MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY

Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS 14.02.2014 ARY ARY VKOL Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19 A PL 669 FI 20701 Turku, Finland Puhelin +358 10 241 4000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi

Yhteenveto Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Maskun kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Maskun vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2040 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Maskun kunnassa vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä. Vuonna 2013 Maskun vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon liittyjien määrä oli 7 960 ja liittymisaste oli 80 %. Vesijohtoverkoston liittymisasteen ennustetaan kasvavan 85 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Vedenkulutuksen ennustetaan olevan n. 1 800 m 3 /d vuonna 2040. Maskun jätevesiviemäriverkostoon johdetut jätevedet pumpataan siirtoviemäreitä pitkin Raisioon ja edelleen Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vuonna 2013 jätevesiviemäriverkostoon liittyneiden määrä oli 4 885 ja liittymisaste oli n. 50 %. Jätevesiviemäriverkoston liittymisasteen ennustetaan kasvavan 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2040 jätevesiviemäriverkostoon ennustetaan johdettavan jätevettä keskimäärin 1 900 m 3 /d. Kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkoston ulkopuolella on n. 5 120 asukasta, joiden jätevedenkäsittely on kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyn varassa. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on 15.03.2016 asti. Vedenhankinnassa keskeisin kehittämistoimenpide on yhdysvesijohdon rakentaminen Raisioon, joka mahdollistaa tekopohjaveden hankkimisen Turun Seudun Vedeltä. Vesijohdon suunnittelun yhteydessä tulee selvittää viemärin rakentamista samassa yhteydessä lisäämään nykyisen siirtoviemärin välityskykyä. Muut kehittämishankkeet koskevat vesijohtoverkoston ylläpitoa, riittävän verkostopaineen varmistamista ja kiertoyhteyksien luomista verkostoon. Jätevesien käsittelyssä ja viemäröinnissä kehittämishankkeet liittyvät viemäriverkoston vuotovesien vähentämiseen. Jätevesimäärän vähentäminen vaikuttaa jätevedenkäsittelynkäsittelyn kustannuksiin sekä ylivuotojen ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisyyn. Lisäksi viemäriverkostoa saneerataan saneerausohjelman mukaisesti ja Nousiainen-Masku -siirtoviemärin välityskykyä parannetaan. Uusia vesihuoltoverkostoja rakennetaan pääasiassa uusien asemakaava-alueiden rakentuessa. Tiedot kunnan tulevista toiminta-alueista ja tavoitteellisista vesiosuuskunnan/- yhtymän toiminta-alueista on esitetty suunnitelman liitteenä. Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19 A PL 669 FI 20701 Turku, Finland Puhelin +358 10 241 4000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi

Sisältö 1 Johdanto 1 2 Suunnittelualueen kuvaus 1 2.1 Väestö ja elinkeinot 1 2.2 Väestöennusteet 2 2.3 Kaavoitus, Maankäyttö ja Ympäristö 2 2.3.1 Maakuntakaavoitus 2 2.3.2 Yleiskaavoitus 3 2.3.3 Asemakaavoitus 3 2.3.4 Pohjavesialueet 3 2.3.5 Natura 2000 -alueet 4 3 Vesihuollon painopisteet ja tavoitteet 4 3.1 Pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat 4 3.2 Vesihuollon painopisteet ja periaatteet lähitulevaisuudessa 6 3.2.1 Painopisteet 6 3.2.2 Periaatteet 6 3.3 Rahoituksen ja tukemisen perusteet 7 3.3.1 Rahoitus maksuilla 7 3.3.2 Kunnan tuki vesiyhtymille ja osuuskunnille 8 3.3.3 Ulkopuolinen rahoitus 8 3.4 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen 8 3.5 Alueellinen yhteistyö 9 4 Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vesihuolto 9 4.1 Nykytila 9 4.1.1 Organisaatio ja hallinto 9 4.1.2 Veden hankinta ja jakelu 9 4.1.3 Jätevesien viemäröinti ja käsittely 14 4.1.4 Hulevedet 15 4.1.5 Alueellinen yhteistyö 15 4.2 Kehitysennusteet 15 4.2.1 Vedenkulutus ja vedenhankinta 15 4.2.2 Jätevesikuormitus ja puhdistus 16 4.3 Kehittämistarpeet 17 4.3.1 Vedenhankinta ja jakelu 17 4.3.2 Jätevedenkäsittely 17 5 Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuolto 17 5.1 Asutuksen sijoittuminen 17

5.2 Haja-asutuksen vesihuollon nykytila 17 5.2.1 Vesiyhtymät 17 5.2.2 Talousvesi 18 5.2.3 Jätevedet 18 5.2.4 Lietteet 19 5.2.5 Toimintavarmuus 19 5.3 Kehittämistarpeet 19 5.3.1 Talousvesi 19 5.3.2 Jätevedet 19 6 Kehittämissuunnitelma 20 6.1 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden määrittäminen 20 6.2 Kehittämistoimenpiteet 20 6.2.1 Vedenhankinta ja -jakelu 20 6.2.2 Viemäröinti ja jätevedenkäsittely 21 6.2.3 Uudet vesihuoltoverkostot 21 6.2.4 Taloudelliset vaikutukset 21 6.3 Suunnitelman toteutus 22 6.3.1 Suunnitelman hyväksyminen 22 6.3.2 Suunnitelman tarkentaminen ja muuttaminen 22 6.3.3 Suunnitelman ylläpito, valvonta ja tiedottaminen 22 Liitteet Liite 1 Liite 2 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen Kartat Kartta 101 Suunnitelmakartta, 1:45 000 Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, Askaisten alue, 1:20 000 Kartta 103 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, Lemun alue, 1:20 000 Kartta 104 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, Maskun alue, 1:20 000

