Tutkimusraportti. PUISTOLANRAITIN ALA-ASTEEN KOULU TENAVATIEN TOIMIPISTE (YLÄKOULU) Puistolan raitti HELSINKI

PUISTOLANRAITIN ALA-ASTEEN KOULU TENAVATIEN TOIMIPISTE (YLÄKOULU) Puistolan raitti 18 00760 HELSINKI Tutkimusraportti IVA- järjestelmien kuntotutkimukset Tutkimuksen suoritusajankohta: vko 1-4 / 2014 Raportin päiväys: 25.2.2014

IVA-kuntotutkimukset Sivu 2 (50) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 2.1 KIINTEISTÖN YLEISTIEDOT... 4 2.2 KORJAUSHISTORIA TUTKITUILLE JÄRJESTELMILLE... 4 2.3 ASIAKIRJATILANNE... 5 2.4 TURVALLISUUTEEN JA YMPÄRISTÖRISKEIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT... 5 3 YHTEENVETO... 6 3.1 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 6 3.1.1 Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet... 6 3.1.2 Ilmastointikanavat... 7 3.1.3 Pääte-elimet ja huonetilojen huuhtoutuminen... 7 3.1.4 Huonetilojen ilmanvaihdon mitoitus... 8 3.1.5 Huonetilojen ilmamäärämittaukset... 8 3.1.6 Huonelämpötilat... 8 3.1.7 Sisäilmaolosuhdemittaukset ja paine-eron mittaukset... 9 3.1.8 Alustatilat ja alustatilojen ilmanvaihto... 9 3.1.9 Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet... 10 3.1.10 Kanavien eristykset... 10 3.1.11 Rakennusautomaatiojärjestelmät... 10 3.2 KORJAUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 11 3.2.1 Välittömät korjaustarpeet... 11 3.2.2 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana)... 12 3.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana)... 12 3.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana)... 13 3.3 PTS-TAULUKKO... 14 4 IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET... 15 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 15 G31 ILMASTOINTIKONEET... 16 G32 ILMASTOINTIKONEESEEN LIITTYVÄT OSAT... 32 G33 KANAVISTOT... 34 G34 PÄÄTE-ELIMET... 36 Huoneiden ilmamäärien riittävyys nykykäytössä... 38 Ilmamäärämittaukset... 38 Huonetilojen mahdolliset epäpuhtauslähteet... 41 Huonelämpötilamittaukset... 42 Sisäilmaolosuhdemittaukset ja paine-eron mittaukset... 44 Alustatilat ja alustatilojen ilmanvaihto... 46 G37 ERISTYKSET... 48 J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT... 49 J62 SÄÄTÖ- JA ALAKESKUKSET... 49 J64 KENTTÄLAITTEET... 50 LIITTEET: Liite 1: Tutkimus- ja vauriokartta, kellarikerros A-osa ja 1.krs B-osa Liite 2: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs A-osa ja 2.krs B-osa Liite 3: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs A-osa ja 3.krs B-osa Liite 4: Tutkimus- ja vauriokartta, ullakko A-osa ja 4.krs B-osa Liite 5: Tutkimus- ja vauriokartta, vesikatto A-osa ja ullakko B-osa

IVA-kuntotutkimukset Sivu 3 (50) 1 JOHDANTO Yleistä Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien tekninen kunto ja korjaustarve. Tutkimuksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat mittauksiin (esim. ilmamäärämittauksiin ja merkkisavukokeisiin), jotka suoritetaan järjestelmien kriittisistä pisteistä. Mittausten määrä ja tutkimusten laajuus määräytyy kiinteistön järjestelmien laajuuden mukaan. Tutkimustuloksia analysoitaessa pyritään määrittelemään järjestelmien jäljellä olevat käyttöiät ja korjaustarpeet siten, että järjestelmät eivät aiheuta tilojen käyttäjille terveydellisiä ongelmia ja rakennusosille ei aiheudu vaurioita. Tutkimuksessa tarkastellaan laitosta teknisessä mielessä ja korjaustoimenpide-ehdotuksia määritettäessä on pyritty jatkamaan laitoksen teknistä käyttöikää kustannustehokkaasti. Tekninen PTS-ehdotus PTS-taulukon kustannusarvioissa, jotka sisältävät arvonlisäveron, on käytetty tarkastushetken alun kustannustasoa ja kokemusperäistä kustannustietoa (ATOP PTS). Kustannusarvioiden tarkoituksena on antaa tietoa asiakkaalle budjetointia varten kustannusten suuruusluokasta, ne eivät ole laskettuja tarjoushintoja. Kustannusarviot sisältävät töihin kiinteästi liittyvät rakennus- ja muut aputyöt, mutta ne eivät sisällä suunnittelu-, yms. muita konsulttipalkkioita. Kustannusarviot tulee tarkastaa aina kohdekohtaisesti ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista. Toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Kiireelliset korjaustyöt on sisällytetty kuluvan vuoden kustannuksiin. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee saneerauskohteesta teettää hyvät suunnitelmat. Saneeraustöihin tulee valita sellaiset suunnittelijat ja urakointiyritykset, joilla on kokemusta saneeraustoiminnasta, koska kiinteistöjen saneeraustoiminta on erityyppistä toimintaa kuin uudisrakentaminen. Myös töiden valvontaan tulee kiinnittää suurta huomiota, jotta työt tulee tehtyä oikein. Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet Marko Lukkari, Jyrki Lukkari ja Juha Karhu. Paineeromittauksen on suorittanut Timo Mäkelä Wise Group Finland Oy:stä. Tutkimuksen vastuuhenkilönä on toiminut Marko Lukkari. Helsingissä 25.2.2014 Marko Lukkari

