1.7.2012 Sunnuntai Tosielämän ystävyyttä Nuoret viettävät kesällä sosiaalisessa mediassa paljon aikaa. Asiantuntijoiden mukaan siitä voi olla yllättävää hyötyä oikean elämän sosiaalisissa suhteissa. Sunnuntai O4 7 ANSSI JOKIRANTA, MIILA KANKAANRANTA Mielipide 2 3 Viikonvaihde 4 11 Kulttuuri 12 13 Päivyri 14 19 Uutiset 2 7 Ulkomaat 8 9 Urheilu 10 17 Radio ja tv 18-19 Sää 20 Palloilija: Jalkapallo on kuljettanut meksikolaisen Jose Manuel Riveran kauas kotoa. Sunnuntai O8 11 Kolumni: Suruprosessi on yhä kesken Norjassa, kirjoittaa Helena Ranta. Sunnuntai O13
O2 Pohjoista puhetta Pohjolan Sanomat Sunnuntai 1. heinäkuuta 2012 Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä 010 665 6400 Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen 010 665 6412, Martti Vuolukka 010 665 6282 Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, 94100 Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: ps.toimitus@pohjolansanomat.fi. Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten enimmäispituus on 2800 merkkiä. Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 16111, viestin loppuun nimi tai nimimerkki Poliitikot puhuvat paljon lämpimikseen, mutta Suomessa viikolla vieraillut Hillary Clinton sanoi myös kumoamattoman tosiasian: hän ylisti lämpimin sanoin suomalaisia naisia. Kolumni Kolumni Sari Pöyhönen Sari Pöyhönen Jevgrav Jevlogievits Jakovlev Tapasin sankarin. Hänellä on rinnassa mitaleita pitkä rivi, niin että häikäisee. Enemmän kuitenkin häikäisevät hänen iloiset silmänsä ja hymy. Mies nauraa, vaikka pari kuukautta sitten häneltä amputoitiin toinen jalka. Istuu pyörätuolissa eikä enää hevillä lähde asunnostaan ulos. Voitonpäivänäkin hän kävi vain Aljosha-patsaalla, koska asuu ihan naapurissa. Keskustaan asti ei jaksa. Mies on 84-vuotias sotaveteraani Jevgraf Jevlogievits Jakovlev. Nimi kuulostaa erikoiselta. Jakovlev on tavallinen venäläinen sukunimi, mutta eivät etunimet Jevgraf Jevlogievinpoika. Etunimet tulevat pomori-isältä. Jakovlev on kotoisin Arkangelista, alkuperäiskansa pomorien kaupungista. A Miten hän on pysynyt iloisena ja elämänmyönteisenä kaiken jälkeen? Murmanskiin hän muutti sodan jälkeen. JEVGRAF syntyi vuonna 1928. Hän oli poikanen, kun sota alkoi. Hän kävi neljättä luokkaa. Se jäi viimeiseksi luokaksi, alkoi nimittäin toisenlainen koulu. Isä lähti sotaan. Aina koulun jälkeen lapset jäivät hoitamaan haavoittuneita sotilaita. Neljännen lukuvuoden jälkeen Jevgrafin koulu muutettiin kokonaan sairaalaksi. Lasten oppitunnit vaihtuivat kokoaikaiseksi sotilaiden hoitamiseksi. Vuonna 1943 Jevgraf liittyi Pohjoiseen laivastoon ja virallinen palvelusura alkoi. Hän työskenteli ensin jungmannina, opiskeli sitten laivankuljettajaksi. Kohosi pikkuhiljaa kapteeniksi asti. Hän haavoittui heti alussa. - Se tapahtui vuonna 1943 heti ensimmäisellä aluksella, jossa palvelin. Se oli Frunze-alus. Kuljetimme tarvikkeita ja haavoittuneita sotilaita. Minulla paloi käsi tulituksessa. Jouduin sairaalaan, mutta karkasin sieltä heti kun pystyin. Yleensä kaikki sotilaat, ne nuorimmatkin, halusivat pian pois sairaalasta auttamaan tovereitaan rintamalla. Niin oli tapana, vanhusta hoitava miniä Anja selittää. Pääkirjoitus 1. 7. 2012 Eurokriisin taustalla suunnitellaan suuria Huoli: Eurokriisistä on tullut kestokriisi, joka vie hallitusten kaiken ajan ja energian. Samaa aikaan Brysselissä tehdään suunnitelmia, jotka toteutuessaan mullistaisivat koko EU:n. EU:n huippukokouksilla on jo hyvän aikaa ollut tuttu peruspiirre, milloin vahvempana, milloin vähän seesteisempänä. Aikataulu venyy ja paukkuu, ja kokouksen ilmapiirikin muuttuu välillä suorastaan kaoottiseksi. Lopputulema on kuitenkin ollut yleensä yhtä ennustettava kuin Gary Linekerin tunnettu kiteytys jalkapallon huippuottelusta: kentällä taistelee 22 miestä ja lopuksi Saksa voittaa. Samalla tavoin huippukokousten aikaansaannokset on lopuksi tarvittaessa vaikka puoliväkisin väännetty ja väitetty menestykseksi. Torstaina kävi niin, että Saksa ei voittanutkaan. Italia pudotti maan EM-turnauksen tämäniltaisesta finaalista. Aika näyttää, voittiko euro, EU ja Eurooppa perjantaina päättyneessä huippukokouksessa. MARKKINOILLA kokouksen päätökset näkyivät nopeasti. Euro vahvistui hieman ja ongelmamaiden Espanjan ja Italian valtionlainojen korot laskivat jonkin verran. Sama, usein hetkittäiseksi jäänyt piristyminen on nähty aikaisempienkin huippukokousten jälkeen. Italian ja Espanjan olisi olettanut liikkuvan kokouskäytävillä nöyrin mielin ja suu supummalla, mutta asenne olikin aivan toinen. Maat ilmoittivat, että ne eivät hyväksy 120 miljardin euron kasvupakettia, ellei niiden kriisirahastovaatimuksiin suostuta. Alkujaan maat itse olivat äänekkäimmin kasvupakettia vaatimassa. PAKON edessä eurojohtajat päättivät, että kriisirahastoista voidaan pääomittaa pankkeja suoraan. Monet talousasiantuntijat ovat jo kummastelleet linjausta. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo (PS 30.6.), että nyt mentiin vaarallisille Muut mediat vesille. Portti pankkituelle on nyt avattu myös muille maille. Kyseessä on iso periaatteellinen uuslinjaus ongelmamaiden auttamiseen. Tähän saakka Suomen linja on ollut se, että jos Espanjaa tuetaan, niin tuki annetaan Espanjan valtiolle. Oppositio aikoo jo maanantaina kysyä suuressa valiokunnassa, ylittikö pääministeri Jyrki Katainen valtuutensa. EUROKRIISISTÄ on tullut kestokriisi, joka vie hallitusten ajan ja energian. Samaan aikaan Brysselissä tehdään tulevaisuussuunnitelmia, jotka toteutuessaan mullistaisivat koko EU-rakenteen. Suunnittelijoille uudet rakenteet ovat tietysti EU:n pelastus. Neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy esitteli alkuviikosta kaavailut, joissa on mukana muun muassa pankkiunioni, jäsenmaiden budjettivallan keskittäminen Brysseliin ja jopa hahmotelma jonkinlaisesta yhteisestä valtiovarainministeriöstä. Nämä ovat jo aivan puhtaita liittovaltiorakenteita. Selvää on, että jäsenmaissa niistä syntyy kiivas keskustelu. Muistio esiteltiin huippukokoukselle, ja loppuraporttia odotellaan vielä tämän vuoden puolella. NÄIDEN kysymysten äärellä joutuvat myös kaikki puolueet päivittämään linjauksensa Euroopan unionin tulevaisuuteen. Asia ei ole aivan helppo hallituksellekaan. Esimerkiksi urheiluministeri Paavo Arhinmäki puristeli vielä muutama vuosi sitten EU-huippukokousten mielenosoituksissa katukiviä muiden protestoijien mukana. Arhinmäen perushuoli kansalaisten yli kävelevästä unionista tuskin on laantunut, mutta takavuosien ulkoparlamentaariseen käyttäytymiseen ei ministerillä ole tietenkään mahdollisuutta. MUITAKIN vammoja tuli, mutta Jevgraf ei niistä jaksa kuin mainita. Mies selvisi hengissä. Hän muutti Murmanskiin ja palveli laivastossa. Jäi eläkkeelle vuonna 1998. Nykyään hän tapaa usein muiden maiden veteraaneja puolin ja toisin. - Tuossa on Louis Ranskasta, tuossa Frank Amerikasta. Ja olen ystävystynyt myös saksalaisen lentäjän, Hermannin kanssa. Hän kävi täällä Murmanskissa katsomassa vanhoja taistelupaikkoja, Jevgraf kertoo ja näyttää valokuvia tapaamisista. Entiset sotilaat hymyilevät, halaavat toisiaan. Puolin ja toisin. Mikä on sankarin salaisuus? Miten hän on pysynyt iloisena ja elämänmyönteisenä kaiken jälkeen? Miniä Anja ei epäröi vastauksessaan. - Me käymme ukin luona kylässä lasten kanssa, ettei hänen tarvitse olla yksin. Kirjoittaja asuu Murmanskissa ja on vapaa toimittaja. Bisnes luistaa diktatuurissa KANSAN UUTISET Kiina on osoittanut, että bisnes luistaa ja talous kukoistaa parhaiten diktatuurissa. Toivottavasti Euroopan johtajilla ei ole ollut Kiinan esimerkki mielessä, kun kansanvallan elementtejä halutaan purkaa euron pelastamiseksi. Käynnissä on suurin Eurooppaa koskeva muutosprosessi sitten vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksen, johon unionin nykyiset rakenteet yhteisvaluuttoineen pohjautuvat. Tällä kertaa muutoksia ei kuitenkaan tehdä yhden sopimuksen puitteissa, vaan hiljaa hivuttamalla monia eri järjestelyitä samaan aikaan ja samaan suuntaan. Keskustelua siitä, millaisen uuden Euroopan tarvitsemme, ei synny. Tähän vaikuttaa myös se, että käynnissä on jatkuva kriisinhallinta. Entä mitä mieltä Euroopan kehityskulusta on vasemmistoliitto? Siltä suunnalta näissä asioissa kuuluu enimmäkseen vain hiljaisuutta. DEMOKRAATTI Koulutuspäivistä on väännetty koko kevät. Ratkaisu työntekijöiden koulutusoikeuden ja työnantajien verokannustimen toteuttamisesta uuden lain avulla ei todellakaan syntynyt helposti. Yksityiskohdat ovat edelleen avoinna, mutta on täysin mahdollista, että laki osaamista lisäävästä koulutuksesta saadaan voimaan ensi vuoden alusta. Koulutuksen lisääminen osuu oikeaan hetkeen, sillä Suomen työelämä on kiihtyvien muutosten kourissa. Kilpailukykymme on paljolti osaamisen varassa. Päivitettyä osaamista tarvitaan, kun yritykset ja työntekijät joutuvat suuntaamaan kokonaan uusille urille.