1 JOHDANTO Maskun vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2040 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toimintaalueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Maskun kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Antti Ryynänen ja suunnittelijana Vesa Kolha. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Marika Nurmikko ja Kimmo Thessler Maskun kunnasta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Maskun kunta. Masku sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Varsinais- Suomen maakunnassa, Turun seutukunnassa sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Kunnan rajanaapureita ovat Naantali, Raisio, Rusko, Nousiainen, Mynämäki ja Taivassalo. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 204,1 km 2, josta maapinta-ala on 174,9 km 2 ja vesipinta-ala on 29,2 km 2. Vesipinta-alasta 1,2 km 2 on makeaa vettä ja 28,0 km 2 merivettä. Tärkeimmät taajama-alueet ovat Maskun keskusta, Lemun keskusta ja Askaisten keskusta. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Maskun kunnassa oli vuoden 2012 lopussa 9 671 asukasta. Alueen väestömäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Tilastokeskuksen mukaan kunnan asukasmäärä on noussut vuoden 1980 -alun tasosta yli 4 000 asukkaalla. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. 1 (22)

Taulukko 2.1 Kunnan (Masku, Lemu, Askainen) väestönkehitys vuosina 1980 2012 (Tilastokeskus). Vuosiluku 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2012 Väkiluku 5 209 5 961 6 887 7 399 7 763 8 606 9455 9671 Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2012 yhteensä 3 731 (keskimäärin 2,6 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä kunnassa vuonna 2012 oli yhteensä 925 (Tilastokeskus). Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus on 28 % ja alkutuotannon 6 %. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vuonna 2012 (Tilastokeskus). Toimiala kpl % Alkutuotanto 143 5,7 Teollisuus (jalostus) 706 28,2 Palvelut 1 593 63,6 Muut 60 2,4 Yhteensä 2 505 Vuonna 2012 yritystoimipaikkoja oli kunnassa noin 700 (Tilastokeskus). 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Maskun väestömäärän arvioidaan nousevan vuoteen 2040 asti, jolloin väestömäärä tulisi olemaan 13 232 asukasta. Kasvua tulisi vuoden 2012 lopusta noin 3 600 asukasta, eli keskimäärin 127 asukasta/vuosi. Seuraavassa taulukossa on esitetty Maskun väestöennuste vuoteen 2040. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen. Taulukko 2.3 Kunnan väestöennuste 2040 (Tilastokeskus). Vuosiluku 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Väkiluku 10 002 10 380 11 214 11 926 12 472 12 889 13 232 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1 MAAKUNTAKAAVOITUS Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavan on laatinut Varsinais-Suomen liitto. Voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistettu viidessä osassa. Seutukunnittain valmistellut kokonaismaakuntakaavat muodostavat yhdessä vaihemaakuntakaavojen kanssa ajantasakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan 20.03.2013. 2 (22)

Lisäksi Maskun alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 10.06.2013 hyväksymä tuulivoimavaihemaakuntakaava, jossa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. 2.3.2 YLEISKAAVOITUS Kanta-Maskun yleiskaava on hyväksytty valtuustossa 14.06.2010 ja se on saanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman koko Kanta-Maskun alueella 28.08.2012. Entisen Lemun alueella on vuonna 2005 hyväksytty Lemun keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavaan on laadittu muutos, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.01.2012. Askaisten alueen yleiskaava on hyväksytty vuonna 2004 ja on saanut lainvoiman. Yleiskaava korvaa vanhat osayleiskaavat ja rantayleiskaavan Koko Kanta-Maskun ja Lemun ranta-alueille laaditaan rantaosayleiskaava. Toteutusaikataulua ei ole päätetty. 2.3.3 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoitettuja alueita on Maskun keskustassa, Lemun keskustassa ja Askaisten keskustassa. Vuonna 2013 hyväksyttyjä asemakaavoja ovat: Piikavuoren asemakaava Piiksvuori IV asemakaava Riviera yritysalue, lounaisosan asemakaava Isosuon asemakaava Vireillä olevia asemakaavoja ovat: Rivieran yritysalue Golf-kentän alue Myllytorpan asemakaava Kauppatien asemakaava Askaisten pohjoisen ja itäisen keskustan asemakaava Sopolan asemakaava Iso-Heikkilän asemakaava Hallaseudun asemakaava Tulevia asemakaavahankkeita ovat: Hakkalan kaava Lemun keskustan, Almin puutarhan asemakaava Kurittulan koulun alueen asemakaava Kurittulan kylämäen asemakaava 2.3.4 POHJAVESIALUEET Kunnan alueella sijaitsee kokonaan tai osittain yhteensä kuusi luokiteltua pohjavesialuetta. Kaikki kuusi pohjavesialuetta on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alu- 3 (22)

