1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ TIELIIKENTEEN AJOAIKASÄÄDÖSTEN SOVELTAMISTYÖRYHMÄ SUOMESSA SOVELLETTAVA OHJE TULKINTOJEN YHTENÄISTÄMISEKSI TAVARA- JA HENKILÖLIIKENTEEN AJOAIKOJA JA NIIDEN VALVONTAA KOSKEVISTA SÄÄDÖKSISTÄ PÄIVITETTY 16.11.2009 Ajo- ja lepoaika-asetuksen (561/2006) soveltaminen Asetusta sovelletaan maanteiden a) tavaraliikenteeseen, jossa ajoneuvon suurin sallittu massa (ml. mahdollinen perävaunu tai puoliperävaunu) on yli 3,5 tonnia, tai b) henkilöliikenteeseen, jossa käytettävät ajoneuvot on rakennettu tai pysyvästi mukautettu yli yhdeksän henkilön kuljettamiseen kuljettaja mukaan luettuna, ja tarkoitettu tällaiseen käyttöön. Asetusta sovelletaan myös ajoneuvoyhdistelmiin, joissa vetoauto on henkilöauto, mutta yhdistelmän kokonaismassa ylittää 3500 kg. Artikla 1 Tyhjänä ajaminen Asetusta sovelletaan myös tyhjänä ajamiseen. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta kilpailuissa, taloudellisuusajoissa ja vastaavissa, kun niistä on ilmoitettu viranomaisille. Asetusta ei sovelleta erikoisajoneuvoihin, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi tavaran tai henkilöiden kuljettamiseen, kuten sellaisiin nosturiautoihin tai betonin pumppausautoihin, joilla ei kuljeteta tavaraa. Asetusta sovelletaan tavallisiin kuorma-autoihin vaikka niissä on kuormaamiseen käytettävä nostolaite. Artikla 3 (yleiset ajoneuvopoikkeukset) Vaikka sanamuoto viittaa vain ajoneuvoihin, tulkinnan lähtökohtana on kuljetus, johon ajoneuvoa kulloinkin käytetään. 3 artikla a-kohta Säännöllisellä henkilöliikenteellä tarkoitetaan kaikkea viranomaisen vahvistaman aikataulun mukaista liikennettä (myös koululaisten ja vammaisten kuljetukset linjaautoilla sekä palvelubussit) sekä asetuksessa 684/92 tarkoitettua säännöllistä erityisliikennettä. Palvelubusseihin asetusta sovelletaan, jos liikennereitin pituus on yli 50 km.
Liikennereitin pituudella tarkoitetaan reitin pituutta yhteen suuntaan, ei edestakaista matkaa. Reitin pituus ilmenee liikenneluvasta. Reitin ei tarvitse olla identtinen molempiin suuntiin. Liikennereitin pituutta arvioidessa lähtökohdaksi on otettava se ajomatka, jonka kuljettaja samaa linja-autoa käyttäen tosiasiassa ajaa. Jos esimerkiksi kuljettaja ajaa ensin yhdelle määräpaikalle ja sieltä edelleen toiselle määräpaikalle, kyseessä on yksi liikennereitti koko tälle matkalle eikä kaksi eri reittiä. Asetusta ei sovelleta enintään 100 km pituisiin liikennereitteihin, joiden lähtö- ja määräpaikka ovat liikenneluvan mukaan samat tai lähes samat. 2 3 artikla d-kohta Pelastusajoneuvoiksi katsotaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kaikki pelastus- ja raivaustehtävissä olevat ajoneuvot, mm. hinausautot koko niiden paikallaoloajan. Asetusta ei sovelleta, kun ajoneuvoa käytetään kiireellisessä hätätilanteessa pelastustarkoituksiin viranomaisen määräyksestä. Tällainen työ keskeyttää viikko- ja vuorokausilevon pitämisen. Auton romujen siirto ja muu onnettomuustilanteen kiireetön raivaustehtävä on asetuksen piirissä. 3 artikla e-kohta Sairaanhoidon erikoisajoneuvoilla tarkoitetaan mm. kenttäklinikka-autoja. Normaalit ambulanssit ovat kokonsa takia muutenkin asetuksen soveltamisalan ulkopuolella. Sairaanhoidon erityisajoneuvoja eivät ole tavanomaisiin vammaiskuljetuksiin käytettävät ajoneuvot. 