1/2017. Heimosanomat. Suomi 100 -juhlavuoden kilpailun tulokset. Häme-teko 2016 laatan luovutus. Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen

1/2017 Heimosanomat Suomi 100 -juhlavuoden kilpailun tulokset Häme-teko 2016 laatan luovutus Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen

Sisältö 2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 5 Kutsu vuosikokoukseen 5 Valtakirjat 5 Esityslista 7 Toimintakertomus 2016 12 Toimintasuunnitelma 2017 13 Suomi 100 kilpailu 16 Häme-teko 2016 18 Minun Suomeni Kuvat: Marika Kantola Muista tehdä osoitteenmuutos yhteisön osoitteen muuttuessa, samoin henkilöjäsenen muuttaessa uuteen osoitteeseen. Jäsentiedote on luettavissa myös netissä pdf-tiedostona www.hameenheimoliitto.fi/jasentiedotteet 2

Pääkirjoitus Hyvä Hämeen Heimoliiton jäsen, Vuosi on jo taas vaihtunut kevääseen. Ihana valo voimistaa ja voimaannuttaa meidät kotiseutuihmiset uusiin haasteisiin ja kotiseututekoihin. Tämä vuosi on Suomen vuosi. Mitä kaikkea me saammekaan aikaan Suomi100 juhlavuoden teeman YH- DESSÄ tiimoilta? Hämeen Heimoliitto julkisti viime vuoden maaliskuussa taidekilpailun Suomi vuonna 2017 hämäläisin silmin. Voittajat on nyt valittu. Kilpailuraatiin kuuluivat Sirpa Taulu, Raija Torttila, Johanna Henttinen, Marika Kantola, Elisa Göös ja sihteerinä Sinikka Keino. Lämpimät onnittelumme voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille. Kaikki työt ovat esillä eri paikkakunnilla avattavissa näyttelyissä myöhemmin. Näyttelyn avajaiset ovat 2.4. Lahdessa. VUODEN 2016 HÄME-TEKO LAATALLA palkittiin Vanha Savotta, Jouko Vilkman perheineen, Luopioisten Rautajärveltä. Onnea vielä kerran myös koko perheelle. Hämeen Heimoliitto on toiminut yli 90 vuotta. Se on pitkä ja kunnioitettava taival kotiseututyön keskiössä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Maailma muuttuu vinhaa vauhtia. Uudet työtavat, yhdistystoiminnan muutokset, digitalisointi jne. tulevat myös kotiseututyöhön. Nuorten aktiivinen mukaantulo olisi välttämätöntä kotiseututyön jatkuvuuden ja uudenlaisen sähköisen osaamisja viestintäkulttuurin kannalta. Myös Hämeen Heimoliiton on muututtava. Olemme toimintamme alusta lähtien olleet kotiseutukirjallisuuden parhaita tuottajia. Nyt aika on toinen. Kärkituotteemme kirja ei enää myy samalla tavalla kuin aiemmin. Mitä uutta tuottavaa toimintaa voisimme keksiä tilalle? Hämeen Heimoliiton hallitus on pohtinut monia vaihtoehtoja toiminnan aktivoimiseksi ja tulojen kasvattamiseksi. Mutta nyt olemme totuuden lähteillä. Taloutemme ei kestä toimintaa enää montakaan vuotta ilman merkittäviä myyntituotteita ja myyntituloja. päättänyt esittää vuosikokoukselle säätiön perustamista. Hämeen Heimoliiton kunniakas nimi säilyisi. Säätiö jakaisi hakemusten perusteella varoja toimialueemme kotiseutuyhdistysten toimintaan. Näin toimimalla Hämeen Heimoliitto antaisi parhaan mahdollisen hyödyn kotiseutuyhdistyksille tulevaisuudessa. Oikein hyvää kevättä! Tavataan vuosikokouksessa 20.4. ja Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Jyväskylässä 10.-13.8.2017. PS. Hämeen Heimoliiton toimisto on avoinna 1.4.2017 lähtien kerran viikossa. Ilmoitamme tästä nettisivuillamme. Elisa Göös Hämeen Heimoliiton hallituksen puheenjohtaja Suomen Kotiseutuliiton Kanta-Hämeen valtuutettu Elisa Göös pääsi Vanhan Savotan metsäperinnepäivillä moottoripyörän kyytiin. Kuva: Marika Kantola Hämeen Heimoliiton hallitus on 3

Hämeen Heimoliitto ry supistaa toimintaansa 1.4.2017 alkaen. Toistaiseksi toimisto ( Palokunnankatu 15 D ) on avoinna vain noin kerran viikossa. Puhelimeen vastataan mahdollisuuksien mukaan tiistaisin ja torstaisin. Sähköpostilla toimisto@hameenheimoliitto.fi tavoittaa parhaiten. www.hameenheimoliitto.fi facebook.com/hameenheimoliitto Kotiseutu ei ole ainoastaan paikka, maisema tai näköala. Se ei ole kylä, kukkula tai järven ranta. Se on samalla osa meidän syvintä itseämme. Kotiseutu on määräävä tekijä suurelle osalle meidän henkistä olemustamme. Me emme saa missään niin voimakkaita vaikutuksia luonnosta kuin siellä, elomme ensimmäisinä aamuina, iltoina ja keskipäivinä. Ja senkin jälkeen, kun olemme jo kotiseutumme jättäneet ja suureen maailmaan majoittuneet, se säilyttää meihin oman salaperäisen vaikutuksensa. Ihminen ylilmalkaan ymmärtää luontoa vain ainoastaan kotiseutunsa prisman läpi. Hänen käsityksensä luonnosta on suureksi osaksi muodostunut sen mukaan, onko hän syntynyt meren rannalla vai sisämaassa, vuorella, laaksossa, kosken partaalla tai lakeudella. Kotiseutu on sellainen mittapuu, jonka mukaan me kaikkialla muualla ympäröivää luontoa arvostelemme. Kunnioittamalla kotiseutuaan kunnioittaa ihminen omaa isäänsä ja äitiään. Rakastamalla kotiseutuaan rakastaa ihminen oman luomisensa jumalaa. Tutkimalla kotiseutuaan tutkii ihminen oman olemuksensa alkujuurta Kuva: Marika Kantola - Eino Leino 4