IVA-kuntotutkimukset Sivu 4 (50) 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Kiinteistön yleistiedot Tilaaja: Tutkimuskohde: HKR-RAKENNUTTAJA Riitta Harju c/o Wise Group Finland Oy Timo Palonkoski Sinikalliontie 5 02630 ESPOO PUISTOLANRAITIN ALA-ASTEEN KOULU Tenavatien toimipiste (yläkoulu) Puistolan raitti 18 00760 HELSINKI Tyyppi: H Opetusrakennus, koulut Rakennuksia: 1 kpl Tilavuus: 6 762 m 3 Kerrosala: - Bruttoala: 1 790 m 2 Rakennusvuosi: 1930 Kiinteistön huoltoyhtiö: Palmia Kiinteistön isännöitsijä: Janne Hyvönen Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja rakennusautomaation vaikutus ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan ja järjestelmien uusinnan tarve. Lisäksi tarkastellaan lämpöverkoston perussäädön tarvetta. 2.2 Korjaushistoria tutkituille järjestelmille (tiedot saatu kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella) - LVI-peruskorjaus vuosina 2004-2005.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 5 (50) 2.3 Asiakirjatilanne Tutkimuksen yhteydessä oli käytössä LVI- järjestelmien piirustuksia seuraavasti: - LVI-järjestelmän saneerauspiirustukset melko täydellisinä vuodelta 2004 Piirustukset on saatu tilaajalta sähköisessä muodossa. Tutkimuksen tekijällä on ollut pääsymahdollisuus kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo- järjestelmään) tutkittavan kohteen osalta. 2.4 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot - B-osan putkikanavissa havaittiin kolhiintuneita massaeristeitä, jotka voivat sisältää asbestia. Kolhiintuneet kohdat tulee korjata ja kapseloida.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 6 (50) 3 YHTEENVETO 3.1 Ilmastointijärjestelmät 3.1.1 Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet Tarkastetut tulo- ja poistoilmakoneet ovat asennettu pääasiassa 2000-luvun peruskorjauksen yhteydessä ja vain teknisen työn luokan koneet ovat 1980-luvun puolivälistä. 2000- luvun saneerauksessa asennettujen koneiden suurin puute on niiden likaisuus ja automaation toimintapuutteet. Koneet saadaan kuitenkin melko pienimuotoisilla kunnostustöillä suunniteltuun toimintakuntoon eikä niiden laajamittaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Teknisen työn luokan konepaketti on kokonaisuus huomioiden erittäin huonossa kunnossa ja se aiheuttaa jopa tulipaloriskin. Kone tulee kunnostaa välittömästi ja sen uusinta tulee tehdä tarkastelujakson alussa. Tulo- ja poistoilmakoneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat suunnitelmien mukaisella tasolla, mutta ilmamäärät tulee hienosäätää vielä koneiden perushuollon ja kunnostamisen yhteydessä. Koulun konepaketin lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde on kohtuullisen hyvää tasoa, kun huomioidaan lämmöntalteenoton malli ja poistoilman tuloilmaa alhaisempi ilmamäärä sekä kiertoilmapellin ohivirtaukset. Lämpötilahyötysuhde tulee tarkastaa koneiden perushuollon ja kiertoilmapellin säädön jälkeen. Tuloilman lämpötilan mittausarvoissa on hieman epätarkkuuttaa ja antureiden toiminta tulee koestaa koneiden perushuollon yhteydessä. Tuloilman lämpötilat vastaavat pääsääntöisesti huonelämpötiloja eikä huonetiloja lämmitetä ilmanvaihdon avulla. Tuloilman lämpötilat tulee hienosäätää vastaamaan huonelämpötiloja, kun huonelämpötilat on säädetty tavoitetason mukaisiksi (tuloilman lämpötilan on hyvä olla noin 1 asteen huonelämpötilaa alhaisempi). Vesikatolla olevat poistoilmakoneet ovat suunnitelmien ja havaintojen mukaan pääasiassa 2000-luvun saneerauksessa asennettuja huippuimureita. Koneiden tarkastus ei ollut turvallisuussyistä mahdollista. Koneet tulee tarkastaa ja huoltaa muiden konepakettien peruskunnostuksen yhteydessä, niiden laajamittaiseen uusintaan ei arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. 2000-luvun peruskorjauksessa asennettujen koneiden äänieristetyissä kammioissa ei havaittu suojaamattomia mineraalivillakuituja. Teknisen työn luokan koneen äänieristetty kammio tulee käsitellä pölynsidonta-aineella koneen peruskunnostuksen yhteydessä ja uusia konepaketin uusinnan yhteydessä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 7 (50) Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikavertailun perusteella nykyiset käyntiajat ovat asetettu todennäköisesti energiansäästömielessä eivätkä ne mahdollista tilojen huuhtoutumista ennen tilojen käyttöä. Varsinkin teknisen työn luokan osalta vaikuttaa siltä, että kone on päällä vain käytön ajan. Lisäksi iltakäytön kannalta koneet sammuvat liian aikaisin. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat tulee asettaa vastaamaan tarvetta, ensisijaisena päämääränä tulee olla hyvä sisäilman laatu myös aamulla, kun ihmiset tulevat töihin ja kouluun ja riittävän pitkät käyntiajat iltakäytössä. Yleisesti yleisilmanvaihdon koneiden tulisi käynnistyä noin 2 tuntia aikaisemmin, kuin tilojen käyttö alkaa. Käyntiajat tulee optimoida palvelualueittain vastaamaan tilojen todellista käyttötarvetta. Käyntiaikoja määritettäessä tulee erityisesti huomioida, että energiansäästötoimenpiteillä ei missään tilanteessa saa heikentää sisäilmaolosuhteita. Nykyiset käyntiajat ovat liian lyhyet ilmoitettuihin käyttöaikoihin nähden ja ne voivat vaikuttaa heikentävästi sisäilman laatuun. 3.1.2 Ilmastointikanavat Ilmastointikanavat ovat teknisessä mielessä kunnossa. Kanavissa ei havaittu merkittäviä ilmavuotoja. Kanavapuhdistuksesta ei ole tarkempaa tietoa. Tehdyn tarkastusotannan mukaan tuloilmakanavissa havaittiin paikoin erittäin paljon siitepölyä / vastaavaa ja teknisen työn luokan kanavissa puupölyä. Poistoilmakanavissa ei havaittu merkittävää likaantumista. Kanavat tulee puhdistaa kokonaisvaltaisesti koneiden kunnostustoimenpiteiden jälkeen. Runkokanavissa on moottoritoimiset IMS-pellit (ilmamääräsäätöpellit). Tutkimuksen yhteydessä esimerkiksi I201FG5.1 pellin moottori on irti akselista, jolloin moottori säätää rakennusautomaation käskyjen mukaan, mutta pelti pysyy kiinni. Pellit ja toimilaitteet tulee koestaa kokonaisvaltaisesti. Koestusten jälkeen korjaukset tulee tehdä tarpeen mukaisessa laajuudessa. Säätöpellit ovat alkuperäisiä, toimivia ja tarkastetuin osin mitta-alueella. Palopellit ovat alkuperäisiä ja tarkastetuin osin auki. Pellit tulee tarkastaa säännöllisesti huoltotoiminnan yhteydessä. Kanavissa on suunnitelmien ja havaintojen mukaan kanavaäänenvaimentimia. Uusissa äänenvaimentimissa ei havaittu suojaamattomia mineraalivillapintoja. 3.1.3 Pääte-elimet ja huonetilojen huuhtoutuminen Tulo- ja poistoilmaelimet ovat valtaosin saneerauksessa uusittuja laitteita. Teknisen työn luokan osalta on käytössä 1980-luvun puolivälissä asennetut pääte-elimet. Saneerauksessa uusitut tuloilmaelimet ovat seinälle asennettuja säleikköjä, jotka on varustettu vain osittain tasauslaatikolla. Poistoilmaelimet ovat yleisesti kartiomallisia lautasventtiileitä. Nykyisillä pääte-elimillä ja kanavassa olevilla säätöpelleillä on mahdollista säätää ilmamääriä ja heittokuvioita. Pääte-elimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 8 (50) Uusitut tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat kokonaisuudessaan käyttötarkoitukseen sopivia ja teknisesti toimivia. Niiden osalta ei arvioitu olevan puhdistuksen ja säädön lisäksi muita kunnostustarpeita tarkastelujakson aikana. Teknisen työn luokassa tuloilmaelimet ovat alkuperäisiä säleikköjä, joissa on ilmamäärän säätömahdollisuus, mutta ei mittausmahdollisuutta. Pääte-elimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Pääte-elimet on suositeltavaa uusia tuloilmakoneen uusinnan yhteydessä, jotta ilmamäärien luotettava säätäminen on mahdollista. Tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat sijoitettu huonetiloissa teoriassa hyvin huonetilan huuhtoutumisen kannalta. Merkkisavumittausten perusteella ilman liike ja huonetilojen huuhtoutuminen on hyvää tasoa eikä merkittäville muutokselle ole tarvetta. 3.1.4 Huonetilojen ilmanvaihdon mitoitus Huoneiden ilmamäärien riittävyyttä on tarkastelu pinta-alan ja henkilömitoituksen perusteella. Vertailuarvoina on käytetty suunnitelmien, määräysten ja Sisäilmaluokitus SI2008 S2-luokan mitoitusarvoja. Ilmanvaihdon mitoitus luokkahuoneiden (A108 ja vastaavat) osalta ylittää nykymääräysten mukaisen tason. S2-luokituksen mukaisesta tasosta sen sijaan jäädän alle noin 20 %. Henkilöpohjainen tarkastelu on tehty luokka A110 työpisteiden mukaisesti. Työpisteiden perusteella luokkahuoneen suunniteltu ilmamäärä ylittää sekä D2 määräysten että S2-luokituksen mukaiset vaatimukset ja tasot. Luokkahuone A110 ja vastaavien ilmamäärät riittävät noin 35 henkilölle D2 mukaisen määrityksen mukaisesti ja S2-luokituksen mukaan 26 henkilölle. Ilmamäärätarkastelun mukaan luokkahuoneiden suunnitellut ilmamäärät ovat riittävät nykyisessä käytössä eikä niiden muutokselle ole tarvetta. 3.1.5 Huonetilojen ilmamäärämittaukset Huonetilojen mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat tiloittain. Ilmamäärät poikkeavat suunnitellusta osittain merkittävästi vaikka huomioidaan mittauksen tuoma epätarkkuus. Tarkastetut huonetilat ovat mittausten mukaan sekä ali- että ylipaineisia, yleisesti painesuhteet ovat väärät. Huonetilojen alipaineisuus mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista huoneilmaan, toisaalta merkittävä ylipaineisuus voi aiheuttaa oireita tilojen käyttäjille. Huonetilat tulee säätää suunnitelmien mukaisesti tasapainoon. 3.1.6 Huonelämpötilat Tarkastettujen huoneiden keskiarvolämpötilat ovat mittausten perusteella mittausjaksolla kaikkien huoneiden osalta käyttöalueen alapuolella. Huonekohtaiset keskiarvolämpötilat vaihtelevat 17,9 20,2 ºC välillä. Kaikkien mittausten keskiarvolämpötila on erittäin alhainen (18,7 C). Mittausjakson aikana huoneistokohtaiset huonelämpötilat vaihtelevat keskimäärin 1,8, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Huoneistojen lämpötilavaihtelut ovat suurimmat huoneissa A108 (2,2 C) ja A207 (2,8 C).