3 artikla f-kohta Kohdassa mainittu 100 km on linnuntietä mitattu säde Ajoneuvon asemapaikka määritellään yrityksen toiminnallisen asemapaikan perusteella, eli ajoneuvon asemapaikka voi olla eri kuin yrityksen asemapaikka. Ajoneuvon asemapaikka voi vaihdella, mutta ei kuitenkaan yksittäisten ajotehtävien mukaan. Jos ajoneuvon asemapaikka on muualla kuin yrityksen asemapaikka, se voidaan osoittaa esimerkiksi urakkasopimuksella. Ajo- ja lepoaika-asetusta sovelletaan, kun 100 km:n raja ylitetään. Jos hinausauto suunnittelemattomasti ylittää 100 km:n rajan, asetusta sovelletaan 100 km:n ylitteeseen ja ajopiirturi laitetaan päälle 100 km:n täyttyessä. Muussa tapauksessa asetusta sovelletaan ja ajopiirturi on päällä koko matkan ajan. Hälytys- ja pelastustehtävissä toimiviin hinausautoihin asetusta ei sovelleta 3 artiklan d-kohdan perusteella, vaikka 100 km ylittyisikin. 3 artikla g-kohta
Auton kuljettaminen rakennettavaksi tai varustelua varten sekä asiakkaalle myydyn auton toimittaminen eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. Testausajot liikennekelpoisuuden toteamiseksi, myös huolto- ja korjaustoimien yhteydessä, eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. 3 3 artikla h-kohta Yrityksen kuljetukset, jotka liittyvät sen harjoittamaan yritystoimintaan, ovat ajo- ja lepoaika-asetuksen piirissä, vaikka kuljetuksista ei perittäisikään varsinaista vastiketta. Nämä kuljetukset ovat siis kaupallisia. Kuljetukset voivat olla kaupallisia, vaikka liikennelupaa ei tarvittaisikaan. Esimerkiksi maanviljelys on kaupallista toimintaa. Ei-kaupallista toimintaa taas on esimerkiksi oman muuttokuorman kuljettaminen. Kaupallista toimintaa on myös ovelta ovelle tapahtuva myyntitoiminta riippumatta siitä, hoidetaanko se työsuhteisten toimesta tai ns. talkoovoimin. Rahankeräyslain mukainen yleishyödylliseen tarkoitukseen tapahtuva luvanvarainen rahankeräys ei kuitenkaan ole kaupallista toimintaa. SPR:n veripalvelun linja-autoon, jolla kuljetetaan henkilöstöä, asetusta sovelletaan, koska toiminta on kaupallista. Työryhmä katsoo, että perhekodin kuljetukset linja-autoilla ovat ei-kaupallisia, vaikka perhekodin ylläpitäjä saa korvausta. Työryhmä katsoo, että hevoskuljetuksissa alle 7,5 kokonaispainotonnin ajoneuvoihin ja ajoneuvoyhdistelmiin ei toistaiseksi pidä soveltaa ajopiirturisäännöksiä. Ajopiirturin asennuspakko johtaisi asennusten kalleuden takia todennäköisesti kuljetusten siirtymisen kevyempiin, liikenneturvallisuuden kannalta huonompiin vetoautoihin. Hevosten liikkuminen perävaunussa aiheuttaa normaaliin tavarankuljettamiseen verrattuna lisäriskin liikenneturvallisuudelle. Artikla 4 4 artikla a-kohta Ajo- ja lepoaika-asetusta ei sovelleta yleisillä teillä suoritettuun ajoon silloin, kun kyseessä on yleisen tien suora ylitys, mikäli tällainen ajaminen liittyy työhön, jota tehdään pääsääntöisesti yleisen tien ulkopuolella. Yhden ajovuorokauden aikana yleisillä teillä ajetut muut kuin edellä mainitut ajot edellyttävät siis muun muassa viikkolevon, vuorokausilevon ja, ylittäessään yhteensä 4,5 tuntia, taukojen pitämistä kyseisen ajovuorokauden osalta.