Kutsu vuosikokoukseen Hämeen Heimoliitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous on torstaina 20. huhtikuuta museo Skogsterilla Hämeenlinnassa. Ennen kokouksen alkua klo 17.00 alkaen tutustumme Juha Vitikaisen johdolla museon Idästä Tuulee näyttelyyn. Kokous alkaa välittömästi esittelyn jälkeen. Valtakirjat Vuoden 2016 Heimoliiton jäsenmaksun maksanut yhteisö voi valtakirjalla valtuuttaa henkilön edustamaan yhteisöään Heimoliiton vuosikokouksessa. Jokaisella jäsenmaksun maksaneella yhteisöllä on käytettävissä viisi (5) ääntä. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Ainais- ja vuosijäsenet eivät yhdistyslain mukaan voi siirtää äänioikeuttaan valtakirjalla. 25.2.2014 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan yksi henkilö voi edustaa valtakirjalla enintään kolmea yhteisöä. Esityslista HÄMEEN HEIMOLIITTO RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2017 ESITYSLISTA Aika: Torstaina 20.4.2017 klo 17.00 Paikka: Museo Skogster, Seminaaritila Anders, Raatihuoneenkatu 8, Hämeenlinna 1 Kokouksen avaus Heimoliiton puheenjohtaja Elisa Göös avaa kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Esitys: Valitaan kokoukselle 2.1. puheenjohtaja, 2.2. sihteeri, 2.3. kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä 2.4. kolme (3) ääntenlaskijaa. 3 Päätösvaltaisuus 25.2.2014 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan kutsu Heimoliiton kokouksiin toimitetaan joko kutsukirjeenä tai kirjallisen sopimuksen mukaan sähköpostiviestinä tai sanomalehti-ilmoituksella hallituksen päättämissä sanomalehdissä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on postitettu kutsukirjeenä (Hämeen Heimosanomat) jäsenille. Esitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 5

4 Kokouksen esityslistan hyväksyminen Esitys: Hyväksytään esityslista. 5 Vuoden 2016 toimintakertomuksen hyväksyminen. Esitys: Hyväksytään hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016. 6 Tilit ja tilintarkastajien kertomus vuodelta 2016 Esitys: 6.1. Luetaan tilintarkastajien kertomus. 6.2. Vahvistetaan tilinpäätös 2016. 6.3. Myönnetään vastuuvapaus vuodelta 2016 hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille. 7 Hallituksen vahvistama toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 Esitys: Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2017. Hyväksytään talousarvio vuodelle 2017. 8 Valitaan Heimoliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Sääntöjen mukaan puheenjohtajat valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan, toimikausi sääntömääräisten vuosikokousten välinen aika. Puheenjohtajana vuonna 2016 on toiminut Elisa Göös Janakkalasta ja varapuheenjohtajana Heikki Heino Valkeakoskelta. Esitys: Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja seuraavaksi kaudeksi. Valitaan yhdistykselle varapuheenjohtaja seuraavaksi kaudeksi. 9 Valitaan jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Ilkka Murto, Kimmo Koskentausta, Leena Pietilä ja Pekka Laaksonen. Esitys: Valitaan jäsenet erovuoroisten tilalle. 10 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa Tilintarkastajina ovat toimineet HTM Pekka Siltala ja KHT Jari Määttänen sekä varalla HTM Heikki Itkonen ja tilintarkastusyhtiö Moore Stephens Rewinet Oy. Esitys: Esitetään, että valitaan Jari Määttänen KHT ja Pekka Siltala HTM ja varalle Moore Stephens Rewinet Oy. 11 Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta. Vuonna 2016 jäsenmaksut olivat: Vuosijäsen 15 euroa Ainaisjäsen 150 euroa Kotiseutuyhdistykset 20 euroa Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt 35 euroa Kannattajajäsen 1 000 euroa Esitys: Hallitus esittää, että jäsenmaksut pidetään ennallaan. 12 Säätiön perustaminen 13 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. 6 Tilinpäätös 2016 ja Talousarvio 2017 esitellään kokouksessa.

