Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 1 (10) Kaupunginhallitus, 221, 20.12.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 26, 28.11.2016 Kaupunginhallitus, 201, 19.12.2016 221 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM 2017 2031 TRE:8083/10.00.02/2016 Kaupunginhallitus, 20.12.2016, 221 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Kehityspäällikkö Reijo Väliharju, puh. 050 388 0901, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma 2017-2031 hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. PALMin merkittävimpien investointien osalta tehdään myöhemmässä suunnittelussa investoinnin hyötykustannuslaskelma investointipäätöksen tueksi. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma 2017-2031 hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Perustelut Asia jäi pöydälle 19.12.2016. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Kokouskäsittely Reijo Väliharju ja Elina Karppinen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa.
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 2 (10) Anneli Kivistö, Juha Yli-Rajala ja Anna-Kaisa Heinämäki saapuivat kokoukseen keskustelun aikana. Petri Siuro teki seuraavan lisäponsiehdotuksen: "PALMin merkittävimpien investointien osalta tehdään myöhemmässä suunnittelussa investoinnin hyötykustannuslaskelma investointipäätöksen tueksi." Sirkkaliisa Virtanen kannatti Siuron ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi Siuron lisäponsiehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Sisko Hiltunen, Virpi Ekholm, Taru Hurme, Jukka Männikkö, Reijo Väliharju, Milko Tietäväinen, Ari Vandell Liitteet 1 PALM 2017-2031 liikelaitosten investointien hankekortit 2 PALM2017-2031_peruskaupungin investointien hankekortit.pdf 3 PALM 2017_2031_raportti_13122016.pdf Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 28.11.2016, 26 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Päätös Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma 2017-2031 hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Anna-Kaisa Ikonen poistui tämän asian käsittelyn alkaessa ja varajäsen Jouni Markkanen saapui kokoukseen. Jaakko Mustakallio siirtyi puheenjohtajaksi. Mikko Nurminen, Elina Karppinen ja Reijo Väliharju olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Pertti Virtanen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 3 (10) Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille 2017 2031. Maankäytön toteutusohjelma asuntorakentamisen osalta on laajennettu vuosille 2017 2040 vastaamaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoitejaksoa. Kuluvan vuoden aikana PALM-suunnitelmaa on kehitetty siten, että nyt on siirrytty aluetason tarkastelusta yksittäisten tonttien ja kaava-alueiden käsittelyyn. Samanaikaisesti on tihennetty väestösuunnitteessa käytettyä aluejakoa vajaasta kahdestakymmenestä alueesta yli viiteenkymmeneen alueeseen. PALM-suunnitelmassa laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. PALM-suunnitelma synkronoidaan vuosittain samaan aikaan laadittavien kaavoitusohjelmien kanssa ja sitä hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun yhtenä lähtötietona. Suurimmista hankkeista esitetään hankkeiden laajuudet, aikataulut ja rahoitus. Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä 2017 2025 on noin 1,5 miljardia euroa. Investointeja tulee tarkastella kriittisesti ja tavoitella kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämistä, sillä vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä käsitelty investointikehitys edellyttää merkittävää investointien priorisointia. Peruskaupungin kannalta merkittävin investointitarve kohdistuu kaupunki-infran rakentamiseen. Liikelaitosten osalta merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen investointeihin. Raitiotiejärjestelmä on päätetty toteuttaa yhtiömuodossa. Tampereelle kohdistuva väestönkasvu on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmassa tavoitteena on lähes 200 000 asuinkerrosneliömetrin ja noin 1900 asunnon rakentuminen vuosittain. Merkittävimmät aluerakentamis- ja infrainvestoinnit on ajoitettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupunkivetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. Toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tämä tosin edellyttää investointien kohdistamista useammille alueille, joka ei ole