eeksi (luokka I). Maskun vedenhankinnan kannalta tärkeimmät pohjavesialueet sijaitsevat kokonaan Maskun kunnan alueella. Linnavuoren, Karevansion ja Humikkala-Alhon I- luokan pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä yhteensä arviolta 2450 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa (kartat 101 A ja 101 B). Yhteenveto pohjavesialueista seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.4 Yhteenveto Maskun alueella sijaitsevista pohjavesialueista (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Pohjavesialue Pääsijainti-kuntluokka Koko- Arvio muodostuvan pohjaveden Alue- Muodostumisalue (km 2 naispinta- ala (km 2 ) ) määrästä (m 3 /d) Humikkala- Masku I 2,11 1,44 1600 Alho Linnavuori Masku I 0,84 0,46 450 Karevansuo Masku I 2,08 1,57 400 Livilä Mynämäki I 0,52 0,3 150 Lietsala Naantali I 2,22 1,06 700 Kangenmiekka Rusko I 1,52 1,0 700 2.3.5 NATURA 2000 -ALUEET Kunnan alueella sijaitsee viisi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnassa sijaitsevat Natura-alueet, niiden pinta-alat ja Naturaverkostoon liittämisen peruste. Natura-alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevissa kartoissa (Kartat 101 A ja 101 B). Taulukko 2.5 Kunnassa sijaitsevat Natura 2000 -alueet (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Natura 2000 -alue Sijainti Pinta-ala (ha) Peruste Mietoistenlahti Mynämäki, Askainen, Lemu 586 SPA Oukkulanlahti Askainen, Lemu, Masku 898 SPA Lemun lehdot Lemu, Masku 26 SCI Kurjenrahka Turku, Mynämäki, Masku, Vahto, Yläne, 3 093 SCI Pöytyä, Aura Hallusvuori Masku 19 SCI SCI=(Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT 4 (22) Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan

toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä (pohjavesialueet), jotka teknis-taloudellisesti mahdollisia Suojellaan raakavesilähteet Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla Kehitetään yhteistyötä vesihuoltopalvelujen tarjoamisessa naapurikuntien kanssa 5 (22)

3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA 3.2.1 PAINOPISTEET 6 (22) Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkoston saneeraus Tärkein painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Uusien asemakaava-alueiden toteutuessa niille laajennetaan vesihuoltoverkosto ja ne liitetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Lisäksi nykyisillä toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Vesihuoltoverkoston, erityisesti jätevesiviemäriverkoston, riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia. 2. Vesijohto- ja siirtoviemäriyhteydet Raisioon Vedenhankinnan varmistamiseksi ja lisäveden johtamiseksi tullaan toteuttamaan uusi yhdysvesijohto Raisioon. Samassa yhteydessä tulee tutkia siirtoviemärikapasiteetin lisäämistä uudella viemärillä. 3. Haja-asutuksen jätevesihuolto Haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamisen edistäminen. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on 15.03.2016 asti. Osuuskuntamuotoisten keskitettyjen jätevesiratkaisujen rakentamista tuetaan tarjoamalla neuvontaa ja avustusta esim. suunnitelmien laatimiseen. 3.2.2 PERIAATTEET Kunnan vesihuollon järjestelyissä ja kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla noudatetaan seuraavia periaatteita: Kunnan vesihuoltolaitos toimii kirjanpidossa eriytettynä yksikkönä, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa työpäällikkö ja ohjauksesta tekninen lautakunta Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkon, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin piiriin. Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Uusien ja nykyisten asemakaava-alueiden toteutuessa niille laajennetaan vesihuoltoverkosto Rakennetaan viemäriverkostoa tarpeelliseksi katsottuihin haja-asutusalueiden asutuskeskittymiin pääosin osuuskuntien ja yhtymien toimesta

Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti Kunnan vesihuoltolaitoksen tulevat toiminta-alueet sekä tavoitteelliset vesiosuuskunnan/-yhtymän toiminta-alueet pyritään toteuttamaan vuoteen 2020 mennessä. Tulevalla toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lisäaikaa talousjätevesiasetuksen määräaikaan (vuoteen 2016 mennessä). Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho Alueiden priorisoinnissa (aikataulutus) otetaan huomioon kustannusvastaavuus, asukasjoukon tarve ja ympäristönäkökulmat Uudet viemäröintialueet jaetaan kahteen ryhmään: I. Tulevat toiminta-alueet / kunnan vesihuoltolaitos Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa Normaali liittymismaksu II. Tavoitteelliset toiminta-alueet / vesiosuuskunta/-yhtymä Esim. osuuskunta toteuttaa, ei kunnan vesihuoltolaitos Osuuskunta perii kustannukset jäseniltä Neuvottelut kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa osuuskunnan runkoverkoston haltuunotosta voidaan aloittaa aikaisintaan 10 vuoden kuluttua rakentamisesta Osuuskunnan suunnitelmat tulee hyväksyttää kunnassa Vesiosuuskunnan/-yhtymän tulee hyväksyttää toiminta-alueensa ennen vuotta 2016. Tällöin alueen kiinteistöt saavat lisäajan oman järjestelmänsä parantamisesta siihen asti, kunnes vesiyhtymän verkoston on rakennettu. Mikäli toiminta-aluetta ei määritetä, koskee alueen kiinteistöjä talousjätevesiasetuksen määräykset ja aikarajat. Viemäriverkkojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee olla asetuksen mukaiset 15.03.2016 mennessä Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia laadittavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERUSTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. 3.3.1 RAHOITUS MAKSUILLA Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan taksan kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat 7 (22)

vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). 3.3.2 KUNNAN TUKI VESIYHTYMILLE JA OSUUSKUNNILLE Kunta tukee perustettavia vesiyhtymiä seuraavasti: 1. Kunnan vesihuoltolaitos perii vesiyhtymältä yhden erikseen määritetyn liittymismaksun. Yhtymän asiakkailta ei kunnan vesihuoltolaitos peri liittymismaksua. 2. Kunta antaa asiantuntija-apua ja opastusta vesiyhtymille 3. Vesiyhtymien suunnitelmat tarkastetaan ja hyväksytään kunnassa 4. Neuvottelut kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa vesiyhtymän runkoverkoston haltuunotosta voidaan aloittaa aikaisintaan 10 vuoden jälkeen rakentamisesta. Päätös vastaanottamisesta tehdään tapauskohtaisesti. Kunnan vesihuoltolaitos ei ota vastaan kiinteistökohtaisia pumppaamoja 3.3.3 ULKOPUOLINEN RAHOITUS Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta. Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 20 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Lisäksi suuria kuntien ja taajamien välisiä hankkeita tuetaan erikseen (ns. valtion vesihuoltotyöt). Näille hankkeille valtion tuen osuus on noin 30 40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELYkeskukselle. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä 8 (22)

ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Kunnan tulee osallistua alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä. Mahdollinen yhteistyö voidaan toteuttaa kuntien ja laitosten välisin sopimuksin tai yhteisen organisaation kautta. Yhteinen organisaatio voi vastata vain tietyn palvelun tuottamisesta (esim. tukkuvesilaitos) tai vastata kokonaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaille (esim. alueellinen vesihuoltoyhtiö). 4 KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN VESIHUOLTO 4.1 NYKYTILA 4.1.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Kunnan vesihuollosta vastaa toiminta-alueellaan Maskun kunnan vesihuoltolaitos, joka on eriytetty kunnan kirjanpidosta. Laitoksen toimintaa ohjaa tekninen lautakunta. Laitoksen vastuuhenkilönä toimii kunnan tekninen johtaja. Vesihuoltolaitos ostaa tarvitsemansa veden Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä. 4.1.2 VEDEN HANKINTA JA JAKELU 4.1.2.1 Vedenottamot Maskun kunnassa vedenhankintaan käytetään pohjavettä. Vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä. Kuntayhtymällä on yhteensä kahdeksan pohjavedenottamoa, joista viisi on Maskussa (Humikkala, Alho, Kairinen, Laivonranta ja Karevansuo) ja kolme Nousiaisissa (Takkula, Varvannummi ja Sipilä). Kuntayhtymä toimittaa veden myös Nousiaisten kuntaan ja Naantalin kaupungin Velkuan ja Livonsaaren alueelle. Kuntayhtymän vedenottamoilla on Länsi-Suomen vesioikeuden tai Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvat vedenottoon. Lupamäärät ovat yhteensä 4 560 m 3 /d, josta Maskun ottamoiden osuus 2 650 m 3 /d ja Nousiaisten ottamoiden osuus 1 910 m 3 /d. 9 (22)

