Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 108/2013/1 Dnro LSSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2013 ASIA HAKIJA Turkistarhan ympäristölupa, Evijärvi. Koivukankaan Turkis Oy Sydänmaantie 90 62500 Evijärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tarha-alueella on 1 199 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä on yhteensä enintään 10 080 kettua. Varjotaloja on nykyisin 37 kpl ja niiden yhteispituus on noin 3 150 metriä. Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Inan kylässä tiloilla Pitkäaho RN:o 2:8 ja Pitkäaho II RN:o 2:209. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 14.1.2011. Hakija on jättänyt hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi sekä toiminnan muuttamiseksi tai laajentamiseksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on 21.12.2004 myöntänyt ympäristöluvan Koivukankaan Turkis Oy:lle enintään 1 199 siitosnaarasketulle pentuineen. Ympäristöluvan mukaan kettujen kokonaismäärä tarhalla ei saa ylittää 9 592 kettua ja eläimet tulee sijoittaa enintään 34 varjotaloon, joiden yhteispituus on enintään 2 323 metriä. Lupamääräysten tarkistamishakemus on määrätty jätettäväksi lupaviranomaiselle viimeistään 31.12.2010 mennessä. Tarha-alue sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Inan kylässä noin 10 km:n etäisyydellä Evijärven keskustasta koilliseen. Tarha-alueen lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Turkistarha-alueen välittömässä läheisyydessä koillis-itäpuolella sijaitsee kolme muuta turkistarhaa. Lähin naapurin kiinteistö sijaitsee noin 140 metrin etäisyydellä tarhaalueesta. Hakijan mukaan kiinteistö on tyhjillään. Noin 270-400 metrin etäisyydellä turkistarha-alueesta sijaitsee kymmenen naapurin asuin- ja vapaa-ajanrakennusta. Muut naapureiden asuin- ja vapaaajanrakennukset sijaitsevat yli 420 metrin etäisyydellä. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Hietakankaan ja Tuuliniemen pohjavesialueet, sijaitsevat noin 6,5 km:n ja noin 7 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta. Lähimmät vesistöt, Evijärvi ja Emasjärvi, sijaitsevat noin 450 metrin ja noin 1 km:n etäisyydellä tarha-alueesta. Eläintilat ja tuotanto Tarha-alueella on 1 199 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä on yhteensä enintään 10 080 kettua. Varjotaloja on nykyisin 37 kpl ja niiden yhteispituus on noin 3 150 metriä.
3 Varjotalojen rakenteet Hakemuksen mukaan tarha-alueen maaperä on moreenia. Tarha-alueen pinta-ala on noin 3 ha. Tarha-alue on ympärysojitettu. Nykyisten varjotalojen K1-K7 (7 kpl) välit on salaojitettu. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Varjotaloissa K1-K7 (7 kpl) on räystäskourut. Räystäskouruista vesiä ei johdeta umpiputkella eteenpäin. Muissa varjotaloissa räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Varjotaloista 31 kpl on varustettu ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Kuudessa varjotalossa on kuppijuotto. Käyttövesi toimintaan hankitaan Evijärven kunnan vesijohtoverkosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Jätteet Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta. Lanta poistetaan varjotalojen alta kerran vuodessa. Lanta varastoidaan tarha-alueen yhteydessä sijaitsevassa noin 1 176 m 3 :n lantalassa. Lantalan pohjan ala on noin 560 m 2 ja reunojen korkeus (3 sivulla) noin 1,1 metriä. Lantalan pohja ja reunat ovat betonia. Lantalan ajoluiskan korkeus on noin 10 cm. Lantalan ulkopuolella ei ole kuormauslaattaa. Virtsa käytetään pellolla lannoitteena. Lantaa käytetään pellolla lannoitteena ja toimitetaan myös kompostointilaitokseen. Koivukankaan Turkis Oy:llä on sopimus lannan toimittamisesta Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle. Sopimuksen mukainen lantamäärä on 500 m 3 lantaa/vuosi. Virtsan ja lannan levitykseen peltoalaa on käytössä yhteensä 46 ha, josta omaa peltoa noin 6 ha ja sopimuspeltoa 40 ha. Varjotaloista 30 kpl on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta virtsa/vedet johdetaan varjotalojen päissä sijaitseviin umpisäiliöihin (200 litran katettu muovisäiliö/varjotalo). Niiden varjotalojen (7 kpl) osalta, joissa ei ole vesitiivistä lanta-alustaa, valumavedet johdetaan putkituksen kautta käsiteltäväksi tasausaltaan kautta maasuodattimelle. Hakemuksen mukaan tasausallas on maanvarainen ja sen tilavuus on noin 30 m 3. Maasuodatin on noin 50 m 2. Rehusiilot (3 kpl) sijaitsevat betonialustalla. Rehusiilojen pesuvedet johdetaan sakokaivon kautta maasuodattimeen. Sosiaalitilojen ns. harmaat jätevedet johdetaan maasuodattimelle. WC-tilojen jätevedet johdetaan umpikaivoon. Ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru toimitetaan Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Tarha-alueella ei ole kylmäkonttia tai pakastinta itsestään kuollei-