Pohjolan Sanomat Sunnuntai 1. heinäkuuta 2012 Pohjoista puhetta O3 P.S. Nokian omistajien mieli ei mettä keitä. Kurssi on huristellut hurjaa vauhtia alaspäin. Nyt tuntuu pahalta, mutta pitemmän ajan tarkastelussa on mennyt itse asiassa oikein mukavasti. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle tehdyssä tutkimuksessa selviää, että suomalaiset ovat saaneet vuosien A Nokian kurssi on huristellut hurjaa vauhtia alaspäin. 1992-2012 aikana yli 31 miljardin euron myyntivoitot Nokia-kaupoilla ja lisäksi noin kolmen miljardin euron osingot. Eniten Nokia-omistuksillaan ovat tienanneet yritykset sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset, mutta ei ole aivan pieni potti sekään, jonka kaupoista ovat saaneet yksityiset suomalaiset. Vanha pörssitotuus on, että mikä menee ylös se tulee myös alas. Tämä on menossa Nokian osakkeilla, ja vaikka kurssimuutoksen suunta muuttuisikin, entisiin huippuhintoihin tuskin on enää paluuta. Kaikki hyvä päättyy aikanaan. Lukijalta PENTTI VUOSAARI Tekstarit Hyvä Angela, hyvä Saksa! Ei eurobondeja, yhteisiä velkoja eikä liittovaltiota - Ranska. italia ja Espanja kieroilevat taas kaikin konstein meitäkin maksumiehikseen! Veli Velkamies Nuoria työllistäkää korjaamaan roskat, esim. Syvitsyn paperinkeräys-loosien, ym. sen tapaiset paikat. Nuoret oppisivat, ettei aikuisena roskaisi ympäristöä. Tämä toimisi, ja eko-pisteet takaisin! Kuntajärjestelyissä totalitaarinen komento syö kerralla suuren suupalan suomalaisesta demokratiasta. Niinpä On se kyllä villiä hommaa tuo liikenneympyrään tuleminen kärkikolmion takaa. Olis poliisilla töitä. Ympyrässä Nyt Natoon on liityttävä kokoomuksen viemänä? Seuraavien vaalien jälkeen on eri miehet johossa! Viime vuoden tammikuussa Kemin valtuusto hyväksyi kuntaliitosselvityksen, mutta alueen muut kunnat torjuivat esityksen. Kirjoittaja toivoo, että nyt todennäköisesti edessä olevassa liitosselvityksessä esityksen taakse tulevat myös muut kunnat. Kuntauudistus tulee olkaamme valmis Maassamme istuva kuuden puolueen hallitus pääsi yksimieliseen ratkaisuun kriteereistä, miten lähdetään uuteen yritykseen kuntien määrän supistamisessa. Yksi kriteeri on väestöpohja. Kunnassa pitää olla vähintään 20 000 asukasta. Alueellamme tämä täyttyy vain Kemillä ja Torniolla. Keminmaa, Simo ja Tervola joutuvat nyt todellisuuden eteen liitoskumppani on jostain löydyttävä. Edellisen selvityksen jälkeiset vastaukset eivät tule ministeriölle kelpaamaan. On todellakin ruvettava tekemään jotain. Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen totesi Pohjolan Sanomissa 29.6. 2012 seutuhallituksen ottavan asiaan kantaa elokuussa. Ruotsalainen totesi, että olisi löydettävä yhteinen linja, jota viedään eteenpäin. Voisiko sitä tuon selvemmin ilmaista. Nyt jos koskaan alueen nykyisillä ja syksyn kuntavaalien jälkeen valituksi tulleilla valtuutetuilla on todella mahdollisuus Suvut Karppisten sukuseura Karppisten sukuseura ry kokoontuu sukutapaamiseen lauantaina 18.8.2012 klo 11 16 Utajärven A Miten selviydymme esimerkiksi jatkuvasti kasvavista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista? vaikuttaa alueemme tulevaisuuteen. Jokaisen päätöksentekijän kannatta nyt ja jatkossa miettiä teemmekö täällä ratkaisut itse vai tuleeko ne tekemään joku muu taho. Nyt todellakin pitää miettiä, mitkä ovat tulevaisuuden näkymät eri kuntien kohdalla. Mitkä ovat niiden selviytymisen mahdollisuudet itsenäisenä kuntana vaikkapa vuonna 2020. Miten selviydymme esimerkiksi jatkuvasti kasvavista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Uudistuksen yksi kriteeri on myös se, että kunnassa pitää olla myös tietty työpaikkaomavaraisuus. Tämä on yksi sellainen kriteeri, josta allekirjoittanut on erityisen tyytyväinen. Ei