Maskussa on Humikkalan vuonna 2005 käyttöönotettu uusi käsittelylaitos. Humikkalan vedenkäsittelylaitoksessa Humikkalan ottamosta pumpattu vesi johdetaan ilmastustornien kautta alavesisäiliöön. Tarvittaessa vedet on mahdollista johtaa kalkkirouhealtaiden läpi ennen alavesisäiliöön siirtämistä. Kairisten ottamon vedet johdetaan hidassuodatuksen ja kalkkirouheen kautta alavesisäiliöön. Kairisten vesi on rauta- ja mangaanipitoista, jonka vuoksi se esikäsitellään hidassuodatuksella. Kairisten veden fluoridipitoisuus on sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ylärajassa. Viime vuosina Kairisten vedenottamoa ei ole käytetty, vaan se on toiminut varavedenottamona. Alhon ottamon vesi johdetaan Humikkalan alavesisäiliöön kalkkirouheen läpi. Alavesisäiliössä vedet sekoittuvat. Ennen verkostoon pumppausta vedet johdetaan UV-käsittelyn läpi. Karevansuon vedenkäsittelylaitoksella vesi johdetaan kalkkirouheen ja UV-käsittelyn läpi ennen verkostoon pumppaamista. Nousiaisissa on Sipilän vedenkäsittelylaitos, jolla on kolme kaivoa; Takkula 1,Takkula 2 ja Sipilä. Sipilän vedenkäsittelylaitoksella vesi kulkee kalkkirouheen ja UV-käsittelyn kautta. Varvanummen vesi pumpataan suoraan verkostoon. Varvannummen ottamolta saatava vesi on erittäin rautapitoista, jonka vuoksi ottamoa ei ole viime vuosina käytetty, vaan se on toiminut varavedenottamona. Maskun pohjavedenottamoiden veden laadulle on ominaista seuraavat asiat: Alhon ottamolla on alhainen ph ja kloridipitoisuus on nousussa. Humikkalassa on alhainen ph, alhainen happipitoisuus saattaa aiheuttaa rauta ja mangaanipitoisuudennousua. Kloridipitoisuus on myös nousussa. Karevansuolla on alhainen ph ja Kairisissa on korkeat rauta-, mangaani- ja fluoridipitoisuudet. Vuonna 2013 ottamoiden käyttö oli yhteensä 1 840 m 3 /d, josta Maskun ottamoiden käyttö oli 1 375 m 3 /d ja Nousiaisten ottamoiden 465 m 3 /d. Lisäksi Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä ostaa vettä Naantalista. Ostetun veden määrä vuonna 2013 oli 195 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamoista, ottoluvista, ottomääristä vuonna 2013 ja vedenkäsittelystä. 10 (22)

Taulukko 4.1 Tiedot Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamoista vuodelta 2013. Nimi Masku Pohjavesialue Rakennettu Lupavuosi Lupa (m 3 /d) Karevansuo Karevansuo 1988 Humikkala Alho Kairinen Laivonranta Humikkala- Alho Humikkala- Alho Käsittely Humikkalassa Humikkala- Alho Käsittely Humikkalassa Humikkala- Alho 1971 1967 L-S VEO 1978 L-S VEO 1971 L-S VEO 1966 L-S YLV 2005 L-S YLV 2005 Käyttö (m 3 /d) 250 164 1 100 403 800 414 500-2 650 393 Yhteensä 5 300 1 374 Nousiainen Sipilä Takkula 1989 Takkula Takkula 1991 Varvannummi Varvannummi L-S VEO 1989 L-S VEO 1998 L-S VEO 1996 Käsittely Alkalointi + UV Alkalointi + UV Käsittely Humikkalassa 350 97 Alkalointi+UV 1 200 382 360 - Yhteensä 1 910 480 Yhteensä 7 210 1 854 Käsittely Sipilässä Vedenottamoiden lisäksi Maskusta on yhdysvesijohdot Naantaliin ja Raisioon. Naantalin linjasta otetaan vettä 5 6 m 3 /d lähinnä johdon toiminnan ylläpitämiseksi. Raisioon on olemassa oleva vesijohto, mutta se on ollut suljettuna viimeiset seitsemän vuotta. Vesijohtoveden laatua valvotaan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. 4.1.2.2 Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt 7 960 asukasta. Liittymisaste on noin 80 %. Vuonna 2013 vesijohtoverkostoon pumpattiin (Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä ostettiin) yhteensä noin 1 322 m 3 /d vettä. Laskutettu vesimäärä oli keskimäärin 1 090 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on noin 18 %. Laskuttamattoman veden osuus on hieman noussut vuodesta 2008, jolloin se oli 13 %. Laskuttamattoman veden osuuden perusteella vesijohtoverkosto on kohtalaisessa kunnossa. Tavoitteellinen laskuttamattoman veden taso on alle 10 %. Ominaiskulutus on 11 (22)

noin 166 l/as d. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen vedenjakelusta. Taulukko 4.2 Tiedot Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen vedenjakelusta. Yksikkö 2012 2013 Asukkaat as 9 671 10 002 Liittyjämäärä 1) as 7 825 7 960 Liittymisaste % 81 80 Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä ostettu vesi m 3 /d 1 234 1 322 Laskutettu vesi m 3 /d 1 057 1 090 Ominaisvedenkulutus l/as d 158 166 Laskuttamaton vesi m 3 /d 176 232 Laskuttamaton vesi % 14 18 1) arvio Verkoston suurimpia vedenkuluttajia ovat Maskun neurologinen kuntoutuskeskus (23 m 3 /d), As Oy Maskun Härkälinna (16 m 3 /d), Luukan palvelukeskus (13 m 3 /d), Suomen Broiler Oy (12 m 3 /d), As Oy Maskun Kirkonseutu (9 m 3 /d) ja Maskun terveysasema (9 m 3 /d). Varsinaista vettä kuluttavaa teollisuutta ei ole. Kunnan vesihuoltolaitoksella on vesijohtoa yhteensä noin 230 km, joista Kanta-Maskusa 153 km, Askaisissa 27 km ja Lemussa 50 km. Suurin osa vesijohtoverkostosta on muovia. Valuraudan osuus on 280 m. Maskun keskustan koillisosassa on ylävesisäiliö. Säiliön tilavuus on 1 000 m 3 ja keskivedenpinta on tasolla +74 metriä merenpinnasta. 4.1.2.3 Poikkeusolojen vedenhankinta Vesihuoltolaitoksen varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus vuonna 2013 ja ennustettu varmuusluokitus vuonna 2040. 12 (22)