4 den eläinten varastointiin. Ruhojen varastointi tapahtuu betonialustalla. Kaavintarasvan ja rasvaisen purun varastointi tapahtuu säiliöissä. Polttonesteiden varastointi Hakemuksen mukaan tarha-alueella on noin 3 000 litran polttoainesäiliö. Hakemuksen mukaan polttoainesäiliö ei ole kaksoisvaippasäiliö eikä säiliötä ole varustettu suoja-altaalla. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuva liikenne on pääasiassa rehun, lannan ja eläinten kuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä sekä turkistarhaan hoitoon liittyvää liikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Varjotaloista pääosa on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla. Niiden varjotalojen (7 kpl) osalta, joissa ei ole vesitiivistä lanta-alustaa, valumavedet johdetaan käsiteltäväksi tasausaltaan kautta maasuodattimeen. Varjotaloista pääosa (31 kpl) on varustettu ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 13.3.2012, 28.9.2012, 6.11.2012 ja 21.2.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 1.3. - 2.4.2013 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Evijärven kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 5.2.2013. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
5 Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan mm, että toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 21.12.2004 myöntämä ympäristölupa. Nyt kyseessä oleva hakemus koskee lupamääräysten tarkistamista. Nykyisen luvan mukaan turkistarhalla saa olla enintään 34 varjotaloa, joiden yhteispituus saa olla enintään 2 323 metriä. Hakemuksen mukaan tarhalla on kuitenkin 37 varjotaloa, joiden yhteispituus on 3 150 metriä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) edellisen tarkastuksen (16.8.2010) mukaan turkistarhalla oli luvan mukaiset varjotalot ja enimmäismetrimäärät. Eläinmäärä on kuitenkin pysynyt samana. Tästä huolimatta toiminnan vaikutusalue on rakentamisen jälkeen laajentunut ja luvan saajan olisi tullut ottaa yhteyttä toiminnan valvontaviranomaiseen eli ELY-keskukseen. Toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja muutoksista on kirjattava tätä koskevat määräykset myös jatkossa. Luvan saajan on tullut tarkkailla toimintansa ympäristövaikutuksia ja erityisesti lupamääräyksen 9 mukaan vesienkäsittelyjärjestelmän toimivuutta. Luvan saaja ei kuitenkaan ole ottanut vesinäytteitä luvassa määrätyllä tavalla. ELY-keskuksen tietojen mukaan ensimmäiset vesinäytteet on toimitettu vuodelta 2011. Tulosten mukaan hiekkasuodatin ei toimi enää tarkoituksenmukaisella tavalla. ELY-keskus toteaa, että suodattimen hiekkamassat on vaihdettava. Suodatin voi olla tarpeen jopa rakentaa kokonaan uudelleen tai vesienkäsittelyjärjestelmää on tehostettava muulla tavalla. Luvassa on annettava tätä koskeva määräaika ja kun kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka sijaitsee lähellä vesistöä, määräaika voi olla lyhyt. ELY-keskuksen tietojen mukaan asiakirjoihin ei ole sisällytetty piirroksia vesienkäsittelyjärjestelmästä. Ennen lupamääräysten tarkistamista koskevan luvan myöntämistä luvan saajalta tulisi edellyttää ajan tasalla olevaa asema-, pohja- ja leikkauspiirrokset tasausaltaasta ja hiekkasuodattimesta. Piirroksesta tulisi ilmetä myös näytteenottokohdat. Luvan saajaa on edellytettävä myös jatkossa tarkkailemaan vesienkäsittelyjärjestelmän toimivuutta aluksi kahdesti vuodessa ja myöhemmin kerran vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin perusvalikoiman mukaiset näytteet. Tulokset on vuosittain lähetettävä ELY-keskukseen. ELY-keskus esittää lisäksi, että luvan saaja edellytettäisiin lähettämään turkistarhan toimintaa koskevat vuositiedot jatkossa sähköisesti TYVI-palvelusta, jonka käyttö on toiminnanharjoittajalle maksutonta.