todellakaan ole mielekästä, että alueella on kuntia, jotka panostavat työpaikkojen syntymiseen ja siitä syntynyt hyöty valuu naapurikuntiin. Liittämällä yhteen saman vaakunan alle Kemin, Keminmaan, Simon ja Tervolan saamme alueelle yhden toimivan kunnan, joka pystyy tulevaisuudessakin vastaamaan alueella asuvan nykyisen ja toivottavasti lisääntyvän väestön tarpeisiin. Toivon mukaan syksyllä lomien jälkeen, vaikka päälle painavat tulevat kuntavaalit, päätöksentekijät pystyvät arvioimaan alueen tulevaisuutta uusin ajatuksin pelkäämättä valtuustopaikan menettämistä. Tietynlainen nurkkakuntaisuus ja tosiasioiden tunnustamatta jättäminen on itsensä pettämistä ja karhunpalvelus tulevaisuuden päättäjille. Risto Myyry Rokualla (Kylpylähotelli Rokua health & spa, Kuntoraitti 2, 91670 Rokua). Tilaisuuden aluksi omakustanteinen lounas klo 11 hinta 14 euroa. Klo 12 lähtien esitelmiä ym. ohjelmaa. Sukuseura tarjoaa lähtökahvit n. klo 16. Ilmoittautumiset 16.7.2012 mennessä Rokua health & spa myyntipalveluun puh. 020 7819 200 tai myynti@ rokua.com. Majoituspaketti 50 / hlö, sis. majoituksen (2hh), aamiaisen sekä kuntosalin ja kylpylän käytön. Tornion Satamakadun yökerhon ulkopuolella on lähes joka yö vessajono talon seinää vasten tarpeilla. Miesten katuvessa häiritsee naapureitakin. Eikö sisällä ole vessoja, kun pitää seistä rivissä kadulla? Silminnäkijä Kuinkahan moni suomalainen potee rankan työvuoden päätteeksi lomallaan jonkin asteista työuupumusta? En taida olla ainut. Rentouttavaa lomaa kaikille! Toipuva Kaakamossa pannaan haisemaan. Sielä alapää soi 1.7. klo 16.00. Miten Nokian kännykän voi sulkea? Kävelykadun ja Täiköntorin kolmen vuoden urakka valmis. Paljonko se tuli maksamaan? Veronmaksaja Kuisti toiselle puolelle taloa ja tielle moottoriajoneuvokielto. Puomi pois. Iso kiitos kaikille ihanille Pelastusarmeijan päiväkodin tädeille kuluneista mukavista vuosista. Jatkossa parempaa tulevaisuutta! Hyvää kesää teille! T Nämähän piti olla Euroopan mestaruuskisat? Pera Kemin tori-idea hukassa. Koju siellä, toinen täällä, kolmas jossain marketissa. Ei enää yhtenäistä torimyyntiä. Entinen oli sentään tori. Kun on syntynyt toisessa maanosassa, pitäs edustaa samaa maanosaa, eikä sais loikkia Eurooppaan? Ei tarvi haaveilla yleisurheilun MM-kisoista kaarteiden takia? Supi Kyllä on pöljää porukkaa, diskata nyt ainoatki suomalaisonnistujat! Pera Olipa taas mukava juhannusreissu. Ajamme aina asuttuja teitä,on ilo silmille ja mielelle nähdä hyvin hoidettuja pihoja, pihanurmea ja istutuksia. Kiitos ahkerat työmyyrät. Mihin on kadonneet ennen kilpailuissa voittaneet suomalaiset. Virenin lasse, julma-juha, lätsä-pekka ym, ym. Heitä on ikävä. En kaipaa pullamössöä! Mitä selostaja jauhaa kuka on monesko? Kun vain tulos lasketaan kymmenottelussa! Pera Tervolan kirkolle vievä Siltatie on tosi surkeassa kunnossa. Ollut jo useamman vuoden. Eikö tuohon puutu kukaan. Autonhan siinä rikkoo. Miten ei ammattiautoilijatkaan ota kantaa kun keinutta kun olis keinulaudalla. Korjatkaa tie! Urpilainen on paras valtionvarainministeri mitä Suomella on ollut. Pitää huolen meidän euroista ettei niitä lainata ilman vakuuksia niinkuin edellinen ministeri teki. AM Kyllä Suomen on liityttävä Natoon nopeasti. Venäjä on valumassa takaisin diktatuuriin, Puuttinin politiikassa Stalinin piirteitä. Ei Baltian maiden natojäsenyys ole uhka kenellekään. Missä viipyy Nousulohimarkkinoiden arpajaistuloslista?
O4 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 1. heinäkuuta 2012 Kesäloma ei eristä nettikavereita Jo 16 prosenttia yläkoululaisista tapaa kavereita enemmän netissä kuin kasvokkain. Facebook on noussut ylivoimaiseksi ykköseksi samalla, kun IRC-Gallerian suosio on hiipunut lähes olemattomiin.
