TEKSTIILITEOLLISUUDEN LAITOSMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

TEKSTIILITEOLLISUUDEN LAITOSMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 2010-2013

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY:N JA TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N VÄLINEN TEKSTIILILAITOSMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 5.3.2010-31.1.2013

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Sopimuksen soveltamisala...1 2. Työrauhavelvoite...2 3. Keskusliittojen väliset sopimukset...2 4. Työhön ottaminen ja erottaminen...2 5. Irtisanominen ja lomautus...3 6. Työaika...4 7. Palkkausmuodot, palkkamäärittelyt ja keskituntiansio...7 Palkkalaskelma...9 8. Luontoisedut...9 9. Korvaus vuorotyöstä sekä ilta- ja yötyöstä...9 10. Sunnuntaityö-, ylityö-, yms. korvaukset...10 11. Osa-ajan palkka ja kuukausipalkan jakaja...11 12. Vuosiloma ja lomapalkka...12 13. Korvaus sairausajalta...14 14. Matkakorvaus ja päiväraha...16 Työskentely tehdas-alueen ulkopuolella...16 Matkakustannusten korvaaminen...17 Matka-ajan korvaus työmatkoilla...18 15. Erityisiä korvauksia...18 A. Arkipyhäkorvaus...18 B. Hälytysluontoinen työ...20 C. Varallaolo...21 D. Eräitä ansionmenetyksen korvauksia...22 E. Palveluvuosilisä...22 16. Luottamusmiehet...23 17. Työturvallisuus...23 18. Erimielisyyksien sovittelu ja paikallinen sopiminen...23 19. Erinäisiä määräyksiä...24 1. Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikalla...24 2. Jäsenmaksujen perintä...24 3. Ryhmähenkivakuutus...24 4. Kanssakäymisessä noudatettavat menettelytavat...25 20. Työsäännöt...25 21. Sopimuksen voimassaoloaika...25 LIITE N:o 1 Palkkatariffi ja siihen liittyvät määräykset...26 LIITE N:o 2 Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa...31 LIITE N:o 3 Keskeytyvän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa...33 LIITE N:o 4 Työajan lyhentäminen tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa päivä- ja 2-vuorotyössä...35 LIITE N:o 4 a Vaihtoehto Liitteelle N:o 4...38 LIITE N:o 5 Viikonloppuvuoroa koskevat määräykset...39

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY:N ja TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N välinen TEKSTIILILAITOSMIESTEN T Y Ö E H T O S O P I M U S 1. Sopimuksen soveltamisala 1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan työehto sopimuslain puitteissa niis sä työsopimuksissa, joita teh dään TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n alai siin ammatti osastoihin kuulu vien osalla olevien laitos miesten, laitosmiesten, nuorem pien laitos miesten sekä laitos mies oppi laiden kanssa Kulutustavararyhmä ry:n jäsenyhdistyk seen Tekstiili- ja vaatetus teollisuus ry:hyn kuuluvissa tekstiili tehtaissa. Laitosmiehinä pidetään tämän sopimuksen mukaan henkilöä, jonka päätehtävänä on koneiden kunnossapitäminen, korjaa mi nen ja asentaminen niissä kulloinkin käytettä vän raaka-aineen tai tuotteen vaatimusten mukaisesti. Laitosmies oppi laana pidetään henkilöä, jota voimassaolevan koulutus ja oppiohjelman mukaan koulutetaan laitos mie heksi. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ö j ä : 1. Osalla oleva laitosmies, laitosmies, nuorempi laitosmies ja laitos mies oppilas on määritelty tämän työehtosopimuksen liitteen n:o 1 koh das sa 3. 2. Tätä sopimusta sovelletaan myös sen 1 :ssä mainitun työkuvan omaa viin ompelukonemekaanik koihin. 3. Työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin sisältyy sopimuksen sovelta mis alaa koskeva selvitys. 2. Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa joku työnantaja eroaa Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:stä tai työntekijä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n osastosta, ei eroaminen vapauta heitä tämän sopimuksen määräysten nou dattamisesta. 3. Jos Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:hyn liittyy uusi jäsen tä män sopimuksen voi massa ollessa, on tätä sopimusta sovel lettava tässä jäsentehtaassa. Sopimuksen sovel ta mista tarkoitta viin neuvotteluihin on jommankumman osapuolen esi tyksestä ilman ai hee tonta viivy tystä ryhdyttävä. 1

S o v e l t a m i s o h j e : Työehtosopimuksen 1 :n mukaan laitosmiehenä pi detään henkilöä, jonka päätehtävänä on koneiden kunnossa pitäminen, korjaaminen ja asen ta mi nen niissä kulloinkin käytettävän raaka-aineen tai tuotteen vaati musten mukai sesti. Liitot toteavat käynnissä olevan alan teknisen kehityksen ja kilpailu kyvyn huomioon ottaen ole van selvää, että yrityksissä pyritään mahdol li simman tar koi tuksen mukaisiin ja kustan nuksia säästäviin menettelyihin tapauksis sa, jois sa tek ni set ja orga nisatoriset edellytykset tällaiselle jär jes te lylle ovat olemassa. Liitot korostavat kuitenkin, että em. järjestelyt eivät saa johtaa nimel li siin vakanssi muutoksiin tapauksissa, joissa laitosmies edelleen suorittaa pää sään töisesti laitosmiestyötään. 2. Työrauhavelvoite 1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työnteki jöi tä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol leet näiden yhdistysten jäseniä. 2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonai suu dessaan tai johonkin sen yksi tyiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden ala yhdis tykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäse ninä ole vat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttä vät täl lai sia taistelu toimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopi muksen määräyksiä. 3. Keskusliittojen väliset sopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopi muk sia: 1. Yleissopimus 2. Lomapalkkasopimus 3. Irtisanomissuojasopimus Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehto sopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä tähän työehtosopimukseen. 4. Työhön ottaminen ja erottaminen 1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työn tekijä huomioonottaen yleis sopimukseen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista ja lainsäädäntöön sisältyvät rajoi tukset sekä määrätä työn johtamisesta. 2. Työnantajalla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päät tää liittymisestään ammatil liseen järjestöön. Muu sopimus on mitätön. 2