IVA-kuntotutkimukset Sivu 9 (50) Muissa mitatuissa huonetiloissa lämpötilavaihtelu on mittausjakson aikana 1,2 1,4 C. Ulkolämpötilan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta huonelämpötilan muutokseen. Mittausten perusteella patteriverkoston säätökäyrä on asetettu liian alhaiseksi ja sitä tulee nostaa ensitilassa siten, että huonelämpötiloja saadaan nostettua noin 2,0 2,5 C. Tämän jälkeen lämpötilatasot tulee tarkastaa ja tarpeen mukaan suorittaa huonekohtaista hienosäätöä. Samalla sisäänpuhalluslämpötilat tulee nostaa vastaamaan nykyistä korkeampia huonelämpötiloja. Tämän lisäksi ikkunapenkkeihin tulee porata lämpövirtauksia varten riittävä määrä esim. noin Ø 30-50 mm reikiä ja vaihtaa kiinteällä patteritermostaatilla varustetut venttiilit ulkoisella anturilla oleviin. 3.1.7 Sisäilmaolosuhdemittaukset ja paine-eron mittaukset Sisäilmaolosuhdemittausten perusteella mittausjaksojen välisenä aikana mitattujen huoneiden huonelämpötilamittaukset vastaavat melko hyvin pidemmän aikavälin seurantamittausten tulosta ja ovat yleisesti liian alhaisia. Suhteellisen kosteuden arvot ovat lähellä tavoitetasoa ja melko normaalia tasoa, kun huomioidaan mittausajankohdat. Hiilidioksidipitoisuuden arvot alittavat sisäilmastoluokassa S2 olevan raja-arvon, mikä johtuu myös tilojen vähäisesti henkilökuormituksesta. Paine-eromittausten perusteella tilat ovat koneiden ollessa käynnissä ylipaineisia ulkoilmaan ja alapohjatilaan nähden, mikä vastaa hyvin ilmamäärämittausten tietoa. Myös koneiden ollessa pois päältä tilat ovat pääasiassa ylipaineisia eli paikallispoistot eivät tee yöaikaan tiloja haitallisesti alipaineiseksi. Luokkatilat tulee pyrkiä säätämään suunnitelmien mukaisesti tasapainoon ilmanvaihdon kunnostusten yhteydessä. Alustatilan alipaineisuus ympäröiviin huonetiloihin nähden on kunnossa eikä alapohjassa olevat sisäilman epäpuhtaudet pääse leviämään huoneilmaan. 3.1.8 Alustatilat ja alustatilojen ilmanvaihto A-osan 1.kerroksen alapuolella on alustatila A017. B-osan pohjakerroksen alapuolella on kaksi putkikanaalia. Alustatilassa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka tehoa säädellään poistoilman lämpötilan avulla. Mittausten mukaan A017 tilan mitattu poistoilmamäärä puolella teholla jää 44 % alle suunnitellun tason. Tämän lisäksi ongelmia tilan huuhtoutumiseen aiheuttaa suunnitelmia vähäisemmät raitisilmareitit ja poistoilmakanaviston suppeus. Poistoilmakanavointi tuleekin jatkaa tarpeen mukaisessa laajuudessa (poistoilmapiste tulee olla myös tilan kauimmaisessa nurkassa), lisäksi poistoilmamäärä tulee nostaa suunnitelmien mukaiselle tasolle ja tilaan tulee lisätä suunnitelmien mukaiset raitisilmareitit. Vastaava tarkastelu tulee tehdä B-osan putkikanaaleissa / alustilassa. Alustatiloissa ei havaittu lammikoitunutta vettä, mutta maaperässä havaittiin kosteusjälkiä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 10 (50) 3.1.9 Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet Ilmanvaihtojärjestelmissä ja huonetiloissa havaittiin mahdollisia epäpuhtauslähteitä seuraavasti: Konehuoneet, ilmastointikoneet ja kanavarakenteet: - Tuloilmaelimien tasauslaatikoissa ei havaittu epäpuhtauslähteitä, mutta tuloilmakanavat, tuloilmakone I201TK ja pääte-elimien tasauslaatikot olivat likaisia siitepölystä / vastaavasta, mikä voi aiheuttaa oireilua tilojen käyttäjissä. - Teknisen työn tuloilmakoneessa I202TK olevat suojaamattomat ja rikkinäiset mineraalivillapinnat voivat tuoda mineraalivillakuituja huonetiloihin sisäänpuhallusilman kautta. Lisäksi koneen kierrättämä puupöly voi aiheuttaa oireilua tilojen käyttäjissä. - Voimakkaasti alipaineisiin huonetiloihin on mahdollista kulkeutua rakenteista epäpuhtauksia. Huonetilat: - Huonetiloissa ei havaittu sisäilman epäpuhtauksia. Epäpuhtauslähteiden poistaminen tulee tehdä välittömästi tarpeen mukaisessa laajuudessa ja huonetilojen ilmamäärät tulee säätää tasapainoon. 3.1.10 Kanavien eristykset Ilmanvaihtokanavia on lämpö- ja paloeristetty villaeristein. Kanavien eristykset tulee tarkastaa kylmissä ullakkotiloissa laajemmin, koska tuloilman lämpötiloissa oli havaittavissa vaihtelua, mikä voi osaltaan johtua kanavien eristyspuutteista. Mahdolliset korjaukset tulee tehdä tarpeen mukaisessa laajuudessa. 3.1.11 Rakennusautomaatiojärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu DDC- / LON-pohjaisena järjestelmänä. Järjestelmät ovat asennettu 2000-luvun peruskorjauksen yhteydessä ja se on yhteinen alakoulun kanssa. Valvomotietokone sijaitsee alakoulun kouluisännän huoneessa. Kaukovalvonta tapahtuu huoltoyhtiön valvomosta. Valvomoa ja siihen liittyviä asioita on käsitelty tarkemmin alakoulun raportissa. Ullakon ilmanvaihtokonehuoneen alakeskuksen laitteiden ja kenttälaitteiden arvioitiin olevan tyydyttävässä kunnossa. Laitteita tulee uusia tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana ja järjestelmät tulee huoltaa säännöllisesti. Järjestelmän toiminta tulee koestaa kokonaisvaltaisesti tarkastelujakson alussa, koska sen toiminnassa havaittiin epätarkkuuttaa ja puutteita. I202TK koneen uusinnan yhteydessä tulee konetta palvelevat rakennusautomaatiojärjestelmät uusia.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 11 (50) 3.2 Korjaustoimenpide-ehdotukset 3.2.1 Välittömät korjaustarpeet Ilmanvaihtokoneiden ja -kammioiden kunnostamiset (tulo- ja poistokoneet): - kunnostustoimenpiteet koskevat kaikkia tutkimusalueen ilmastointikoneita (I201TK/PK ja I202TK sekä paikallispoistot), kunnostus sisältää mm. - raitisilmakammioiden puhdistus - koneiden ja kammioiden puhdistaminen - korroosiovaurioiden poistaminen suodatinkammiosta - suodatinvahtien koestus ja kalibrointi - huoltoluukkujen lukkojen kunnostus / uusinta - suodattimien uusinta ja suodatuksen ohivirtauksen poistaminen (I201TK/PK), I202TK osalta pyritään parantamaan tiiveyttä kevyin korjauksin - mineraalivillalevyjen ja materiaalin suojaaminen / käsittely pölynsidonta-aineella I202TK koneen kammioista ja äänenvaimentimista - I201TK koneen kaapeli- ja putkiläpivientien tiivistäminen läpivientikumeilla tai elastisella massalla - LTO-kennon kunnostus: - kenno ja kammio pestään puhtaaksi - ohjauspellin toiminta koestetaan ja säädetään - lämpöpattereiden tarpeen mukainen puhdistaminen ja lamellien suoristaminen tarpeen mukaisesti - ilmamäärien hienosäätö suunnitelmien mukaiselle tasolle (painesuhteet suunnitelluksi) - I201TK kiertovesipumpun ja linjaventtiileiden virtaamien ja patterin kytkentöjen tarkastus ja tarpeen mukainen säätäminen - taajuusmuuttajien kunnostus tai uusinta (I201TK/PK) - paikallispoistojen tarkastus ja tarpeen mukainen kunnostus - jne. Rakennusautomaatiojärjestelmän ja lämmitysjärjestelmän kunnostaminen: - rakennusautomaatiojärjestelmän kunnostaminen, jotta järjestelmä toimii suunnitellusti mm. - ohjelman ja järjestelmän toimintapuutteiden ja epätarkkuuksien kartoittaminen ja puutteiden korjaaminen - aikaohjelmat asetetaan vastaamaan käyttötarvetta (erityisesti huomioitava riittävän aikaiset käyntiinlähtöajat ennen tilojen käyttöön ottamista) - lämpöverkostojen säätökäyrän optimointi (nostetaan huonelämpötila 21,5 asteen tasolle) - paikallispoistojen käynti tarkastetaan ja varmistetaan, että koneet eivät aiheuta alipainetta tilojen ollessa pois käytöstä - tuloilman sisään puhalluksen lämpötilat hienosäädetään vastaamaan huonelämpötiloja

IVA-kuntotutkimukset Sivu 12 (50) - patteritermostaatit tarkastetaan kokonaisvaltaisesti ja ikkunapenkkien sisällä olevien osalta ne vaihdetaan ulkoisella anturilla oleviksi - ikkunapenkkeihin porataan luokkahuoneissa riittävä määrä noin Ø 30-50 mm reikiä lämpövirtauksien parantamiseksi. Ilmanvaihtokanavien ja pääte-elimien puhdistukset ja kunnostukset: - IMS-peltien kokonaisvaltainen koestus ja tarkastus ja tarpeen mukainen kunnostus - puhdistetaan ilmanvaihtokanavat ja pääte-elimet luotettavalla menetelmällä koneiden kunnostamisen jälkeen - kanavien ilmamäärät säädetään suunnitelmien mukaiselle tasolle ja painsuhteet suunnitelluiksi - säädetään ilmamäärät suunnitelmien mukaiselle tasolle - HUOM! normaalit huonetilat eivät saa olla ali- tai ylipaineisia - säädetään heittokuviot suunnitelmien mukaiseksi ja varmistetaan huonetilan huuhtoutuminen merkkisavun avulla. Alustatilojen ilmanvaihdon kunnostus: - alustatilojen poistoilmakanavointi jatketaan kattamaan koko alustatila - korvausilmareitit lisätään suunnitelmien mukaisiksi - ilmamäärät nostetaan suunnitelmien mukaisiksi sekä puolella teholla että täydellä teholla. 3.2.2 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana) Ilmanvaihtokanavien eristeiden tarkastus ja tarpeen mukainen kunnostus: - kylmissä ullakkotiloissa kulkeville kanaville suoritetaan lämpökuvaus - lämpökuvauksen ja havaintojen perusteella kunnostetaan eristeitä tarpeen mukaisessa laajuudessa. Teknisen työn luokan tuloilmakoneen uusinta: - tuloilmakone I202TK uusitaan oheis- ja säätölaitteineen - koneen huollon mahdollistamiseksi tulee tehdä tarpeelliset rakennustekniset muutostyöt tuulikaappiin (luukkuja, tasoja, jne.) - samalla uusitaan tuloilmaelimet ja säädetään ilmamäärä - samalla uusitaan 1980-luvun poistoilmakoneet - toimenpide vaatii LVI-suunnitelman. 3.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana) Ei toimenpidetarpeita.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 13 (50) 3.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmamäärien säätäminen: - tulo- ja poistokanavat puhdistetaan kokonaisvaltaisesti luotettavalla menetelmällä - ilmamäärät tarkastetaan ja ilmamäärät säädetään tarpeen mukaisessa laajuudessa suunnitelmien mukaiselle tasolle Rakennusautomaatiojärjestelmän päivittäminen: - alakeskusten laitteita uusitaan tarpeen mukaan - kenttälaitteita uusitaan tarpeen mukaan.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 14 (50) 3.3 PTS-taulukko Raportin koodi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Määräarvio HETI Kustannusarvio* (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi v.2014-2016 v.2016-v.2018 v.2018-v.2023 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 3.2.1 Ilmanvaihtojärjestelmän välittömät korjaustarpeet 1 erä 25 3.2.2 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkuosalla (1-3 vuoden aikana) 1 erä 3.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolivälissä (3-5 vuoden aikana) 0 erää 3.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) 1 erä 22-21 LVI-työt yhteensä 25 22 0 * Taulukossa esitetyt kustannusarviot ovat suuntaa antavia budjettihintoja ja ne tarkentuvat hanke- ja korjaussuunnittelun yhteydessä. Pienin taulukossa esitetty suomma on 1000. Taulukon värien selitykset: Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve välittömästi Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 1-3 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 3-5 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 5-10 vuoden aikana 21

