouden sekaisin. Lena kertoo kuinka hän yritti saada rahansa riittämään ruokaa, vuokraan, sähköön, laskuihin, lääkkeisiin, vaatteisiin ja kenkiin. -Eihän siitä mitään lopulta tullut. Laskupino kasvoi kasvamistaan ja sitten olin siinä tilanteessa, että oli valittava ostanko ruokaa vai maksanko vuokran. Tuntui pahalta. Elämä oli yhtä taistelua ainoa asia, joka sai minut jaksamaan oli perheeni, ihanat lapseni. -Meillä ei koskaan ole syöty eineksiä. Siihen ei yksinkertaisesti ole ollut varaa. Ostan juureksia, kun ne ovat edullisia ja valmistan niistä erilaisia ruokia. Vaatiihan se aikaa ja vaivaa, mutta minullahan sitä aikaa on! Lena otti lisää lainaa. Hän kuvaa miten elämä muuttui hyvin kuluttavaksi, kun jokaisen euron käyttöä piti moneen kertaan miettiä. Raha ei riittänyt edes välttämättömiin peruskuluihin. Maksamattomat laskut johtivat perintä toimistojen yhteydenottoihin. Lopulta Lenan oli haettava apua sosiaalitoimistosta. -Se oli vaikea askel, mutta olin kovan paikan edessä. En ollut koskaan ajatellut joutuvani tällaiseen elämäntilanteeseen. Ihminen tuntee häpeää, ettei ole onnistunut paremmin huolehtimaan perheestään. On vaikea selittää ventovieraalle taloustilanteensa, mistä on nostanut lainaa, keneltä sukulaiselta tai ystävältä on joutunut lainaamaan rahaa ja niin edelleen. -Jokaisella pitäisi olla oikeus perusturvaan! Matalapalkkaisten verohuojennukset ovat reilun kymmenen vuoden aikana kadonneet ja erityisesti monilapsisen yksinhuoltajan asema on heikentynyt, Lena huokaa. Lena yllättyi kuullessaan, etteivät esimerkiksi lukio-opinnot kuulu sosiaalisen lainsäädännön perusteella korvattaviin menoihin. Lenan lapset ovat menestyneet koulussa ja halusivat jatkaa lukioon. Yhden lapsen koulukirjat maksavat vuodessa noin 1500 euroa. Lasten harrastuksiin liittyviä menoja ei myöskään korvattu. Muutama viikko on liian pitkä aika vähävaraiselle lapsiperheelle Useimmiten Lena ei saanut apua heti vaan hän joutui jonottamaan pääsyä sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Sitten hän kuuli, että seurakunnan diakoniatyöstä voisi saada apua. -Seurakunta on auttanut meidän perhettä todella paljon. Muutama viikko sosiaalitoimiston jonossa on liian pitkä aika vähävaraiselle lapsiperheelle. Diakoniatyöntekijä kartoitti tilannettamme ja häneltä sain myös tukea elämääni. Lenalla on edelleen taloudellisia vaikeuksia. Hän unelmoi, että jonakin päivänä hän ja lapset voisivat lähteä yhteiselle lomamatkalle. Tuija Wilman Tammisaaren seurakunnan kriisikassan välityksellä voitte tukea diakoniatyötämme. Taloudellinen tuki kohdistuu seurakuntalaisiin, jotka ovat eri syistä joutuneet taloudelliseen ahdinkoon. Tilinro 405210-12282 (Tammisaaren seurakunta/kriisikassa). Kiitos tuestanne!
29 eevan kulma Valoa kohti Tässä infolehdessä (sivut 22-23) on pieni ja pikainen piipahdus päiväkodissa, kuvaus siitä, minkälaisessa omassa maailmassaan lapset siellä viettävät päivänsä ja mihin päiväkodin hoiva ja kasvatus pyrkii. Pieneltä osaltaan myös seurakunta on siinä mukana. Olemme kulkemassa kohti Pääsiäistä ja taas päiväkotien lapset ja koululaiset saavat kulkea oman pääsiäisvaelluksensa, joko sen, minkä järjestämme kirkkoomme tai sitten pääsiäishartauksissa. Toivomme, että lapsenkin mieleen kuva pääsiäisestä voisi olla valoa kohti, suru kääntyy valtavaksi iloksi. Olemme opetelleet virttä, joka kertoo siitä, miten enkeli vieritti kivet haudan suulta ja Kivelle hän istahti, puhui iloisesti: Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti. Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla näin mietiskelee Saarnaaja. Iän mukana me teemme senkin havainnon, että iän karttuessa yksi vuosi on melko lyhyt aika. Ja myös neljä vuotta saattaa tuntua hyvin lyhyeltä ajalta. Nyt kun olen jättämässä aktiivisen seurakuntatyöni ja siirtymässä eläkkeelle, haluan kiittää kaikesta hyvästä yhteistyöstä näiden runsaan neljän vuoden aikana, joina olen saanut tehdä papintyötäni täällä Tammisaaren seurakunnassa; kiitän seurakuntalaisia lämpimästä vastaanotosta ja kaikista hyvistä kohtaamisista eri tilanteissa: jumalanpalveluksissa, toimituksissa ja ryhmissä sekä kahdenkeskisistä keskusteluista eri tilanteissa. Kiitän päiväkoteja ja koulua käynnit niissä ovat aina virkistäneet mieltä. Olemme nyt päivien pidetessä kulkemassa kohti valoisampia aikoja ja olemme kulkemassa kohti Pääsiäisen ja ylösnousemuksen iloa. Jumalan siunaamaa Pääsiäistä ja kevättä Eeva Hanner