4 4 artikla e h-kohdat Työ- tai virkasuhteessa tehty työ kuljetusalalla tai sen ulkopuolella ei ole mahdollista asetuksessa tarkoitetun vähimmäisvuorokausi- tai vähimmäisviikkolevon aikana. Yksityisyrittäminen ja muu itselle tehty työ on mahdollista vähimmäisvuorokausi- tai vähimmäisviikkolevon aikana. Palo- ja pelastusalan vapaaehtoishenkilökunta Sopimuspalokuntien tehtävissä olevien palo- ja pelastustoimen vapaaehtoishenkilöiden hälytystehtävissä käyttämää aikaa ei katsota työajaksi, vaikka siitä saa korvauksen. 4 artikla o-kohta Kohdassa määritellään ainoastaan monimiehitystä koskevien säännösten (vuorokausilevon tarkkailujakso 30 t) soveltamistilanteet. Ensimmäisen ajotunnin aikana toisen kuljettajan ei tarvitse olla mukana. 30 t aletaan laskea siitä, kun ensimmäinen kuljettaja aloittaa työnsä. Toinen kuljettaja voi pitää tauon liikkuvassa autossa. Artikla 5 5 artikla 2-kohta Autonapumiesten alaikäraja on Suomessa 16 vuotta. Alle 18-vuotiaiden henkilöiden työ- ja virkasuhteissa on otettava huomioon myös laki nuorista työntekijöistä (19.11.1993/998). Artikla 6 6 artiklan 5 kohta Muun muassa asetuksen soveltamisalan ulkopuolisen ajoneuvon kuljettaminen kaupallisessa tarkoituksessa ja kaikki muu kuljetusalalla tai sen ulkopuolella työ- tai virkasuhteessa tehty työ on merkittävä muuksi työksi. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolisen ajoneuvon kuljettaminen kaupallisessa tarkoituksessa, ajoneuvon kuljettaminen suljetulla tehdasalueella, ja kaikki muu kuljetusalalla tai sen ulkopuolella työ- tai virkasuhteessa tehty työ on merkittävä ajopiirturiin joko "muuksi työksi" tai käytettävä digitaalisessa ajopiirturissa "out of order" -toimintoa. Jälkimmäisessä tapauksessa on suositeltavaa, että kuljettaja ottaa digitaalisesta ajopiirturista tulosteen ja kirjoittaa tulosteeseen syyn "out of order" -toiminnon käyttämiseen.
5 Artikla 9 9 artiklan 1 kohta Vuorokausilevon saa ko. kohdan mukaan keskeyttää, kun mennään lauttaan taikka junaan tai kun poistutaan sieltä. Kohta sallii säännöllisen vuorokausilevon keskeyttämisen lisäksi myös viikkolevon keskeyttämisen. Tässä tarkoitetut keskeytykset saavat kestää yhteensä enintään yhden tunnin. 9 artiklan 2. ja 3. kohdat Tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman ajoneuvon ajaminen (3 kohta) tai matkustaminen (2 kohta) asemapaikkakunnan ulkopuolella sijaitsevalle työn aloittamispaikkakunnalle tai asemapaikkakunnan ulkopuolelta sijaitsevalta työn lopettamispaikkakunnalta ei ole mahdollista vähimmäisvuorokausi- tai vähimmäisviikkolevon aikana, mikäli kyseessä ei ole lautta tai juna, jossa kuljettajan käytettävissä on vuode tai makuusija. Asetuksen 8 artiklan 2. kohdassa mainittu 24 tunnin ajanjakso ja 8 artiklan 5. kohdassa mainittu 30 tunnin ajanjakso alkaa edellä mainitun lepoajan päättymisestä. Rajoitus ei koske kuljettajan normaalia työ- tai kotimatkaa asemapaikkakunnalleen tai sieltä pois. Kohdassa 3 tarkoitettu ajoneuvon kuljettaminen on merkittävä muuksi työksi. Artikla 10 10 artiklan 4. kohta Kohdan velvoitteet on toteutettu tieliikennelain 105 a :n muutoksella 2.6.2006/441 1.10.2006 lukien. Artikla 13 13 artiklan 1. kohta Artiklan mukaisista poikkeuksista säädetään