LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 65/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-309 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2009 ASIA HAKIJA Myllymäen eteläisen sillan leventäminen ja Myllymäen raittisillan rakentaminen Vantaanjoen yli sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Vantaa Tiehallinto HAKEMUS Suunnitelma Tiehallinto on 13.11.2008 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Myllymäen eteläisen sillan leventämiseen ja Myllymäen raittisillan rakentamiseen niihin liittyvine penkereineen Vantaan kaupungissa hakemukseen liitetyn Ramboll Finland Oy:n laatiman, 3.10.2008 päivätyn suunnitelman mukaisesti sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankkeen tarkoituksena on Myllymäen eteläisen sillan (S401) leventäminen ja Myllymäen raittisillan (S402) rakentaminen. Hanke liittyy kantatien 50 (Kehä III) parantamisen 1. vaiheeseen välillä Vantaankoski Lentoasemantie. Sillat ylittävät Vantaanjoen siten, että uusi Myllymäen raittisilta sijoittuu nykyisten Myllymäen etelä- ja pohjoissiltojen viereen niiden pohjoispuolelle. Myllymäen raittisilta sijaitsee noin 30 m Myllymäen siltojen pohjoispuolella ja sen korkeustaso on noin 1 m ylempänä verrattuna Myllymäen siltoihin. Raittisillan vaikutus maisemaan on samanlainen kuin nykyisillä silloilla. Siltojen kuvaus Myllymäen etelä- ja pohjoissilta ovat teräsbetonisia jatkuvia vinojalkaisia laattakehäsiltoja. Siltojen hyödyllinen leveys on nykyisellään 13,0 + 10,0 m, suunniteltu leveys on 13,0 + 17,25 m. Siltojen jännemitat ovat 14,0 + 20,0 + 14,0 m (pohjoinen silta) sekä 12,0 + 18,0 + 12,0 (eteläinen silta). Väylän kohdalla sillan kannen alapinta on tasolla N 60 + 29,76 m. Myllymäen etelänpuoleista siltaa levennetään 7,25 m ja pohjoisenpuoleisen sillan jalankulkukaista muutetaan moottoriliikennekaistaksi. Myllymäen raittisilta on teräsbetoninen jatkuva palkkisilta. Raittisillan hyödyllinen leveys on 4,5 m ja jännemitat 16,0 + 20,0 + 16,0 m. Sillan kannen alapinta on tasolla N 60 + 31,16 m.
2 Myllymäen raittisillan keskellä vapaa-aukko on 20,0 m. Myllymäen eteläisen sillan vapaa-aukko säilyy entisellään. Raittisillan vapaa korkeus on vähintään 4,9 m vapaan aukon kohdalla HW (1951):stä N 60 + 26,22 m mitattuna, kun taas Myllymäen eteläisen sillan vapaa korkeus säilyy entisellään, vähintään 3,5 m mainitusta tasosta mitattuna. Myllymäen raittisillan kaiteina käytetään 1,1 m korkeita kevyen liikenteen sillankaiteita. Myllymäen silloilla käytetään ulkoreunassa 1,1 m korkeaa melukaidetta sekä siltojen sisäreunassa nykyistä sillankaidetta. Tiet valaistaan ja sillat päällystetään asfaltilla. Siltojen liikennetiedot Kantatien liikennemäärät ovat Myllymäen silloilla keskimäärin vajaat 60 000 autoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 12 %. Kantateillä on huomattavaa työmatkaliikenteen suuri osuus. Siltapaikan eteläpuolella, noin 200 m Vantaanjokea alajuoksuun, sijaitsee Kuninkaantien silta. Siltojen rakennustöiden aikana ei tarvita merkittäviä liikennejärjestelyjä, vaan liikenne voi käyttää nykyisiä siltoja. Vesistön kuvaus Vantaanjoen valuma-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan 1680 km 2. Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärveltä ja se virtaa mereen Vanhankaupunginlahdella Helsingissä. Pituutta joella on 99,1 m. Siltaalueen kohdalla valuma-alueen laajuus on 1230 km 2, josta järviä on 2,56 %. Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassa Vantaanjoen ylittävien Kehä III:n siltojen rakentamista koskevassa lausunnossa 19.7.1996 on todettu seuraavaa Myllymäen raittisillan kohdalla: suurin virtaama v. 1971-1990 147 m 3 /s keskimääräinen ylivedenkorkeus HW N60 + 24,66 m v. 1951 havaittu ylivedenkorkeus HW (1951) N60 + 26,22 m Keskivedenkorkeuden arvona on käytetty Myllymäen sillan aiempien suunnitelmien keskivedenkorkeuden arvoa W (30.11.1973) = N 60 + 23,20 m. Mainitussa ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu, että siltapaikan yläpuolella vedenpinnan kaltevuus ylivirtaama-aikoina on suuri. Myllymäen eteläisen sillan leventämisen rakenteet ovat merkityksettömiä padotuksen kannalta. Myllymäen raittisillan vaikutus vedenkorkeuksiin on arvioitu virtaamatietojen ja uoman poikkileikkauksen perusteella. Keskivedenkorkeus on laskettu käyttäen keskivirtaamaa 16,6 m 3 /s ja ylivedenkorkeus ylivirtaamaa 147 m 3 /s: tutkittu virtaama padotuskorkeuden muutos keskivesi 16,6 m 3 /s + 0,01 m ylivesi 147 m 3 /s + 0,04 m