3. Työsopimuksen voimassaoloajan neljä ensimmäistä kuu kautta ovat koeaikaa, jonka kuluessa sopimus voidaan ilman irti sanomisaikaa molemmin puolin purkaa. Lain säädännön salli missa tapauksissa voidaan käyttää myös pitempää koe aikaa. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Liitot suosittelevat työsopimuksen tekemistä kirjallisena. 4. Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työn tekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henki löstö poli tiik kaan ja mahdollisiin työsääntöihin. Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelu jär jes tel mä sekä työntekijöiden edustajat. 5. Irtisanominen ja lomautus 1. Irtisanomista ja lomautusta koskeviin työsuhteen ehtoi hin sovelletaan TT:n ja SAK:n irtisanomissuoja sopimusta. 2. Milloin työnantaja tuotteiden riittämättömän menekin, raaka- tai tarveaineiden puutteen tai muun niihin verrat ta van syyn vuoksi joutuu irtisanomaan työvoimaa, on siinä mahdol lisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa työntekijäryhmässä vii meksi irtisanotaan tehtaan käytölle tärkeitä työnteki jöitä ja sota vammaisia sekä saman työnantajan työssä osa työ kykyisyy den aiheuttaneen vamman saa neita ja että jos ero vuorossa on useampia työntekijöitä, jotka taitonsa ja sopivuutensa puo lesta ovat täysin toisiinsa rinnastetta vissa, kiinnite tään irtisanomisessa huomiota myös työ suh teen jatkumis aikaan ja siihen, onko työntekijällä erityi sen suuri perhe huol let tavanaan. 3. a) Milloin työnantaja tuotteiden riittämättömän mene kin, raaka- tai tarveaineiden puut teen tai muun niihin verratta van syyn vuoksi ottaa käyttöön säännöllistä lyhy emmän viikot tai sen työajan, on tällaisesta toimen piteestä ilmoi tettava vähintään 2 viikkoa ennen sen toi meen pane mista. Jos työnantaja em. syistä työsuhdetta lopetta matta lomauttaa työnteki jöitä, on toimenpiteestä ilmoitettava ao. työnteki jöille heti kun tällaisen toimen piteen välttä mättö myys on tullut työnantajan tietoon ja mikäli mahdol lista kuukautta ennen lomautuksen alkamista. 3. b) Milloin työnantaja ottaa käyttöön säännöllistä lyhyem män viikkotyöajan tai lomauttaa työn tekijöitä, ilmoitus toimen piteistä on annettava mahdolli simman hyvissä ajoin ja viimeis tään 2 viikkoa ennen sen toimeen panoa. Työnanta jan on samalla pääluottamus miehelle selvi tet tävä ne syyt, jotka aiheuttavat lomautuksen tai lyhennetyn työviikon käy tön. 3. c) Jos sunnuntain, lain määräämien juhlapäivien tai tämän työehtosopimuksen 6 10. kohdan perusteella vapaapäiviksi sovittujen aattojen väliin jollakin kalenterivii kolla jää yksinäinen työpäivä, jolloin tuotantoa teknillisistä tms. syistä johtuen on epätarkoituk senmukaista pitää käynnissä, voi työnantaja lomauttaa työntekijät täksi välipäiväksi nou dattaen edellä a) kohdassa sovittua menettelyä. 3. d) Milloin vain osa tehtaan tai osaston työntekijöistä joudutaan lomauttamaan tai siir tämään lyhennetylle työ viikolle, tulisi määriteltäessä, keihin kysymyksessä ole vat toi men piteet joudutaan kohdistamaan, mahdollisuuk sien mukaan noudattaa edellä 2. koh dassa mainittua järjes tystä. 3

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 1 : Työnantajaliitto suosittelee jäsentehtailleen, että osalla oleville laitosmie hille jär jes tet täi siin lyhennetyn työviikon ollessa kysymyksessä vähintään 6 viikon ajaksi ja lomautuksen ollessa kysymyksessä vähintään 3 viikon ajaksi asennus- ja korjaustyötä taikka jotakin muuta työtä enti sin palkka ehdoin. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 2 : Liittojen välillä on sovittu seuraavasta suosi tuk sesta: Työnantajaliitto suo sitte lee, että jäsen tehtaat joutuessaan menekkipulaan tai siihen verrat tavan syyn joh dosta ottamaan käyttöön lyhennetyt työviikot tai lomautta maan työnteki jöitä, järjestäisivät, mikäli mahdollista työtä vähintään 3 viikon ajaksi myöskin sellai sille laitosmiehille, joilla on kuukausipalkka, kuiten kin edellyttäen, että laitosmies on täysin työkykyinen; että hän toimii ei osalla olevana lai tos miehenä eli korjaus-, huolto- ja asennustehtävissä osalla olevan laitos miehen apuna; että laitosmiehen toimiessa nk. huolto ryhmän jäsenenä, hänen tehtä väänsä kuu luu koneiden korjaus- ja asennustyöt. Liitot suosittelevat, että laitosmiesten työlli syy den ylläpitämiseksi organi sa to risten tai tek nisten muutosten aiheuttaman työvoiman tarpeen vähen tyessä pyrittäisiin kiinnittämään huomiota muiden tekijöi den ohella myös mah dol li suuksiin tarkistaa ja muun taa laitosmiesten tehtäviä. 6. Työaika 1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain määräyk siä ja tähän sopimukseen sisälty viä määräyksiä. 2. a) Säännölli nen työaika on 8 tun tia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa ellei paikallisesti toisin sovita. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin tasoittuu: 40 tuntiin viikossa päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 7 viikon pituisena ajanjaksona. Paikallisesti sopien voi tasoittumisjakso olla enintään 26 viikkoa, jos vuorokautinen työ aika on sovittu enintään 10 tunniksi. Viikottainen sään nöllinen työ aika saa olla edellä olevan tasoit tumisjakson puitteissa enintään 50 tuntia. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Työajan lyhentämisestä päivä- ja 2-vuorotyössä ks. tämän sopimuksen liite n:o 4 s. 35. 4