Pohjolan Sanomat Sunnuntai 1. heinäkuuta 2012 Sunnuntai O5 Maria Kalliokoski, teksti Teijo Määttänen, Colourbox, kuvat Sormenpäät tuntevat auringon lämmön näppäimistöllä. Kirkkaat säteet eivät heijastu näytöstä, kun läppärin asettelee sopivaan kulmaan polville. Virta päälle. Ympäristön häly unohtuu, ja linnunlaulu jää taustalle. Viestien vaihto kavereiden kanssa voi alkaa. Lukiolainen Ville Karjalaisen, 17, mielestä on hienoa, että kavereihin voi pitää yhteyttä helposti myös kesälomalla. Vaikka talvikauden rutiinit katkeavat, yhteys säilyy. Jos kaveri lähtee ulkomaille, tapahtumista viestitään Facebookin kautta. Karjalainen käy kesällä Facebookissa yleensä kolmesti vuorokaudessa: aamulla, päivällä ja illalla. Kouluaamuisin ei samaan ole aikaa, mutta kesällä aikaa riittää. Useimmiten kajaanilainen Karjalainen sopii Facebookissa menoistaan. Hyvä sää; olisiko joku lähdössä pelaamaan jalkapalloa tai frisbee-golfia? Vasta silloin, jos porukkaa ei ole verkossa, hän tarttuu puhelimeen ja aloittaa soittokierroksen. Facebook on muutamassa vuodessa noussut nuorten ylivoimaisesti suosituimmaksi nettiyhteisöksi. Nuorten Akatemian kesäkuussa julkistamassa tutkimuksessa yläkoululaisista eli 13 16-vuotiaista noin 80 prosenttia kertoi Facebookin olevan itselleen tärkein nettiyhteisö. IRC-Galleria, joka oli neljä vuotta sitten selvästi suosituin, ei ole enää mitään: se on tärkein nettiyhteisö vaivaiselle yhdelle prosentille yläkoululaisista. ENNEN KUIN Karjalainen liittyi Facebookiin, muutama kaveri ehti jo kysellä Ville Karjalaiselta, miksi tämä ei ole Facebookissa, Varsinaista kaveripainetta Karjalainen ei kokenut, vaan hän lähti mukaan uteliaisuuttaan. IRC-Galleriassa hän ei ole ollut koskaan, eivätkä erilaiset nettifoorumit ole pysäyttäneet häntä. Foorumit sopivat hänen mielestään hyvin niille, jotka harrastavat jotakin asiaa intohimoisesti. Esimerkiksi pari ilmailuasioista kiinnostunutta tuttua on mukana lentoaiheisessa foorumissa, jossa he keskustelevat jakamistaan valokuvista. Myöskään Facebookia uudempi palvelu Google+ ei ole vakuuttanut Karjalaista. Hän käväisi siellä mutta jätti uutuuden sikseen. Facebook on mukavampi ja selkeäkäyttöisempi. Siellä on helppo pitää yhteyttä kavereihin ja jutella. Hän arvostaa myös sitä, että Facebookissa käytetään omaa nimeä. Se helpottaa kavereiden löytämistä, ja sillä on merkitystä turvallisuudenkin kannalta. NETTI VOI HUOMAAMATTA lohkaista ison osan päivästä. Ville Karjalainen laskee olevansa sosiaalisessa mediassa päivittäin puolesta tunnista kahteen tuntiin. Joskus netissä tulee pelattua jopa neljä tuntia, mutta juuri sen pidemmiksi pelijaksot eivät veny kesälomallakaan. On niin paljon muuta tekemistä. Todennäköisesti mökillä ei Facebookia tule käytettyä ollenkaan. Karjalaisella on viikossa kahdeksan tuntia tennisharjoituksia. Lo- Ville Karjalainen sopii usein kavereidensa kanssa Facebookissa, milloin he lähtevät pelaamaan jalkapalloa.
O6 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 1. heinäkuuta 2012 malla hän on pelannut kavereidensa kanssa jalkapalloa päivässä jopa viisi tuntia. Joihinkin kavereihinsa Karjalainen uskoo tutustuneensa Facebookissa paremmin kuin muuten olisi. Nyt heitäkin on helppo pyytää urheilemaan. MONILLA ON yhä enemmän kavereita, joita tapaa vain virtuaalisesti. Nuorten Akatemian tutkimuksessa yläkoululaisista 40 prosentilla on kavereita, joita he tapaavat ainoastaan netissä. 16 prosenttia tapaa kavereita enemmän netissä kuin kasvokkain. Viestintäpäällikkö Minna Ahola Nuorten Akatemiasta sanoo, että vaikka nettiyhteisöt ovat julkisuudessa usein saaneet syystäkin huonon kaiun järkyttävien rikosten yhteydessä, valtaosalle nuorista nettiyhteisöt ovat luonnollinen osa arkielämää. Ne ovat yksi tapa muiden joukossa jutella kavereiden kanssa. Ne eivät ole irrallinen saareke. Facebookissa jatketaan juttua siitä, mihin koulussa tai harrastusryhmässä on jääty. Netti voi olla tärkeä yksinäiselle nuorelle pienellä paikkakunnalla, jos nuori ei sovi valtavirtaan ja on vaikea löytää ystäviä. Netin kautta hän voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, vaikka he eivät ole maantieteellisesti lähellä, Ahola sanoo. VILLE KARJALAISELLA on Facebookissa vajaat 150 kaveria. Hän on pyytänyt kaverikseen myös vanhempansa ja isoäitinsä. Rinkiin kuuluu myös serkkuja ja näiden vanhempia. Viestiminen sukulaisten kesken on hänestä luontevaa. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) nuorisotyön päällikkö Juuso Peura pitää tärkeänä sitä, että yhä useampi vanhempi on mukana sosiaalisessa mediassa. Sen ansiosta sukupolvien välille syntyy keskustelua ja ymmärrystä siitä, mikä media oikein on. Voidaan jutella nettikavereista kuten muistakin kavereista. Ja vanhemmat ovat kiinnostuneita muustakin kuin siitä, kuinka paljon aikaa ruudun ääressä menee. Ahola kannustaa vanhempia tutustumaan lapsensa ja nuorensa nettielämään ja vaihtamaan pakoilevan asenteen kunnioitukseksi. On turha itkeä sitä, missä nuori netissä A Se, että lapset ja nuoret ovat sosiaalisessa mediassa, pääsääntöisesti rikastaa elämää. Mari Laiho Mikä? Yhteisöpalveluja Facebook. Mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu. Käyttäjä luo oman profiilin ja kaveriverkoston. Mahdollista luoda tapahtumia ja ryhmiä. Pelejä. Yli 900 miljoonaa aktiivista käyttäjää maailmassa. Perustettu 2004 Yhdysvalloissa. Tuli Suomeen syksyllä 2007. IRC-Galleria. Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjä voi ladata valokuvia ja tietoja itsestään, ja rekisteröidyt, yli 12-vuotiaat käyttäjät voivat kommentoida niitä. Suomalainen. Avattu vuoden 2000 lopussa. Vuonna 2008 jäseniä oli puoli miljoonaa. Käyttäjien keski-ikä on 21 vuotta. Google+. Googlen kehittämä yhteisöpalvelu. Mahdollisuus myös videokeskusteluihin. Voi pelata muun muassa Angry Birdsiä. Avattu kesällä 2011. Viime keväänä käyttäjiä oli 170 miljoonaa. Alaikäraja on laskettu 13 vuoteen. Lähde: Wikipedia liikkuu, koska voi itse opetella käyttämään sitä. Päällikkö Mari Laiho Pelastakaa lapset ry:stä sanoo, että varsinkin niiden vanhempien, jotka eivät itse käytä sosiaalista mediaa, kuvitelmat voivat olla raisuja. He kuvittelevat, ettei netissä mikään ole hyvää. Se, että lapset ja nuoret ovat sosiaalisessa mediassa, pääsääntöisesti rikastaa elämää. TAVAT MUUTTUVAT. Kun IRC-Galleriassa käyttäjä jakoi kaikki tietonsa koko maailmalle, Facebookissa hän saattaa jakaa profiilitietonsa vain omille kavereilleen. Sittemmin valinnanmahdollisuudet ovat kasvaneet, kun kaverijoukkoa voi ryhmitellä. Peura sanoo, että käsitys yksityisyydensuojasta on muuttunut sosiaalisen median olemassaolon aikana melkoisesti. Sen seurauksena on hallittava julkisuuden ja sosiaalisuuden eri kehät. Verkkomaailman eri tilanteisiin pätevät erilaiset ohjeet. Monimutkaistuminen vain jatkuu. On yhä enemmän erilaisia tapoja pitää yhteyttä kavereihin ja rajata omaa sosiaalista tilaa. Nettifiksuutta on tuntea se, millaiselle yleisölle minkäkin asian jakaa. Kyse ei ole vain palvelusta vaan myös sen käytöstä. Siitä, kenen kanssa juttelee, mitä asioita itsestään kertoo, keitä omaan piiriin kuuluu ja kenen tietoja seuraa. Joskus sosiaaliseen mediaan pääsi perheen yhteiseltä tietokoneelta, jolla oli pysyvä paikkansa yhteisessä tilassa. Nyt laitteet kulkevat perheenjäsenten taskuissa ja kasseissa, ja jokaisella lapsella voi olla makuuhuoneessaan oma läppäri. Käyttö hajautuu. Peura sanoo, ettei lapsia pitäisi jättää käyttötaitojen opettelussa yksin. Yksin ollessa nettiin voi jäädä roikkumaan helposti tuntikausiksi. Pelit ovat vetovoimaisia. Monet aikuisetkin tarvitsisivat apua ajankäytön ja median hallintaan, joten on selvää, että myös monet lapset ja nuoret tarvitsevat. Peura suosittelee muitakin pitämään lomalla pelivapaita päiviä ja viikonloppuja. On tärkeää, että kesällä on tyhjiä hetkiä, joita ei täytetä medialla.