Taulukko 4.3 Maskun kunnassa sijaitseviin vedenottamoihin perustuva vedenhankinnan varmuusluokitus vuonna 2013 (Luokkarajat: I (> 120 l/as d), II (50 120 l/as d), III (5 50 l/as d), 0 (< 5 l/as d). Masku (omat) Masku (omat + Nousiainen) Liittyneet 7960 7960 Pääottamo (m 3 /d) 1100 (Humikkala) 1100 (Humikkala) Varaottamot (m 3 /d) 250 (Karevansuo) Poikkeus oloissa käytössä oleva vesi (l/as d) 31 III 250 + 1280 192 I Varmuusluokka Taulukko 4.4 Maskun kunnassa sijaitseviin vedenottamoihin perustuva vedenhankinnan varmuusluokitus vuonna 2040 (Luokkarajat: I (>120 l/as d), II (50-120 l/as d), III (5-50 l/as d), 0 (< 50 l/as d). Liittyneet Pääottamo (m 3 /d) Varaottamot (m 3 /d) Poikkeus oloissa käytössä oleva vesi (l/as d) Varmuusl muusluokka Masku (omat) 11 200 1100 (Humikkala) 250 (Karevansuo) 22 III Masku (omat + 1100 (Humikkala) Nousiainen) 11 200 250 + 1060 1) 117 II 1) Nousiaisten kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (laadittu vuonna 2011) Nousiaisten vedenkulutuksen on ennustettu vuonna 2030 olevan 777 m 3 /d. Nousiaisten vedenkulutukseksi vuonna 2040 on arvioitu 850 m 3 /d. Vuoden 2040 varmuusluokan ennusteessa ei ole huomioitu Masku-Raisio yhdysvesijohdon tuomaa vedenjakelun lisävarmuutta. Maskun kunnan alueella pääottamo on Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän Humikkalan vedenottamo. Alhon, Kairisten ja Laivonrannan ottamoita ei voida laskea varaottamoiksi, koska ne sijaitsevat samalla Humikkala-Alho -pohjavesialueella. Humikkalan ottamon ollessa pois käytöstä, saadaan Karevansuon ottamosta 250 m 3 /d vettä, joka vastaa vain 31 litraa asukasta kohti päivässä. Tavoitetaso on 120 l/as d. Maskusta on vesijohtoyhteydet Naantaliin, Raisioon ja Nousiaisiin. Poikkeustilanteessa tarvittava vesimäärä pyritään toimittamaan Nousiaisista, jossa sijaitsee kolme Masku- Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamoa. Nousiaisten kunnan alueella vedenkulutus oli vuonna 2013 keskimäärin 630 m 3 /d, jolloin ottamoiden lupamäärästä jäisi Maskun käyttöön 1280 m 3 /d. Tällöin käytössä olisi omat varaottamot mukaan lukien 192 l/as d, joka vastaa varmuusluokkaa I. Maskun kunnan verkostosta on myös yhteydet Ruskon kunnan Vahdon alueen ja Mynämäen kunnan vesijohtoverkostoihin sekä Naantaliin. 13 (22)

4.1.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY 4.1.3.1 Jätevesien viemäröinti Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt 4 885 asukasta. Liittymisaste on noin 50 %. Jätevettä on johdettu viemäriverkostosta käsiteltäväksi yhteensä 1 142 m 3 /d. Laskutetun jäteveden määrä on yhteensä 755 m 3 /d. Laskuttamattoman jäteveden osuus on noin 34 %. Tavoitetaso on alle 30 %. Seuraavassa on esitetty tiedot Maskun vesihuoltolaitoksen jätevesimääristä. Taulukko 4.5 Tiedot Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesi- ja liittyjämääristä. Yksikkö 2012 2013 Asukkaat as 9 671 10 002 Liittyjämäärä 1) as 4 710 4 885 Liittymisaste % 49 49 Jätevesi 2) m 3 /d 1 224 1 142 Laskutettu jätevesi m 3 /d 741 755 Jätevesimäärä/asukas l/as d 260 234 Laskuttamaton jätevesi m 3 /d 483 387 Laskuttamaton jätevesi % 39 34 1) arvio 2) Raisioon pumpattu ja Lemun jätevedenpuhdistamolle johdettu jätevesi Jätevesiviemäriverkoston pituus on yhteensä 105 km, josta on Kanta-Maskussa 76 km, Askaisissa 9 km ja Lemussa 20 km. Viemäriverkostosta on muovia 87 km ja betonia 5 km. Lopun 13 km:n materiaalista ei ole tietoa. Viemäriverkostoa on rakennettu lähinnä taajamiin. 4.1.3.2 Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus Maskun keskustan viemäriverkoston jätevedet johdetaan Raision kaupungin jätevesiviemäriverkostoon. Vuonna 2000 otettiin käyttöön siirtoviemärilinja, jota pitkin Raisioon alettiin johtaa Maskun jätevesien lisäksi Nousiaisten ja myöhemmin vuonna 2004 vielä Mynämäen jätevedet. Raision keskuspuhdistamon käyttö on lopetettu lokakuussa 2009, jonka jälkeen jätevedet on johdettu Turkuun Kakolanmäen keskuspuhdistamoon. Vuonna 2013 Lemun jätevedenpuhdistamo lopetettiin. Lemun ja Askaisten jätevedet johdetaan Masku-Raisio -siirtoviemäriin. 14 (22)