IVA-kuntotutkimukset Sivu 15 (50) 4 IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Rakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat asennettu pääasiassa vuosien 2004-2005. Ainoastaan teknisen työn luokan ilmanvaihtojärjestelmä on tätä vanhempi ja suunnitelmien mukaan 1980-luvun puolivälistä. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat ns. pakettikoneita ja ne on sijoitettu ullakon konehuoneeseen ja palvelualueelle. Paikallispoistot sijaitsevat vesikatolla ja ne ovat huippuimureita. Ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Pääkoneissa on lämmöntalteenotto. Rakennuksen käyttöajat ja ilmanvaihtokoneiden käyntiajat: Koulun käyttöaika on käyttäjiltä saadun tiedon mukaan seuraava: - ma-to: klo 7:00-21:00 (iltakäyttö klo 17:00-21:00) - pe: klo 7:00-16:00 - la: ei käyttöä - su: ei käyttöä Koneiden käyntiajat ovat rakennusautomaatio-ohjelman mukaan seuraavat: Koneen tunnus ja palvelualue Kone päällä / seis 1/1-teho I201TK/I201PK (koulun tilat) ma: klo 7:00-14:30 ti: klo 7:00-14:20 ja klo 16:50-20:45 ke: klo 7:00-14:30 ja klo 16:50-20:20 to: klo 7:00-14:20 ja klo 16:50-20:20 pe: klo 7:50-13:00 I202TK (puutyöluokka) ma: klo 8:00-12:00 ti: klo 8:00-9:15 ja klo 12:00-13:45 ke: klo 8:00-13:45 to: klo 8:00-11:30 pe: klo 8:00-9:30 ja klo 12:00-13:30 ma: klo 7:00-14:30 ti: klo 7:00-14:20 ja klo 16:50-20:45 ke: klo 7:00-14:30 ja klo 16:50-20:20 to: klo 7:00-14:20 ja klo 16:50-20:20 pe: klo 7:50-13:00 ma: klo 8:00-12:00 ti: klo 8:00-9:15 ja klo 12:00-13:45 ke: klo 8:00-13:45 to: klo 8:00-11:30 pe: klo 8:00-9:30 ja klo 12:00-13:30 Taulukossa esitetyt käyntiajat ovat asetettu todennäköisesti energiansäästömielessä ja ne eivät mahdollista tilojen huuhtoutumista ennen tilojen käyttöä. Varsinkin puutyöluokan osalta vaikuttaa siltä, että kone on päällä vain käytön ajan. Lisäksi iltakäytön kannalta koneet sammuvat liian aikaisin. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat tulee tarkastaa ja asettaa vastaamaan tarvetta, ensisijaisena päämääränä tulee olla hyvä sisäilman laatu myös aamulla, kun ihmiset tulevat töihin ja kouluun ja riittävän pitkät käyntiajat iltakäytössä. Yleisesti yleisilmanvaihdon koneiden tulisi käynnistyä noin 2 tuntia aikaisemmin, kuin tilojen käyttö alkaa. Käyntiajat tulee optimoida palvelualueittain vastaamaan tilojen todellista käyttötarvetta. Käyntiaikoja määritettäessä tulee erityisesti huomioida, että energiansäästötoimenpiteillä ei missään tilanteessa saa heikentää sisäilmaolosuhteita. Nykyiset käyntiajat ovat liian lyhyet ilmoitettuihin käyttöaikoihin nähden ja ne voivat vaikuttaa heikentävästi sisäilman laatuun.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 16 (50) G31 Ilmastointikoneet Ullakon IV-konehuone: Konehuoneessa sijaitsevat tulo- ja poistoilmakoneet I201TK / I201PK. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat Kojan valmistamia, vuodelta 2004 ja ne on asennettu peruskorjauksen yhteydessä. Tuloilmakone on varustettu ulkosäleiköllä, raitisilmakammiolla, sulkupellillä, pussisuodatuksella, LTO-ristivirtauskennolla, vesilämmityspatterilla, keskipakoispuhaltimella ja äänenvaimennuskammiolla sekä vyöhykesäätöpelleillä. Poistoilmakone on varustettu vyöhykesäätöpelleillä, pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla (ristivirtauskenno), keskipakoispuhaltimella, sulkupellillä ja ulospuhallusyksiköllä. Keskipakoispuhaltimet ovat suoravetoisia ja niitä säädetään taajuusmuuttajien avulla. Ulkosäleikköjä, raitisilmakammioita, suodattimia, lämmöntalteenottoa, sulkuilmapeltejä, lämmityspatteria sekä äänenvaimennettuja kammioita käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: I201TK1/I201PK1: palvelualueena opetustilat (kuva 1): - raitisilmapelti sulkeutuu tiiviisti - suodattimen ja suodatinkehikon tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa, vaikka suodatinkammiossa on siitepölyä (kuva 2-3) - suodatinkammiossa on korroosiovaurioita (kuva 4) - lämmöntalteenoton kiertoilmapelti ei sulkeudu tiiviisti ja siitä tapahtuu ohivirtausta (kuva 5) - LTO-kenno on melko puhdas - LTO-kennon jälkeisen kammion pohjalla on runsaasti siitepölyä (kuva 6) - lämmityspatterissa on siitepölyä, roskaa ja hyönteisiä (kuva 7) - tuloilmapuhallin on puhdas - tuloilmakammiossa olevissa kaapeli ja paine-eroletkujen läpivienneissä on näkyvillä mineraalivillaa (kuva 8) - puhallinkammion huoltoluukun lukko on rikki (kuva 9) - tuloilmapuhaltimen jälkeisessä äänenvaimennetussa kammiossa on kuitukangas äänieristeenä toimivan mineraalivillaeristeen ja sisäpinnan reikäpellin välissä (kuva 10), kammiossa ei havaittu suojaamattomia mineraalivillapintoja - tuloilmakanava on likainen (kuva 11), kanavassa on siitepölyä - vyöhykesäätöpelti I201FG5.1 moottori on irti akselista ja pelti on kiinni, vaikka moottori on auki asennossa (kuva 12) - poistopuolen suodattimet ovat osin vääränmallisia ja niissä on ohivirtauksia (kuva 13 ja kuva 15) - poistopuolen äänieristetyssä kammiossa on epäpuhtauksia (kuva 14) - LTO-kennon jälkeen on hienojakoista pölykertymää - taajuusmuuttajien näytöt ovat rikki (kuva 16) Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä kunnossa eikä sen kokonaisvaltaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Koneille on arvioitu riittäväksi toimenpiteeksi havaittujen puutteiden korjaamisen ja kunnostamisen.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 17 (50) Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm.: - huoltoluukkujen kunnostaminen tarpeen mukaan - suodatuksen ohivirtauksen poistaminen (tulo- ja poisto) ja poistosuodattimien mallin vaihtaminen virheellisten osalta - korroosiovaurioiden poistaminen kammioista - läpivientien tiivistäminen läpivientikumeilla tai elastisella massalla - LTO-kennon ohituspeltien säätäminen - LTO-kennon puhdistus / pesu - lämpöpatterin puhdistus / pesu - kammioiden kokonaisvaltainen puhdistaminen epäpuhtauksista - rakennusautomaation toiminnan koestus - taajuusmuuttajien näyttöjen uusinta tai koko taajuusmuuttajan uusinta - vyöhykepeltien kokonaisvaltainen koestus ja tarpeen mukainen korjaus tai uusinta (ainakin pelti I201FG5.1) - koneiden kokonaisilmamäärien hienosäätäminen suunnitelluksi - jne. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle, mutta ei jäähdytyksen puuttumisen vuoksi S2-luokan sisäilmaolosuhteita jäähdytyskaudella. I201TK/I201PK tulo-poistoilmakoneen ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta 1/1-nopeudella Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä (huom! Mitattu ilmavirta 1/1- poistopuhallin on 75% Kone [m 3 /s] nopeudella [m 3 /s] teholla) TF 4,00 3,65-9 % PF -3,70-2,99 7 % Koneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat suunnitelmien mukaisella tasolla (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %), mutta ilmamäärät tulee hienosäätää koneiden perushuollon ja kunnostamisen yhteydessä. Mittaukset suoritettiin paineeromittauksena puhaltimilta. Tuloilman lämpötilan asetusarvo on valvomotiedon mukaan 18,5 C, kun mittausarvo on 19,6 C. Mittausarvoissa on hieman epätarkkuuttaa ja antureiden toiminta tulee koestaa koneiden perushuollon yhteydessä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 18 (50) Tuloilman lämpötilamittaukset Mittausten perusteella tuloilman hetkelliset lämpötilat suhteessa huonelämpötiloihin olivat seuraavat: Huoneilman suhteellinen kosteus [Rh%] Kellari A-osa ja 1.krs B-osa Huonelämpötila [ C] A016 - - 20,6 B106 18,8 25,5 17,4 Keskiarvo 18,8 25,5 19,0 Huoneilman suhteellinen kosteus [Rh%] Tuloilman lämpötila [ C] 1.krs A-osa ja 2.krs B-osa Huonelämpötila [ C] A108 17,9 25,0 17,2 A110 18,4 26,0 16,5 A111 18,3 26,7 17,2 B213 19,2 26,5 19,1 Keskiarvo 18,5 26,1 17,5 Huoneilman suhteellinen kosteus [Rh%] Tuloilman lämpötila [ C] 2.krs A-osa ja 3.krs B-osa Huonelämpötila [ C] A207 16,8 23,1 16,8 B311 19,2 26,4 17,1 Keskiarvo 18,0 24,8 17,0 Huoneilman suhteellinen kosteus [Rh%] Tuloilman lämpötila [ C] Huonelämpötila 4.krs B-osan [ C] B401 18,2 24,6 16,6 B407 18,4 26,0 17,4 Keskiarvo 18,3 25,3 17,0 Tuloilman lämpötila [ C] Hetkelliset huonelämpötilamittaukset vastaavat seurantamittausten tasoa ja osoittavat selkeästi huonelämpötilojen olevan liian alhaisia. Tuloilman lämpötilat vastaavat pääsääntöisesti huonelämpötiloja eikä huonetiloja lämmitetä ilmanvaihdon avulla. Tuloilman lämpötilat tulee hienosäätää vastaamaan huonelämpötiloja, kun huonelämpötilat on säädetty tavoitetason mukaisiksi (tuloilman lämpötilan on hyvä olla noin 1 asteen huonelämpötilaa alhaisempi).