Toimintakertomus 2016 TOIMINTAKERTOMUS 2016 1. HEIMOLIITON HALLINTO Vuosikokouksen 28.4.2016 valitsema hallitus: Göös Elisa, puheenjohtaja, Janakkala Heino Heikki, varapuheenjohtaja, Valkeakoski Hallitus: Hannu Jouko, Hämeenkyrö Keskinen Ari, Orivesi Koskentausta Kimmo, Hämeenlinna Laaksonen Pekka, Helsinki Murto Ilkka, Asikkala Musturi Timo, Juupajoki Nukari Timo, Forssa Pihlflyckt Olli, Hausjärvi Pietilä Leena, Hämeenlinna Ridanpää Janne, Lahti Unnaslahti Seppo, Kuhmoinen Virta Kirsti-Liisa, Hollola Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työvaliokunta kokoontui alkuvuodesta kaksi kertaa. Hallitus päätti kokouksessaan 3.2016, että työvaliokunta ei toistaiseksi kokoonnu erikseen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja sihteerinä on toiminut Sinikka Keino. 2. HEIMOLIITON TALOUS Etelä-Hämeen Osuuspankin sijoitusneuvojan avulla yhdistyksen taloudenhoito on hyvässä hoidossa. Vuoden aikana ei ole jaettu apurahoja. Heimoliiton kirjanpidon on hoitanut Etelä-Hämeen Tilikeskus Oy. Tilintarkastajina ovat HTM Pekka Siltala ja KHT Jari Määttänen sekä varalla tilintarkastusyhtiö Moore Stephens Rewinet Oy ja HTM Heikki Itkonen. Heimoliiton hallitus esittää vuosikokoukselle, että tilikauden tulos -86 594,80 liitetään aikaisempien vuosien voittovaroihin. Hallitus toteaa, että osa tuloksesta on edelleen vanhoista kopiokonesopimuksista johtuvia kuluja. Sovitteluoikeudenkäynnissä 2. marraskuuta 2015 on Kimmo Andersson tuomittu maksamaan Heimoliitolle sopimuksen vastaisesti perityistä kopiomaksuista ja purkamatta jätetyistä leasingsopimuksista yhteensä 109 897,66 euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 23.12.2010 lukien. Summasta on tehty ulosottohakemus heti tuomion tultua voimaan. Vuonna 2016 ei ole saatu korvauksia, ulosotto on edelleen voimassa. 3. HEIMOLIITON TOIMINTA 3.1. Vuosikokous Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 28. päivänä huhtikuuta klo 17.30 Kauppakeskus Tuulosessa, Hämeenlinnassa. Paikalla oli 24 henkilöä. Valtakirjoja annettiin ennakkoon 14 kpl. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi kyläkoordinaattori Johanna Henttinen, Linnaseutu ry:stä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Elisa Göös Janakkalasta ja varapuheenjohtajaksi Heikki Heino Valkeakoskelta. Hallituksen 12 jäsenestä erovuorossa olivat Martti K. Lehto, Jouko Hannu, Timo Musturi ja Timo K. Nukari. Erovuorossa olleet Jouko Hannu, Timo Musturi ja Timo K. Nukari valittiin uudelleen. Erovuorossa olleen ja eroa pyytäneen Martti K. Lehdon tilalle valittiin Janne Ridanpää. 3.2. Tapahtumat Maaliskuun alussa Heimoliitto julkisti kaikille avoimen taidekilpailun, jonka nimenä on Suomi vuonna 2017 hämäläisin silmin. Kilpailun ideana oli kuvata, millaisena Suomi nähdään vuonna 2017. Kilpailutöiden palautusaikaa oli vuoden 2016 loppuun johon mennessä tuli töitä 22 kappaletta. Häme-seminaari pidettiin lauantaina 20. elokuuta Hämeen linnalla. Seminaarin aiheena oli Hämeen ritarit. Järjestäjänä toimi Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Kansallismuseon, Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry:n, Hämeen Heimoliitto ry:n, Hämeen linnan keskiaikayhdistyksen, Glossa ry:n ja Hämeenlinnan kaupunginmuseon kanssa. Kuva: Marika Kantola Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidettiin 4. -7. elokuuta Kajaanissa. Päivien teemana oli Tienviitta tulevaisuuteen. Yhdistyksen edustajina päivillä olivat Heimoliiton puheenjohtaja/ Suomen Kotiseutuliiton Kanta-Hämeen valtuutettu Elisa Göös ja Heimoliiton toiminnanjohtaja. 7

HAVAINTOJA PÄIVILTÄ/Elisa Göös Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen totesi avauspuheessaan että kotiseutu kiinnostaa nyt uudelleen ja uudella tavalla kotiseudun arvostus kasvaa, kun maailma tuntuu niin turvattomalta ihmiset arvostavat nyt sitä mikä itsellä on Suomessa hyvin ja samalla paikallisuuden arvostus lisääntyy kaupunginjohtaja kehotti kaikkia näkemään oman kotiseutunsa uusin silmin Kuva: Marika Kantola Kajaanin linnan taistelu Kotiseutupäivillä 2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen osallisuus, kotiseutu, paikallisuus, yhteisöllisyys tärkeitä kotiseutuja voi olla monta tulevaisuuden kunta osana Suomen uudistamista, polkuja tulevaisuuteen muutoksen nopeus vaatii uusia toimintatapoja hallinnon uudistaminen vuorovaikutteiseksi arjen sujuvoittajaksi vapaaehtoistyö lisääntyy elinvoiman lisääminen hyvässä yhteistyössä paikallisjärjestöjen kanssa oma asenne ratkaisee yhteistyön sujumisen Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen Eurooppa tarjoaa näköalan, vallitseeko näköalattomuus? on joukko joka vastustaa aina jotain uutta, tarvitaan uudistusta ajattelussa pitää olla minä ajattelun sijaan me ja meille ajattelua pitää löytää yhteinen tavoite ja visio, aito vuoropuhelu rauha, rakkaus, ruoka ja vesi Arkkitehti, professori emeritus, talotohtori Paunu Kaila menneisyydestä oppiminen arvioida tulevaisuutta menneisyydestä opitulla tulevaisuuteen kuljetaan selkä edellä tulevaisuuden yllätyksellisyys tänään on paremmin kuin huomenna Ministeri, Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Raimo Sailas Suomi on vauras ja kehittynyt maa: korkea elinikä, ei lapsikuolleisuutta, korkea koulutustaso, mahdollisuus kouluttautua, hyvä yhteiskuntarakenne, liikenneverkko kunnossa, turvallinen maa, kaikki toimii, korkea tulotaso, metsä tuottaa, hyvät suhteet maailmaan työikäisten määrän väheneminen emme kuitenkaan elä lintukodossa, miten pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen menestys syntyy samoista asioista kuin koko historiamme ajan: ahkeruudella, kovalla työnteolla, säästämisellä, opiskelulla, kyvyllä soveltaa opittua, uudistamisen halulla ja kyvyllä, SISULLA kotiseutuliike vahvistuu, tarjoaa uudet haasteet ja mahdollisuudet, Kotiseutuliiton säätiö kuntatasolla kotiseutuliikkeellä uutta tekemistä: perusarvot, tarjota uusia ideoita, toimia yhteistyöhengessä kriitikkona, tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä oman maan historian tunteminen tärkeätä, historian opetusta ei ole kouluissa tarpeeksi Vuosikokous Kotiseutuliiton lähiajan toiminnan päälinjat ovat: Kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen Uudet toimintamuodot kotiseututyössä päätettiin valtuutetuista: Minut valittiin kaksivuotiskaudelle Kotiseutuliitto lähettää medialle ja asianosaisille tahoille julkilausuman aiheesta Maakuntauudistus ja identiteettityö 3.3. Retket Kesäretki Kolmen kartanon kierros jouduttiin perumaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yhdessä Linnaseutu ry:n kanssa järjestettiin perjantaina 16. joulukuuta Kyläretki Mäntsälään ja Järvenpäähän. Kohteina olivat Mäntsälässä Joulumaa Saa- 8