4.1.3.4 Puhdistamolietteet Lemun jätevedenpuhdistamon jäätyä pois käytöstä vuoden 2013 lopulla Maskun alueella ei synny puhdistamolietettä. 4.1.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle ja aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Yleisesti vanhoilla asuinalueilla ei ole erillisviemäröintiä, vaan hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Maskussa hulevesiverkosto on rakennettu uudemmille asemakaava-alueille; Humikkalaan, Tammialhoon, Karhunpuistoon, Rivieralle, Hirvijoelle, Akkoisiin, Leskenmäen ja Kankaisten alueelle. 4.1.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Maskun kunta omistaa yhdessä Nousiaisten kanssa yhteisen vedenhankinnasta vastaavan vesilaitoksen (Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä). Maskun keskustan alueen jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Maskun kunta on ollut mukana Turun Seudun Veden tekopohjavesihankkeessa. Maskulla on varaus Raision kaupungin vesikiintiöön. Maskun ja Raision välille on suunniteltu rakennettavaksi syöttövesijohto veden toimittamiseksi. Kunta on ollut mukana Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnassa (2010) sekä Turun seudun alueellista vesihuoltoyhtiötä koskevassa selvityksessä. 4.2 KEHITYSENNUSTEET 4.2.1 VEDENKULUTUS JA VEDENHANKINTA Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkostojen piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 80 %:sta noin 85 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkon piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin 3 240 uutta liittyjää. 15 (22)

Vedenkulutusennusteet perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Nykyisten asiakkaiden osalta ominaisvedenkulutuksen on arvioitu pysyvän nykyisellään (170 l/as d). Uusien liittyjien ominaisvedenkulutukseksi on arvioitu 150 l/as d. Vedenkulutuksen ennustetaan olevan vuonna 2040 noin 1 800 m 3 /d. Vedenkulutus kasvaa nykyisestä noin 475 m 3 /d eli 36 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty liittyjämäärän ja vedenkulutuksen ennuste vuoteen 2040. Taulukko 4.6 Maskun vedenkulutuksen ja vesijohtoverkoston liittyjämäärän ennuste vuoteen 2040. 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Asukkaat (as) 10 002 10 380 11 214 11 926 12 472 12 889 13 232 Liittyjämäärä (as) 7 960 8 400 9 200 9 900 10 500 10 900 11 200 Liittymisaste (%) 80 81 82 83 84 85 85 Vedenkulutus vuorokaudessa (m 3 /d) 1 322 1 400 1 500 1 600 1 700 1 750 1 800 Ominaisvedenkulutus (l/as d) 166 167 163 162 162 161 161 4.2.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS Arvioitaessa keskitettyyn viemäriverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon nykyiset viemäriverkostot ja verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, haja-asutusalueen siirto- ja paineviemärihankkeet). Pääpaino liittyjissä on uusilla kaava-alueilla. Liittymisasteen ennustetaan kasvavan nykyisestä 49 %:sta 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Näin ollen viemäriverkoston pariin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin 3 800 uutta liittyjää. Nykyisten asiakkaiden osalta viemäriverkostoon johdettavan jätevesimäärän asukasta kohti oletetaan pysyvän samana (235 l/as d). Uusien liittyjein osalta ominaisjätevesimääräksi on oletettu 200 l/as d. Jätevesimäärän ennustetaan olevan 1900 m 3 /d vuonna 2040. Kasvua nykyisiin määriin tulee noin 760 m 3 /d eli 66 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste jätevesiviemäriverkoston liittyjä- ja jätevesimäärästä vuoteen 2040. Taulukko 4.7 Maskun jätevesimäärän ja jätevesiviemäriverkoston liittyjämäärän ennuste vuoteen 2040. 2012 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Asukkaat (as) 10 002 10 380 11 214 11 926 12 472 12 889 13 232 Liittyjämäärä (as) 4 885 5 500 6 600 7 400 7 900 8 300 8 700 Liittymisaste (%) 49 53 59 62 63 64 66 Jätevesimäärä (m 3 /d) 1 142 1 250 1 500 1 650 1 750 1 850 1 900 Jätevesimäärä/asukas (l/as d) 234 227 227 223 222 223 218 16 (22) Sako- ja umpikaivolieteen vastaanottomäärät tulevat jatkossa nousemaan. Tähän vaikuttaa kiinteistökohtaisten puhdistamoiden rakentaminen ja valvonnan kiristyminen.