6 Evijärven tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että hakemus koskee toiminnassa olevaa turkistarhaa ja sen voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Tarhaustoimintaa ei ole tarkoitus laajentaa nykyisestään. Tarha-alueelta tulevat valumavedet hoidetaan nykyisten tarhoille asetettujen ympäristönsuojeluvaatimusten mukaisesti. Hiekkasuodattimen toimintaa tulee tarkkailla vuosittain. Hiekkasuodatin tulee uusia, kun sen puhdistuskyky on heikentynyt. Varjotalojen alta lanta tulee poistaa vähintään kerran, mutta mieluummin kaksi kertaa vuodessa. Lannankäsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja nitraattiasetuksessa annettuja määräyksiä. Rehun varastoinnissa ja jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei varastoinnin ja jakelun yhteydessä pääse ympäristöön ja haittaeläimien pääsy rehuun estetään mahdollisimman tehokkaasti. Tarha-aluetta tulee hoitaa siten, että haittaeläinten kuten lokkien, rottien tai kärpästen määrä ei lisäänny tarhauksen seurauksena. Tarhauksessa syntyviä ongelmajätteitä sekä hyödynnettäviä mm. metalli-, muovi- sekä puujätteitä ei tule varastoida tarha-alueella kauan, vaan ne on toimitettava säännöllisesti pois paikkaan, jolla on lupa niitä vastaanottaa. Jätteiden polttaminen avotulella on kiellettyä. Evijärven kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että hakemus koskee toiminnassa olevaa turkistarhaa ja sen voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Tarhaustoimintaa ei ole tarkoitus laajentaa nykyisestään. Tarha-alueelta tulevat valumavedet hoidetaan nykyisten tarhoille asetettujen ympäristönsuojeluvaatimusten mukaisesti. Seitsemän varjotalon alueelta tuleville valumavesille rakennettua hiekkasuodattimen toimintaa tulee tarkkailla vuosittain. Hiekkasuodatin tulee uusia, kun sen puhdistuskyky on heikentynyt. Tiiviille lanta-alustoille rakennettujen 30 varjotalon umpikaivot tulee tyhjentää vuosittain ja suotovedet tulee toimittaa peltolannoitteeksi tai kompostointilaitokseen. Varjotalojen alta lanta tulee poistaa yhdestä kahteen kertaan vuosittain. Lannankäsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja nitraattiasetuksessa annettuja määräyksiä. Rehun varastoinnissa ja jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei varastoinnin ja jakelun yhteydessä pääse ympäristöön ja haittaeläimien pääsy rehuun estetään mahdollisimman tehokkaasti. Tarha-aluetta tulee hoitaa siten, että haittaeläinten kuten lokkien, rottien tai kärpästen määrä ei lisäänny tarhauksen seurauksena.
7 Tarhauksessa syntyviä ongelmajätteitä sekä hyödynnettäviä mm. metalli-, muovi- sekä puujätteitä ei tule varastoida tarha-alueella kauan, vaan ne on toimitettava säännöllisesti pois paikkaan, jolla on lupa niitä vastaanottaa. Jätteiden polttaminen avotulella on kiellettyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 8.4.2013 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan, että hiekkasuodattimen kaikki massat on vaihdettu vuonna 2012. Suodatinpohja on rakenteeltaan betonielementtinen, jonka seinät ja pohja on valettu. Pohjalla on 25 cm salaojahiekkaa, johon laitettu 4 kpl salaojaputkea. Toinen kerros on 25 cm singelimursketta (80 mm). Kolmas kerros on 20 cm mursketta (16-30 mm). Neljäs kerros on 15 cm salaojahiekkaa. Vesinäyte on otettu 15.4.2013. Tulokset toimitetaan ympäristöviranomaisille. Asemapiirros (13.9.2012) on toimitettu ja rakennelmat on toteutettu piirustuksen mukaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Koivukankaan Turkis Oy:lle ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle Evijärven kunnan Inan kylään tiloille Pitkäaho RN:o 2:8 ja Pitkäaho II RN:o 2:209 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 13.9.2012) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti, ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään yhteensä enintään 1 199 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kettujen kokonaiseläinmäärä on yhteensä enintään 10 080. Varjotaloja saa olla 37 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 150 metriä. 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Räystäskouruilla varustettujen varjotalojen (7 kpl) osalta tulee räystäskouruihin kertyvät puhtaat sadevedet johtaa syöksytorvien kautta umpiputkella turkistarha-alueen ulkopuolelle 30.9.2014 mennessä. Varjotalojen lanta-
8 alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Varjotalot (30 kpl) tulee pitää varustettuna vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alla tulee olla vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla käytössä vähintään 27 m 3 ennen uusimpien rakennettujen varjotalojen käyttöönottoa. Umpisäiliöt tulee olla katettuna kiinteällä katteella. Mahdolliset peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle tulee asentaa vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Mahdollisista varjotalojen peruskorjauksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Varjotalojen välit tulee pitää kaikissa olosuhteissa riittävän kuivina ja kantavina siten, että vedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Tarvittaessa varjotalojen välien kantavuutta on parannettava sorastuksella. Nykyiset varjotalot (31 kpl, A1-A12, K1-K13, Ko1-Ko6) tulee pitää varustettuna ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Umpisäiliöt, joihin johdetaan varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet, tulee tyhjentää asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