IVA-kuntotutkimukset Sivu 19 (50) Konepaketin lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde on osoittavien lämpömittareiden lämpötilatietojen mukaan laskettuna 57 %, mikä on kohtuullisen hyvää tasoa, kun huomioidaan lämmöntalteenoton malli ja poistoilman tuloilmaa alhaisempi ilmamäärä sekä kiertoilmapellin ohivirtaukset. Lämpötilahyötysuhde tulee tarkastaa koneiden perushuollon ja kiertoilmapellin säädön jälkeen. Konetunnus M ittausjakso I201TK/I201PK 17.1.2014 Toimintalämpötilat ( C) T 1 = -15,0 T 2 = 2,0 Lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde = 57 % T 3 = 15,0 Kuva 1. Yleiskuva I201TK1/I201PK1 koneista.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 20 (50) Kuva 2. Suodattimien tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa, mutta kammiossa on siitepölyä. Kuva 3. Suodattimien tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa, mutta kammiossa on siitepölyä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 21 (50) Kuva 4. Suodatinkammiossa on korroosiovaurioita. Kuva 5. LTO-kiertoilmapelti ei sulkeudu kunnolla koneen käydessä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 22 (50) Kuva 6. LTO-kennon jälkeisessä kammiossa on runsaasti siitepölyä. Kuva 7. Lämmityspatterissa on siitepölyä, roskaa ja hyönteisiä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 23 (50) Kuva 8. Kaapeli- ja letkuläpivienneissä on suojaamattomia mineraalivillapintoja. Kuva 9. Puhallinkammion huoltoluukun lukko on rikki ja luukusta tapahtuu ohivirtausta (tiivistysteippaus suoritettiin tarkastuksen yhteydessä).

IVA-kuntotutkimukset Sivu 24 (50) Kuva 10. Tuloilmapuhaltimen jälkeisessä äänenvaimennetussa kammiossa ei havaittu suojaamattomia mineraalivillapintoja. Kuva 11. Tuloilmakanava on likainen.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 25 (50) Kuva 12. Vyöhykesäätöpelti I201FG5.1 moottori on irti akselista ja pelti on kiinni, vaikka moottori on auki asennossa. Kuva 13. Osa poistopuolen suodattimista on väärän mallisia (makaavat suodattimet).

IVA-kuntotutkimukset Sivu 26 (50) Kuva 14. Poistopuolen kammiossa on epäpuhtauksia. Kuva 15. Poistopuolen suodattimissa on ohivirtauksua.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 27 (50) Kuva 16. Taajuusmuuttajien näytöt puuttuvat tai ovat rikki. Teknisen työn luokka: Sisäänkäynnin tuulikaapin yläpuolisessa tilassa oleva tuloilmakone on Aeratorin 1980- luvun puolivälissä asennettu konepaketti. Tuloilmakone on varustettu ulkosäleiköllä, raitisilmakanavalla, sulkupellillä, tasosuodattimella, vesilämmityspatterilla, keskipakoispuhaltimella ja äänenvaimennuskammiolla. Puhallin on kiilahihnavetoinen ja vakiovirtauspuhallin. Ulkosäleikköä, raitisilmakammiota, suodatinta, raitisilmapeltiä, lämmityspatteria sekä äänenvaimennettua kammiota käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: I202TK: palvelualueena teknisen työn tilat (kuva 17): - ulkosäleikössä on hieman epäpuhtauksia - suodattimessa on ohivirtauksia (kuva 18) ja paine-eromittarista puuttuu nestettä - lämmityspatteri on likainen (kuva 19) - koneen huoltoluukku on auki ja siitä tapahtuu ohivirtausta (kuva 20) - puhallinkammiossa olevat mineraalivillapinnat ovat rikki (kuva 21) - kammiossa on puupölyä (kuva 22) - tuloilmapuhaltimen jälkeinen äänenvaimennettu kammio on alkuperäinen, kammion tarkempi tarkastus ei onnistunut, mutta todennäköisesti siinä on suojaamattomia mineraalivillapintoja Konepaketti on kokonaisuus huomioiden erittäin huonossa kunnossa ja se aiheuttaa jopa paloriskin. Kone tulee kunnostaa välittömästi ja sen uusinta tulee tehdä tarkastelujakson alussa.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 28 (50) Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm.: - huoltoluukun kiinnitysten tarkastus ja korjaus - suodattimen uusinta ja ohivirtausten poistaminen ja merkkiaineen lisääminen paineerovahtiin - patterin puhdistus - koneen peruspuhdistus - mineraalivillalevyjen ja äänenvaimentimen käsittely pölynsidonta-aineella - rakennusautomaation toiminnan koestus - jne. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketti ei aiheuta paloriskiä eikä heikennä sisäilman laatua. Konepaketti tulee kuitenkin uusia oheislaitteineen mahdollisimman nopeassa aikataulussa. I202TK tuloilmakoneen ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta 1/1-nopeudella Mitattu ilmavirta 1/1- Poikkeama suunnitellun Kone [m 3 /s] nopeudella [m 3 /s] ja mitatun välillä TF 0,472 -* -* -* Ilmamääriä ei mitattu kanavissa olevan hienojakoisen puupölyn vuoksi! Koneen ilmamääriä ei mitattu, koska kanavavassa oli hienojakoista puupölyä. Koneen kunnostamisen yhteydessä kanavat tulee puhdistaa ja ilmamäärät tarkastaa. Tuloilman lämpötilan asetusarvo on valvomotiedon mukaan 18,5 C, kun mittausarvo on 19,1 C. Mittausarvoissa on hieman epätarkkuuttaa ja anturin toiminta tulee koestaa koneen perushuollon yhteydessä. Kuva 17. Yleiskuva I202TK koneesta.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 29 (50) Kuva 18. Suodattimesta tapahtuu ohivirtausta. Kuva 19. Lämmityspatteri on likainen.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 30 (50) Kuva 20 Huoltoluukku on auki. Kuva 21. Mineraalivillalevyt ovat kolhiintuneet.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 31 (50) Kuva 22. Kammiossa on puupölyä Muut poistoilmakoneet Vesikatolla olevat poistoilmakoneet ovat suunnitelmien ja havaintojen mukaan saneerauksessa asennettuja huippuimureita, poikkeuksena ovat I202PK2 ja I203PK3, jotka ovat vanhempia koneita. Koneiden tarkastus ei ollut turvallisuussyistä mahdollista. Koneet tulee tarkastaa ja huoltaa muiden konepakettien peruskunnostuksen yhteydessä. Suunnitelmien mukaan vesikatolla on seuraavat poistoilmakoneet: Koneen tunnus Palvelualue Suunnitelmien mukainen ilmamäärä [dm 3 /s] I202PK3 puutyö -81/-161 I231PK alustatila A-osa -45/-90 I201PK2 sosiaalitilat -215/-430 I202PK1 metallityö viimeistely -165 kalustonh. I202PK2 ahjo ei tiedossa I202PK4 vetokaappi -500 I230PK alustatila B-osa -25/-50