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 4 (10) kaikkien kustannustehokkain tapa investoinneissa. Tällöin pystytään kuitenkin tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnänkin on todettu jakautuvan. Keskeisimmät lähivuosien uudet asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Ranta-Tampella, Niemenranta ja Härmälänranta. Lähivuosien aikana käynnistyy rakentaminen Ojalassa, Santalahdessa, Hervantajärvellä ja Eteläpuistossa. Tulevaisuuden merkittävin rakentamisalue on Lielahden vanhan tehdasalueen muuttaminen Hiedanrannan uudeksi kaupunginosaksi. Merkittäviä täydennysrakentamisen alueita ovat keskustan lisäksi Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien lisäksi etelän suunta. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Lisäksi ohjelmassa nousevat esiin alakeskusten kehittäminen ja raitiotiehen tukeutuvat täydennysalueet. Etelän suunnan merkittävä painottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista mm. seudun väestön kasvutavoitteen ja investointiraamin asettamissa reunaehdoissa. Vuores on lähivuosien keskeinen rakentamisalue myös pientalojen osalta. Pientalotonttitarjontaa tulee lähivuosina myös Hervantajärven ja Ojalan uusille alueille. Nurmi-Sorilan ja Turtola alueiden toteuttaminen alkaa 2020-luvun puolessa välissä. Merkittävä osa eli noin 40 000 kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdennetaan edellä mainittujen kohteiden lisäksi kantakaupungin alueelle. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua yhdessä lähialueen asukkaiden kanssa, jotta hankkeiden toteuttamiselle saadaan riittävä hyväksyntä. Maankäytön toteutusohjelmassa on painotettu kaupungin omassa omistuksessa olevien alueiden rakentumista, sillä tällä hetkellä rakennettavista alueista lähes puolet on yksityisessä omistuksessa. Tampereen toteutunut asuntorakentaminen 2000-luvulla on ollut keskimäärin 163 000 k-m2 vuodessa. Toteutunutta asuntorakentamista kuvaava luku perustuu rakentuneiden tonttien kokonaisrakennusoikeuksiin, ja on siten vertailukelpoinen olemassa olevaa tonttivarantoa kuvaavan luvun kanssa. Asuntorakentamisen tonttivarantoa on Tampereella yhteensä hieman yli miljoona kerrosneliömetriä. Kun tämä noin miljoonan kerrosneliömetrin volyymi suhteutetaan toteutuneeseen asuntorakentamisen volyymiin, voidaan todeta että olemassa olevan asuntorakentamisen tonttivarannon määrä vastaa noin kuuden vuoden asuntorakentamisen edellyttämää kerrosalatarvetta. Hieman yli puolet asuntorakentamisen tonttivarannosta (53 prosenttia) on kaupungin omistamalla
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 5 (10) maalla, mutta kaupungin omistuksen osuus varannosta vaihtelee huomattavasti alueittain. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Rusko. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Aitovuoren alueet. Näiden alueiden toteutumisen jälkeen kantakaupungin alueelta ei ole löydettävissä merkittäviä uusia alueita erityisesti tuotannolliseen toimintaan, joten työpaikka-alueiden toteutussuunnitelmassa on oletettu näiden alueiden rakentuvan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti erityisesti lentoaseman läntisen kehätien ja valtatie 3 väliselle alueelle eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien alueelle. Yleisten alueiden rakentamisen osalta investointikehys merkitsee saneerausinvestointien vähentymistä noin 50 prosenttia lähivuosien aikana, jos kaikkia uusia alueita päästään toteuttamaan. Näiden alueiden toteuttamisen aikatauluihin, ratkaisuihin ja kustannuksiin saattavat vaikuttaa merkittävästi tarkemmassa suunnittelussa esiin tulevat esimerkiksi luontoarvoihin liittyvät tekijät. SOTE investoinnit tarkastellaan edelleen osana tilakeskuksen investointien suunnittelua. SOTE