2. b) Keskeytyvän 3 vuorotyön säännöllinen työaika mää räytyy työehtosopimuksen liitteenä n:o 3 olevan pöytäkirjan mukaisesti. Ks. s. 33. 2. c) Keskeytymättömän 3 vuorotyön säännöllinen työaika määräytyy työehtosopi muk sen liitteenä n:o 2 ole van pöytä kirjan mukaisesti. Ks. s. 31. 2. d) Viikonloppuvuoroa koskeva sopimus on liitteessä n:o 5 s. 39. 2. e) Työtuntijärjestelmä, jolla keskimäärin 40 tunnin työ viikko määräaikojen puit teissa saavutetaan, on ilmoitet tava työntekijöille vähintään 2 viikkoa ennen sen käyt töön ottoa, ellei paikallisesti toisin sovita. 2. f) Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00, ellei paikalli sesti toisin sovita. S o v e l t a m i s o h j e : Liitot eivät asetu vastustamaan jatkuvan 2 vuoro työn käyttöä, mikäli asiasta paikallisesti sovi taan. Työtä varten on tällöin laadittava työtunti järjestelmä, jolla säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tunniksi viikossa kalenterivuoden aikana. Vuosityöaika tasoitetaan vapaa päivien avulla vastaa maan päivä ja 2 vuoro työn vuosityöaikaa. Työnantajaliitto suosittelee, että jäsentoiminimet kiin nittäisivät huomiota keskey tymätöntä 3 vuoro työtä tekevien työntekijöiden kulkumahdolli suus kysy myksiin. Tapauksissa, joissa yleiset kulku neuvot eivät kulje esim. sunnuntaisin ja juhla päivinä tai niiden aattojen tiettyinä vuoro kau den aikoina, tulee harkita erityistoimen piteitä työntekijäin kohtuul lis ten kulkumahdolli suuksien järjestämiseksi. 3. Työaikalain 7 :n mukaisessa työssä (jaksotyö) sään nöllinen työaika järjestetään siten, että se 3 viikon pituisena ajanjaksona on enintään 120 tuntia tai 2 viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. 4. Ylityötä voidaan teettää 18 vuotta täyttäneillä työn tekijöillä heidän suostu muk sellaan lain sallimissa rajoissa. Ylityöstä on ilmoitettava mikäli mahdollista viimeis tään edelli senä päivänä ennen työajan päättymistä. 5. Työaikalain mukaisina ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksoina käytetään sekä kalenterivuotta että neljän kuukauden pituista jaksoa, ellei tarkastelujaksoksi paikalli sesti ole luottamusmiehen kanssa sovittu yksinomaan kalenterivuotta. 6. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä mää rää työnantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Ellei paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä sijoitettava klo 06.00 21.00 väliseksi ajaksi ja 2 vuorotyössä klo 06.00 01.00 väliseksi ajaksi. 3 vuorotyössä tulee aamuvuoron alkamisaika määrätä klo 06.00 08.00 väliseksi ajaksi. Työaikalain 28 :n perusteella voidaan paikal lisesti sopia, että lepoaika päivätyössä on ½ tuntia niin, että työntekijä saa sen aikana esteettä poistua työpaikalta. 5

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Työnantajaliitto suosittelee, että laitosmiehille varattaisiin paikallisesti sopien mahdollisuus kahdesti työvuoron aikana työn suorittamisen kan nalta sopivimpana ajankohtana nauttia työpai kal laan kahvia tai virvok keita siten, että tämä mah dollisimman vähän aiheuttaa haittaa tuotannol li selle toimin nalle. S o v e l t a m i s o h j e : Työpaikkaruokailu Sopimusneuvottelujen yhteydessä liitot ovat todenneet pitävänsä työ paikka ruokailun kehittämistä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn säi ly misen sekä työviihtyvyyden kannalta tärkeänä. Erityisesti vuorotyötä teke vien työnteki jäin osalta olisi kiinnitettävä huomiota ruokailu mahdol li suuksien parantami seen, kuten esimerkiksi työntekijöiden mah dol li suu teen käyttää ruokailutiloja sekä paikalliset edellytykset huo mioon ottaen sellai sen ruo kailutilan järjestä minen, jossa hygieenisyys ym. vaatimuk set kohtuulli sesti tulisivat huomioi duiksi. 7. Työn niin vaatiessa on työnantajalla oikeus siirtää tila päisesti määrättyjen työnteki jäin tai osastojen varsi naista työaikaa voimassa olevan työaikalain sallimissa rajoissa. Työ ajan siirrosta on ennakolta mahdollisimman hyvissä ajoin ilmoitettava työn teki jöille. 8. Voittamattoman esteen sattuessa (kuten luonnonmullistus, tulipalo, onnettomuus tapaus, koneiden ja johtojen vahingoit tuminen, epäsäännöllinen käyttövoiman saanti tai sen loppuminen ja niihin verrattavat) voidaan työaikaa siirtää tai muuttaa tarpeen mukaan. 9. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja paikallisesti sovittavin vähin tään 1 viikon ja enintään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Keskeytymättö mässä vuorotyössä voidaan sopia vuorojen muuttumisesta myös yhtä viikkoa lyhyem män ajan kuluttua. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti samassa vuorossa. 10. Tavoitteena pidetään, että viikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollista olla lauantai. 11. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika 8 tuntia lukuunottamatta juhannus ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuo tantotekniset syyt muuta vaadi. Lauantait ovat vapaa päiviä töissä, joissa työaika on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. S o v e l t a m i s o h j e : Jos paikallisesti on sovittu vappuaaton tai uudenvuodenaaton ilta ja yö vuoron tuntien sisään teosta, liitot suosittelevat, että tämä tapahtuisi mikäli mahdollista aamuvuoron aikana. 12. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrolli kelloa ja muita sitä vastaavia lait teita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työn tekijälle turhaa ajanhukkaa. 6