ren kartanossa, Vanhankylän kartano ja taitelijakoti Villa Kokkonen Järvenpäässä. Retkellä oli mukana 53 henkilöä. 3.4. Häme-teko 2016 Hämeen Heimoliitto ry:n myöntämä Häme-teko on vuosittain jaettava palkinto merkittävästä toiminnasta hämäläisen kotiseututyön, hämäläisen kulttuurin tai perinne-/kulttuurimaiseman hyväksi. Tekona huomioidaan myös pitkäjänteinen tavoitteellinen kotiseututyö, alueen/kohteen tunnetuksi tekeminen tai teon lähiyhteisölle antama merkittävä taloudellinen hyöty. Häme-teko voi olla esim. historiallinen näytelmä, merkittävä julkaisu, talkootempaus, historiallisesti merkittävän rakennuksen tai ympäristön kunnostus, hämäläisen perinteen vaaliminen, perinne- tai kulttuurimaiseman hyväksi tehty työ tai muu vastaava. Palkinnon saajana voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai yhteisö, kunta, seurakunta tai yritys. Palkintona myönnetään Häme-teko palkintolaatta tai kunniakirja. Hämeen Heimoliiton hallitus on kokouksessaan 29.11.2016 myöntänyt Häme-teko 2016 palkintolaatan ja yhden kunniakirjan. Kuva: Marika Kantola Vuoden 2016 Häme-teko laatalla palkitaan Vanha Savotta, Jouko Vilkman, Luopioisten Rautajärveltä. Jouko Vilkman on yhdessä perheensä kanssa järjestänyt perinnetapahtumia jo 15 vuoden ajan. Heinäkuussa on metsä- ja maatalousnäyttely, syyskuussa puintipäivä ja maaliskuussa vanhan ajan metsäperinnepäivät. Tapahtumat ovat kaksipäiväisiä ja ne keräävät jatkuvasti satamäärin yleisöä Pirkanmaalta ja kauempaakin. Kone- ja työnäytöksiin saapuu talkooväkeä laajalta alueelta esittelemään perinnetöitä alkeellisin konein ja hevosin. Näytökset tapahtuvat oikeassa ympäristössään, eli metsätyöt kuusikossa hankien keskellä, maatalous ja koneet Vilkmanin pellolla ja pihapiirissä. Tilan toimintaan liittyy ympärivuoden avoinna oleva kämppäkauppa, josta voi ostaa perinnevaatteita ja -jalkineita, matkamuistoja ja lahjaesineitä. Kämppäkaupan yhteydessä on perinteinen kahvila sekä mittava museoesineiden kokoelma. Talvisin on metsässä toiminnassa kämppäkahvila. Tilaisuuksien viihdykkeenä kuullaan Enso Kusetti -yhtyettä ja muitakin pelimanneja. Kun toiminta on yhtäjaksoisesti pyörinyt 15 vuotta, on se osoitus pitkäjänteisestä perinneharrastuksesta, jonka vaikutus säteilee useiden kuntien alueelle. Häme-teko kunniakirja: Hevossilta Oy, Veikko ja Raija Mero Forssa. Vanhan maalaismaiseman keskellä sijaitseva museoja matkailutila, joka toimii kokous-, virkistys- ja juhlapaikkana, retkikohteena ja lomanviettopaikkana. Museopihan päärakennus Flinkin torppa vuodelta 1805 on Forssan vanhin kokonaisena säilynyt asuinrakennus. Tilan vanha hirsinavetta on vuodelta 1895 on muuntunut Tallituvaksi, jossa toimii hämäläistä perinneruokaa tarjoava tilausravintola. Tilalle on siirretty parikymmentä vanhaa rakennusta lähinnä Lounais-Hämeen kunnista. Rakennuksiin on kerätty eri aikakausien hämäläistä esineistöä sekä tekstiilejä, ryijyjä, kupari-, keramiikka- ja puuesineitä, sepän takomia työkaluja ja hevosajoneuvoja. Tilalta löytyy myös vanhoja traktoreita ja automobiilejä. 3.5. Toimiston toiminta Heimoliiton toimisto toimii osoitteessa Palokunnankatu 15 D. Heimoliitto myy jäsenyhdistyksille mm. Tiedotteiden taitto- ja kopiopalvelua, jäsenrekisterin- ja taloudenhoitoa. Toimistolla on väritulostin, jolla voidaan tulostaa mm. A5 ja A4 kokoisia vihkoja esim. jäsentiedotteita. Heimoliiton omistama tila Hallituskatu 22:ssa toimii kokoustilana, jota vuokrataan edullisesti yhdistysten käyttöön kerta- tai vuosivuokralla. Kertavuokra on 20 eur/ kokous ja vuosivuokra on 200 euroa/vuosi, johon sisältyy 20 käyttökertaa. Vuoden aikana tilassa on pidetty viikottain erilaisia tilaisuuksia 12 eri yhteisön toimesta mm. jäseniltoja, kerhoja, myyjäisiä sekä kokouksia. Lisäksi toimistolla ja internetsivuilla myydään liiton omia ja muiden yhdistysten kotiseutuaiheisia julkaisuja. Myyntiprovisiota on peritty 15 % kirjan myyntihinnasta. 9