kansallisesti valtioneuvoston asetuksella. Poikkeukset on lueteltu ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 7 :ssä (1221/2007). d-kohta: Kohdan toinen poikkeus koskee enintään 7,5 tonnin ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä, joita käytetään enintään 50 kilometrin etäisyydellä yrityksen sijaintipaikasta sellaisten materiaalien tai laitteiden kuljetukseen, joita kuljettaja tarvitsee työnsä yhteydessä, edellyttäen, että ajoneuvon kuljettaminen ei ole kuljettajan päätyö. Poikkeus koskee eri alojen ammattimiehiä, jotka kuljettavat
6 ammatissa tarvittavia välineitä ja tarvikkeita. Esimerkiksi putkimiehen työssään tarvitsemien materiaalien ja työvälineiden kuljettaminen on putkimiehen ammatin harjoittamiseen liittyvää toimintaa. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. b)-kohta) Torikauppa: Torikauppiaiden kuljetukset, joilla kuljetetaan torilla myytävää tavaraa, ovat kaupallisia kuljetuksia ja niihin sovelletaan asetusta. Mikäli torikauppias kuitenkin kuljettaa enintään 7,5 tonnin ajoneuvolla ja enintään 50 kilometrin etäisyydellä ainoastaan omia myyntikojuja yms. työvälineitään, joita hän torimyyntiä harjoittaessaan tarvitsee, kyseinen kuljetus jää asetuksen ulkopuolelle. Jos myyntikojujen yms. materiaalien lisäksi kuljetetaan myytäväksi tarkoitettua tavaraa, kuljetukseen sovelletaan asetusta. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. a)-kohta) Huoltoajo: Mikäli enintään 7,5 tonnin ajoneuvolla kuljetetaan enintään 50 kilometrin etäisyydellä korjaus- ja huoltotyökaluja, joita käytetään päätyön eli huolto- ja korjaustoiminnan yhteydessä, asetusta ei sovelleta. Kyseisen ajoneuvon tulee tällöin olla varusteltu huoltoajoon esim. kiintein työkaluhyllyin. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. b)-kohta) g-kohta: - "Ajokortin saamiseksi annettava ajo-opetus" ja "ammattitaitoa osoittavan todistuksen saamiseksi annettava ajo-opetus" Asetuksen ulkopuolelle jää ajokortin tai ammattipätevyystodistuksen saamiseen tähtäävä ajo-opetus silloin, kun siihen ei liity kaupallista kuljettamista. Lisäksi asetuksen ulkopuolelle jäävät ammattitutkintoon, toisen asteen logistiikan perustutkintoon tms. tutkintoon tähtäävässä ammatillisessa koulutuksessa kuljetukset, jotka oppilas suorittaa opettajan läsnä ollessa ja jotka eivät ole kaupallisia. Ei-kaupallisuuden edellytys täyttyy esim. silloin, kun lastina on painoja tms. harjoittelukuormaa. Ajopiirturissa on kaupallisissa kuljetuksissa 1-paikassa vastuullisen kuljettajan ajopiirturikiekko, joka C-opetuksessa on opettaja C-ajokortin saamiseen saakka, CE-opetuksessa oppilas ja D-opetuksessa oppilas. - "Ammattitaitoa osoittavan todistuksen saamiseksi annettava ajo-opetus" Poikkeus sisältää ammattipätevyyslain (273/2007) mukaiseen sekä perus- että jatkokoulutukseen kuuluvat ajo-opetukset. - "Suoritettavaan tutkintoon käytettävät ajoneuvot" Poikkeus koskee vain kuljettajantutkinnon ajokoetta. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. d)-kohta)