13. Liitot ovat yksimielisiä siitä, että koko työaika käytetään tehokkaasti tuotan nolli seen toimintaan sekä muutoinkin pyritään rajoittamaan tuotantotoiminnalle aiheutuvat haitat ja vaikeudet mahdollisim man vähäisiksi. 7. Palkkausmuodot, palkkamäärittelyt ja keskituntiansio 1. Täysin työkykyisten laitosmiesoppilaiden ja nuorempien laitosmiesten palkkaus muo tona käytetään tuntipalkkaa. Pal kat määritellään työehtosopimuksen liitteessä n:o 1. 2. Täysin työkykyisille osalla olevilla laitosmiehille ja laitosmiehille maksetaan heidän palkkansa tai palkan kiin teä osa kuukausipalkkana. Laitosmiesten palkkaus muoto on kuu kausipalkka ellei toisin sovita. Palkat määritellään työ ehtosopimuksen liit tees sä n:o 1. Palkkauksen määrittelyssä voidaan paikallisesti niin sovittaessa käyttää työnvaativuuden arviointia. S o v e l t a m i s o h j e : a) Kuukausipalkka on ymmärrettävä laitosmiehen aseman ja tehtävien perus teella sovituksi koko nais palkaksi, josta suoritetaan vähennyksiä vain niissä ta pauk sissa kun poissaoloon ei ole pätevää syytä. Tämän mukaisesti kuukausi palkkai selle lai tos miehelle suoritetaan hänen kuukausi palkkansa vähen tämättö mänä sellaisilta kuukau silta, joina hän on poissa työstä arki päiviksi sattuvina kir kollisina juhlapäivinä, itsenäi syys ja vapunpäi vänä, työ ehtosopimuksessa vapaa päiviksi määrät tyinä aatto päivinä tai työehto sopimuksen 5 :n 3 c) koh dassa tarkoitettuina lomautuspäivinä taikka työ ehto sopi muksen liit teessä n:o 4 mainittuina työajan lyhen nyk sestä johtu vina vapaapäivinä. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on vähentämättö män kuukausipalkan saannin edellytyksenä kuiten kin, että laitosmies ei ole luvattomasti ollut poissa työstä työtuntijärjestelmän edellyt tämänä työpäi vänä. Kuukausipalkka maksetaan vähentämättömänä, jos laitosmies pätevällä perusteella on saanut vapautta työstään. Mikäli laitosmies on poissa olonsa johdos ta oikeutettu saamaan muualta palk kaa, korvausta tai muuta talou dellista etua, ei kuukausipalkkaa makseta poissaoloajalta. Mikäli laitos miehen kuukausipalkasta on suori tettava vähennys, on sen syyt selvitettä vä ao. laitosmie hille. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Liitot toteavat, että sellaisia perusteita, joita on pidettävä sopimuskohdan tarkoittamassa mieles sä pätevinä ovat mm. seuraavat: läheisen omaisen vakava sairastuminen läheisen omaisen hautajaiset omat häät läheisessä omaispiirissä sattuvat huo mat tavat merkkipäivät tai perhe juhlat, jos ne pidetään toisella paikka kunnalla tai jos muut erikois näkö kohdat tekevät pal kallisen loman myöntä mi sen perustel luksi 7

omat 50- tai 60-vuotisjuhlat osallistuminen ammattiyhdistysliikkeen päättävien elinten kokouksiin virallisena edustajana. Harkittaessa palkan vähentämättä jättämistä mui den kuin esimerkkiluette lossa mainittujen poissa olojen osalta, on kiinnitettävä huomiota myös ko. laitos miehen poissaoloihin yleensä. S o v e l t a m i s o h j e : b) Mikäli kuukausipalkalla oleva laitosmies on työssä arkipäiviksi sattu vina joulu-, pääsiäis- tai juhannusaattoina, ei hänelle suoriteta työ ehtosopi muk sen 10 :n 2) kohdassa tarkoitetun korvauksen lisäksi muuta palkkaa tai korvausta. Jos kuukausi palkkainen laitosmies on ollut työssä edel lä mai nittuina aattopäivinä osaston muiden työnteki jöiden poissaollessa, on hän oikeutettu aattopäivän työssä olon pituiseen vapaa-aikaan. Vapaa-aika on järjestettävä siten, että se mah dollisimman vähän tuottaa haittaa tuo tan non sään nölliselle kululle ja se on annettava kuukauden kuluessa. S o v e l t a m i s o h j e : c) Mikäli poissaolo työstä aiheutuu sellaisesta sairaudesta, jonka johdosta on tämän työehtosopi muksen 13 :n määräysten perusteella suoritettava kor vaus, eikä korvausta mainitun pykälän 1. kohdassa tarkoitetuissa tapauk sissa suoriteta sairauden alusta lukien, kuukausipalkkaa ei vähen netä en sim mäisen sairaus päivän eli ns. karenssi päivän johdosta. 3. a) Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskenta teki jänä palkan ja korvausten maksa misessa siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään. Tämä ei koske kuukausipalkalla olevia työnteki jöitä. 3. b) Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljännek sen aikana tehdyltä työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdolli sine eril li sine lisineen, lukuun ottamatta ylityö- ja sunnun taityö lisiä, jaetaan saman vuosi nel jän nek sen tehtyjen työ tuntien koko nais määrällä. Eri vuosineljänneksien keskituntiansiota käytetään seuraa vasti: a) helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV neljänneksen keski tuntiansiota b) touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosi neljänneksen keski tunti ansiota c) elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosi neljänneksen keskitunti ansiota sekä d) marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden III vuosineljänneksen keski tunti ansiota. Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosi neljännek set lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakau tuessa kahdelle yllämaini tuista kuu kausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi lue taan siihen jaksoon, jolle jakautuu suurempi määrä sään nöllisiä työtunteja. 8