Pohjolan Sanomat Sunnuntai 1. heinäkuuta 2012 Sunnuntai O7 13 vuoden ikäraja paukkuu acebookia käyttää moni alle 13-vuotias palvelun asettamasta ikärajasta huolimatta. Houkutus on kova, eikä kirjautuessa vaadittavaa syntymäaikaa tarvitse todistaa. Facebook on suunnitellut alentavansa ikärajaa 13:sta. Kesäkuussa The Wall Street Journal kertoi yhtiön aikeista muuttaa palvelua siten, että lapset voisivat käyttää sitä vanhempiensa käyttäjätileihin liitettyinä. Siten vanhemmat voisivat valvoa lastensa toimintaa palvelussa. Kun Facebook rantautui viisi vuotta sitten Suomeen, se oli aluksi aikuisten yhteisö. Suosio on kasvanut nopeasti sekä aikuisten että yhä nuorempien lasten keskuudessa. MLL:N NUORISOTYÖN päällikkö Juuso Peura ei tyrmää ajatusta ikärajan alentamisesta, vaikka hän ei pidäkään sitä yksiselitteisenä asiana. Kyse on siitä, että palvelut pitäisi tehdä turvallisemmiksi alle 13-vuotiaille käyttäjille. Halusimme tai emme, iso osa lapsista käyttää niitä. Kiellot ja ikärajat vuotavat, eikä palveluntarjoajillakaan ole keinoa valvoa. Pienellä lapsella sosiaalinen piiri on pieni. Facebookissa voi olla jopa 8 9-vuotiaita, joilla ei ole siellä muita kavereita kuin omat sukulaisensa. Facebook on omien tuttujen kanssa keskusteluun käytetty alusta, jossa voi jakaa omia päivityksiä ja valokuvia. On tietysti hyvä, että sosiaalisen median käyttöä harjoitellaan ensin vain perheen kesken, Peura sanoo. EUROOPPALAISEN EU Kids Online -tutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla nettiä käyttävistä 9 12-vuotiaista on profiili jossakin sosiaalisessa mediassa. Se on paljon. Alle 13-vuotiaat valehtelevat nyt ikänsä, ja monet vanhemmatkin sen hyväksyvät. Palveluntarjoajien pitäisi huomioida jollakin tavalla se, että näin valtava määrä alaikäisiä käyttää palveluja, Peura sanoo. Hänen mielestään tämän ikäisille palvelujen pitäisi olla rajatumpia, ja vanhemmilla voisi olla esimerkiksi enemmän mahdollisuuksia seurata oman lapsensa toimintaa. Samalla hän muistuttaa, että Facebook on iso bisnes, ja lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja henkilötietojen keräämistä pitäisi valvoa paremmin. LUKIOLAINEN Ville Karjalainen arvelee, että alle 13-vuotiaat voivat arvioida pieleen, miten palvelua käytetään. He saattavat kirjoitella sellaista, mitä ei pitäisi. Sama riski on mielessä myös EU Kids Online -tutkijaverkostolla. Lähes kolmasosalla yläkoululaisista on julkinen profiili toisin sanoen kuka tahansa palvelun käyttäjistä voi lukea sisältöä, mahdollisesti hyvin yksityisiäkin asioita. Verkosto suositteli kesäkuussa EU-komissiota vaikuttamaan siihen, että sosiaalisen median yksityisyysasetukset olisivat helppokäyttöisiä ja selkeitä. Oikeat vastaukset juhannuksen kuvavisaan Oikeat vastaukset viime sunnuntaina 24.6. julkaistuun kuvavisaan ovat seuraavat: 1. Paha hirvi = hihaparvi 2. Merjan karkki = karjan merkki 3. Akkutiski = tikkuaski 4. Pallopuntti = pullopantti 5. Vakava muuli = mukava vaali 6. Laivakunkku = kuiva lankku 7. Sinkoharppi = hankosirppi 8. Rakki punnalla = pukki rannalla 9. Laivakuppi = kuiva Lappi 10. Palme kohkaa = kolme pahkaa 11. Markan tutka = Turkan matka 12. Oravan keppi = Keravan oppi 13. Supin lantio = Lapin suntio 14. Koraanivartti = varaanikortti 15. Kallo Tonavalla = Tollo kanavalla 16. Mankelirippi = rinkelimappi 17. Kirsi Kunnas = kursi kinnas 18. Hakin milli = Mikin halli 19. Nokkapersu = Pekkanorsu 20. Vahva sorsa = sohvavarsa 21. Paha kurvi = kuhaparvi 22. Riisikuksa = kuusiriksa 23. Katana Eevalla = etana kaavalla 24. Prinssin akka = Anssin prikka 25. Suti taklaa = Tati-suklaa 26. Kelkka palmussa = palkka kelmussa 27. Kuutti narussa = naatti Kurussa 28. Soosi virkkaa = viisi sorkkaa 29. Puntit koossa = kontit puussa 30. Filmin maksu = Malmin fiksu 31. Kissan kalpa = kassan kilpa 32. Koltan matka = Maltan kotka 33. Ahdas temppeli = tehdasamppeli 34. Kirsu mudassa = mursu kidassa 35. Pillimasto = mallipisto 36. Rakko kujalla = kukko rajalla 37. Varakkaan orsi = orakkaan varsi 38. Nakkirotsi = rokkinatsi 39. Kaalin siivut = siilin kaavut 40. Turvat kokossa = korvat tukossa 41. Luntin esto = entin lusto 42. Tammenlehti = lemmentahti 43. Kumman kaa = kamman kuu 44. Komea sukka = sumea kokka 45. Pitsavaari = vatsapiiri Kiinniotto Raimo on puhunut Perjantaina kansa huokaisi vihastuksen sekaisesta ihastuksesta, kun valtiosihteeri Raimo Sailas (sd) paukutti Yleisradiolle pahan sanan EU:n talouskriisistä. Sailas lausui, että asiansa huonosti hoitaneet maat haluavat nyt työntää laskunsa taloutensa hyvin hoitaneiden maiden, kuten Suomen ja Saksan veronmaksajien maksettavaksi. Sailas harrasti lausunnossaan myös