3.6. Tiedotus Heimotiedotteita jäsenille lähetettiin kertomusvuonna kaksi, joista ensimmäinen oli laajempi jäsenjulkaisu nimeltään Heimosanomat. Heimosanomat sisältää vuosittain mm. katsauksen Heimoliiton menneeseen toimintaan ja tuleviin tapahtumiin, kirjoituksia eri tahoilta sekä vuosikokouskutsun. Heimosanomat lähetettiin jäsenmaksun maksaneille henkilöjäsenille, kunnille ja seurakunnille sekä kotiseutuyhdistyksille ja muille yhteisöille. Lehti on luettavissa myös yhdistyksen internet-sivuilla ja sitä jaettiin yhdistyksen tilaisuuksissa. Medialle toimitettiin useita tiedotteita tapahtumista sekä yhdistyksen toiminnasta. Ilahduttavan hyvin media huomioi Heimoliiton Suomi 2017 -kilpailun. Heimoliiton internetsivujen www.hameenheimoliitto. fi kautta yhdistys on tullut tutuksi yhä useammille ja saanut kiitettävästi yhteydenottoja. Lisäksi Heimoliitto tiedottaa tapahtumista Facebookissa. Myös jäsenyhdistysten tapahtumia julkaistaan yhdistyksen Facebook-sivulla. 3.7. Jalmari Finnen Säätiö Hämeen Heimoliiton edustajina säätiön hallituksessa olivat kertomusvuonna Jouko Hannu ja Lauri Pohjakallio. 3.8. Aluejärjestö Syksyllä aloitettiin selvitys Heimoliiton toiminnan tehostamisesta ja yhdistyksen muuttamisesta Hämeen kotiseutu- ja kultturijärjestöksi, joka toimisi Suomen Kotiseutuliiton aluejärjestönä. Kuva: Marika Kantola 3.9. Toimintakalenteri Luettelo sisältää Heimoliiton hallituksen ja työvaliokunnan kokoukset. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat osallistuneet Linnaseutu ry:n toimintaan Kylätiimin jäsenenä sekä osallistuneet myös muiden yhdistysten ja yhteisöjen kokouksiin. Lisäksi hallituksen jäsenet ovat edustaneet Heimoliittoa erilaisissa tapahtumissa. 27.1. Heimoliiton työvaliokunta, Hämeenlinna 24.2. Heimoliiton hallitus, Hämeenlinna 10.3. Heimoliiton työvaliokunta, Hämeenlinna 8.2. Linnaseutu ry:n järjestämän koululaisten valokuvanäyttelyn avajaiset, Turenki 1.4. Häme-teko 2015 kunniakirjan luovutus Mansikki maatalousnäyttelylle, Forssa 7.4. Suomi 100-juhlavuoden esittelytilaisuus Raatihuone, Hämeenlinna 14.4. Hollolan kotiseutuyhdistyksen kokous, Hollola 28.4. Heimoliiton vuosikokous, kauppakeskus Tuulonen, Hämeenlinna 9.5. Heimoliiton hallitus, Hämeenlinna 10.5. Hämeen liitto, maakuntakokous, Hämeenlinna 26.5. Palaveri Elisa Göös, Janne Ridanpää, Sinikka Keino Hämeenlinna 20.6. Linnaseutu ry:n Kylätiimi, Hämeenlinna 30.7. Häme-teko 2015 kunniakirjan luovutus, Kangasala 4. -6.8. Valtakunnalliset kotiseutupäivät, Kajaani 20.8. Häme seminaari 2016, Hämeen linna 25.8. Tapaaminen Lahti-Seuran puheenjohtajan kanssa, Lahti 1.9. Heimoliiton hallitus, UKK-arkisto Orimattila 12.9. Palaveri toiminnan tehostamisesta, Suomen Kotiseutuliitto, Helsinki 16.10. Valkeakoski-Seura vuosijuhla, Valkeakoski 19.10. Hämeen liitto, palaveri uuden maakuntajohtajan kanssa 25.10. Suomi 100- tapahtumien esittely Raatihuone, Hämeenlinna 23.11. Tarinoiden mahti, Museo Skogster, Hämeenlinna 29.11. Heimoliiton hallitus, Museo Skogster, Hämeenlinna 12.12. Linnaseutu ry:n Kylätiimi, Hämeenlinna 16.12. Kyläretki Mäntsälä ja Järvenpää yhdessä Linnaseutu ry:n kanssa Hallitus tutustumassa UKK-arkistoon Niinikoskella kesällä 2016 4. JÄSENET 4.1. Kotiseutuyhdistykset Toiminnassa haetaan aktiivisesti yhteyksiä historiallisen Hämeen kotiseutuyhdistyksiin ja vieraillaan erilaisissa tilaisuuksissa. Kotiseutuyhdistyksistä ja vas- 10

taavista yhteisöistä 58 maksoi jäsenmaksunsa (20 ) toimintavuodelta. Jäsenrekisterissä on 86 yhdistystä/ yhteisöä. Kuva: Marika Kantola Linnaseudun kanssa järjestetyllä kyläretkellä nähtiin myös eläimiä. 4.2. Kunnat Heimoliiton näkemys on, että historiallisen Hämeen alueen kaikki kunnat ovat yhteisen alueen muodossa osa Hämettä ja sen kokonaisuutta edustavaa Heimoliittoa. Kertomusvuonna jäsenmaksun (35 ) maksaneita kuntia oli 23. Jäsenrekisterissä on 34 kuntaa. 4.3. Seurakunnat Heimoliitto on lähestynyt aktiivisesti myös seurakuntia, jotta olennaisena osana hämäläiseen kulttuuriin kuuluva kristillinen perinne tulisi otettua paremmin huomioon. Seurakunnista 9 maksoi jäsenmaksun (35 ) kertomusvuonna. Jäsenrekisterissä on 24 seurakuntaa. Janakkala, Lempäälä, Pirkkala, Riihimäki, Tampere ev.lut. Yhdistykset: Ahveniston asuntoyhdistys, Asikkalan kotiseutuyhdistys, Eräjärvi-Seura, Hattula-Seura, Hauho-Seura, Hausjärvi-Seura, Hollolan kotiseutuyhdistys, Hämeen museoseura, Hämeen vanhanlinnan kilta, Hämeenkyrö-Seura, Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset, Hämeenlinnan seudun kalevalaiset naiset, Hämeenlinna-Seura, Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys, Hämäläisosakunta Helsinki, Itä-Hämeen museoyhdistys, Janakkala-Seura, Juupajoki-Seura, Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistys Vana-66, Kalvola- Seura, Kangasala-Seura, Kihniö-Seura, Koski-Seura, Kuhmoisten kotiseutuyhdistys, Kuhmalahden kotiseutuyhdistys, Kukkia-Seura, Kuorevesi-Seura, Kärkölä-Seura, Lahti-Seura, Lammi-Seura, Loppi- Seura, Linnaseutu, Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Lempäälä-Seura, Längelmäki-Seura, Myllymäki yhdistys, Nokia-Seura, Oriveden Kotiseutuyhdistys, Oriveden seudun perinteentallennus, Pirkkala-Seura, Pohjaslahti-Seura, Pälkäne-Seura, Renko-Seura, Riihimäki-Seura, Ritvalan nuorisoseura, Ruoveden kotiseutuyhdistys, Sahalahti-Seura, Somero seura, Sääksmäki seura, Tampere-Seura, Tampereen Seudun sukututkimusseura, Teisko-Seura, Tuulos-Seura, Tyrväntö-Seura, Valkeakoski-Seura, Virtain seura, Vilppula-Seura, Vesilahti-seura, Wanaja-Seura, Ylöjärvi seura. Kiitämme kaikkia jäseniä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Hämeenlinnassa 22.2.2017 Hämeen Heimoliitto ry:n hallitus 4.4. Henkilöjäsenet Jäseniä ilmoittautui kertomusvuonna vuosijäseniksi kaksi henkilöä. Heimoliitossa oli kertomusvuoden lopussa 142 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä 87 ja vuosijäseniä 55, joista jäsenmaksun maksoi 46. Ainaisjäsenen jäsenmaksu on kertamaksu 150 ja vuosijäsenen 15 /vuosi. Jäsenmaksun 2016 maksaneet: Kunnat: Akaa, Asikkala, Forssa, Hollola, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Kärkölä, Lempäälä, Loppi, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Riihimäki, Ruovesi, Tammela, Urjala, Vesilahti, Ypäjä. Seurakunnat: Forssa, Hattula, Hollola, Hämeenlinna, Kuva: Marika Kantola Linnaseudun kanssa järjestetyllä kyläretkellä vierailtiin taiteilijakoti Villa Kokkosessa. 11