8. Luontoisedut 3. c) Milloin työntekijä, 2. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosi neljännekseltä lasketa. Jos keskituntiansio on henkilökohtaista aikapalk kaa pie nem pi, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus kui tenkin henkilökohtaisen aikapalkan mukaan. Uudelle työntekijälle maksetaan 1. kohtaan perus tuva palk ka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen hen kilökoh taisen aikapalkkansa mukaan. Työntekijälle, jolle 3. koh dan 1. kappaleen mukaan ei keskituntiansiota ole las kettu esim. sairauden tai suorite tun asevelvollisuuden takia, maksetaan vastaavasti viimeksi lasketun keskitunti ansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi. Palkkalaskelma Työntekijälle tulee antaa palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma, josta käy ilmi miltä ajanjaksolta ja miten palkka on muodostunut sekä mitä pidätyksiä siitä on tehty. Palkka maksetaan pankkiin myös lopputilin osalta yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, ellei palkanmaksusta paikallisesti muuta sovita. Tämän sopimuksen palkat tarkoittavat rahapalkkoja. Milloin työntekijäin palkkauk seen sisältyy luontoisetuja, otetaan huomioon palkkaa määriteltäessä niiden raha-arvo tai peritään niistä viranomaisten vahvistama tai yleisesti käypä hinta. 9. Korvaus vuorotyöstä sekä ilta- ja yötyöstä 1. a) Vuorotyölisinä maksetaan 1.5.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: iltavuorossa 0,96 /t yövuorossa 1,68 /t 1. b) Vuorotyöntekijälle, joka jää ylityöhön välittömästi oman vuoronsa päätyttyä, makse taan vuorotyölisä sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityötä tehdään. 2. Tuotanto-osastojen keskeytymättömässä vuorotyössä suo ri tetaan työntekijöille erilliskor vauksena jokaiselta tun nilta 0,16 /t ellei tämän lisän korvaamisesta ole toisin paikalli sesti sovittu. 3. Milloin työ ei ole vuoro- eikä ylityötä ja työntekijä joutuu suorittamaan sitä klo 18.00 23.00 välillä, katso taan tällainen työ iltatyöksi sekä klo 23.00 06.00 välillä suoritettu työ yötyöksi. Iltatyössä suoritetaan tä män pykä län 1. a) kohdassa iltavuo rosta suoritettavaksi määrätty korvaus sekä yötyöstä samassa kohdassa yövuorosta suoritetta vaksi määrätty korvaus. 9

10. Sunnuntaityö-, ylityö-, yms. korvaukset 1. a) Sunnuntaityö Korvaus sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä ja arki päi viksi sattuvina itsenäisyys ja vapunpäivinä suoritetusta työstä maksetaan lain mukaan. 1. b) Vuorokautinen ylityö Tämän työehtosopimuksen 6 :ssä määritellyn säännöllisen päivittäisen työajan ylittävästä työstä maksetaan työaika lain 17 1 momentissa maksettavaksi määrätty palkka eli 2 ensim mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaisin sekä pyhä ja juhlapäivien aattoina maksetaan vuorokautisesta ylityöstä heti 100 %:lla korotettu palkka. Vuorokautisen ylityön korotusosien korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti myös muulla tavoin. 1. c) Viikottainen ylityö Viikottaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnil ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palk ka, ellei korotusosien korvaamisesta ole paikalli sesti sovittu muulla tavoin. 1. d) Kun loppiais-, pitkäperjantai, pääsiäis maanan tai, helatorstai-, vapun päivä, juhannus, itsenäi syys päivä, joulu ja uuden vuo denpäiväviikolla työehtosopimuksen mukai nen sään nölli nen viikkotyöaika on 40:tä tuntia lyhyempi, sopimuk sen varaisen viikko työajan ylittäviltä tunneil ta maksetaan kuten viikko ylityöstä on sovittu, ellei pai kal lisesti ole muusta so vittu. Tämä ei koske keskeytymätöntä 3 vuoro työ tä. Tätä ei myöskään so velleta, silloin kun on sovittu työtun tien ns. si säänteosta näillä vii koilla. Jos työntekijä ei ole voinut tehdä täyttä työviikkoa sairauden tai työnantajan määräyk sestä tehdyn matkan takia, työtuntijärjestelmän mukaisina vapaa päivinä tehty työ kor va taan, kuten viikoittainen ylityö. Korvaamisesta voi sopia paikallisesti toisin. Keskeytymättömässä 3 vuorotyössä katsotaan viikot taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteri viikolla yli ttävät työtuntijärjestelmässä säännölliseksi työajaksi vahvis te tun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden yli työtuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa ajalla tai ellei paikallisesti ole muusta sovittu. 2. Uudenvuodenpäivänä, juhannuspäivänä sekä 1. ja 2. joulu päivinä työssä oleville makse taan 200 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy sunnuntai- ja ylityökorotus. S o v e l t a m i s o h j e : Sopimuskohdassa mainitulla uudenvuodenpäivän, juhannuspäivän sekä 1. ja 2. joulupäivien käsit teellä tarkoitetaan samaa ajanjaksoa kuin ao. työssä käytössä olevalla sunnuntaityövuoro kau della sunnuntaityölisää lasket taessa. Pääsiäislauantaina sekä joulu- ja juhannusaattona alka vissa ilta- ja yövuoroissa työsken televille työntekijöille makse taan 100 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy yli työkoro tus. 3. Milloin työntekijän suorittama ylityö jatkuu keskeytyk settä vuorokauden vaihteen yli, suoritetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökor vaus sii hen 10

asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei täl löin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden säännöllistä työaikaa lasket taessa. 4. Laskettaessa sunnuntai- ja ylityöstä maksettavaa koro tet tua palkkaa käytetään 11 :ssä olevia jakajia. S o v e l t a m i s o h j e : Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollis ten luontois etu jen raha-arvo ja tuotantopalkkiot, mutta ei sen sijaan vuoro työlisää, säännöllisesti sunnuntai työstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluon toisia poik keuksellisia korvauksia, kuten yli- ja sunnun tai työkorvauksia. Kun kuukausipalkka on edellä kuvatulla tavalla selvitetty, saadaan tunti kohtai nen peruspalkka käyttämällä 4. kohdassa mainittuja jakajia. Vuorotyölisää on pidettävä luonteeltaan palkkana. Yli- ja sunnuntaityöstä mak settava vuorotyölisä on suoritettava korotettuna. Se voidaan laskea kah della tavalla: 1) kuukausipalkka jaetaan 4. kohdan mukai sella jakajalla. Saa tuun lukuun lisä tään vuorotyölisä ja tähän summaan lisätään kyseeseen tuleva prosenttikorotus tai 2) prosenttikorotus lasketaan erikseen perus palkalle ja erikseen vuoro työ lisälle. 5. Niille tuntipalkkaisille työntekijöille, joiden palkka on osittain riippuvainen heidän työ määrästään taikka hei dän hoidettavanaan olevalla osalla työskentelevien työn tekijäin ansiosta tai osan tuotannosta, lasketaan yli työ korvaus samoin kuin korvaus sunnuntaina, kirkol lisena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä työntekijän keskituntiansion perus teella. 11. Osa-ajan palkka ja kuukausipalkan jakaja Viikkopalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 40 ja kuukausipalkka kertomal la tunti palkka luvulla 174. Muutet taessa kuukausi- tai viikkopalkka tuntipalkaksi käyte tään samoja lukuja. Kerrointa/jakajaa käytetään: 1. Laskettaessa tes-korotuksia viikko- ja kuukausi palkkalaisille. 2. Siirryttäessä tuntipalkalta viikko- tai kuukausi palkalle tai päinvastoin. 3. Laskettaessa yli- tai sunnuntaityöstä maksettavaa palkkaa kaikissa työ aika muo doissa eli tes:n mukaisessa normaalissa päivä-, 2-vuoro, 3-vuo rossa. 4. Laskettaessa palvelusvuosilisiä. 5. Laskettaessa osa-ajan palkkaa tilanteissa, joissa kuukausi/viikkopalkasta vähenne tään palkattomia päiviä. 6. Muissa vastaavissa tässä luettelemattomissa tapauksissa. 11

12. Vuosiloma ja lomapalkka Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskus järjestöjen välistä lomapalkka sopimusta. 1. b) Laskettaessa kuukausipalkkaisten laitosmiesten vuosi lomapalkkaa ja vuosi loma korvausta jaetaan kuukausi palkka luvulla 25. S o v e l t a m i s o h j e : Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausi palkka siten osittamaan toi saalta työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuu kausipalkkaa. Vuosiloman ajalta suoritetaan kuukausipalkkai sel le laitosmiehelle, joka on teh nyt jatkuvasti tai sään nöllisesti toistuvaa vuorotyötä, kuukausipal kan lisäksi vuorotyölisien perusteella laskettu keski määräinen päiväpalkka siten kuin työn teki jäin vuosilomasta annetun lain 7 :n 3 momentissa sää de tään. Edellä tar koi tettua keski määräistä päivä palk kaa laskettaessa ote taan huo mioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopi mus peräi set lisät sekä säännölli sesti toistuvat sunnuntai työ korotukset. Liitot ovat neuvotteluissa todenneet, että vuosi lomat teollisuuden piirissä ylei sesti järjeste tään siten, että vuosiloma ei ala työntekijän vapaa päivästä. Tätä käy täntöä on noudatettu vuosiloma seisokkien osalta myös tekstiili teolli suu dessa. Liitot katsovat, että myös sellaiset työntekijät, jotka suo rit ta vat korjaus- ym. töitä varsinaisen tehtaan vuosilomaseisokin aikana, tulisi vuosiloman alka mis ajankohdan osalta aset taa samaan ase maan. Työnantajaliitto suosittelee jäsenyritykselleen, joka normaalisti maksaa pal kan ao. työntekijälle työpaikalla, että silloin kun työntekijä lomau tuk sen tai lyhenne tyn työviikon vuoksi on työstä poissa vuosilomalain tarkoitta mana vuosilomapal kan maksamispäivänä työnantajan tulisi, työn teki jän sitä pyy täessä ja tämän suostumuksella, pyr kiä suorittamaan vuosiloma palkka ky seiselle työn teki jälle normaalina vuosilomapalkan maksamispäi vänä pankin tai postin välityksellä tai muulla sovitta valla tavalla. 2. a) Vuosilomalta työhön palaavalle työntekijälle suori tetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Vuosilomapalkalla tarkoitetaan tässä sitä vuosiloma palk kaa, johon työntekijä palvelusaikansa pituuden huomioonot taen vuosilomalain mukaan on oikeutettu. Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksamisen jaksottamisesta lomakau den (2.5. 30.9.) ajalle. 2. b) Lomaltapaluurahasta 1/3 suoritetaan ennakkona vuosi loma palkan maksamisen yhtey dessä. Tätä osaa eivät koske jäljem pänä olevat lomaltapaluurahan saamista kos ke vat edellytykset lomaltapaluun osalta. Lomaltapaluurahan ennakkoa koskevia määräyk siä ei sovelleta 24 päivää ylittävään loman osaan. 12