IVA-kuntotutkimukset Sivu 32 (50) G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat Ullakon IV-konehuone: Tuloilmakoneen raitisilma otetaan vesikatolla olevan raitisilmasäleikön ja -kanavan kautta. Raitisilmakammio on kuumasinkitystä teräslevystä valmistettu kammio. Kammiossa havaittiin vähäisesti epäpuhtauksia ja kammio on syytä imuroida puhtaaksi koneiden peruskunnostamisen yhteydessä. Raitisilmapellit ovat koneiden ikäisiä ja kuumasinkitystä teräslevystä valmistettuja lämpöeristettyjä peltejä. Niiden toimimoottorit ovat alkuperäisiä Belimon laitteita. Peltien toiminnassa ei havaittu puutteita. Pellit tulee koestaa normaalin huoltotoiminnan yhteydessä. Suodattimet ovat pussisuodattimia ja huoltokirjaohjelman mukainen suodatustaso F7 vastaa S2 luokituksen tasoa. Poistopuolella yksi suodatin on asennuksen perusteella väärä (suodatinpussit ovat vaakatasossa). Suodattimien tiiveys kehikkoihin nähden on tarkastuksen perusteella kunnossa, mutta koneiden ja kanavien likaisuuden perusteella siinä on ollut merkittäviä puutteita. Suodatinkehikoiden tiiveys tulee varmistaa koneiden peruskunnostamisen yhteydessä ja tarpeen mukaan parantaa sitä. Paine-eromittarit ja -vahdit tulee tarkastaa ja kalibroida tarpeen mukaan suodatinkehikoiden kunnostuksen yhteydessä (osasta puuttuu nestettä). Tulopuolen suodatinkammiossa on korroosiovaurioita, jotka tulee korjata koneiden peruskunnostamisen yhteydessä. Lämmöntalteenotto on toteutettu ristivirtauskennolla. Kennossa on havaittavissa paikoin epäpuhtauksia ja kenno tulee pestä puhtaaksi konepaketin peruskunnostuksen yhteydessä. Ohituspeltien toiminnassa havaittiin puutteita ja pellit eivät sulkeutuneet kokonaan koneen käydessä. Peltien toiminta tulee koestaa ja säätää asianmukaiseksi. Lämmityspatteri on koneiden ikäinen kupari-alumiinilamellipatteri. Patterissa on havaittavissa epäpuhtauksia ja patteri tulee puhdistaa koneiden peruskunnostuksen yhteydessä. Patteri on jäätynyt tutkimusjakson aikana, minkä vuoksi sitä on korjattu. Patterin uusinnalle ei arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana, mutta automaation toiminta tulee koestaa koneiden peruskunnostuksen yhteydessä. Konekohtainen lämmityksen kiertovesipumppu on Grundfosin valmistama ja alkuperäinen. Pumpussa ei havaittu sivuääniä tai vuotoja. Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat alkuperäisiä, moottoriventtiili on alkuperäinen. Pumpun ja säätöventtiileiden virtaamat tulee tarkastaa koneiden peruskunnostuksen yhteydessä. Moottoriventtiilin toiminta tulee koestaa koneiden peruskunnostuksen yhteydessä, laitteiden laajamittaiseen uusintaan ei kuitenkaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Tuloilmakoneen jälkeinen äänenvaimennettu kammio on koneiden ikäinen eikä niissä havaittu epäpuhtauslähteitä. Kammiot ja tuloilmakanavat ovat kuitenkin likaisia ja puhdistuksen tarpeessa.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 33 (50) Teknisen työn tuloilmakone: Tuloilmakoneen raitisilmasäleikkö sijaitsee teknisen työn luokan ulko-oven yläpuolella. Ulkosäleikössä on hieman epäpuhtauksia ja se tulee puhdistaa koneen peruskunnostuksen yhteydessä. Raitisilmakammion tarkastus ei ollut mahdollista. Raitisilmakanava tulee tarkastaa koneen peruskunnostuksen yhteydessä ja mikäli siinä on epäpuhtauslähteitä, tulee ne suojata ja kanava uusia koneen uusinnan yhteydessä. Raitisilmapelti on alkuperäinen kuumasinkitystä teräslevystä valmistettu, ei lämpöeristetty pelti. Toimimoottori on uusittu Belimon laite. Pelti sulkeutui tiivisti tarkastuksen yhteydessä. Pelti tulee uusia koneen uusinnan yhteydessä lämpöeristetyksi pelliksi. Suodatin on kasettisuodatin eikä sen suodatustaso täytä S2-luokituksen vaatimusta (F7). Suodattimen tiiveys on puutteellista ja siitä tapahtuu ohivirtausta. Suodatusyksikkö tulee uusiutumaan koneen uusinnan yhteydessä. Lämmityspatteri on alkuperäinen kupari-alumiinilamellipatteri. Patteri on likainen ja kolhuinen. Kolhiintuneet lamellit tulee kammata auki mahdollisuuksien mukaan ja patteri tulee puhdistaa koneen peruskunnostuksen yhteydessä. Patteri tulee uusiutumaan konepaketin uusinnan yhteydessä. Konekohtainen lämmityksen kiertovesipumppu on Kolmeksin valmistama ja alkuperäinen. Pumpussa ei havaittu sivuääniä eikä vuotoja. Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat alkuperäisiä. Pumppu ja venttiilit tulee uusia konepaketin uusinnan yhteydessä. Tuloilmakoneen jälkeisen äänieristetyn kanavan tarkempi tarkastus ei ollut mahdollista puutteellisen huoltotilan vuoksi. Kammion sisäpinnalla olevan reikäpellin ja äänieristeenä toimivan mineraalivillan välistä voi puuttua muovikalvoa tai vastaavaa, joka estäisi mineraalivillakuitujen irtoamisen ja pääsyn sisäänpuhallusilmaan (kuva 23). Kanava tulee käsitellä pölynsidonta-aineella koneen peruskunnostamisen yhteydessä ja uusia koneen uusinnan yhteydessä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 34 (50) Kuva 23. Äänieristetty kanava tulee käsitellä pölynsidonta-aineella koneen peruskunnostamisen yhteydessä. G33 Kanavistot Tulo- ja poistoilmakanavat ovat pääosin avuosien 2004-2005 saneerauksessa asennettuja. Teknisen työn luokassa on käytössä 1980-luvun puolivälissä asennetut kanavat. Kanavat ovat tarkastetuin osin kuumasinkitystä teräslevystä rakennettuja kierresaumaputkia ja kanttikanavaa. Kanavaliitokset on tiivistetty tiivistenauhalla ja kitillä. Kanavat on asennettu pääasiassa alakattojen yläpuolelle piiloon ja ullakolle näkyville. Kanavaliitoksissa ei havaittu merkittäviä ilmavuotoja. Kanavapuhdistuksesta ei ole tarkempaa tietoa. Tehdyn tarkastusotannan mukaan tuloilmakanavissa havaittiin paikoin erittäin paljon siitepölyä / vastaavaa (kuva 24) ja teknisen työn luokan kanavissa puupölyä (kuva 25). Poistoilmakanavissa ei havaittu merkittävää likaantumista. Kanavat tulee puhdistaa kokonaisvaltaisesti koneiden kunnostustoimenpiteiden jälkeen. Runkokanavissa on moottoritoimiset IMS-pellit (ilmamääräsäätöpellit). Pellit ja toimilaitteet ovat alkuperäiset ja niiden toimintakunto tulee koestaa kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen yhteydessä esimerkiksi I201FG5.1 pellin moottori on irti akselista, jolloin moottori säätää rakennusautomaation käskyjen mukaan, mutta pelti pysyy kiinni. Koestusten jälkeen korjaukset tulee tehdä tarpeen mukaisessa laajuudessa. Säätöpellit ovat alkuperäisiä, toimivia ja tarkastetuin osin mitta-alueella. Palopellit ovat alkuperäisiä ja tarkastetuin osin auki. Pellit tulee tarkastaa säännöllisesti huoltotoiminnan yhteydessä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 35 (50) Kanavissa on suunnitelmien ja havaintojen mukaan kanavaäänenvaimentimia. Uusissa äänenvaimentimissa ei havaittu suojaamattomia mineraalivillapintoja. Kuva 24. Kanavissa havaittiin siitepölyä / vastaavaa (tuloilmakanava). Kuva 25. Teknisen työn kanavissa havaittiin puupölyä (tuloilmakanava).