Toimintasuunnitelma 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hämeen Heimoliiton toiminnan 92. vuosi Tarkoitus Yhdistyksen tarkoitus on kulttuurijärjestönä edistää hämäläisen kulttuurin tuntemusta vaalia paikallisperinnettä toimia yhteistyössä paikallisten kotiseutujärjestöjen kanssa Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys edistää kotiseutujärjestöjen yhteistyötä toimeenpanee kotiseutuhenkisiä tilaisuuksia edistää hämäläisyyttä koskevaa tutkimus työtä julkaisee hämäläisyyttä koskevaa kirjallisuutta vaalii hämäläisyyteen liittyviä historiallisia muistomerkkejä vaalii hämäläisten suurmiesten muistoa tukee hämäläiseen kulttuuriperintöön kuuluvia museoita ja arkistoja tekee henkistä ja taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä osakkeita, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista myyntitoimintaa sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä. toimistopalveluita ja vuokrataan Hallituskatu 22:n toimitilaa kokoustilaksi jäsenyhdistyksille. Pyritään löytämään uusia rahoitusmuotoja toiminnan turvaamiseksi. Toiminta Hämeen Heimoliiton vuosikokous 20. huhtikuuta klo 17.30 Hämeenlinna. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous ja Valtakunnalliset Kotiseutupäivät 10.-13. elokuuta Jyväskylässä Häme-seminaari (elokuussa Hämeen linna) Häme teko Retket Seminaarit Suomi 2017 Hämäläisin silmin näyttelyt Toiminta tarkentuu vuoden kuluessa. Yhteistyö Vuokrataan kokoustilaa yhdistyksille sekä myydään kopio- ja toimistopalveluja sekä yhdistysten julkaisuja. Osallistutaan kotiseututyötä edistäviin tapahtumiin, tilaisuuksiin ja seminaareihin. Järjestetään perinteinen kotiseuturetki sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotiseutuaiheisia tapahtumia esim. museovierailuja, teatteriretkiä, seminaareja. Annetaan pyydettäessä lausuntoja erilaisiin kotiseututyötä koskeviin hankkeisiin. Kuva: Marika Kantola Toiminnan rahoitus Hyvällä aktiivisella varainhoidolla luodaan mahdollisuudet sääntöjen mukaiselle toiminnalle. Tehdään myyntisopimuksia muiden yhteisöjen kanssa sekä jatketaan omien julkaisujen ja tuotteiden myyntiä toimistolla sekä internetsivujen kautta. Myydään Tiedotus Tiedotetaan tapahtumista ja toiminnasta tiedotusvälineissä. Lähetetään jäsenille kaksi jäsentiedotetta. Vuoden ensimmäinen tiedote on laajempi kokonaisuus nimeltään Hämeen Heimosanomat. Ajankohtaiset asiat ovat luettavissa myös liiton internet-sivuilla osoitteessa www.hameenheimoliitto.fi sekä Facebookissa. Facebookin kautta tiedotetaan myös muiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksista. 12

Suomi vuonna 2017 - hämäläisin silmin kilpailu on ratkennut. Suomi 100 kilpailu Hämeen Heimoliitto ry järjesti Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi eri taidemuodoista kiinnostuneille avoimen kilpailun Suomi vuonna 2017 hämäläisin silmin. Kilpailuun sai osallistua kuvataidetöillä, joiden tekniikka oli vapaa esim. piirroksia, valokuvia, kuvakollaaseja, videoita, maalauksia, käsitöitä. Kilpailuaika oli 1.3.-31.12.2016. Sarjoja oli kolme Lapset 0-12, nuoret 13-18 ja aikuiset. Määräaikaan mennessä töitä tuli 22 kappaletta. Mukana oli maalauksia, grafiikkaa, valokuvia, video ja kuvakollaasi sekä yksi veistos. Ilmapallopuu, Eeva Häkli 5v. Kilpailuraati, johon kuuluivat Sirpa Taulu, Raija Torttila, Johanna Henttinen, Marika Kantola, Elisa Göös ja sihteerinä Sinikka Keino, valitsi palkittaviksi töiksi seuraavat: Lapset: Palkinto 50 eur: Vesivärityö Ilmapallopuu, Eeva Häkli 5v. Eräjärvi Kunniakirjat: Kuvakollaasi Jennyn Littles Petsit, Jenny Köngäs 9v. Hämeenlinna Vesivärityö Juhlakakku, Inka Häkli 3v. Eräjärvi Aikuiset: 1. palkinto 350 euroa Kuvakooste ja video Aikaan kylämeijereiden, Jaakko Tamminen, Lahti 2. palkinto 300 euroa Veistos Kivijalka, Iiro Halén ja Suvi Tuovinen, Lahti 3. palkinto 150 euroa Taulu Sairio, Markus Virolainen Hämeenlinna 4. palkinto 150 euroa Valokuvat Hakoisten Linnavuoren kelot, Kukonnokan hyppyri ja TVH:n mäki, Timo Martola Janakkala Kunniakirjat: Maalaus Vanha Leijona, Eija Mäkelä-Häkli Eräjärvi Valokuvat eri aikakausilta, Martta Lehtonen Janakkala Juhlakakku, Inka Häkli 3v. Jennyn Littles Petsit, Jenny Köngäs 9v. Pahoittelemme työn ilmettä, liimaukset pettivät matkan aikana. Työ on korjattu näyttelyä varten. 13