9 3. Lannan/virtsan varastointi ja hyödyntäminen Lanta on varastoitava tarha-alueella sijaitsevassa vesitiivistä materiaalia olevassa noin 1 176 m 3 :n kuivalantalassa. Lannan varastointiin tulee olla käytettävissä vähintään 630 m 3 kuivalantalatilavuutta. Kuivalantalan mitoituksessa tulee lisäksi huomioida sadevesimitoitus vähintään 56 m 3 (0,1 m 3 /m 2 ). Kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolella olevalla tiivispohjaisella kuormauslaatalla (esim. betoni tai asfaltti) 30.11.2013 mennessä. Kuivalantalaan kertyvät sadevedet tulee tarvittaessa imeyttää turpeeseen siten, että lantalasta ei aiheudu valumia ympäristöön. Lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkastaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena. Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena tilalla käytössä olevalla peltoalalla yhteensä 46 ha ja tällöin loppuosa muodostuvasta lannasta, noin 170 m 3, tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa lantaa (hakemuksen mukaisesti Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle). Mikäli lannan hyödyntämisessä peltolannoitteena tai lannan toimittamisessa ympäristöluvalliseen laitokseen tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan/virtsan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan/virtsan levitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa/virtsaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa/virtsaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan/virtsan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan/virtsan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää virtsaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei
10 saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 4. Valumavesien käsittely Tarha-alue tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Maanvaraisten varjotalojen (7 kpl, K1-K7) osalta valumavedet tulee johtaa käsiteltäväksi tasausaltaan kautta maasuodattimeen. Valumavesien johtaminen tasausaltaan kautta maasuodattimelle tulee varmistaa asianmukaisella ja riittävällä salaojituksella. Mikäli varjotalojen (K1-K7) välien salaojitus on tukkeutunut, tulee salaojitus kunnostaa viipymättä. Maasuodattimen pinta-alan tulee olla vähintään 50 m 2. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle päivitetty pohja- ja leikkauspiirros tasausaltaasta ja maasuodattimesta 31.8.2013 mennessä. Piirroksista tulee käydä ilmi vesinäytteiden ottokohdat. Maasuodattimen massat tulee vaihtaa kolmen vuoden välein puhdistustehon ylläpitämiseksi. Maasuodattimen massojen vaihtoväli voi olla pidempi, mikäli vesinäytetulosten perusteella voidaan todeta suodattimen toimivan hyvin. Tasausallas on tyhjennettävä kiintoaineksesta tarvittavin väliajoin. Kiintoaines ja poistettavat maasuodattimen massat tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. Puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona ylittää raja-arvon, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Maasuodattimeen tulevasta ja suodattimesta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäytteet määräyksessä 8. edellytetyllä tavalla. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiivistä materiaalia esim. betoni olevalla alustalla. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet tulee johtaa
11 katettuun umpisäiliöön 30.11.2013 mennessä. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. WC-tilojen jätevedet tulee johtaa umpikaivoon ja sosiaalitilojen ns. harmaat jätevedet maasuodattimeen hakemuksen mukaisesti. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan jätehuoltorekisteriin. Turkistarhalla muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti.
12 Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa/säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Itsestään kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Itsestään kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Itsestään kuolleet eläimet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.8.2014 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Valumavesien käsittelyjärjestelmän, lantalan, ruhoalustan, umpisäiliöiden, juomalaitteiston ja polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lanta-analyysit Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
13 Maasuodattimen toiminnan tarkkailu Valumavesien käsittelyjärjestelmän puhdistustehoa on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväisin ja syksyisin) otettavin vesinäyttein. Vesinäytteet on otettava maasuodattimelle tulevasta vedestä ja suodattimelta lähtevästä vedestä. Vesinäytteistä tulee määrittää kokonaisfosfori (kokp), kokonaistyppi (kokn) ja biologinen hapenkulutus. Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja ajankohtaa sekä analysoitavia parametrejä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Vesinäytetulokset tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle. Kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan/virtsan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet sopimukset lannan toimittamisesta ympäristöluvalliseen laitokseen uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat lanta- ja virtsa-analyysin tulokset valumavesien käsittelyjärjestelmän tarkkailutulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava tai varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla.