IVA-kuntotutkimukset Sivu 36 (50) G34 Pääte-elimet Tulo- ja poistoilmaelimet ovat valtaosin vuosien 2004-2005 saneerauksessa uusittuja Stifabin / Swegonin toimittamia laitteita (kuvat 26-27). Teknisen työn luokan osalta on käytössä 1980-luvun puolivälissä asennetut pääte-elimet. Saneerauksessa uusitut tuloilmaelimet ovat seinälle asennettuja säleikköjä, jotka on varustettu vain osittain tasauslaatikolla. Poistoilmaelimet ovat yleisesti kartiomallisia lautasventtiileitä. Nykyisillä pääte-elimillä ja kanavassa olevilla säätöpelleillä on mahdollista säätää ilmamääriä ja heittokuvioita. Pääte-elimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Uusitut tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat kokonaisuudessaan käyttötarkoitukseen sopivia ja teknisesti toimivia. Niiden osalta ei arvioitu olevan kunnostustarpeita tarkastelujakson aikana. Teknisen työn luokassa tuloilmaelimet ovat alkuperäisiä säleikköjä (kuva 28), joissa on ilmamäärän säätömahdollisuus, mutta ei mittausmahdollisuutta. Pääte-elimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Pääte-elimet on suositeltavaa uusia tuloilmakoneen uusinnan yhteydessä, jotta ilmamäärien luotettava säätäminen on mahdollista. Tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat sijoitettu huonetiloissa teoriassa hyvin huonetilan huuhtoutumisen kannalta. Merkkisavumittausten perusteella ilman liike ja huonetilojen huuhtoutuminen on hyvää tasoa eikä merkittäville muutokselle ole tarvetta. Kuva 26. Yleiskuva tuloilmaelimestä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 37 (50) Kuva 27. Yleiskuva poistoilmaelimestä. Kuva 28. Teknisen työn luokan pääte-elimet on suositeltavaa uusia mittausmahdollisuuden omaaviksi tuloilmakoneen uusinnan yhteydessä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 38 (50) Huoneiden ilmamäärien riittävyys nykykäytössä Huoneiden ilmamäärien riittävyyttä on tarkastelu pinta-alan ja henkilömitoituksen mukaan. Vertailuarvoina on käytetty suunnitelmien ja Sisäilmaluokitus SI2008 S2-luokan mitoitusarvoja. Ilmanvaihto on mitoitettu luokkahuoneiden (A108 ja vastaavat) osalta noin 3,2 dm 3 /s,m 2 mukaisesti, mikä ylittää nykymääräysten (3,0 dm 3 /s,m 2 ) mukaisen tason. S2-luokituksen mukaisesta tasosta (4,0 dm 3 /s,m 2 ) sen sijaan jäädän alle noin 20 %. Henkilöpohjainen tarkastelu on tehty luokka A110 työpisteiden mukaisesti eli 23 henkilön pohjalta. Työpisteiden perusteella luokkahuoneen suunniteltu ilmamäärä ylittää sekä D2 määräysten että S2-luokituksen mukaiset vaatimukset ja tasot. Luokkahuone A110 ja vastaavien ilmamäärät (+/-210 dm 3 /s) riittävät noin 35 henkilölle D2 mukaisen määrityksen mukaisesti (6 dm 3 /s,hlö) ja S2-luokituksen (8 dm 3 /s,hlö) mukaan 26 henkilölle. Ilmamäärätarkastelun mukaan luokkahuoneiden suunnitellut ilmamäärät ovat riittävät nykyisessä käytössä eikä niiden muutokselle ole tarvetta. Ilmamäärämittaukset Kuntotutkimuksen yhteydessä ilmamääriä on mitattu tyyppihuonetiloittain otoksena. Mittauksia on kohdennettu myös tiedossa olleiden ongelmahuoneiden mukaisesti. Huonetiloissa ilman liikkumista on tarkasteltu merkkisavukokeiden avulla. Lisäksi on arvioitu tilakohtaisesti pääte-elimien mahdollisia puutteita, ongelmia ja mahdollisia epäpuhtauslähteitä. Ilmamäärät on mitattu huppumittarilla pääte-elimiltä, paine-eromittauksena pääte-elimiltä ja termoanemometrillä ilmanvaihtokanavista. Huonekohtaisesti hyväksytty poikkeama ilmavirroissa on ± 20 %. Huom! taulukoissa ilman etumerkkiä oleva ilmavirtamittaus tarkoittaa tilaan tulevaa ilmaa ja ( ) etumerkillä varustettu tilasta poistettavaa ilmaa! Alle on listattu A-osan kellarikerroksen ja B-osan 1.kerroksen huonetilojen ilmamäärämittausten tuloksia. Kaikkien mitattujen tilojen ilmamäärämittaukset löytyvät liitteinä olevista piirustuksista. Kellarikerros A-osa ja 1. kerros B-osa Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 50 44-12 % A016-50 -40-20 % ylipaineinen Huonetila huuhtoutuu kattavasti.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 39 (50) Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 200 197-2 % B106-200 -180-10 % ylipaineinen Huonetila huuhtoutuu melko hyvin. Tilojen mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat hieman tiloittain. Ilmamäärät poikkeavat vähäisesti suunnitellusta, kun huomioidaan mittauksen tuoma epätarkkuus. Huonetilat ovat ylipaineisia ja painesuhteet ovat yleisesti väärät. Huonetilojen huuhtoutuminen ja ilman liikkuminen on hyvää tasoa. Pääte-elimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Alle on listattu A-osan 1.kerroksen ja B-osan 2.kerroksen huonetilojen ilmamäärämittausten tuloksia. Kaikkien mitattujen tilojen ilmamäärämittaukset löytyvät liitteinä olevista piirustuksista. 1.kerros A-osa ja 2. kerros B-osa Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa A108 210 222 5 % ylipaineinen -210-165 -21 % Huonetila huuhtoutuu kattavasti. Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 210 169-20 % A110-210 -157-25 % ylipaineinen Huonetila huuhtoutuu kattavasti. Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 200 190-5 % A111-170 -144-15 % ylipaineinen Huonetila huuhtoutuu kattavasti. Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 90 61-32 % B213-90 -75-17 % alipaineinen Huonetila huuhtoutuu melko hyvin. Tilojen mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat jonkin verran tiloittain. Ilmamäärät poikkeavat pääasiallisesti suunnitelmien mukaisista, vaikka huomioidaan mittauksen tuoma

IVA-kuntotutkimukset Sivu 40 (50) epätarkkuus. Huonetilat ovat mittausten mukaan pääasiassa ylipaineisia ja vain B213 on alipaineinen, painesuhteet ovat kuitenkin yleisesti väärät. Huonetilojen alipaineisuus mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista huoneilmaan. Huonetilojen huuhtoutuminen ja ilman liikkuminen on hyvää tasoa. Tuloilmaelimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Alle on listattu A-osan 2.kerroksen ja B-osan 3.kerroksen huonetilojen ilmamäärämittausten tuloksia. Kaikkien mitattujen tilojen ilmamäärämittaukset löytyvät liitteinä olevista piirustuksista. 2.kerros A-osa ja 3. kerros B-osa Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 210 201-4 % A207-210 -160-24 % ylipaineinen Huonetila huuhtoutuu kattavasti. Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 65 45-31 % B311-65 -66 2 % alipaineinen Huonetila huuhtoutuu melko hyvin. Tilojen mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat tiloittain. Ilmamäärät poikkeavat suunnitellusta osittain merkittävästi vaikka huomioidaan mittauksen tuoma epätarkkuus. Tarkastetut huonetilat ovat mittausten mukaan sekä ali- että ylipaineisia, yleisesti painesuhteet ovat väärät. Huonetilojen alipaineisuus mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista huoneilmaan. Huonetilojen huuhtoutuminen ja ilman liikkuminen on melko hyvää tasoa. Tuloilmaelimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Alle on listattu B-osan 4.kerroksen huonetilojen ilmamäärämittausten tuloksia. Kaikkien mitattujen tilojen ilmamäärämittaukset löytyvät liitteinä olevista piirustuksista. 4.kerros B-osa Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 210 186-11 % B401-210 -178-15 % ylipaineinen Huonetila huuhtoutuu kattavasti.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 41 (50) Huonetila Suunnitelmien mukainen minimiilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Mitattu ilmavirta 1/1- nopeudella [dm 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä Huonetila ilmamäärämittausten perusteella: Muuta huomioitavaa 160 160 0 % B407-160 -142-11 % ylipaineinen Huonetila huuhtoutuu kattavasti. Tilojen mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat hieman tiloittain. Ilmamäärät ovat suunnitelmien mukaisia, kun huomioidaan mittauksen tuoma epätarkkuus. Huonetilat ovat mittausten mukaan ylipaineisia ja painesuhteet väärät. Huonetilojen huuhtoutuminen ja ilman liikkuminen on hyvää tasoa. Tuloilmaelimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Huonetilojen mahdolliset epäpuhtauslähteet Huonetiloissa ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Tuloilmaelimien tasauslaatikoissa ei havaittu epäpuhtauslähteitä, mutta tuloilmakanavat, tuloilmakone I201TK ja pääte-elimien tasauslaatikot olivat likaisia siitepölystä / vastaavasta, mikä voi aiheuttaa oireilua tilojen käyttäjissä. Teknisen työn tuloilmakoneessa I202TK olevat suojaamattomat ja rikkinäiset mineraalivillapinnat voivat tuoda mineraalivillakuituja huonetiloihin sisäänpuhallusilman kautta. Lisäksi koneen kierrättämä puupöly voi aiheuttaa oireilua tilojen käyttäjissä. Voimakkaasti alipaineisiin huonetiloihin on mahdollista kulkeutua myös rakenteista epäpuhtauksia. Suojaamattomat eristevillat tulee poistaa ja korvata tarpeen mukaan päästöttömillä materiaaleilla ilmanvaihtojärjestelmissä. Kanavat tulee puhdistaa kokonaisvaltaisesti ja huonetilojen ilmamäärät tulee säätää tasapainoon.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 42 (50) Huonelämpötilamittaukset Huonelämpötiloja tarkasteltiin lämpötilaseurantamittauksen avulla 10.1.-14.1.2014 väliseltä ajalta. Kyseisellä ajanjaksolla ulkolämpötilan keskiarvo oli mittausten perusteella -6,9 C. Vertailuarvoina on käytetty Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008) mukaisia lämpötilojen tavoitearvoja S2-luokassa. Huonelämpötilamittaukset (keskiarvot): Käyttöalue +20,5 +22,5 astetta, -6,9 asteen ulkolämpötilalla (lämpötilan pitää olla 90 % kyseisellä alueella). Mittausten perusteella huonelämpötilat ovat mittausjaksolla kaikkien huoneiden osalta käyttöalueen alapuolella. Huonekohtaiset keskiarvolämpötilat vaihtelevat 17,9 20,2 ºC välillä. Kaikkien mittausten keskiarvo on erittäin alhainen. Viereistä kaaviosta nähdään Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008) mukaiset lämpötilojen tavoitearvot S2-luokassa ulkolämpötilan suhteen. Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmavaihto, mutta jäähdytyksen, minkä vuoksi lämpötilojen vertailuarvoina on käytetty S2- sisäilmastoluokkaa sisäilmaolosuhteiden arvioimiseksi. Sisäilmaston laatuluokitus on kolmitasoinen: laatuluokat S1, S2 ja S3. Luokka S1 paras. Luokka S3 vastaa säännösten mukaista vähimmäistasoa. Lähde: Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008). Mittausjakson aikana vuorokautinen keskilämpötila oli noin -6,9 C, joten huonetilojen tavoitelämpötilan tulisi olla mittausajankohdalla 90 %:sti välillä +20,5 +22,5 ºC (vähimmäisarvo +20,0 ºC, enimmäisarvo +23,0 ºC). Mittausjakson kaikkien huonetilojen keskimääräinen lämpötila (18,7 ºC) on noin 2,8 ºC tavoitelämpötilaa alhaisempi ja jopa 1,3 ºC vähimmäisarvoa alhaisempi. Yksikään mitattujen huoneiden keskiarvolämpötiloista ei ole