uudistuksen vuoksi nämä eivät erittäin suurella todennäköisyydellä tule olemaan kaupungin investointeja, mutta investointien mahdollistamiseksi palveluntarpeen kannalta oikeaan aikaan, kaupunki jatkaa kuitenkin niiden valmistelua (tarpeen selvittämistä ja hankesuunnittelua). Investointikehys tarkoittaa yli 50 prosentin karsintatarvetta tilahankkeisiin. Tämä asettaa merkittävän paineen palvelumallityölle. Kaupungin tilainvestoinnit painottuvat lähivuosina lähes pelkästään perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jos mukaan ei lasketa SOTE investointeja. Liitteet 1 PALM 2017-2031 liikelaitosten investointien hankekortit Kaupunginhallitus, 19.12.2016, 201 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 6 (10) Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma 2017-2031 hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Reijo Väliharju ja Elina Karppinen olivat läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille 2017 2031. Maankäytön toteutusohjelma asuntorakentamisen osalta on laajennettu vuosille 2017 2040 vastaamaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoitejaksoa. Kuluvan vuoden aikana PALM-suunnitelmaa on kehitetty siten, että nyt on siirrytty aluetason tarkastelusta yksittäisten tonttien ja kaava-alueiden käsittelyyn. Samanaikaisesti on tihennetty väestösuunnitteessa käytettyä aluejakoa vajaasta kahdestakymmenestä alueesta yli viiteenkymmeneen alueeseen. PALM-suunnitelmassa laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. PALM-suunnitelma synkronoidaan vuosittain samaan aikaan laadittavien kaavoitusohjelmien kanssa ja sitä hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun yhtenä lähtötietona. Suurimmista hankkeista esitetään hankkeiden laajuudet, aikataulut ja rahoitus. Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä 2017 2025 on noin 1,5 miljardia euroa. Investointeja tulee tarkastella kriittisesti ja tavoitella kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämistä, sillä vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä käsitelty investointikehitys edellyttää merkittävää investointien priorisointia.
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 7 (10) Peruskaupungin kannalta merkittävin investointitarve kohdistuu kaupunki-infran rakentamiseen. Liikelaitosten osalta merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen investointeihin. Raitiotiejärjestelmä on päätetty toteuttaa yhtiömuodossa. Tampereelle kohdistuva väestönkasvu on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmassa tavoitteena on lähes 200 000 asuinkerrosneliömetrin ja noin 1900 asunnon rakentuminen vuosittain. Merkittävimmät aluerakentamis- ja infrainvestoinnit on ajoitettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupunkivetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. Toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tämä tosin edellyttää investointien kohdistamista useammille alueille, joka ei ole kaikkien kustannustehokkain tapa investoinneissa. Tällöin pystytään kuitenkin tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnänkin on todettu jakautuvan. Keskeisimmät lähivuosien uudet asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Ranta-Tampella, Niemenranta ja Härmälänranta. Lähivuosien aikana käynnistyy rakentaminen Ojalassa, Santalahdessa, Hervantajärvellä ja Eteläpuistossa. Tulevaisuuden merkittävin rakentamisalue on Lielahden vanhan tehdasalueen muuttaminen Hiedanrannan uudeksi kaupunginosaksi. Merkittäviä täydennysrakentamisen alueita ovat keskustan lisäksi Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien lisäksi etelän suunta. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Lisäksi ohjelmassa nousevat esiin alakeskusten kehittäminen ja raitiotiehen tukeutuvat täydennysalueet. Etelän suunnan merkittävä painottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista mm. seudun väestön kasvutavoitteen ja investointiraamin asettamissa reunaehdoissa. Vuores on lähivuosien keskeinen rakentamisalue myös pientalojen osalta. Pientalotonttitarjontaa tulee lähivuosina myös Hervantajärven ja Ojalan uusille alueille. Nurmi-Sorilan ja Turtola alueiden toteuttaminen alkaa 2020-luvun puolessa välissä. Merkittävä osa eli noin 40 000 kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdennetaan edellä mainittujen kohteiden lisäksi kantakaupungin alueelle. Näiden hankkeiden