1. palkinto Aikaan kylämeijereiden Jaakko Tamminen 2. palkinto Kivijalka Iiro Halén ja Suvi Tuovinen 3. palkinto Sairio Markus Virolainen 14

4. palkinto TVH:n mäki Timo Martola Kunniakirja Vanha Leijona Eija Mäkelä-Häkli Kunniakirja Valokuvia eri aikakausilta Martta Lehtonen Taidenäyttely Suomi vuonna 2017 - hämäläisin silmin 1.4. - 28.4.2017 Ideaverstas Galleria Sammonkatu 8, 15140 Lahti Käynti Kauppakadun puolelta Näyttelyn avajaiset su 2.4.2017 klo 13.00 Tervetuloa! 15

Häme-teko 2016 Hämeen Heimoliitto luovutti Häme-teko 2016 laatan Vanhalle Savotalle Metsäperinnepäivillä Rautajärvellä 12.3.2017. Heimoliittoa edustivat puheenjohtaja Elisa Göös, toiminnanjohtaja Sinikka Keino sekä hallituksen jäsenet Janne Ridanpää, Ilkka Murto ja Seppo Unnaslahti. Perinnepäivien varsinaiselle tapahtumapaikalle metsän siimekseen päästiin traktorikyydillä. Paljon oli nähtävää ja koettavaa aina kauramoottorista äänekkäsiin koneisiin asti. Ainakin puheenjohtajallamme oli erittäin jännittävä päivä, sillä hän pääsi moottoripyörän sivuvaunun kyytiin! Heimoliitto onnittelee Vanhaa Savottaa, Jouko Vilkmania sekä muita mukana olleita uutterasta kotiseututyöstä! Kuvat: Marika Kantola 16

17

Tänä vuonna syntymästäni tulee kuluneeksi 70 vuotta. Olen siis kolmekymmentä vuotta nuorempi kuin tänä vuonna sadatta itsenäisyyttään juhliva Suomi. Tätä sadan vuoden aikaa voi, ja mielestäni pitääkin peilata monelta eri kantilta. Sallittakoon myös minulle, että katson suomalaista menneisyyttä oman perheeni ja oman elämäni mukana tuomien kokemusten kautta. Minun Suomeni Vaarini Ilmari Kuusela syntyi 1903 Hauhon Hyömessä. Hän ja hänen elämänsä on minulle konkreettinen mittari kun katson itsenäisyyden aikaa. Ilmari kuoli 1956 ollessani yhdeksän vuotias. Lähi sukuni äitini puolelta on asunut Hyömäessä 1870-luvun loppupuolelta alkaen. Hyömäki on minun oma kyläni. Samaan hengenvetoon on mainittava myös Alvettula. Pidänkin näitä kahta kylää kaksosina. Jos puhuu toisesta, on puhuttava toisestakin. Hauho-Seuran järjestämillä kyläkävelyillä mukana olevilla kyläläisillä levisi silmät ihmetyksessä kun sanoin, että entiset kyläkaupat OL.Häme ja Etelä- Hämeen Osuusliike ja vielä Osuuspankki ja postikin, joissa he olivat jo lapsena asioineet, olivatkin Hyömäen kylän puolella. Moni Alvettulan kyläläinen kantoi käyttövetensä Hyömäen kylän puolelta koulun kaivosta vielä 1960-luvulla ajattelematta asiaa sen kummemmin. Tähän kylän rajoihin liittyen tulee mieleen eräs hauska muisto Alvettulan kansakoulusta. Koululle oli rakennettu ulkorakennus jossa oli poikien ja tyttöjen ulkohuoneet molemmille tietysti omat. Ehkei siihen aikaan ollut niin nopon nuukaa mihin kohtaan tonttia se rakennus tuli, tässäkin tapauksessa ulkohuoneen viimeineset istumapaikat olivat sattumoisin Hyömäen kylän puolella. Hän kiteytti elämänsä sanomalla Kolmessa sodassa olen ollut ja kaikki hävinnyt Ilmari peilasi elämäänsä sotien kautta. Hän kiteytti elämänsä sanomalla Kolmessa sodassa olen ollut ja kaikki hävinnyt Tämä oli lause jonka kuulin jo lapsena. Hänen ensimmäinen sotansa oli vuoden 1918 sota, joka kosketti kylää kovalla kädellä. Kuulin myös kertomuksia kotini lähellä olevasta punaisten haudasta. 18 Alvettulan kylän puolella Tapolan pellolla oli paksulla rautaisella kettingillä eristetty pieni alue. Aitauksen sisälle oli haudattu vuonna 1918 Alvettulalan siltataisteluissa kaatuneiden, haavoittuneiden ja murhattujen ruumiit. Myöhemmin sain tietää, että kapinassa paikallisen Väinölän Työväenyhdistyksen jäsenistä henkensä oli menettänyt yli kaksikymmentä henkilöä. Jokainen henkensä menettänyt oli jonkun kyläläisen omainen tai tuttu. Se pisti ajattelemaan. Kuulin myös kertomuksia talojen isännistä jotka pelastivat kylän työmiehiä teloituksilta. Tämä on todiste siitä, ettei kylän isäntien eikä työväen välillä ollut kitkaa. Enoni Matti Kuusela kertoi muisteluissaan kuinka Alvettulan Solberin isäntä oli hakenut kylän miehiä pois valkoisten telotusryhmän kynsistä. Isäntä oli herätetty yöllä apuun ja alushousussillaan paikalle rientäneenä hän ehti juuri ja juuri pelastamaan miehet. Matkantaustan kartanon isäntä joutui punaisten murhaamaksi omassa pihassaan. Oli tullut kahakka ja asetta käytettiin molemmin puolin. Isäntä menetti henkensä, ei kyläläisten vaan Hattulan pitäjästä tulleiden punaisten uhrina. Ilmarin toinen sota oli talvisota 1939 ja heti perään kolmas, jatkosota. Jatkosodasta hänet kotiutettiin maaliskuussa 1942 ikämiehenä, tosin ennen sodan loppua perääntymisvaiheessa hänet kutsuttiin vielä uudelleen rintamalle. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi 1954, kaksi vuotta ennen vaarini kuolemaa. Muistan vieläkin sen touhun kun vaarin sotakaveri Eino Munne oli saanut yhdeksi vuorokaudeksi kirjastosta lainaksi Tuntemattoman sotilaan.