7 h-kohta: Viemäri-, vesi-, kaasu- ja sähkölaitoksen toiminnassa käytettäviä, ajoaikapoikkeusten piirissä olevia ajoneuvoja ovat kaikki asianomaiseen työhön varustetut ajoneuvot, joita käytetään viemäri-, vesi-, kaasu- ja sähköverkkojen korjauksissa, huollossa ja kunnossapidossa. Niitä ovat myös yksityisten yritysten toimintaan käyttämät ajoneuvot (esim. viemäriverkoston ja viemärien umpisäiliöiden huolto, korjaus ja tyhjennys). Maanteiden kunnossapito : poikkeus koskee mm. olemassa olevien teiden korjausja uusimistoimia, tiemerkintöjen tekemistä sekä teiden aurausta, hiekoitusta ja suolausta. Esimerkiksi päällystystyömaalla tehtävä työ tapahtuu yleisen tien ulkopuolella suljetulla alueella. Sen sijaan esimerkiksi asfaltin tai maa-aineksen kuljetus tietyömaalle yleisillä teillä on ajoaikalainsäädännön piirissä. Talousjätteiden keruu ja kuljetus : poikkeus koskee kotitalouksien kaikenlaisten jätteiden keruuta ja kuljetusta sekä kotitalouksien jätteiden keruun yhteydessä esim. kauppojen jätteiden keruuta ja kuljetusta. Poikkeus ei koske vaihtolavakuljetuksia. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. e)-kohta) i-kohta: Asetusta sovelletaan urheiluseurojen ja muiden yhdistysten henkilökuljetuksiin. Niitä ei katsota ei-kaupalliseksi toiminnaksi. Yli 17-paikkaisiin linja-autoihin asetusta sovelletaan aina. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. f)-kohta) j-kohta: Asetusta ei sovelleta sirkusten ja huvipuistojen laitekuljetuksiin. l-kohta (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. m)-kohta) Maidonkuljetukseen käytettävät autot ovat maidon keräilyn yhteydessä asetuksen soveltamisen ulkopuolella, myös perävaunun siirron yhteydessä jos siirto liittyy keräilyyn. Keräilyn jälkeen tapahtuva kuljetus meijeriin on asetuksen piirissä. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. h-kohta) n-kohta: Eläinjätteet: Eläinjätteeksi katsotaan esimerkiksi ihmisravinnoksi kelpaamattomat eläinrasvat sekä muut teurasjätteet.
8 Kuitenkin sellaisen materiaalin, joka menee jatkojalostukseen eläinruokatehtaille, esim. minkinruokatehtaille, tai jatkojalostukseen menevien nahkojen kuljetus ovat piirturin käyttöpakon piirissä. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. j)-kohta) o-kohta: Poikkeus koskee yleisten teiden ulkopuolisia terminaalialueita ja yleisen tien suoria ylityksiä. Terminaalialueeksi katsotaan myös lentokenttäalueet. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. k)-kohta) p-kohta: Elävien eläinten kuljetukset teurastamoihin: 50 km:n säde lasketaan välikasvattamosta tai teurastamosta. (Ks. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 7 :n 1 mom. l)-kohta) Artikla 20 20 artiklan 1. kohta Kuljettajan on syytä säilyttää jäsenvaltiosta tai AETR-sopimukseen kuuluvasta maasta (esim. Venäjä) saatu näyttö rangaistuksesta sekä digitaalisen ajopiirturin tuloste Suomessa vähintään asetuksen 3821/85 15 artiklan 7. kohdassa mainittu aika. 20 artiklan 3. kohta Työnantajat antavat ohjeen 20 artiklan 3 kohdan täyttämisestä seuraavasti: kuljettajan selontekovelvollisuus (kirjallisesti) kuljetusyritykselle koskee kaikkea työ- tai virkasuhteessa tehtyä työtä riippumatta siitä onko kuljettajan työnantajana kuljetusyritys tai joku muu yritys. Työntekijän on oma-aloitteisesti annettava tiedot työnantajalle. Jos työntekijä laiminlyö velvollisuutensa tai antaa vääriä tietoja, työnantaja ei ole tästä vastuussa.