14 RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. Lupahakemus on käsitelty ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisena toiminnan olennaisena muutoksena, koska tarha-alueelle on rakennettu varjotaloja lisää siten, että varjotalojen yhteispituus on nykyisin 827 metriä pitempi kuin mitä toiminnalle 21.12.2004 myönnetyssä ympäristöluvassa on käsitelty. Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.
15 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet tarha-alueesta lähimpiin naapureiden asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristölupa on myönnetty yhteensä enintään 1 199 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kettujen kokonaiseläinmäärä on yhteensä enintään 10 080. Varjotaloja saa olla 37 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 150 m. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen varjotalojen yhteispituus, niihin laskennallisesti mahtuvien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu) sekä häkkien tilavaatimukset. Tarhan kettujen kokonaiseläinpaikkamäärä on suurempi kuin mitä haettavan siitosnaaraskettumäärän tuottama laskennallinen enimmäispentutulos (7 pen-
16 tua/siitosnaaraskettu) on vuodessa. Ratkaisussa on katsottu, että lupa voidaan myöntää kuitenkin hakemuksen mukaiselle kokonaiseläinmäärälle, koska tarhan kuivalantalatilavuus, lannanlevitysala ja sopimus lannan toimittamisesta ympäristöluvalliseen laitokseen ovat riittäviä. Lupamääräyksessä 3 edellytetty lantalatilavuus, lannanlevitysala ja ympäristöluvalliseen laitokseen toimitettava lantamäärä on laskettu huomioiden tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä. Toiminnassa tulee huomioida lisäksi eläinsuojelulainsäädännön mukaiset tilavaatimukset. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pinta- tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliöt tulee olla katettuja sadeveden pääsyn estämiseksi niihin. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 630 m 3 vuodessa. Muodostuva lantamäärä on laskettu huomioiden tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä. Kuivalantalan mitoituksessa tulee lisäksi huomioida sadevesimitoitus 0,1 m 3 /m 2. Kuivalantalatilavuus on riittävä. Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopintaalatarve on yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Kun lanta hyödynnetään pellolla lannoitteena tilalla käytössä olevalla peltoalalla yhteensä 46 ha, tulee tällöin loppuosa muodostuvasta lannasta, noin 170 m 3, toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa lantaa (hakemuksen mukaisesti Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle). Mikäli lannan hyödyntämisessä peltolannoitteena tai lannan toimittamisessa ympäristöluvalliseen laitokseen tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä. Hakemuksessa on esitetty riittävä määrä lannan levitysalaa (46 ha), kun otetaan huomioon myös esitetty sopimus lannan toimittamisesta ympäristöluvalliseen laitokseen (500 m 3 /vuosi). Lannanlevitysala ja ympäristöluvalliseen lai-
17 tokseen toimitettava lantamäärä on laskettu huomioiden tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä. Lannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Virtsaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi kuivalantaa ei saa käyttää lannoitteena pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. (määräys 2 ja 3) Tarha-alue tulee olla ympärysojitettu vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Käsittelemällä maanvaraisten varjotalojen alueelta tulevat valumavedet ja huolehtimalla valumavesien käsittelyjärjestelmän kunnosta vähennetään vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Määräyksessä on asetettu raja-arvo puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuudelle. (määräys 4) Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. Umpisäiliöstä jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2011) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6)
18 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. Turkistarha-alueen valumavesien käsittelyjärjestelmän tarkkailu on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (määräys 8) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Evijärven teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2, 3, 4, 6, 8 ja 9 ilmenevällä tavalla. Päätöksessä ei ole määrätty maasuodattimen massoja heti vaihdettavaksi, koska toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että maasuodattimen kaikki massat on vaihdettu vuonna 2012. Lupamääräyksessä 4 on annettu määräys maasuodattimen massojen vaihdosta jatkossa.
19 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.5.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 21.12.2004 myöntämän ympäristöluvan (diaarinumero LSU- 2004-Y-330). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6,15, 17, 19, 51 Jätelaki (646/2011) 148, 149 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
20 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Evijärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Hakijalle
21 MUUTOKSENHAKU Tiedoksi Evijärven kunnanhallitus Evijärven ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Tarja Savea-Nukala Maarit Vuorela Asian on ratkaissut johtaja Tarja Savea-Nukala ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela.
22 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.7.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
SIJAINTIKARTTA LIITE 2 23