Puskaradio kuulutti kylän miehet ehtooksi Kuuselaan. Miehiä tuli koko pirtillinen, taisi niitä sotakavereita olla naapurikylästäkin. Ulkoa haettiin pöllejä joiden päälle laitettiin pitkiä lautoja penkeiksi. Kaikki oli valmista pitkään yön kestävään istuntoon. Äitini ja Kalle Saarinen lukivat vuorotellen kirjaa. Otilia muorini piti huolen siitä, että pannussa riitti kahvia. Paperossi kärysi niin että pirtti oli sinistä savua täynnä. Joskus joku kävi pihalla heittämässä vettä. Silloin pidettiin pieni tauko ja venyteltiin raajat suoriksi. Pirtissä oli hiljaista, ainoa ääni oli lukijan ääni ja se, kun miehet vaihtoivat penkillä asentoa. Olin piiloutunut vaatekaappiin ja sieltä kuuntelin tarkkaavaisesti sotatapahtumia. Oven raosta näin kuinka joku pyyhki silmiään hihansuuhun, olihan Hyömäen ja Alvettulan kylistä kaatunut 36 miestä. Matkalle jäi monta kaveria joista kaikkia ei saatu edes kotikunnan multiin. Minä olin hiljaa. Kuuntelin kirjan luentaa ja imin kuulemastani sodan tunnelmaa jopa niin tarkasti, että pelkäsin yli kaiken sen jälkeen kylän yli lentäviä lentokoneita. Siellä monen pohjalaisen talonpojan elämän päättymisen syyn voi vierittää silloisen sodan johdolle, vaikka se ei herätä yhtäkään kaatunutta tai murhattua henkiin. Minulta on kysytty miksi kirjoitin niin kipeästä ja vaikeasta asiasta kuin kapinasta. Lähteistä ja arkistoista olen etsinyt vastauksia kysymyksiini ja saanut niitä. Pöytälaatikossani odottaa vielä Ilmarin talvi ja jatkosodan kooste Helvetin portilla näin olen kulkenut kirjoittamalla läpi vaarini kolme sotaa. Tämän olen ollut hänelle velkaa, näin ainakin tunnen. Meillä ei ole lupaa unohtaa asioita jotka kuuluvat kiinteästi Suomen itsenäisyyteen. Vain katsomalla taaksepäin ymmärrämme paremmin tätä päivää ja maailman tapahtumia. Mitä Ilmari ajattelisi tänään. Arvelisin että hän olisi samaa mieltä kun minäkin. Vanhanaikaisia sotia ei enää ole. Tilalle on astunut julmaakin julmempi kybersota. Marjatta Tuomisto on kirjoittanut omakustanne kirjan 1918 Palattuani 1900-luvun lopulla takaisin Hämeeseen minulla oli mahdollisuus paneutua kotikylieni elämään, tutustua niihin ihmisiin jotka olivat eläneet vaarini aikana. En ollut myöskään unohtanut vaarini kolmea sotaa. Ehkä jo silloin lapsuuden vappuaamuina seistessäni punaisten haudan läheisyydessä katsellen seppelten laskua ja myöhemmin kuunnellessani Väinö Linnan kirjaa minulle jäi paljon kysymyksiä joihin en saanut silloin vastausta. Nämä Ilmarin elinaikana olleet kolme sotaa kiinnostivat minua erityisesti. Aloitin kapinasta, niin kuin tällä Hämeessä sanotaan. Koska en ole tutkija niin katsoin, että minulla on mahdollisuus kirjoittaa aiheesta vapaammin. Kirjallisuutta oli hyvin saatavilla, mutta sen lisäksi minua kiinnosti erityisesti aikalaisten muistitieto. Kirjani 1918 Taistelukuvauksia Pälkäneen Laitikkalan ja Hauhon alueella julkaisin verkossa Elisan e- kirjana vuonna 2014. Kirjassani tarkastelen myös Valkeakosken naiskomppaniaa ja mukana on myös luettelo Hämeen alueella vangiksi joutuneista punaisista jotka joutuivat teloitetuksi Lappeenrannassa. Keväällä 2016 julkaisin kirjan myös paperiversiona. Valkoisten kaatuneiden osuutta tarkastellessani yllätyin siitä, kuinka huonosti sodan johto oli ollut perillä punaisten määrästä ja sen voimasta juuri Pälkäneen Laitikkalassa, Alvettulassa ja Hauhon rintamalla. 19

Kuva: Marika Kantola Hämeen HEIMOSANOMAT 1/2017 -Hämeen Heimoliitto ry:n tiedotuslehti- Toimitus: Hämeen Heimoliitto ry, Palokunnankatu 15 D, 13100 Hämeenlinna Puh. 0400 138 358, sähköposti toimisto@hameenheimoliitto.fi Kotisivut: www.hameenheimoliitto.fi