IVA-kuntotutkimukset Sivu 43 (50) käyttöalueella ja vain huoneen B407 osalta päästään juuri vähimmäisarvon yläpuolelle. Keskiarvolämpötilat ovat erittäin alhaisia ja niitä tulee nostaa välittömästi lähemmäksi tavoitetasoa. Huonelämpötilamittaukset (koko mittausjakso): Mittausjakson aikana huoneistokohtaiset huonelämpötilat vaihtelevat keskimäärin 1,8 C, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Huoneistojen lämpötilavaihtelut ovat suurimmat huoneissa A108 (2,2 C) ja A207 (2,8 C). Muissa mitatuissa huonetiloissa lämpötilavaihtelu on mittausjakson aikana 1,2 1,4 C. Ulkolämpötilan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta huonelämpötilan muutokseen. Mittausten perusteella patteriverkoston säätökäyrä on asetettu liian alhaiseksi ja sitä tulee nostaa ensitilassa siten, että huonelämpötiloja saadaan nostettua noin 2,0 2,5 C. Tämän jälkeen lämpötilatasot tulee tarkastaa ja tarpeen mukaan suorittaa huonekohtaista hienosäätöä. Samalla sisäänpuhalluslämpötilat tulee nostaa vastaamaan nykyistä korkeampia huonelämpötiloja. Tämän lisäksi ikkunapenkkeihin tulee porata lämpövirtauksia varten riittävä määrä esim. noin Ø 30-50 mm reikiä ja vaihtaa kiinteällä patteritermostaatilla varustetut venttiilit ulkoisella anturilla oleviin.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 44 (50) Sisäilmaolosuhdemittaukset ja paine-eron mittaukset Sisäilman hiilidioksidin (CO 2 ), lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja paine-eron mittaukset suoritettiin luokissa A110 ja B407. Tämän lisäksi mitattiin luokan A110 ja alapuolisen alapohjatilan A017 välistä paine-eroa. Mittaukset suoritettiin tallentava mittaukset 3.1.- 10.1.2014 ja 18.2-20.2.2014. Mittauspisteiden sijainti ja mittausjakso (huonetila, rakenne, aikaväli) 1. PE1: Luokka A110, alapohja/ryömintätila, 18.2.2014 klo 16.49-20.2.2014 klo 8.40 2. PE2: Luokka A110, ulkoseinä, 7.1.2014 klo 19.37-10.1.2014 klo 11.32 3. PE3: Luokka B407, ulkoseinä, 3.1.2014 klo 12.23-7.1.2014 klo 9.58 1. Mittaustulokset (PE1) mitattu sallittu S2 sallittu S3 mitattu sallittu S2 sallittu S3 mitattu sallittu S2 sallittu S3 Lämpötila 16,4 20 18 18,4 23 25 18,2 20,5-22,5 20-22 Suhteellinen kosteus 25,9 20 % 36,8 60 % 31,3 20 60 % Hiilidioksidipitoisuus 414 ei alarajaa 534 <900 <1200 434 <900 <1200 Paine-ero 1-30 Pa 15 0 Pa 8-2 0 Pa 2. Mittaustulokset (PE2) Alin arvo Alin arvo Ylin arvo Ylin arvo Keskiarvo Keskiarvo mitattu sallittu sallittu mitattu sallittu sallittu sallittu sallittu mitattu S2 S3 S2 S3 S2 S3 Lämpötila 18,2 20 18 21,0 23 25 19,9 20,5-22,5 20-22 Suhteellinen kosteus 30,5 20 % 43,5 60 % 35,8 35 % Hiilidioksidipitoisuus 409 ei alarajaa 808 <900 <1200 480 <900 <1200 Paine-ero -6-30 Pa 29 0 Pa 13-2 0 Pa 3. Mittaustulokset (PE3) Alin arvo Ylin arvo Keskiarvo mitattu sallittu sallittu mitattu sallittu sallittu mitattu sallittu sallittu Lämpötila 19,1 20 18 20,3 23 25 19,4 20,5-22,5 20-22 Suhteellinen kosteus 25,9 20 % 35,3 60 % 32,1 35 % Hiilidioksidipitoisuus 406 ei alarajaa 528 <900 <1200 420 <900 <1200 Paine-ero -1-30 Pa 19 0 Pa 7-2 0 Pa Yksiköt: Lämpötila C, Suhteellinen kosteus RH%, Hiilidioksidipitoisuus ppm, paine-ero Pa Raja-arvot: Lämpötila ja hiilidioksipitoisuuden osalta sisäilmastoluokitus 2008 (RT 07-10946), suhteellisen kosteuden ja paine-eron osalta asumisterveysohje 2003 sekä paine-eron alaraja osalta RakMK D2. Suhteellisessa kosteudessa ja paine-erossa ei ole sisäilmaluokitusten mukaista jaottelua (S2, S3), mutta HKR-Rakennuttajan kohteelle saneerauksen yhteydessä määritetty tavoitetaso suhteelliselle kosteudelle on 35 %Rh. Tarkennukset Mittausväli: 5 min, mittausten max määrä 2000 kpl. Huom. PE1: mittaukset suoritettu tilojen ollessa pääosin tyhjillään ja IV-järjestelmä pois päältä (hiihtoloma) Huom. PE3: mittaukset suoritettu osittain tilojen ollessa pääosin tyhjillään ja IV-järjestelmä pois päältä (viikonloppu)

IVA-kuntotutkimukset Sivu 45 (50) Huonelämpötilamittaukset vastaavat melko hyvin pidemmän aikavälin seurantamittausten tulosta ja ovat yleisesti alhaisia. Suhteellisen kosteuden arvot ovat lähellä tavoitetasoa ja melko normaalia tasoa, kun huomioidaan mittausajankohta. Hiilidioksidipitoisuuden arvot alittavat sisäilmastoluokassa S2 olevan raja-arvon, mikä johtuu myös tilojen vähäisesti henkilökuormituksesta. Paine-eromittausten perusteella tilat ovat koneiden ollessa käynnissä ylipaineisia ulkoilmaan ja alapohjatilaan nähden, mikä vastaa hyvin ilmamäärämittausten tietoa. Myös koneiden ollessa pois päältä tilat ovat pääasiassa ylipaineisia eli paikallispoistot eivät tee yöaikaan tiloja haitallisesti alipaineiseksi. Luokkatilat tulee pyrkiä säätämään suunnitelmien mukaisesti tasapainoon ilmanvaihdon kunnostuksen yhteydessä. Alustatilan alipaineisuus ympäröiviin huonetiloihin nähden on kunnossa eikä alapohjassa olevat sisäilman epäpuhtaudet pääse leviämään huoneilmaan. Paine-erokäyrä Kaavio 1. PE1: Luokka A110, alapohja/ryömintätila, 18.2.2014 klo 16.49-20.2.2014 klo 8.40. Paine-erokäyrä Kaavio 2. PE2: Luokka A110, ulkoseinä, 7.1.2014 klo 19.37-10.1.2014 klo 11.32.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 46 (50) Paine-erokäyrä Kaavio 3. PE3: Luokka B407, ulkoseinä, 3.1.2014 klo 12.23-7.1.2014 klo 9.58. Alustatilat ja alustatilojen ilmanvaihto A-osan 1.kerroksen alapuolella on alustatila A017. Tilaan kulku tapahtuu huoneessa A016 olevan oven kautta. B-osan pohjakerroksen alapuolella on kaksi putkikanaalia, joihin kulku käy vanhan kattilahuoneen kautta. Alustatilassa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka tehoa säädellään poistoilman lämpötilan avulla. Mittausten mukaan A017 tilan mitattu poistoilmamäärä puolella teholla -25 dm 3 /s jää 44 % alle suunnitellun tason (-45 dm 3 /s). Tämän lisäksi ongelmia tilan huuhtoutumiseen aiheuttaa suunnitelmia vähäisemmät raitisilmareitit (kuva 29) ja poistoilmakanaviston suppeus (kuva 30). Poistoilmakanavointi tuleekin jatkaa tarpeen mukaisessa laajuudessa (poistoilmapiste tulee olla myös tilan kauimmaisessa nurkassa), lisäksi poistoilmamäärä tulee nostaa suunnitelmien mukaiselle tasolle ja tilaan tulee lisätä suunnitelmien mukaiset raitisilmareitit. Vastaava tarkastelu tulee tehdä B-osan putkikanaaleissa / alustilassa. Alustatiloissa ei havaittu lammikoitunutta vettä (kuva 31), mutta maaperässä havaittiin kosteusjälkiä.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 47 (50) Kuva 29. Alustilan korvausilmareitit poikkeavat suunnitellusta ja niitä tulee parantaa. Kuva 30. Poistoilmakanavointi tulee laajentaa koskemaan koko alustilaa.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 48 (50) Kuva 31. Ryömintätilan pohjalla ei havaittu lammikoitunutta vettä, mutta kosteusjälkiä. G37 Eristykset Ilmanvaihtokanavia on lämpö- ja paloeristetty villaeristein (kuva 32), jotka on pellitetty. Kanavien eristykset tulee tarkastaa kylmissä ullakkotiloissa laajemmin, koska tuloilman lämpötiloissa oli havaittavissa vaihtelua, mikä voi osaltaan johtua kanavien eristyspuutteista. Kuva 32. Kanavaeristykset tulee tarkastaa ja korjata tarpeen mukaisessa laajuudessa kylmissä ullakkotiloissa.

IVA-kuntotutkimukset Sivu 49 (50) J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu DDC- / LON-pohjaisena järjestelmänä. Järjestelmät ovat asennettu peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2004-2005. Järjestelmä on Computecin toimittama ja se on yhteinen alakoulun kanssa. Valvomotietokone sijaitsee alakoulun kouluisännän huoneessa. Kaukovalvonta tapahtuu huoltoyhtiön valvomosta. Valvomoa ja siihen liittyviä asioita on käsitelty tarkemmin alakoulun raportissa. J62 Säätö- ja alakeskukset Ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa on VAK1 valvonta-alakeskus (kuva 33) ja se koostuu Computecin moduuleista Node 1 ja Node 2 ja pd produalin jäätymissuojista. Laitteet ovat saneerauksessa asennettuja ja niiden arvioitiin olevan tyydyttävässä kunnossa. Laitteita tulee uusia tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana ja järjestelmät tulee huoltaa säännöllisesti. Alakeskuksella on piirustukset ja runkokaapelit on merkitty asianmukaisella tavalla. I202TK koneen uusinnan yhteydessä tulee konetta palvelevat rakennusautomaatiojärjestelmät uusia. Kuva 33. Yleiskuva ilmanvaihdon alakeskuksen laitteista.