2. c) Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työn tekijä aloittaa vuosi lomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyt tyä. 2. d) Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työn tekijä välittömästi ennen vuosi loman alkamista tai vuosi loman pää tyttyä työsuhteen kestäessä on ollut työstä pois sa työnanta jan suostumuksella tai on ollut estynyt saapu masta työhön vuosi lomalain 3 :n 5 momentissa mainitun syyn takia. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työ sopimuksensa päättymään vuosi loman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päätty misen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työn tekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomalta paluurahaan. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muusta kuin työn tekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy kesälomakautena (2.5. 30.9.) ennen kuin lomalta paluu rahan ennakko on työntekijälle maksettu, suoritetaan se hänelle lopputilin yhteydessä. Työntekijän työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnaste taan tilanteisiin, joissa työn tekijä on poissa työnantajan suos tumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksami selle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työ sopimus lain 4. luvun 3 :n tarkoit ta man ilmoi tuksen tai siihen myöhemmin perus tellusta syystä tehdyn muutok sen mukai sesti. Osapuolet suositte levat kokonaissuunnitelman laati mista vanhem pain loman ja hoito vapaan käyttämi sestä keskus järjes töjen yhtei sesti laatimalla lomakkeella. 2. e) Lomaltapaluuraha maksetaan sinä yleisenä palkanmaksu päivänä, joka lähinnä seuraa loman päättymistä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyt tyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vas taa vasti, mitä edellä on määrätty. Paikalli sesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annet ta van loman osan yhteydessä. S o v e l t a m i s o h j e : Työntekijän pyytäessä maksetaan lomaltapaluurahan ennakkoa siinä tapauk sessa, kun maksaminen nor maa lina palkanmaksupäivänä siirtyisi pidem mälle kuin viiden työpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Enna kon määrä voi olla enintään puolet lomalta paluurahan määrästä. Määräys ei koske 24 päivää ylittävää loman osaa. 2. f) Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhais eläk keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosent tina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauk sesta, johon työntekijä on oikeutettu. 2. g) Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomalta paluu raha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinai sessa väessä palaa palvelus ajan päätyttyä työhön palveluk seen kutsutun asevelvollisen työ tai virkasuh teen jatku mi sesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomalta paluu rahan määrä lasketaan työehtosopi muksen osoittamana prosenttina siitä lomakor vauk sesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astues saan. Jos palveluk seen astuminen on tapahtunut välittö mäs ti vuosi lomalta, lasketaan lomalta paluuraha vastaa vasti työn teki 13

jälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteis määrästä. Lomalta paluu raha määräy tyy sen työehto sopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astut ta essa. 3. Jos työt vuosilomien ajaksi keskeytetään, ei niille työn tekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, suoriteta keskey tyksen ajalta palkkaa eikä lomaan oikeutetuillekaan pitem mältä ajalta kuin mitä heille lain mukaan on tuleva lomaa. 13. Korvaus sairausajalta S o v e l t a m i s o h j e : P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevien viikkopalk kais ten laitosmiesten vuosi lomapalkkaa lasketta essa huomioidaan myös lomanmääräytymis vuonna sään nöl li sestä työstä maksettu sunnuntaityö koro tus. Tämä tapahtuu siten, että viikko palkkai sille laitos mie hille suoritetaan VLomaL:n 7 :n 1. koh dan mukai sen lomapalkan lisäksi kultakin loma päi vältä määrä, joka saadaan jakamalla heidän loman määräyty misvuoden aikana säännöllisestä sunnun taityöstä ansait se mansa sunnuntaityökorotusten (vain 100 %:n koro tus; ei peruspalkka) summa ko. lomanmääräytymisvuoteen sisältyvien työ päivien luvulla. 1. a) Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan toisen sellaisen sairaus päivän alusta tai mikäli työ kyvyttömyys on aiheutunut työ tapatur masta, ensimmäisen sellaisen sairaus päivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pitui sen ajan jakson työ päiviltä kuin seuraavas ta käy ilmi: Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti Ajanjakso vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 10 vuotta tai kauemmin 56 Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastu mispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä. Työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhden jak soi sesti vähintään yhden vuoden, maksetaan sairausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työ päiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pitui sen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoin kin nou da tetaan tämän pykälän määräyksiä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palk kaa on maksettava. 14

Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työ kyvyttömäksi, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keski tuntiansion mukainen korvaus. 1. b) Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työn tekijä on aikaansaanut sairau den tai tapaturman tahalli ses ti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl lään tai muulla törkeällä tuottamuksella. 1. c) Sairausajan palkka lasketaan käyttäen keskitunti ansiota. Kuukausipalkkainen laitosmies on oikeutettu saamaan palk kansa luontoisetuineen sen suu rui sena kuin hän työssä ol les saan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pitui selta ajanjaksolta kuin 1. a) kohdasta käy ilmi. 1. d) Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivä rahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuk sen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteel la. 1. e) Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksa nut sairausajan tai äitiysloman palkan, on hän oikeutettu nostamaan itsel leen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappa leen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työnteki jältä, ei kui tenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työn teki jästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se makse taan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan oli si ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairaus loman pal kasta se päivä raha tai sen osa, mikä työn tekijän laimin lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. 1. f) Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työn antajalle sairastumisestaan. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 1 : Ansionmenetyksen korvaamisvelvollisuus lääkärin tarkastusten sekä äkilli sesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon vaatimalta ajalta mää räy tyy keskusliittojen asiaa koskevan sopi muksen mukaan. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 2 : Kuukausipalkkaiselle laitosmiehelle maksetaan sairausajan palkka myös itsenäisyyspäivältä ja sellaiselta arkipyhältä, joka hänelle 13 :n mu kaan korvattavan sairausloman aikana osuu hänen työ tuntijärjestelmänsä mukai seksi työpäiväksi. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 3 : Kuukausipalkkaa ei vähennetä ensimmäisen sairaus päivän eli ns. karens si päivän johdosta (ks. 7 2. kohta soveltamisohjeen c) kappale). Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa annetaan lain mukai sesti. Kehitty neessä raskauden tilassa olevaa naistyöntekijää ei saa pitää sellai sessa työssä, joka saattaa olla hänelle siinä tilassa vaarallinen. 15