4.3 KEHITTÄMISTARPEET Maskun kunnassa vesihuoltoverkostojen alueella keskeisemmät kehittämistarpeet on lueteltu seuraavassa. 4.3.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU Uusien kaava-alueiden vesijohtoverkoston rakentaminen Vesijohtoverkoston paineen varmistaminen kaikissa kunnan osissa Vesijohtoverkoston kunnon ylläpitäminen ja vuotovesien vähentäminen Vesihuollon poikkeustilanteisiin varautuminen 4.3.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY Uusien kaava-alueiden viemäriverkostojen rakentaminen Vuotovesien vähentäminen koko kunnan alueella 5 KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN VESIHUOLTO 5.1 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Asutus on sijoittunut pääosin Maskun keskustaan, Piuhaan, Kustavintien varteen, Lemun keskustaan ja Askaisten keskustaan. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). 5.2 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella asuu noin 20 % kunnan asukkaista eli 2 042 asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä noin 310 m 3 /d (150 l/as d). Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu noin 51 % kunnan asukkaista eli 5 117 asukasta. Lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä 925, joista suurin osa on vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaiden arvioitu kokonaismäärä on 2310 asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö) ja teoreettinen vedentarve yhteensä 280 m 3 /d (120 l/as d). Vapaa-ajan asunnoista suurin osa on ilman vesivessaa, vesikalusteita tai paineellista vettä. Näissä asunnoissa vedenkulutus on todellisuudessa vähäistä, alle 50 l/as d. Vapaa-ajanasuntojen varustelutaso tulee jatkossa nousemaan, mikä lisää myös vedenkulutusta. 5.2.1 VESIYHTYMÄT Kunnan alueella on toiminnassa yksityisoikeudellisia vesiyhtymiä. Kaikki yhtymät tarjoavat jäsenilleen (liittyjilleen) vesijohtoveden ja liittymisen jätevesiviemäriin. Kaikkien yhtymien vesihuoltoverkostot on myös liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja vesiyhtymistä. 17 (22)

18 (22) Taulukko 5.1 Maskun kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät sekä tiedot toiminnasta sekä laskutetuista vesi- ja jätevesimääristä. Tiedot ovat vuodelta 2013. Osuuskunta/Yhtymä Toiminta Laskutettu jätevesi Laskutettu vesi (m 3 /a) (m 3 /a) Vastilan seudun jätevesiosuuskunta Viemäri 2047 - Iiroisten vesiosuuskunta Viemäri 4355 - Järäisten seudun jätevesiosuuskunta Viemäri 448 - Seivästöntien vesiosuuskunta Vesi ja viemäri 551 219 5.2.2 TALOUSVESI Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Vuoden 2002-2003 kuiva ajanjakso osoitti, että kuivana aikana alueella on ongelmia veden riittävyyden kanssa. 5.2.3 JÄTEVEDET Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2 3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 1.1.2004 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 1.1.2004, asetuksen vaatimusten on täytyttävä 15.03.2016 mennessä. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtä-

väksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen hajaasutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.2.4 LIETTEET Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä ei oteta vastaan Maskun kunnan alueella. Vuodesta 2009 alkaen lietteet on kuljetettu Turun Topinojalle Bio-Vakka Oy:n käsiteltäväksi. 5.2.5 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja erityisesti huollosta. 5.3 KEHITTÄMISTARPEET 5.3.1 TALOUSVESI Vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet. Ranta-alueille on kaavoituspainetta ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa levittämällä voidaan turvata vedenhankintaa. Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 5.3.2 JÄTEVEDET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä (yleisesti käytetty saostusta kahdessa saostussäiliössä ja jätevesien purkamista ojaan) ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on 15.03.2016 asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. 19 (22)

Kunnassa on useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Mikäli kumpikaan edellä mainituista vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, jää ainoaksi mahdollisuudeksi kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä. 6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Vesihuoltolain 7 :n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajan toiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolaitos huolehtii toimintaalueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Toiminta-alueeseen sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle ja viemäröinnille, jotka voivat olla erikokoisia. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä liittämiskohta kaikille toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille. Liittymiskohdasta eteenpäin kiinteistö vastaa vesihuoltolaitteistaan ja niiden yhteensopivuudesta verkostoon. Ennen toiminta-alueen päivityksen hyväksymistä kunnassa on toiminta-alueesta pyydettävä lausunto alueelliselta ELY-keskukselta. Lisäksi alueen kiinteistöillä on oltava tilaisuus tulla kuulluksi. Toiminta-alueiden määrityksen periaatteena on, että toiminta-alueet kattavat rakennetun verkoston sekä asemakaava-alueet. Tulevat asemakaava-alueet lisätään toimintaalueisiin, kun verkoston on niille rakennettu. Tulevat toiminta-alueet esitetään kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Maskun kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on määritetty aiemmin vuonna 2010 ja ne päivitetään tämän suunnittelutyön yhteydessä. Kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueet (luonnos) on esitetty liitteenä olevissa kartoissa (Kartat 102, 103 ja 104). 6.2 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.2.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinnassa keskeisin kehittämistoimenpide on yhdysvesijohdon rakentaminen Raisioon, joka mahdollistaa tekopohjaveden hankkimisen Turun Seudun Vedeltä. Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa hanke on aikataulutettu vuo- 20 (22)