viisauden korkeinta alajia, jälkiviisautta: Nyt voi sanoa jo ääneen, että euroa perustettaessa mukaan otettiin raskaasti korruptoituneita maita. Voi kunpa hän olisi sanonut sen silloin kun euroon menoa vasta suunniteltiin. Ettei olisi tarvinnut tyytyä pelkkään Paavo Väyryseen (kesk), jonka puhe ei ole vakavasti otettavaa, koska hän on no, Paavo Väyrynen. Sailaksessa on monta rakastettavaa ominaisuutta. Sailas puhuu aina suoraan ja on yleensä eri mieltä muiden kanssa. Sailas on pessimisti, mikä tarkoittaa Suomessa samaa kuin realisti. Hän näkee ikävyyttä ja kurjuutta joka paikassa ja joka aiheessa, mikä on selkeä viisauden merkki, sillä eihän täällä, saatana, koskaan mikään onnistu. Pekka Juntti Raimo Sailas
O8 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 1. heinäkuuta 2012 Huligaani vetää jalkaansa väärän firman kalsarit Kalsariskandaali nosti esiin jalkapallon maailman kummalliset sopimukset. Miika Viljakainen, teksti Tanska vastaan Portugali. Nicklas Bendtner tasoittaa pelin 2 2:een ja juoksee tuulettamaan. Hyökkääjän housut roikkuvat liian alhaalla. Se paljastuu, kun Bendtner nostaa huumassa paitaansa. Kalsarit vilahtavat! Niissä on vedonlyöntifirma Paddy Powerin logo, joka ei siis ole EM-turnauksen virallinen sponsori. Bendtnerin olisi pitänyt valita kalsarinsa toisin, pohti Uefa ja mätkäisi pelaajalle 100 000 euron sakot. Uefa rankaisee kuin isoveljensä Fifa. Vuonna 2010 MM-kisoja järjestävä Fifa heitti Etelä-Afrikan kisakatsomosta ulos 36 hollantilaisfania, koska katsoi näiden markkinoivan pukeutumisellaan Bavaria-olutta (virallinen kisakumppani oli jenkkiolut Budweiser). Faneilla oli oranssit pikkumekot, eikä niissä ollut mitään logoja. Se olikin väijytysmarkkinointia, perusteli Fifa. Mediatutkija Sami Kolamo selittää, että nämä ylilyönnit ovat jäävuoren huippu. Useimmat sopimukset jäävät salaisiksi. Kisojen isäntämaat saavat taipua eriskum- mallisiinkin myönnytyksiin. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa 2010 Fifan immateriaalioikeudet suojattiin poikkeuslailla ja samalla myös joitain työaikalakeja jäädytettiin, jotta kisojen aikana vältyttäisiin harmeilta. Näin Fifa takasi sponsoriensa ja muiden partnereiden maksimaalisen näkyvyyden ja mukavuuden. Mainostajat ovat olleet futiksessa mukana jollain tasolla jo 1800-luvun loppupuolella. MMkisahistoriassa käännekohta on vuodessa 1974, kun brasilialainen yritysjohtaja Joao Havelange tuli Fifan johtoon. Havelange esikuntineen alkoi intohimoisesti tuotteistaa lajia. Niissä mainingeissa solmittiin maailman ensimmäinen sopimus urheilun katto-organisaation ja yritysjätin välillä. Osapuolina olivat Fifa ja Coca-Cola. Sittemmin vahvistui ajatus virallisista yhteistyökumppaneista ja siitä, että yhdestä tuoteryhmästä on kerrallaan vain yksi pääpartneri. Esimerkiksi virvoitusjuomissa se on cokis ja oluissa Budweiser. Tyhmä kysymys Voiko polttareihin kutsua vastakkaista sukupuolta? Laura Peräsalo, teksti Lukija ihmettelee, miksi polttariporukka on aina samaa sukupuolta, vaikka sankarilla olisi sekä naisettä miespuolisia ystäviä? Onko sukupuolijakauma edelleen näin perinteinen, hääsuunnittelija Eija Holmberg-Lehto? Useimmiten kyllä. Syyt ovat usein käytännöllisiä: naisten polttareiden kauneudenhoito ei välttämättä kiinnosta miestä, ja morsiussauna saattaa olla vaivaannuttavaa. Miesten polttareiden armoton viinanjuominen ja naisstrippari taas voivat olla naiselle vähän liikaa. Muistan yhdet naisen polttarit, joihin oli kutsuttu yksi mies. Hän osallistui juhlaan vasta, kun naiset olivat käyneet kauneushoitolassa. Mutta voihan ohjelman rakentaa siten, että myös vastakkaisen sukupuolen edustajat voivat osallistua. Esimerkiksi erilaiset urheilulajit ja hyvä ruoka sopivat kaikille, miksei kasvohoitokin. Polttareissa on edelleen paljon perinteitä, mutta jotkut asiat ovat radikaalisti muuttuneet. Juhlan tarkoitus ei ole enää nauttia viimeisestä sinkkuyöstä, vaan tärkeintä on yhdessäolo ystävien kanssa. Juhlan pitää olla sankarin näköinen. Enää ei örvelletä kaupungilla hassut vaatteet päällä. Sosiaalisen median takia sankaria ei haluta nolata: pelätään, että kuvat ja videot leviävät verkkoon ja työnantaja näkee ne. Aiemmin juhlakalu oli yksin valokeilassa, mutta nykyään koko polttariporukka touhuaa yhdessä. Jose Manuel Rivera saapui kaksi vuotta sitten yksin pohjoiseen, suoraan RoPS:n keskikenttäpelaajaksi. Pallon perässä Jalkapallo on kuljettanut meksikolaisen Jose Manuel Riveran Rovaniemelle. Nuorena hän halusi nuorena olla miljonääri ja Euroopan paras meksikolainen jalkapallonpelaaja. Haaveet ovat muuttuneet, mutta pelaamisesta hän nauttii edelleen enemmän kuin mistään muusta.