Siltapaikan luontoarvot Maa- ja vesialueiden omistus 3 Myllymäen raittisilta ei aiheuta sanottavaa muutosta padotuskorkeuteen. Ylivirtaaman 147 m 3 /s vallitessa siltarakenteet padottavat virtausta 4 cm. Keskimääräisellä virtaamalla Myllymäen raittisilta ei aiheuta merkittävää padotusta. Vantaanjoessa harjoitetaan vapaa-ajan kalastusta. Uittoa ei harjoiteta. Myllymäen eteläisen sillan leventäminen ja uusi raittisilta eivät aiheuta merkittäviä muutoksia hydrologisiin tekijöihin. Sillat eivät aiheuta muutoksia vesistön käytölle, mutta rakennusaikana siltatöiden läheisyydessä joudutaan vesistön käyttöä tilapäisesti rajoittamaan. Rakennustelineisiin jätetään vähintään 5 m leveä ja 1,5 m korkea aukko. Vantaanjoessa on suuri suojeltu vuollejokisimpukkakanta. Vuollejokisimpukka kuluu EU:n luontodirektiivin liitteiden II- ja Iv a- lajeihin, joilla lajin yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suomessa vuollejokisimpukka on rauhoitettu ja kuuluu vaarantuneiden (VU) uhanalaisuusluokkaan. Tiehallinto on selvittänyt vuollejokisimpukan esiintymän ja sen säilyttämistoimenpiteet siltojen rakennusalueella asianmukaisella tavalla. Tiehallinto on hankkinut asiasta Suomen WWF:n ja Helsingin yliopiston eläinmuseon yhteisen Suursimpukkatyöryhmän lausunnon 19.4.2009 sekä hakenut Uudenmaan ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaista poikkeuslupaa vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseksi. Poikkeuslupapäätöksen 5.6.2009 mukaan hakemuksen mukainen rakentaminen ei heikennä vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, jos rakentamisesta aiheutuvia haittoja ja riskejä vähennetään hakemuksessa ja Suursimpukkatyöryhmän lausunnossa esitetyllä tavalla. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä poikkeuslupaa lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseksi. Siltapaikat sijaitsevat Vantaan kaupungin Viinikkalan kylässä AA:n ja BB:n omistamalla kiinteistöllä Hommas RN:o 3:21, Myllymäen kylässä CC:n, DD:n, EE:n, FF:n, GG:n, HH:n, II:n, JJ:n, KK ja LL:n kuolinpesien, MM:n sekä NN:n omistamalla kiinteistöllä Erikas RN:o 5:49, Martinkylässä Vantaan kaupungin omistamalla kiinteistöllä Dalfors RN:o 6:0 sekä Viinikkalan kylässä Vantaan kaupungin omistamalla kiinteistöllä Kvarnmarken RN:o 5:0. Ylitettävät vesialueet kuuluvat Vantaan kaupungin yhteisiin vesialueisiin Myllymäen kylässä RN:o 876:1 ja Viinikkalan kylässä RN:o 876:1.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 4 Oikeudet tietä ja siltoja varten tarvittaviin alueisiin hankitaan maantielain perusteella. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vantaan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 23.2.2009. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut muistutuksessaan, että vuollejokisimpukoiden määrä alueella tulee selvittää ja selvitysten perusteella arvioida hankkeen vaikutukset ja ne työtavat ja lieventämistoimet, joilla hanke voitaisiin toteuttaa ilman simpukoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä. Simpukoiden esiintymän selvittämiseen tarvitaan luonnonsuojelulain mukainen poikkeamislupa Uudenmaan ympäristökeskukselta. Myllymäen nykyisten siltojen yläpuolella on Myllymäen virtaama- ja vedenkorkeushavaintopaikka. Havaintotietojen mukaan Vantaanjoen virtaamat (Q) ja vedenkorkeudet (W) siltapaikalla ovat seuraavat: Q (1959-2009) W (1959-2009), N 60 HQ (1966) 228 m 3 /s HW (1966) +26,84 MHQ 89 m 3 /s MHW +25,23 MQ 12,2 m 3 /s MW +23,66 MNQ 1,78 m 3 /s MNW +23,25 NQ 0,70 m 3 /s NW +23,13 2) Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on katsonut muistutuksessaan muun muassa, että Vantaanjoen Natura-valmistelu on parhaillaan käynnissä, joten hankkeen yhteydessä on syytä tehdä Uudenmaan ympäristökeskukselle Natura-arvioinnin kriteerit täyttävä selvitys rakentamisen vaikutuksista vuollejokisimpukan elinolosuhteisiin sekä suunnitelma haittojen ehkäisemiseksi. Ranta-alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Vantaan itärannalle rakennettava 0,8 1,0 m leveä ulkoilupolku tulee ottaa huomioon siltoja rakennettaessa kaupungin yleissuunnitelman mukaan. Vantaanjoen länsipuolella noin 90 m päässä raittisillan pohjoispuolella rantakivikossa olevaa välkevitaesiintymää ei saa vahingoittaa, sillä se on harvinainen kasvi ja Vantaan alueella ainoa. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 5 Tiehallinto ilmoittaa selityksessään selvittävänsä vuollejokisimpukoiden esiintymän ja sen säilyttämistoimenpiteet ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Simpukat todennäköisesti siirretään ennen rakennustöitä toiseen paikkaan Vantaanjoessa. Ranta-alueet säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisina käyttämällä muun muassa tukimuureja Myllymäen levennettävän sillan eteläpuolella molemmilla rannoilla tien sivuluiskan tukemiseen. Itärannalla siltojen alle jää tilaa ulkopolulle. Länsirannalle tehdään sillan alle suunnitelman mukainen tukimuuri kulkuyhteyttä varten. Rakentamistoimenpiteet eivät ulotu välkevitaesiintymän alueelle, joten esiintymän vahingoittumisvaaraa ei ole. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tiehallinnolle luvan Myllymäen eteläisen sillan leventämiseen ja Myllymäen raittisillan rakentamiseen Vantaanjoen yli Vantaan kaupungissa. Ympäristölupavirasto myöntää Tiehallinnolle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittaviin osiin Vantaan kaupungin yhteisistä vesialueista Myllymäen kylässä RN:o 876:1 ja Viinikkalan kylässä RN:o 876:1. Hankkeesta ja vähäisistä pysyvistä käyttöoikeuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Myllymäen eteläinen silta on levennettävä ja Myllymäen raittisilta rakennettava hakemuksen liitteinä olevien vesistöaluekartan (mittakaava 1:25 000), yleiskartan (mittakaava 1:10 000), suunnitelmakartan (mittakaava 1:2000) sekä pituusleikkauksien (mittakaavat 1:2000 ja 1:200) osoittamiin paikkoihin 22.9.2008 päivättyjen pääpiirustuksien (mittakaava 1:100) mukaisesti. 2) Myllymäen eteläisen sillan vapaan aukon leveys ja vapaa korkeus on säilytettävä entisellään. Myllymäen raittisillan vapaan aukon leveyden on oltava vähintään 20,0 m. Vapaan aukon korkeuden on oltava vähintään 4,9 m vapaan aukon kohdalla HW (1951):stä N 60 + 26,22 m mitattuna. 3) Ranta-alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina käyttämällä muun muassa tukimuureja Myllymäen levennettävän sillan eteläpuolella molemmilla rannoilla tien sivuluiskan tukemiseen. Itärannalla siltojen alle tulee jättää tilaa ulkoilupolulle. Länsirannalle tulee tehdä sillan alle suunnitelman mukainen tukimuuri kulkuyhteyttä varten.
6 4) Luvansaajan tulee noudattaa Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeuslupapäätöstä 5.6.2009 ja siihen liittyviä ympäristökeskuksen antamia ohjeita. 5) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 6) Luvan saajan on selvitettävä etukäteen työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 7) Mikäli työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten työn takia huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 8) Sillat on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 9) Töiden päätyttyä rakennustelineet ja -jätteet on poistettava alueelta ja rakennuspaikka saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 10) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 11) Työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisilta osin loppuun kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan TE-keskukselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä Myllymäen eteläisen sillan ja Myllymäen raittisillan lopullista sijaintia osoittava kartta ja mittoja osoittava piirustus. Perustelut Lainkohdat Hanke on tarpeen kantatien 50 (Kehä III) parantamiseksi välillä Vantaankoski Lentoasemantie. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 7 :n 2 momentti
7 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Tiehallinnolle luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Ympäristölupavirasto ottaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1100 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti.
8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Paavo Saarinen Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Paavo Saarinen. Asian on esitellyt esittelijä Saku Hurskainen. SH/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.9.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.