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, makse taan hänen äitiyslomansa ajalta keskituntiansion mukaista palkkaa 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1 :n mukaisen äitiysloman alka mis päivästä lukien. S o v e l t a m i s o h j e : Jos uusi äitiysloma alkaa siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työn antajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysloman osalta. Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 42 päivän pituinen äitiyslomaan rin nas tettava loma, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysloman palkan maksamista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Työntekijälle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolle sattuvilta työvuorojärjestelmän mukaisilta säännöllisen työajan tunneilta palkka noudattaen samoja edellytyksiä sekä muita menettelytapasääntöjä, kuin tässä työehtosopimuksessa äitiysvapaan palkan maksamisen osalta on sanottu. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla työtekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai sii hen rinnastettavaan työhön (työsopimuslaki 4. luku 9 ). Milloin työntekijä on synnytyksen vuoksi tai jos hän on äitiyspäivärahaan oikeutettu adop tioäiti, adoption vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästä pois sa olostaan sopinut työnantajan kanssa tai poissaolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestä sairaudesta, ei hänen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota kat ken neen. 1. g) Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen säädöskokoelman n:o 1315/89 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myön net tä västä avustuk sesta) 1 :n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuak seen mainitussa päätöksessä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntou tukseen tai hoi don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. 14. Matkakorvaus ja päiväraha Työskentely tehdas-alueen ulkopuolella Yleisiä määräyksiä: 1. Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoi ta minen välttämättä vaatii. Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennus paikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen sään nöl li sen työ ajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asun toonsa. 16

S o v e l t a m i s o h j e: Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toiseen vaih det taessa saattaa aiheutua. Vakinaisella työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa työntekijä varsinaisesti työs ken telee. Matkakustannusten korvaaminen 2. a) Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matka lip pu jen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuu paikkalippujen hinnat. Jos matka tapahtuu yöllä klo 22.00 06.00 välillä, on työn tekijällä oikeus käyttää II luokan makuuvaunupaikkaa. 2. b) Milloin työnantaja huolehtii kuljetuksesta omilla kuljetusvälineillään, ei matkakorvausta suoriteta. 2. c) Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, mak setaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kulje tuk sesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosit tain vero vapaaksi vahvistaa. 3. a) Jos työntekijä määrätään työhön muulle paikkakunnalle maksetaan hänelle päivä rahaa kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokaudelta, jonka työntekijä on ollut matkalla tai komennuspaikkakunnalla. Päiväraha on suuruudeltaan sama kuin vero halli tuk sen kulloinkin hyväksymä voimassa oleva päiväraha ja sitä makse taan seuraavasti: Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan puolet päivärahasta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilo metrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. 3. b) Ellei työntekijälle ole edellä a)-kohdassa mainitulla työkomennuksella järjestetty majoitusmahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyvät majoituskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti. 3. c) Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet päivärahan määrästä. Ilmai sella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysy myksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. 3. d) Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen. 17

4. Milloin työ suoritetaan tehdasalueen ulkopuolella paikassa, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa, mutta josta hän ei voi käydä tavallisuudesta poiketen ruokaile massa kotonaan tai tehtaalla ja hänelle tästä aiheutuu poikkeuksellisia ruokailukuluja, maksetaan ateriakorvaus yhdestä ateriasta, jos työhön ja matkaan on käytetty 4 8 tuntia sekä ateriakorvaus kahdesta ateriasta, jos työhön ja matkaan on käytetty yli 8 tuntia päivässä. Ateriakorvausten suuruudet ovat ne, jotka verohallitus vuosittain vah vistaa. Jos työnsuorituspaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä on järjestetty yhtä edulli nen ruokailumahdollisuus kuin varsinaisen tehdasalueen ruokalassa, ei ruokarahaa mak seta. Matka-ajan korvaus työmatkoilla Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 tunnilta. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit. Menetetyltä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Vapaapäivänä tapahtuvan matkan ajalta maksetaan keskituntiansion suuruinen kor vaus matkatuntia kohden. S o v e l t a m i s o h j e : päi Ulkomaan päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen hyväksymiä värahoja. 15. Erityisiä korvauksia Edellämainitut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavanomaisista kuluista ulkomailla. Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähen ne tään päivärahaa vastaavasti. 5. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suoritta mi nen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus. Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huo mioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryh tynyt oleskelua silmällä pitäen. A. Arkipyhäkorvaus 1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, hela torstailta, vapunpäivältä, ju hannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulu päivältä maksetaan työn tekijän arkipyhäkorvauksena hänen säännöllistä päivittäistä työaikaansa vas taava palkka keskituntiansion mukaan. 18

S o v e l t a m i s o h j e : Arkipyhäkorvausta ei makseta lakisääteisen äitiysvapaan ajalta lukuun otta matta 3. kohdan mukaista poikkeusta. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtä jak soisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen ko. arki pyhää ja edellyttäen, että työn tekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä neenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä päivistä, jos poissa olo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoi tuk sesta, lomau tuk sesta tai muusta hyväksyttävästä syystä. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellai silta arkipyhiltä, jotka sattuvat vuosiloman ajaksi enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden tai tapaturman ajaksi työehtosopimuksen 13 :n tarkoittaman palkallisen äitiysvapaan 42 päi vän ajanjaksolle, jotka työssä oltaessa olisivat työtuntijärjestelmän mukai sia työ päiviä lakisääteisen isyysloman ajaksi taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arki pyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työtunti järjestelmän mukaiseksi työ päiväksi sattu vana arki pyhänä on johtunut muusta kuin 2. kohdassa mai ni tusta syystä, ei arki pyhä kor vausta kuitenkaan makseta. Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjot tua mahdollisuutta palata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä. S o v e l t a m i s o h j e : Lomakaudesta johtuen saattaa juhannusaatto sijoittua työntekijän vuosi loman ajaksi. Tällöin arkipyhäkorvaus juhannusaatolta maksetaan siltä pal kan maksukaudelta maksettavan palkan yhteydessä, mihin se ajalli sesti kuuluu. 4. Jos työntekijä ei edellä kohdassa 3 mainittujen tilanteiden takia ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhä kor vaus tämän pykälän mukaisesti. 5. Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työaikaa ja siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän mukaisesti. 6. Työntekijäin oikeutta arkipyhäkorvaukseen ei saada loukata käyttämällä lomautta mista arkipyhän yhteydessä tavalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on välttyä ylimääräi sen korvauksen luontoisen arkipyhäkorvauksen suorittamisesta. 19