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 8 (10) toteuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua yhdessä lähialueen asukkaiden kanssa, jotta hankkeiden toteuttamiselle saadaan riittävä hyväksyntä. Maankäytön toteutusohjelmassa on painotettu kaupungin omassa omistuksessa olevien alueiden rakentumista, sillä tällä hetkellä rakennettavista alueista lähes puolet on yksityisessä omistuksessa. Tampereen toteutunut asuntorakentaminen 2000-luvulla on ollut keskimäärin 163 000 k-m2 vuodessa. Toteutunutta asuntorakentamista kuvaava luku perustuu rakentuneiden tonttien kokonaisrakennusoikeuksiin, ja on siten vertailukelpoinen olemassa olevaa tonttivarantoa kuvaavan luvun kanssa. Asuntorakentamisen tonttivarantoa on Tampereella yhteensä hieman yli miljoona kerrosneliömetriä. Kun tämä noin miljoonan kerrosneliömetrin volyymi suhteutetaan toteutuneeseen asuntorakentamisen volyymiin, voidaan todeta että olemassa olevan asuntorakentamisen tonttivarannon määrä vastaa noin kuuden vuoden asuntorakentamisen edellyttämää kerrosalatarvetta. Hieman yli puolet asuntorakentamisen tonttivarannosta (53 prosenttia) on kaupungin omistamalla maalla, mutta kaupungin omistuksen osuus varannosta vaihtelee huomattavasti alueittain. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Rusko. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Aitovuoren alueet. Näiden alueiden toteutumisen jälkeen kantakaupungin alueelta ei ole löydettävissä merkittäviä uusia alueita erityisesti tuotannolliseen toimintaan, joten työpaikka-alueiden toteutussuunnitelmassa on oletettu näiden alueiden rakentuvan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti erityisesti lentoaseman läntisen kehätien ja valtatie 3 väliselle alueelle eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien alueelle. Uutena merkittävänä liikenneinvestointina esitetään toteutettavaksi vuosina 2018-2020 keskustan maanalainen eritasoliittymä Rantaväylän tunneliin. Eritasoliittymällä parannetaan merkittävästi keskustan liikenteellistä saavutettavuutta, kytkemällä keskustan kehä Rantaväylän tunneliin uudella ajoneuvoyhteydellä. Yleisten alueiden rakentamisen osalta investointikehys merkitsee saneerausinvestointien vähentymistä noin 50 prosenttia lähivuosien aikana, jos kaikkia uusia alueita päästään toteuttamaan. Näiden alueiden toteuttamisen aikatauluihin, ratkaisuihin ja kustannuksiin saattavat vaikuttaa merkittävästi tarkemmassa suunnittelussa esiin tulevat esimerkiksi luontoarvoihin liittyvät tekijät. SOTE investoinnit tarkastellaan edelleen osana tilakeskuksen investointien suunnittelua. SOTE uudistuksen vuoksi nämä eivät erittäin suurella todennäköisyydellä tule olemaan
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 9 (10) kaupungin investointeja, mutta investointien mahdollistamiseksi palveluntarpeen kannalta oikeaan aikaan, kaupunki jatkaa kuitenkin niiden valmistelua (tarpeen selvittämistä ja hankesuunnittelua). Investointikehys tarkoittaa yli 50 prosentin karsintatarvetta tilahankkeisiin. Tämä asettaa merkittävän paineen palvelumallityölle. Kaupungin tilainvestoinnit painottuvat lähivuosina lähes pelkästään perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jos mukaan ei lasketa SOTE investointeja. Liitteet 1 PALM 2017-2031 liikelaitosten investointien hankekortit 2 PALM2017-2031_peruskaupungin investointien hankekortit.pdf 3 PALM 2017_2031_raportti_13122016.pdf
Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2016 10 (10) Oikaisuvaatimus 221 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta, osoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, 33101 Tampere. Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla: kirjaamo@tampere.fi. Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.