9 LIITE OHJEESEEN: AJO- JA LEPOAIKA-ASETUKSEN (561/2006) SISÄLTÖ TIIVISTETYSTI 1. TAUOT Neljän ja puolen tunnin ajoajan jälkeen kuljettajan on pidettävä vähintään 45 minuutin yhtäjaksoinen tauko, jollei hän pidä lepoaikaa. Esimerkki Ajoa 4 t 30 min 45 min Ajoa 4 t 30 min Tämä 45 minuutin tauko voidaan antaa kahdessa osassa, jolloin ensimmäisen osana on oltava vähintään 15 minuuttia ja jälkimmäisen osan 30 minuuttia. Yhdessä tai kahdessa osassa pidetyn vähintään 45 minuutin tauon jälkeen alkaa aina uusi taukolaskenta eikä aikaisempia ajo- ja taukoaikoja oteta huomioon. Esimerkki Ajoa 1 t 15 min Ajoa 3 t 30 min 30 min Ajoa 1 t 15 min Ajoa 3 t 30 min 30 min Ajoa 1 t Esimerkki Ajoa 2 t 45 min Ajoa 3 t 15 min Ajoa 1 t 30 min 30 min Ajoa 3 t 30 min
10 2. VUOROKAUTISET LEPOAJAT Vuorokautinen lepoaika on jokaisen 24 tunnin jakson aikana 11 tuntia. Esimerkki (24 t) Ajoa 10 t Tauot 1,5 t (2 x 45 min) Muuta työtä 1,5 t Vuorokausilepo 11 t Lepoaika voidaan kolme kertaa viikossa lyhentää yhdeksään tuntiin. Lyhennystä ei tarvitse korvata vapaa-aikana. Esimerkki (24 t) Ajoa 10 t Tauot 1,5 t (2 x 45 min) Muuta työtä 3,5 t Vuorokausilepo Vaihtoehtoisesti vuorokautinen lepoaika voidaan pitää kahdessa osassa, joista ensimmäinen on vähintään kolme tuntia ja jälkimmäinen vähintään yhdeksän tuntia. Esimerkki (24 t) Ajoa 4,5 t Jaetun vrklevon 1. osa: 3 t Ajoa 4,5 t 45 min Ajoa 1 t Muuta työtä 1 t 15 min Jaetun vuorokausilevon 2. osa: Monimiehityksessä vuorokausilepo on vähintään yhdeksän tuntia 30 tunnin ajanjaksossa. Esimerkki (30 t) Kuljett aja 1 Ajoa 4,5 t 45 min Ajoa 4,5 t 45 min Ajoa 1 t Vuorokausilepo Kuljett aja 2 Ajoa 4,5 t 45 min Ajoa 4,5 t 45 min Ajoa 1 t Vuorokausilepo Esimerkissä on kyse kaksoismiehitystilanteesta, jossa molemmat kuljettajat ovat velvollisia lähtemään samalla ajoneuvolla samaan aikaan. Ajoneuvo voi näiden kahden kuljettajan toimesta liikkua yhtämittaisesti enintään 20 tuntia, koska molemmilla kuljettajilla voi ajoa olla enintään 10 tuntia ja koska tauot voi viettää liikkuvassa ajoneuvossa. Vuorokausilepoa ei voi viettää liikkuvassa ajoneuvossa. 3. VUOROKAUTISET AJOAJAT Vuorokautinen ajoaika saa olla enintään yhdeksän tuntia. Vuorokautista ajoaikaa voidaan kaksi kertaa viikossa pidentää enintään kymmeneen tuntiin.
11 4. VIIKOTTAISET ENIMMÄISAJOAJAT Ajoaika on viikossa enintään 56 tuntia. Kahden peräkkäisen viikon aikana ajoaika voi olla kuitenkin enintään 90 tuntia. Esimerkki 1. vko 2. vko 3. vko 4. vko Ajoa 34 t Ajoa 56 t Ajoa 34 t Ajoa 56 t 90 t 90 t 90 t
12 5. VIIKOTTAISET LEPOAJAT Viimeistään kuudennen ajovuorokauden jälkeen kuljettajan on pidettävä viikkolepo. Viikkolevon pituus on vähintään 45 tuntia, jota voidaan lyhentää kerran peräkkäisen kahden viikon aikana vähintään 24 tuntiin. Lyhennys on korvattava vastaavalla vapaa-ajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua jonkin toisen vähintään yhdeksän tunnin pituisen lepoajan yhteydessä. Esimerkki 1. vko 2. vko 3. vko 4.vko Vko-lepo Vko-lepo 24 t 45 t Vko-lepo 45 t Vko-lepo 24 t 6. TYÖ VÄHIMMÄISLEPOAIKOINA Mikään työ- tai virkasuhteessa tehty työ kuljetusalalla tai sen ulkopuolella ei ole mahdollista asetuksessa tarkoitetun vähimmäisvuorokausi- tai vähimmäisviikkolevon aikana. Yksityisyrittäminen ja muu itselle tehty työ on mahdollista vähimmäisvuorokausi- tai vähimmäisviikkolevon aikana. Esimerkki (24 t) 10 t Ajaa asetuksen piirissä olevaa kuorma-autoa 1,5 t Tauot (2 x 45min) 3,5 t Kaikki muu työ; esim. kuormaautonkuljettajan työhön liittyvät lastaus- ja purkutyöt sekä toisessa työsuhteessa tehdyt työt (taksinkuljettaminen, siivoustyö jne) Lyhennetty vuorokausilepo Esimerkki (24 t) MA 10 t Ajaa asetuksen piirissä olevaa ajoneuvoa 1,5 t Tauot (2 x 45min) 3,5 t Kaikki muu työ samassa tai eri yrityksessä Lyhennetty vuorokausilepo TI 10 t Ajaa asetuksen piirissä olevaa ajoneuvoa 1,5 t Tauot (2 x 45min) 3,5 t Kaikki muu työ samassa tai eri yrityksessä Lyhennetty vuorokausilepo
13 KE Ajaa asetuksen piirissä olevaa ajoneuvoa 1,5 t Tauot (2 x 45min) 4,5 t Kaikki muu työ samassa tai eri yrityksessä Lyhennetty vuorokausilepo TO Ajaa asetuksen piirissä olevaa ajoneuvoa 1,5 t Tauot (2 x 45min) 2,5 t Kaikki muu työ samassa tai eri yrityksessä 11 t Vuorokausilepo PE Ajaa asetuksen piirissä olevaa ajoneuvoa 1,5 t Tauot (2 x 45min) 2,5 t Kaikki muu työ samassa tai eri yrityksessä 11 t Vuorokausilepo LA Ajaa asetuksen piirissä olevaa ajoneuvoa 45 min 14 t 15min Lyhennetty viikkolepo (24 t) SU 45min Lyhennetty viikkolepo (24 t) 14 t 15 min Kaikki muu työ samassa tai eri yrityksessä taukoineen
14 7. ESIMERKKI ENIMMÄISAJO- JA VÄHIMMÄISLEPOAJOISTA Esimerkkiä laadittaessa on käytetty ajo- ja lepoaika-asetuksen mahdollistamia vuorokautisia ja viikottaisia enimmäisajoaikoja ja vähimmäislepoaikoja. VIIKKO 1 MA Klo 0.00 11.30 20.30 1. pidennetty vrkajoaika (10 t) + tauot (1,5 t) 1. lyhennetty vrk-lepo () 2. pidennetty vrk-ajoaika (10 t) alkaa TI 0.00 8.00 17.00 2. pidennetty vrkajoaika jatkuu + tauot (1,5 t) 2. lyhennetty vrk-lepo () Vrk-ajoaika () alkaa + tauko (45 min) KE 0.00 2.45 11.45 21.30 Vrk-ajoaika jatkuu 3. lyhennetty vrklepo () Vrk-ajoaika () + tauko (45 min) Vrk-lepo (11 t) alkaa TO 0.00 8.30 18.15 Vrk-lepo jatkuu Vrk-ajoaika () + tauko (45 min) Vrk-lepo (11 t) alkaa PE 0.00 5.15 15.00 Vrk-lepo jatkuu Vrk-ajoaika () + tauko (45 min) LA 0.00 SU 0.00 Viikottainen ajoaika (56 t) täyttyy perjantaina klo 15.00, joten ajoa ei voi jatkaa. Viikkolepo on sijoitettava perjantain klo 15.00 ja sunnuntain klo 24.00 väliseen aikaan.
15 VIIKKO 2 MA 0.00 11.30 20.30 1. pidennetty vrkajoaika (10 t) + tauot (1,5 t) 1. lyhennetty vrk-lepo () 2. pidennetty vrk-ajoaika (10 t) alkaa TI 0.00 8.00 17.00 2. pidennetty vrkajoaika jatkuu + tauot (1,5 t) 2. lyhennetty vrk-lepo () Vrk-ajoaika () alkaa + tauko (45 min) KE 0.00 2.45 11.45 17.30 Vrk-ajoaika jatkuu 3. lyhennetty vrklepo () Jäljellä oleva ajoaika 5 t + tauko (45 min) TO 0.00 PE 0.00 LA 0.00 SU 0.00 Viikon 1 ja 2 yhteenlaskettu ajoaika (90 t) täyttyy keskiviikkona klo 17.30, joten ajoa ei voi jatkaa. Viikkolepo on sijoitettava keskiviikon klo 17.30 ja sunnuntain klo 24.00 väliseen aikaan.